Tavoiteohjelman ja tavoitesuunnitelman ero

Tavoiteohjelma on sellainen, joka pannaan toteutukseen. Tavoitesuunnitelma on taivaita tavoitteleva useimmiten haaveeksi jäävä tavoitelma, joka tehdään siksi, että tahdotaan näyttää jotain tehtävän.
Nyt Tohmajärven kunnanhallituksen valtuustolle tarjoama Kunnan tavoiteohjelma ei ole ohjelma, koska siitä heti näkee, ettei se tule mahdolliseksi toteutua. Pitäisikin ryhtyä puhumaan tavoitesuunnitelmasta, koska se on parempi otsikko kyseiselle paperille.
******
Julkisuuteen tullutta ohjelmaa ennen valtuuston käsittelyä ei kannattane suuremmin tässä käsitellä kuin korkeintaan niiltä osin, joissa jollain tavoin tunnen olleeni mukana.
Karjalaisen jutussa (en tarkoita Teuvo Karjalaista) todetaan kunnan kurkottavan seurakuntaan päin, että vanha pappila kunnostettaisiin kunnan kanssa yhteiseksi leiri- ja virkistyspaikaksi. Samalla perustettaisiin uimarannan tulo Kirkkoniemeen.
Että silleen. Ihmetyttää miten kyseinen asia on päässyt kunnan tavoiteohjelmaan. Olen vielä tämän vuotta Seurakunnan kiinteistö- ja ympäristötyön johtokunnan puheenjohtaja. Asiasta ei johtokunnassa tiedetä mitään. Tiedusteluni mukaan seurakunnan päättävissä elimissä ei muuallakaan ole asiaa käsitelty.
Johtokunnassa on useamman vuoden etsitty käyttöä vanhalle pappilalle tuloksetta. Henkilökohtaisena mielipiteenäni olisin valmis myymään pappilan kunnalle. Yhteisomistus tuntuu huonolta vaihtoehdolta.
Järven rantaa on seurakunnalla kilometrikaupalla. Ja siellä onkin jo projektirahalla rakennettu uimaranta. Käyttäjät vain ovat puuttuneeet. No, yksi uimaranta lisää kyllä Kirkkoniemeen mahtuu, kunhan se sopii yksiin seurakunnan muiden toimintojen kanssa.
******
Tohmajärven vesistön kunnostus ei tule onnistumaan 700000 eurolla, josta nyt puhutaan. Vuosia sitten se tutkimuksen (Pöyry) mukaan olisi maksanut toistamiljoonaa euroa. Vaikka kunnostus tehtäisiin viimeisen päälle suunnitellun mukaan järven ennalleen tulo vaatii vuosikymmeniä tai enemmän. Ja sittenkään se ei tule entiselleen. Ainakaan jos Vapo laskee Kotkanpesän suon kuivatusvedet Luosojoen kautta Tohmajärveen. Luvathan Vapolla jo ovat siihen.
******
Ja tietenkin kunnanhallitus esittää pyrokratiaa lisää kuntaan. Nyt perustettavan elinvoimaneuvoston muodossa. Voi pyhä sylvi. Mitä tekee Keti, kehityspäällikkö, kunnanhallitus ja virkamiehet. Heillä kaikilla on mahdollisuus ja velvollisuuskin kuunnella elinkeinoelämän edustajia.

Sekalaista

Kemie on saamassa uuden huoltoasema yrittäjän. Kauppakirjat allekirjoitetaan tulevana maanantaina. Hyvä. Ilmaa ei tarvitse kohta hakea Kiteeltä. Sielläkin näyttää happivajausta. Mikäli kaupungin valtuuston kokouksista on jotain pääteltävissä. Päätösehdotuksia tulee ohi esityslistan. Ei olisi pahitteeksi, jos ennen kuin asettuu valtuustoehdokkaaksi hankkisi itselleen kokoustekniikan alkeet. Lisäohjeita saa vaikka kuntalaista.
*****
Kiteeläiset ihastelevat uutta terveyskeskustaan. On niin mukavat odotustilat. Niissä passaa odottaa lääkärin vastaanottoa vaikka pitempäänkin. Lehtikuvista voi päätellä, ettei odottajat kärsi ainakaan happivajetta. On rakennuksessa nelijöitä ja kuutijoita siihen malliin.
******
Tohmajärven kunnahallitus tuo yksimielisen stradegialistan valtuuston käsittelyyn. Jos on viimeisistä yksimielisistä päätöksistä mitään pääteltävissä, ei välttämättä hyvää ole tiedossa. Muistuu mieleeen Katri Helena sekoilu, johon piti kuntalaisten puuttua. Pahin vältettiin, mutta kustannukset, jotka eivät ole epävirallisia jäivät kuntalaisten maksettaviksi. Paljonko? Sitä ei ole tiedotettu, mutta oma arvioni on n. 40000 euroa. Ehkä enemmänkin. Riippuu siitä mitä kuluiksi lasketaan.
******
Uutis Alasin ei ole tipahtanut postiluukusta moneen kuukauteen. Olen vuositilaaja. Odottelen siis vielä muutaman kuukauden. Sittenhän odottelu loppuu luonnostaaan. Olen kuullut, etteivät kaikki odottele yhtä tyynesti. Tatavat tressaja itseään turhaan.
******
Moni kääntynee tilaamaan Koti Karjalaa. Kunta, seurakunta ja kauppaliikkeet ovat jo ilmoitelleet kyseisessä lehdessä. Tohmajärveä edustaa Koti Karjalan hallinnossa Reino Löppönen. Hän ilmaisi käyttämäni nimimerkin kirjoitukset vaaraksi  liikeyritykselleen omassa Facebookissaan. No, eipä juttujani ole lehdessä sen jälkeen julkaistukaan. Kirjoittanut kyllä olen. Niin se on, jotta kenen kuorossa seisot, sen lauluja laulat.

Julkaistu tänään Viikko Pohjois-Karjalassa

 

Arvoton näytelmä kunnanjohtajaa valittaessa

Ihmissuhteilla on merkitystä. Sen opin jo alakoulussa. Hakeuduin isojen poikien ystävyyteen. Ei tarvinnut pelätä kiusaajia tai sitä, että saisi turpiinsa. Vastikkeeksi riitti kun kehui isompiaan tai antoi makupalan, jos sellaista sattui olemaan.

Sama lainalaisuus, sulle mulle, näyttää vallitsevan myös ns. paremmissa piireissä. Vai mitä mieltä olette tapauksesta Laura Räty? Onko henkilösuhteita tarvittu, kun lääkäri Laura Rädystä veivattiin Helsingin apulaiskaupungin johtaja, Keva:n puheenjohtaja ja kohta ministeri. Oliko sattumaa vai mitä, että Rädyn perhetutusta  Jukka Männistöstä tuli Keva:n toimitusjohtaja, jonka pojasta kansanedustaja Pekka Männistöstä piti tulla Laura Rädyn sijainen Helsingin apulaiskaupungin johtajaksi ja Laura Rädystä täysivaltainen kansanedustaja Pekka Männistön lähdettyä kansanedustajan paikalta. No, viime mainittu ei onnistunut, kun media toi veivauksen julkisuuteen.

On yleisessä tiedossa, että sulle mulle kulttuuri voi Suomessakin hyvin. Edellä kerrottu lienee kuitenkin viimeisimmistä näkyvin esimerkki. En tiedä voisiko tätä panna edes poliittisten nimitysten joukkoon. Tuskin pätevyys katekoriaankaan. Näyttöjä poikkeavasta kyvykkyydestä kun ei ole ehtinyt kertyä kenellekään.

****

Hiukan saman tyyppistä menettelyä olen havaitsevina Rääkkylän kunnanjohtajavalinnassa.

Valtuusto panee kunnanjohtajan viran hakuun. Hallitus ryhtyy toteuttamaan valtuuston tahtoa. Laitetaan lehti-ilmoitukset ja valitaan puheenjohtajistosta työryhmä hoitamaan valintaan liittyviä asioita, kuten hakijoiden haastattelut.  Hakijoita taisi olla 15 henkilöä.

 Työryhmä ei haastattele tai ota muutakaan yhteyttä hakijoihin, vaan haastattelee vs. kunnanjohtajan, joka ei ole hakenut virkaan ja esittää hänet kunnanhallitukselle valittavaksi kunnanjohtajaksi. Asia oli niin selvä, että hallitus selvisi siitä 18 minuutissa. Vs. kunnanjohtajan suostumuskin taidettiin siinä kiireessä unohtaa kirjata. Katsotaan montako minuuttia valtuustolta menee, kun siunaa työryhmän esityksen.

Katsotaan mitä valtuusto sanoo menettelystä? Kysymyksiä se ainakin minussa herättää. Miksi turha näytelmä? Sillä se sitä oli todella. Vai pitikö ihmisen turhamaisuuden takia pyyhkiä näennäisdemokratialla pöytää?

*****

Tohmajärvellä järjestettiin kuntalaisilta tarkoituksella kuulla kuntalaisia ja heidän tarpeitaan ja näkemyksiä elämän menosta. Paikalla oli kolmisenkymmentä ihmistä. . Pääasiassa kunnan virkahenkilöitä. Laskin, että 27 kunnanvaltuutetusta oli paikalle vaivautunut  5 henkilö. Ei yhtäkään demarivaltuutettua.

Hyvää tarkoittava tapahtuma lässähti, jo paikalla olevien vähyyteen. Lopusta pitikin sitten huolta paikallislehteen kirjoitettu juttu. Se ei kirjoittanut sanaakaan kuntalaisillan tärkeimmiksi noteerattavista asioista. Kuten kunnan säästösuunnitelmasta, jota kyseltiin. Olihan säästösuunnitelman tehnyt konsultti summaltaan 400000 euroa. Eikä sanaakaan Tohmajärven järven veden parantamishankkeesta, joka sekin vuosia sitten on arvioitu yli miljoonan euron hintaiseksi ja jota aiotaan nyt saada tehdyksi 700000 eurolla.

Paikalla jutun lehteen kirjoittanut toimittaja kertoi auliisti näkemyksiään paikallislehden asemasta ennen ja nyt Keski-Karjalassa. Sanomansa hän sai mahtumaan myös kirjoittamaansa juttuun. Miksi? Olihan kunnanjohtaja esittänyt avauspuheenvuorossaan, että käytäisiin keskustelua erityisesti juuri järvestä ja sen tilasta. Vai se, että keskustelussa asetettiin järven tila vaikeasti parannettavaksi, varsinkin kun Vapo alkaa turvetuotannon Kotkanpesän suolla. Suolta johdetaan  vedet  Luosojokeen, joka puolestaan laskee Tohmajärveen. Sitä en aseta kirjoitukseen vaikuttavaksi tekijäksi, että toimittaja asuu Tohmajärven rannalla.

Jään taas miettimään mikä on tapahtumaselostuksen ja mielipidekirjoituksen ero. Ymmärrän ja olen nähnyt miten vaikeaa se on paikallislehdessä. Nämä juttuni Tohmajärven terveisten otsikon alla ovat mielestäni puhtaita mielipidekirjoituksia. Siksi arvoisat lukijat suhtautukaa näihin tietyllä varauksella. Ihminenhän olen minäkin.

                                                                             Veijo Tuunanen  

Kuntalaisilta ei kiinnostanut kuntalaisia

Kolmisen kymmentä ihmistä oli saapunut paikalle kertomaan mielipiteitään Tohmajärven kunnan asioista. Valtaosaltaan paikalla olijat kuuluivat kunnan virkahenkilöstöön tai luottamushenkilöihin. Vain muutama ns. tavallinen kuntalainen, joille tilaisuus oli tarkoitettu, oli paikalla.
Puhetta paikalla olijoilta tuli. Puheenvuoroja käytettiin yht. 44 kpl. Virkahenkilöt esittelivät tehtäviään. Enemmän ihmeteltiin kuin olisi tuotu keskusteluun jotain uutta. Lukuunottamatta paria puheenvuoroa, jotka tähtäsivät tulevaisuuteen.
Sivistystoimen johtaja toi näkemyksiään esiin oppilas- ja tilajärjestelyistä koulukeskuksen ja Kemien koulun väliltä. Kaija Keinonen esitti ehkä eniten raflaavan näkemyksensä kirjaston sijainnista.
Perusteluin hän näki nykyisen kirjaston sijaitsevan väärässä paikassa Kemien kylään nähden. Kirjasto on erillään asutuksesta ja vielä mäen alla.
Keinonen esitti kirjaston paikaksi nykyistä kunnanvirastoa. Se olisi sijainniltaan hyvä ja kyläkuvaa kohottava. Kunnan virkahenkilöt voisivat tehtäviään hoitaa hyvin muualtakin käsin. Tiloja löytyisi niin kunnan omista kiinteistöistä kuin vuokratiloista. Tähän Esa Kuronen toi mahdollisuuden kunnanviraston vastapäätä olevasta virastotalosta.
*****
Kun Kaija Keinosen esittämää kirjaston sijaintia olen ajatellut, niin mullistava se ei ole kuin alkuaan tuntui. Nimenomaan tulevaisuutta ajatellen. Sote menee minne meneekin, mutta varmaa on, että kuntarakennekin muuttuu ajan oloon. Onko tulevaisuudessa mahdollista vaikuttaa esim. kirjaston sijaintiin kuntalaisten mielipiteiden mukaan, niin hyvin kuin vielä nyt? 
******
Tilaisuudessa keskustelu kunnan tulevaisuudesta jäi lähes kokomaan käymättä. Näytetään elettävän kuin horroksessa, kun pitäisi elää ajassa ja katsoa tulevaisuuteen.
Sote palvelut on ulkoistettu. Sinne menee kunnan rahoista 18 milj. euroa eli 64 % kunnan rahoista. En jaksa uskoa, että kunta enää palaa entiseen tehtäviensä hoidossa. Kyllä virkahenkilöjohdolla ja luottamushenkilöillä pitäisi olla niitä kuuluisia tulevaisuuden visioita esittää kuntalaisille. Muitakin kuin tähän astiset. Tohmajärvi pysyy itsenäisenä kuntana. Kuka tähän enää uskoo.
*****
Muuten. Oliko neljä kunnanvaltuutettua 27:stä vaivautunut tulemaan kuuntelemaan kuntalaisia. No, ei kuntalaisiakaan tainnut olla sen enempää. Ollaan näköjään tyytyväisiä tähän päivään. Mitäpä muuta tuosta voisi sanoa.

Julkaistu Viikko P-K:ssa 11.9.14.

Papista, poliitikosta ja vangista

 

Seurakuntavaalien ehdokaslistoja kootaan. Vai olisiko parempi sanoa, kyhätään kasaan. Tunkua listoille ei näytä olevan. Varsinkaan nuorten puolelta. Alkuaan kirkkovaltuustoon pyrkivät vain ns. uskovaiset. Sitten valtuustoista kiinnostuivat myös puoluepoliittiset piirit. Heillä oli enemmän tai vähemmän julkiset ehdokaslistansa. Nyt näyttäisi olevan tulollaan yhteiset ehdokaslistat ilman taustalla olevaa puoluepoliittista taustaa. Millään järjestelmällä ei juuri ole ollut vaikutusta kirkon enempää kuin seurakunnankaan toimintaan. Molempia johtavat papisto ja piispat, piittaamatta paljonkaan siitä mitä mieltä seurakuntalaiset kulloinkin ovat asioista.

Edellä oleva perustuu omaan henkilökohtaiseen kokemukseeni parinkymmenen vuoden ajalta seurakunnan luottamustehtävissä. Kirkkovaltuusto muodostuu usein ns. toisen rivin aktiiveista tai puolueaktiivien puolisoista. Muutama kirkko-  ja harrasuskovainenkin aina valtuustoon mahtuu. Valtuuston kokouksissa ei juuri puheenvuoroja käytetä. Asiat tulevat päätettäviksi yleensä papin aloitteista kirkkoneuvoston esittäminä. Kirkkoneuvostolla olisi toimeenpanovaltaa, mutta sen kokoonpanoon ei juuri kirkkovaltuutettujen kynnet yllä. Olen muutaman kerran koettanut sanoa mielipiteeni ohi papiston mielipiteen. Huonolla menestyksellä. Viimeksi koetin puolustaa Kirkkotien nimen pysymistä tiennimenä. Se onnistui, mutta jouduin kannastani ristiriitaan papin mielipiteen kanssa. Pyrkikää ihmiset kirkkovaltuutetuiksi. Ei  tarvitse olla kirkkouskovainenkaan. Riittää kun on kiinnostunut yhteisten asioiden hoidosta. Kirkolla on omaisuutta ja verotusoikeus. Seurakuntalaisella jo sen perusteella on velvollisuus seurata miten seurakunnan asioita hoidetaan.

*****

"Asiat ovat juuri sitä, miltä ne näyttävät. Ja sen, miltä ne näyttävät, määrittelevät kansalaiset, politiikan seuraajat, toimittajat, äänestäjät." Lainaus on Hesarista pääministeri Stubb:in sanomaa kokoomuksen viimeaikojen toiminnasta. Lisäksi hän samassa haastattelussa toteaa halunsa suojella Lasse Männistöä, koska Lasse on nuori, dynaaminen ja erittäin pätevä poliitikko. Alun suora lainaus on totisinta totta. Tosin Stubb unohtaa oman sanomansa Lasse Männistön suhteen. Kansalaisena pääministeri valtuuttaa myös minut sanomaan miltä kokoomuksen toimet viime ajoilta näyttävät. Jätän arviot Pia Kaumasta ja Laura Rädystä sanomatta. Heidät jo kansalaiset tuntevat. Lasse Männistö näyttää minusta nuorelta, kokemattomalta, lapsenkasvoiselta ihmiseltä, jolle kokoomuspuolueessa on tarjottu huippupaikkoja ilman koeteltua kykyä vastata paikkojen edellyttämään hoitamiseen. Pätevyydeksi en laske sitä, että hän kahtena peräkkäisenä päivänä on kahta mieltä samasta asiasta. Enkä hyvyydeksi sitä, että osaa jakkaran vaihtoleikin ystävänsä Laura Rädyn kanssa. Jonka katseen lämpimyydestä kansalaiset näyttävät myös käyvän keskustelua.

*****

Kriminaalipolitiikasta voisin kirjoittaa enemmänkin. Alalta on sen erimuodoissa puolenvuosisadan kokemus. Suomen rajojen ulkopuoleltakin. Aika-ajoin olen palannut vanhan työpaikkani asioihin. Aikaisemmin hyvällä mielenkiinnolla. Viime aikoina turhautuneena. Kysymyksessä kun pyöritään vain vankiloiden lukumäärissä. Eikö pitäisi asioita katsoa yhteiskunnan, vankien ja vankeinhoidon tulosten perusteella. Vankeinhoito ja sen kustannukset, kun näyttävät kietoutuvan Pelson, Juuan ja Pyhäselän vankiloiden lakkauttamiseen. Lakkauttamisilla ei ole mitään toiminnallista tai taloudellista vaikutusta vankeinhoitoon muuta kuin negatiivisilla vaikutuksilla. Tämän pitäisi myös Rikosseuraamuslaitoksen johdon tietää. Heiltä näyttää vain puuttuvan perusteet puolustaa oman laitoksensa hyvää toimintaa yhteiskunnan parhaaksi.

*****

Seuraavassa lyhyt oppimäärä vankeinhoidosta ja sen tavoitteista. Suomessa vapausrangaistuksen ainoa tavoite on rangaistavalle vapauden menetys. Siksi tarvitaan vankiloita. Ettei muita seurauksia, esim. yhteyksiä omaisiin turhaa vaikeutettaisi, on hyvä vankiloiden jakautua ympäri maan. On tutkittu totuus, ettei vapauden menetykseen liitetyt "lisärangaistuksilla" ole vangin "parantumiseen" tai vapautumiseen parantavaa vaikutusta. Yhtä tutkittua on tietty rangaistusaikana tapahtuva vangin valmistaminen vapauteen. Se todettu pääosiltaan hyväksi ja kannattavaksi yhteiskunnankin kannalta. Suomessa puhutaan ja ylistetään koululaitosta. Ylpeillään Pisa-tuloksista. Yhtä hyvin ja paremminkin voitaisiin ylpeillä yhdestä maailman parhaasta vankeinhoidosta. Siihenkin löytyy tutkinnallista perustetta. Pitää muistaa, että sivistynyt yhteiskunta pyrkii hoitamaan myös ne, jotka eivät Pisa-tutkimuksen hyvissä tuloksissa näy.

                                                  Veijo Tuunanen

Rääkkyläläistä lähidemokratiaa.

Rääkkylässä ovat kunnanjohtajia etsiessään sotkeutuneet kuin se entinen räätäli omiin housuihinsa. Mitä luottamushenkilöt oikein Keski-Karjalassa touhuavat? Tohmajärvellä päätti kunnanhallitus yksimielisesti, aikansa salailtuaan, muuttaa keskeisimmät tiennimet Katri-Helenan raitiksi. Jos kohta yksimielisesti, mutta vasten tahtoisesti kunnanhallitus perui päätöksensä ja sai tahtonsa mukaan aikaan epävirallisen raitin Katri Helenalle. Raitin, jolla tuskin tätä kesää aikaisemmin laulutähti oli jalallaan raittiaan astunut.
Kitee on jo oma lukunsa asioitensa järjestelyssä. Siitä ei ota selvää se kuuluisa erkkikään.
*****
Mutta nyt Rääkkylässä jyllää se kuuluisa lähidemokratia. Tarkoituksena on paikata Kejosen jättämä aukko kunnanvirkojen täytössä. Ja siihen näyttävät soveltuvan monen laiset konstit. Sellaiset, joista minä en aikaisemmin ole älynnyt olevan olemassakaan.
Olen luullut, että kunnanvaltuusto panee kunnanjohtajan viran hakuun. Kunnanhallitus alkaa valtuuston päätöksen mukaan hakemaan virkaan päteviä ja soveltuvia ehdokkaita. Usein hakuprosessiin hallitus valitsee työryhmän valitsemaan ja haastattelemaan paikkaa hakemuksensa jättäneitä.
Näinhän se alku meni Rääkkylässäkin. Haastattelut lienevät olleet työläitä, sillä niitä ei julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan suoritettukaan. Valinta työryhmä kuuli ilmeisesti omasta tahdostaan henkilöä, joka ei ollut jättänyt hakupapereita. Tässäpä oiva kunnanjohtaja, joka ei pyrkinyt paikkaan. Hänen täytyy olla vaatimaton ainakin. Ei mikään pyrkyri. Siis täyttää ilmeisesti sopivuus vaatimuksetkin. Mitä hakupapereita jättäneitä haastattelemaan.
Valintatyöryhmä esitti kunnanhallitukselle valittavaksi henkilön, jota valintaryhmä ainoana oli kuullut. Hallitukselle esitetyssä päätöksessä ei näkynyt oliko valittavaksi esitetty antanut suostumuksensa tehtävään.
*****
Väkisinkin herää kysymys täyttääkö menettely kuntalain tai hyvän hallinnon edellytykset. Onko menettely oikein heitä kohti, jotka olivat jättäneet hakupaperinsa.
Ohittiko valintatyöryhmä hallituksen päätöksen, jolla heidät valtuutettiin tehtävään? Täyttikö menettely muotoseikat? Tai ylittikö joku toimivaltansa.
Lehdistössä on uutisoitu Rääkkylän valinneen uuden kunnanjohtajan. Olenko siinäkin harhaluulossa, että kunnanvaltuusto valitsee Rääkkylässäkin kunnanjohtajan. Jos olen väärässä, niin tässä lienee sitä lähidemokratia  menettelyä, jota Rääkkylässä tunnutaan arvostavan tavallista enemmän.
Kun olen pahansuopa, niin luulen rääkkyläläisten hoitavan kunnanjohtajan valinnan niin, että voin palata asiaan vielä tälläkin palstalla.