sunnuntai 29. syyskuuta 2019

MITÄ NE PERSUT LOPULTA TAHTOO


Myöhäistä on turinat, kun...
Olen ruohonjuuritason politiikan tarkkailija. Katsoin juuri Ykkösaamun, jossa haastateltiin persujen puheenjohtaja Jussi Halla-ahoa. Joudun kysymään onko hän liian viisas johtamaan suomalaisia ja eritoten perussuomalaisia äänestäjiään? Onko niin, että kaikkiin ongelmiin syy löytyy maahanmuuttajista olipa kysymyksessä ilmastonmuutos, sananvapaus tai nyt haastattelussa esiin tullut Yleisradio? Hän asetti haastattelussa asiantuntijana prof. Kimmo Nuotion kykenemättömäksi vastaamaan haastattelijan kysymykseen ennen kuin hän on saanut sanoa sanansa kysymykseen. Ihmiset tarvitsevat johtajia, joiden perässä juoksevat vapaaehtoisesti tai pakolla ymmärtämättä miksi niin tekevät. Historiasta löytyy esimerkkejä menneiltä ajoilta idästä ja keskeltä Eurooppaa. Olivat kovin kansallismielisiä ja tuho tuli. Parasta jäädä seuraamaan.
Rajanylityspaikan avaaminen Parikkalaan on nostanut keskustelun Pohjois-Karjalassa ja erityisesti Tohmajärvellä. Ikävä todeta, että Niiralan kohtalosta olisi pitänyt keskustella 15 vuotta sitten. Tohmajärvellä kaksi valtuutettua, joista toinen olin minä, yritimme virittää keskustelua keräämällä ovelta ovelle nimilistaa tueksemme valtuustoaloitetta varten mielipiteestä kumpaa tohmajärveläiset kannattavat yhteistyösuunnakseen mieluimmin Joensuuta vai Kiteetä. Valtuusto tyrmäsi mielipidetiedustelun, koska oli tehty hetki aikaisemmin päätös kunnan pysymisestä itsenäisenä. Tiedustelun tarkoitus ei ollut kuntaliitos, vaan voimien kerääminen Niiralan aseman turvaamiseksi rajan hyödyntämisessä. Maakuntahallinto, Joensuu kuin Karjalainenkaan eivät pitäneet Niiralaa kyllin tärkeänä, että olisivat siihen sijoittaneet riittävästi panoksia. En voi välttyä ajatukselta, että erityisesti Tohmajärvellä on odotettu hyvää satavan taivaalta ilman omia ponnistuksia. Pitää muistaa, että sitä saa mitä tilaa. Pahaltahan se tuntuu kun tikkari vetäistään suusta.
Pitääkö olla huolissaan eduskunnan kyselytunnin tasosta ja tarkoituksesta? Mielestäni pitää. Tuntemus on henkilökohtainen. Olen ollut kyselytunnin innokas fani. Nyt alan horjua näkemyksestäni. Näyttää siltä, että asema siinä, onko hallituspuolue tai oppositiossa, määrää käyttäytymisen ja puheen tason. Siltä tuo näyttää. Ymmärrän kun pääsee sateiselta torilta tai oppositiosta parempaan asemaan muutosta käyttäytymiseen, mutta mittansa silläkin. Pitääkö juuri valtakirjan saanut kansanedustaja päästä esittämään mielipidettään ja unohtaa sitten koko kysymystä vastattavaksi? Saman asian tanittaminen moneen kertaan nakertaa poliittista uskottavuutta niin Orpolta kuin siltä toiselta kansanedustajalta, jonka nimeä en osaa vieläkään kirjoittaa. No, se on heidän huolensa. Ei minun.

sunnuntai 22. syyskuuta 2019

Ei kelvannut tämäkään aloite. Pitäkää tunkkinne.


Valtuutetun aloite

15.5.2007.



                    TOHMAJÄRVEN  KUNNANVALTUUSTO
                     Puheenjohtaja Vuokko Väistö


Esitämme kunnioittavasti, että Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen edellyttämissä puitteissa ja määräajassa otetaan selvittelyyn mahdollisuus muodostaa Keski-Karjalaan yksi yhteinen kunta.

Perustelut:

Mitkään aiemmat päätökset tai hankkeet eivät ole esteenä selvittelylle ja mahdollisille kuntaliitoksille, vaan jopa tukevat aloitettamme.

Kitee, Kesälahti, Rääkkylä ja Tohmajärvi muodostavat yhdessä kiinteän maantieteellisen, kulttuurillisen ja liikenteellisen kokonaisuuden, jonka puitteissa on mahdollisuus vastata ja täyttää parhaiten Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen vaatimat haasteet erityisesti terveyden- ja vanhushoidon sekä koulutoimen osalta.

Terveys- ja vanhuspalvelujen järjestäminen muuten kuin yhden yhteisen kunnan hallinnointi mallilla tulee olemaan hankalaa ja kallista veronmaksajille.
Esim. Keski-Karjalan sosiaali- ja terveystoimen yhdistymishanke omine johtajineen ja hallintoineen toteutuessaan vain lisää kuluja.

Keski-Karjalan kunnat ovat taloudellisissa vaikeuksissa. Tohmajärvi ei tule selviämään taloutensa kuntoon saattamisessa ilman edessä olevia mittavia toiminnan supistamisia ja veronkorotuksia. Saman voinee epäillä olevan edessä myös muiden Keski-Karjalan kuntien kohdalla.

Edellä olevat tosiasiat hyväksyen, on järkevää muodostaa Keski-Karjalaan yksi yhteinen kunta. Ottaa vastaan n. 10 milj. euron valtion tarjoama yhdistymisavustus ja ryhtyä hoitamaan kuntalaisten palveluja puhtaalta pöydältä ilman velkataakka.

Esan kanssa keräsimme nimet mut`ei kelvannut valtuustolle.



                  TOHMAJÄRVEN  KUNNANVALTUUSTO
                  Puh.joht. Vuokko Väistö

Me allekirjoittaneet vakuutamme olevamme äänioikeutettuja Tohmajärven kunnan asukkaita ja tahdomme, että Tohmajärvellä järjestetään kansanäänestys.

Äänestyksellä tulee selvittää Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen edellyttämä ja kuntalaisten tahto siitä, haluavatko he Tohmajärven tukeutuvan ensisijaisesti palvelujen järjestämisessä Kiteeseen vai Joensuuhun.
 (Nimet jätettiin valtuustolle 25.10.2006.)
___________________
_______________________________________________________________________________________
________________________________________________________________________________________
________________________________________________________________________________________

sunnuntai 15. syyskuuta 2019

Kehuinkohan liikaa


Tekoja enemmän, puhetta vähemmän
NYT kun TV:ssä jatkavat Sohvaperunat, Huutokauppakeisarit ja Duudsonit jää perheelle ja politiikan seuraamiselle aikaa. Tähän antavat mahdollisuuden Postin ja Veikkauksen rahakylläiset toimintatavat. Rahaa sataa johdolle ja valvovalle poliitikko porukalle. Viulut maksaa postinkantaja ja parhaansa yrittävä mummo peliautomaatilla. Sirpa Paaterosta tulee Veikkauksen ja Postin johdolle sekä toimintaa johtaville politiikoille ilonpilaaja. Vain aina valmis kokoomussoturi Juhana Vartiainen näyttää puolustavan postin nykyistä toimintaa. Perusteita ei hänkään osaa sanoa. Sirpa Paaterolle toimeen tartunnasta 10 pistettä. Kysyä sopii tarvitaanko johdolle erityisbonuksia. Mielestäni ei. Riittävän suuri palkka olisi läpinäkyvä demokratiassa jonka palkan eli veron maksajatkin näkisivät.
Sanotaan, että työ tekijäänsä neuvoo. Sanonta pitää paikkansa pääministeri Antti Rinteen osalta. Se näkyi TV:n Ykkösaamussa. Poissa oli entinen takeltelu puheessa. Kysymyksiin Rinne vastasi selvästi ja tarkasti. Jos haastattelija johdatti Rinteen mielipiteeksi jotain sellaista jota se ei ollut vastasi Rinne heti alkuun, ettei pidä paikkaansa. Hallituksen johto näyttää sopivan paremmin Antti Rinteelle kuin puolueen johto oppositiossa. Antille myös 10 pistettä.
Keskustalta katosi pallo kokoomuksen kanssa pelatessa. Herrojen kanssa marjassa menee marjat ja tuokkonen. Tätä marjareissua yrittivät keskustalaiset korjata puoluekokouksessaan Kouvolassa. Puheilla kansanliikkeestä 10 %:n kannatuksella ei keskusta nouse. Tekoja tarvitaan ja se puolestaan johtajuutta. Onko sitä Katri Kulmunilla, jää nähtäväksi. Yhden hyvän näin Kulmunissa heti valintansa jälkeen. Hänellä ei ole kiirettä ministeripostien vaihtoon. Hän näyttää antavan arvoa osaamiselle. Politiikka on tekoja. Vähemmän puhetta ja selittelyä. En tiedä mille keskustan puolueväki osoitti suosiotaan Juha Sipilän puheenaikana ja sen jälkeen. Tosiasia on, että Sipilän johtoaikana keskustan kannatus romahti, jota nyt puoluekokouksessa oltiin korjaamassa. Hämäräksi jäi minulle myös se mikä puolueessa muuttuu, jos uusi johto lähtee toteuttamaan puheessaan Sipilän ohjeeksi antamaa kuuden kohdan ohjelmaa. Sehän oli sisällöltään lähes yksi yhteen Sipilän kokoomuksen kanssa toteuttamaa politiikkaa. Olisiko niin, ettei mitään puoluetta johdeta tunteella, kyynelillä tai rukouksilla. Tekoja tarvitaan, jotka äänestäjät palkitsevat tai jättävät palkitsematta äänestyskäyttäytymisellään.

maanantai 9. syyskuuta 2019

Potkuthan minä sain.

Julkaisen mielipiteeni potkuista lehden avustajana 28.2.2015.

Puolueeton paikallislehti?
Tunnustan, että happamia ovat pihlajan marjat nykyään. Lensin kuin leppäkeppi Koti-Karjalan avustajakunnasta. Pitkään lehti pitikin minua ja juttujani julkisuuskelpoisina. Alkuun pärjäsin omalla nimelläni, mutta tilanteen kehittyessä piti käyttää nimimerkkiä. Ei omasta tahdostani, vaan "suojellakseni" lehteä lukijoiden vihalta. Se siitä.
******
Puolueeton on ilmauksena liikaa sanottu paikallislehdestäkin. Allekirjoittanutta voi sanoa puolueettomaksi, koska minulla ei ole ollut koskaan minkään puolueen jäsenkirjaa. Sitoutumatonkin tunnen olevani, joska minulta ei löydy esim. työpaikan kautta kytköstä toimeentulooni. Mielipiteitä minulta löytyy, eivätkä ne tunnetusti saa kaikkien hyväksyntää. Onneksi.
*****
"Puolueeton" lehti antaaa kaikkien kukkien kukkia. Toisin sanoen kulkaisee  monenlaisia mielipiteitä tasapuolisesti. Tätä tehtävää hoitaa yleensä lehden päätoimittaja. Hänen toimintansa pitää yllä hyvää henkeä toimittaja- ja avustajakunnassa. Tämän toiminnan kautta muodostuu lehden "henki" ja yhteistyö jolla lehteä "myydään" lukijoille. Toimittajakunnan viihtyvyys ja vaihtuvuus on yksi mittari lehden toiminnasta.
Puolueettoman lehden ominaisuuksiin luulen kuuluvan, etteivät toimittajatkaan ole sitoutuneita mihinkään poliittiseen puolueeseen. Puolueettoman lehden imagolle ei ole hyväksi, jos toimittaja julkaisee lehdessä ensimmäisenä mielipiteenään kantansa asiaan, joka on tulossa kunnanvaltuustoon päätettäväksi.
Tai kirjoittaa nimensä "ensimmäisenä"  adressiin, jolla yritetään kaataa kunnanvaltuuston lainmukainen päätös asiasta.
******
Edellä kirjoitettu jää höpötykseksi, jos kysymyksessä onkin lehden linjan muutos. Kun tarkemmin ajattelen esim. Koti-Karjalan tapausta, niin lehti saattaakin ajaa muutosta toimintaansa.
Ymmärrän lehtien sitoutumisen kuntaan, kaupunkiin ja kirkkoon. Näiden organisaatioiden virkahenkilöillä on sanansa sanottavina esim. missä ilmoitetaan ja miten näkyvästi. Mutta näkyykö näissä päätöksissä tavallisen lehden lukijan tarpeet?
Kirkon aseman korostunut esiintulo on näkynyt viimeaikoina Koti-Karjalan kirjoituksissa. Jos se on tahdottu asia, niin mikäs siinä.
Jos siihen liittyy piilopuoluepolitiikkaa niin silloin lehti ei voi kutsua itseään puolueettomaksi. Jos nimen yhteydessä sama henkilö käyttää kirjoituksissaan useita "ammattinimikkeitä", kuten pappi, rovasti tai esimerkiksi äänioikeutettu, voi kysymyksessä olla piilopuoluepoliittinen kannanotto. Varsinkin jos ammateista on unohtunut Keskustapuolueen piirin toiminnanjohtajuus.
Lehdistä näkyy eduskuntavaalien läheisyys. Se voi aktivoida niin lehtiä, niihin kirjoittajia kuin lukijoitakin.

tiistai 3. syyskuuta 2019

Kulttuuriero on vaikea yhtälö


Kulttuurierot ohjaavat liikaa
Ottamatta kantaa HS:n (27.8.) kotimaa palstalla julkaistuun kirjoitukseen "Oikeusasiamies: Vankila menetteli väärin", totean sen kuvanneen niitä kulttuurien eroja, jotka vaikuttavat vankilan jokapäiväiseen toimintaan ulkopuolisen silmin vähäisiltä ja vaikealta käsittää.
Voimakkain kulttuurien ero on vartija- ja vankikulttuurien välillä. Yhteinen tavoite saattaa olla ilman häiriötä saada vangin tuomio kunnialla päätökseen. Molempien osapuolten henkilökohtaiset ominaisuudet ja säädösten pikkutarkkuus voivat pienissäkin asioissa aiheuttaa ylitsepääsemätöntä kitkaa. Tästä kirjoitus oli erinomainen esimerkki, jota on selvitetty oikeusasiamiestä myöten.
Tähän kun liittää muut vankilassa ilmenevät ammatillisista kulttuureista johtuvat erot, joita vankilasta löytyy vahvanakin, on yhteisen tavoitteen löytyminen vankeinhoidollisesti aina ollut vaikeaa. Valvontahenkilökunta kulttuurissaan korostaa turvallisuutta, työtoimenhaltijat työn merkitystä, toimistohenkilökunta, sosiaali- ja terveyden omaa tärkeyttään vankeinhoitotyössä. Monesti näiden kulttuurien hyvää tahtovaan työn väliin unohtuu ja puristuu vanki.
Omakohtaisen kokemuksen perusteella, näen vankikulttuurin vaikutuksen voimakkaimpana vankilassa. Siihen kuuluu yhtenäisyys, jolla he ohjaavat asioita vangin haluamaan suuntaan. Sillä muodostetaan kussakin vankilassa vallitsema henki. Hyvässä ja pahassa. Vankien "pikkuvilppiä" pitää sietää, mutta tekoihin ja toimintaan, jotka vankilassa ovat kiellettyä pitää puuttua tomerasti. On myös muistettava, että henkilökuntaa pyritään kouluttamaan yhteneväiseksi, mutta vangit tulevat erilaisista olosuhteista ja toimivat vankilassakin niistä lähtökohdista käsin. Tämäkin kantelu kuuluu tähän ryhmään, jossa suruviestin esitystapa ja nimen oikeinkirjoitus nousi keskiöön vankeinhoitotyössä oikeusasiamiestä myöten. Erään kansanedustaja vuosiltaan vanhimman nimeä minäkään en ole oppinut kirjoittamaan oikein. Vaikka palkallisia vankilavuosia on takana neljännesvuosisata.
Veijo Tuunanen. vankityönjohtaja evp.