Pistäytyin Karjalaisen mielipiteillä. Siellä kiistellään mitä aiesopimus tai sopimus merkitsee, vai merkitseekö mitään.
Annan tässä lyhyen sielunkuvani siitä, mitä minä näen soten aiesopimuksesta ja sen vaikutuksesta Tohmajärven kunnalliselämään.
Projektiryhmä on värkännyt ja saa värkätä edelleen aiesopimuksia. Sen aiesopimuksen, joka tuotiin Tohmajärven kunnanvaltuustoon hyväksyttäväksi valtuusto hylkäsi ja hylkäyksen yhteydessä tulivat selville myös perustelut. Sama valtuusto siirsi Tohmajärven tulon mukaan varsinaiseen "sote-rojektiin" vuoden 2009 loppuun. Piste.
Minusta on selvää, että projektit kulkevat omaa latuaan omalla sekavalla logiikallaan. Projektit eivät voi tehdä itsenäisten kuntien puolesta päätöksiä. Projektit eivät voi hakea ja valita itsenäisten kuntien virkoihin virkamiehiä ilman, että projekteilla on siihen toimivaltaa. Vielä vähemmän sellaisia päätöksiä, joista tulee kustannuksia kunnille. Toimivallan antavat kuntien hallitukset tai valtuustot, jos katsovat sen aiheelliseksi.
Pohditaan nyt tuota kysymysvyyhteä. Onko sote ajanut edelle ja ohi kunnallisen päätösvallan? Onko valittu virkamiehiä tai ohitettu toimivaltakysymykset?
* * *
Tohmajärven kunnanvaltuusto on päätöksensä tehnyt. Jos se ei kelpaa projektille, niin sille ei mitään mahda. Jos se ei kelpaa muille Keski-Karjalan kunnille, niin he saavat tehdä myös itsenäisesti miten tahtovat.
Jos kunnalliseen itsemääräämisoikeuteen halutaan puuttua yli kuntarajojen, se tuskin edesauttaa minkään asian etenemistä yhteisessä Keski-Karjalassa. Sitäkin soisi mietittävän.
Suomalaista on vaikea taivuttaa vastentahtoisesti mihinkään, jos hän ei tiedä mihin ollaan menossa. Sote on yhtenä ainoana vaihtoehtona tarjottu, ja siksi vastenmieliseksi koettu asia.
On syytä huomioida, ettei Tohmajärven kunnanvaltuusto hylännyt sotea. Ei edes vastustanut projektin jatkumista. Valtuusto ja valtuutetut pitävät itsellään oikeuden ja velvollisuuden päättää kuntaa sitovista asioista. Varsinkin sellaisista, jotka koskettavat erittäin syvältä kuntalaisia. M.O.T.
perjantai 22. helmikuuta 2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti