maanantai 31. joulukuuta 2012

VUOSI VAIHTUU

Kirkossa veisataan "Oi jospa vuosi alkava olis Luojan siunaama."
Maallisella puolella toivotellaan "Hyvää uutta vuotta". Ja toivotukseen lisätään ilotulitteiden räiske. Se kun tuntuu nykyisille paukuttelijoille iloa antavan.
Henkilökohtaisesti en näe vuoden vaihtumisessa mitään ihmeellistä juhlittavaa olevan. Pikemmin harmia. Pitää opetella kirjoittamaan uusi vuosiluku. 
Jos talvella pitää juhlia niin minulle se kävisi minä päivänä hyvänsä. Myös hyvän ja onnen toivotukset voi sanoa naapurille, vaikka joka päivä. Tosin se ei niitä pitkään kuuntelisi, kun alkaisi epäillä toivottelijan terveyden tilassa muutoksia.
Annetaan kaikkien kukkien kukkia. Jos joku paukuttelee niin paukutelkoon, kunhan tekee sen turvallisesti. Jos joku tahtoo koisia yönsä, niin annetaan hänelle kohtuullinen rauha.
Paukkuja en ole ostanut koskaan. Meillä mennään omilla paukuilla. Tosin nekin on kiellettyä tuulen yläpuolella tai sisätiloissa. Joskus joudun pyytämään anteeksi. Suutari ja suhna ovat vaikutuksiltaan monesti kovempia kuin iso jytky.
TOIVOTAN  LUKIJOILLENI  HYVÄÄ  JA  ONNEKASTA UUTTA  VUOTTA  2013.   

lauantai 29. joulukuuta 2012

Mutta missä luuraa Kirsi?

Jouluna on totuttu paikallislehdistä lukemaan pappien tervehdykset. Uutena vuotena on ollut tapana kunnanjohtajien tervehtiä "alamaisiaan".
Tämän päivän Koti-Karjalassa oli Kesälahden, Rääkkylän ja Tohmajärven kunnanjohtajien menneen vuoden selitykset ja tulevan vuoden onnen toivotukset.
Yksi oli joukosta poissa. Kiteen kaupungin johtajan tervehdys puuttui. Mistä syystä? Poisjäännin on varmasti huomannut moni muukin. Kaipa jutun poisjäännille on  pätevä syynsä.
Eihän näissä tervehdyksissä juuri mitään hätkähdyttävää ole ollut. Selityksiä ja toiveita. Joskus tuntuu kuin johtajat kirjoittelisivat meille kuin pienille lapsille. Sormet seläntakana ristissä. Silloinhan saa puhua ja kirjoittaa asian vierestä.
Tohmajärven kunnanjohtaja Olli Riikonen kysyy kirjoituksessaan kuntarakenteen muutoksesta. "Ollako itsenäinen jatkossakin, vaiko eikö olla." Hän lisää: "Siinäpä kysymys."
Eikö kunnanjohtajan mieleen vieläkään tule, että kohta ollaan myöhässä siitä minkä kunnan kanssa yhteistyötä ja mahdollista kuntaliitosta valmistellaan.
Demarit yrittivät saada kuntaan mielipidetiedustelun kumpi suunta Joensuu vai Kitee olisi mieluisampi yhteistyökumppani. Se tapahtui ennen Helliä. Ei mennyt aloite läpi. Silloin oli Riikosen mielipide olla itsenäinen maailman tappiin. Nyt näyttää Siperia opettaneen, kun tervehdyksessään tuommoisia kyselee. 
*******
Liikennevakuutuskeskus on tutkimuksessaan todennut Tohmajärvellä olevan Pohjois-Karjalan suurin vammautumisriski. Jos tutkimuksessa Tohmajärvi ei ole ykkösenä niin sitten Joensuun jälkeen kakkosena. Tapahtumat ovat suhteutettu asukasmääriin.
Syitäkin ovat pohtineet tilanteeseen. Asukasmäärä on pieni, liikennemäärä suuri ja tiestö pitkä. Tohmajärven läpi ajaa rajalle kulkeva liikenne ja se on vilkasta. Tie on kapea, huonokuntoinen ja mäkinen. Lisäksi liikenne kulkee halki Kemien taajaman. Siinäpä syitä huonoon sijoitukseen liikennevahingoissa. 
Tutkimus puoltaa selvästi Niiralan ja Onkamon välisen tien uudelleen rakentamista. Perusparannuksellakaan enää ei saatane haluttua parannusta, johon pyritään.
Puhuin ja kirjoitin viitisentoista vuotta sitten, kun sama asia oli esissä, että tien tulee kulkea Kemien taajaman kautta. Silloin se tuntui järkevältä. Tuskin enää. Aina on ajanut sen ohi. Niin kuin venäläisetkin Kemien ohi, kun menevät ostoksilleen Joensuuhun. Joensuussa venäläiset tapaavat kaupoissa ostoksilla niin tohmajärveläisiä ja kiteeläisiäkin. Osto tottumukset ovat nyt sellaiset, että määrää ja laatua tarvitaan. Pienliikkeitä ei juuri enää ole Joensuussakaan.
Tekisi mieli sanoa, että pysyminen kiinni Kemien kautta kulkevan tien vaihtoehdossa on tänä päivänä epäviisasta. Jarruttaa ja jurnuttaa kyllä voi, mutta tiet rakennetaan nykyään muilla perusteilla kun Kemien kylän tarpeita huomioiden. Näin vain menee. Muutaman kymmenen vuoden päästä Kemien kautta kulkevaa tietä ei muista kuin historian kirjoittajat.     

perjantai 28. joulukuuta 2012

HYVÄÄ LOPPUVUOTTA

Ja kiitoksia menneestä vuodesta. Näin loppuvuodesta lienee sopivaa järjestää lukijoille kilpailu. Tai oikeastaan veikkaushan se on.
Kysymyksessä on vain yhden rivin veikkaus. Rivillä on kolme vaihtoehtoa. Tuntuu varmasti helpolta. Sitä se ei kuitenkaan ole.
Kysymys kuuluu; kuka ottaa potilaan vastaan Tohmajärven terveyskeskuksessa 1.1.2013. Eli vuoden ensimmäisenä päivänä. Helpotan kysymystä sen verran, ettei nimeä tarvitse tietää.
1. (yksi) Onko se Hellin lääkäri?
2. (kaksi) Onko se Attendon lääkäri?
+. (risti) Ei kukaan.
Oikein vastanneet, jos se on risti, saavat jatkaa omalla kustannuksellaan lääkäriin, vaikka Joensuuhun.
Toivottavasti risti-vaihtoehto ei toteudu kenenkään kohdalla.
Hyvää loppuvuotta ja entistä parempaa tulevaa vuotta!
 

sunnuntai 23. joulukuuta 2012

HYVÄÄ JOULUA !

TOIVOTAN  LUKIJOILLENI  HYVÄÄ RAUHALLISTA  JOULUA  JA  ONNELLISTA  UUTTA  VUOTTA !
TOIVOTTAVASTI  TAPAAMME  TAAS  JOULUN MENTYÄ  KIRJOITUSTEN  MERKEISSÄ:

tiistai 18. joulukuuta 2012

On aihetta hämmästelyyn

Tämän päivän Karjalaisessa se julkaistiin, mikä on ollut tiedossa jo aikaisaemminkin. Nimittäin tuleva luottamushenkilöjako Tohmajärvellä. Sekin on tiedossa, että nyt julkaistu jako on puhtaasti tehty ilman demareita. Tietenkin tämä onnistui, kun Tohmajärven kovat pojat ja muutama tyttö halusivat näyttää miten kunnan asiat saadaan kuntoon. Jään sitä odottamaan.
Tuleva valtuuston puheenjohtaja Antero Nenonen tunnetaan hyvin entuudestaan ja tuleva hallituksen puheenjohtaja Marketta Sairanen puheenjohtaja ominaisuuksiltaan on täysin tuntematon. Mielestäni toisen kohdalta ongelmaksi muodostuu ennalta arvattavuus ja toisen kohdalta arvaamattomuus. Herkullinen paikka virkamiehille johtaa kuntaa. Mielensä mukaan.
Lautakunnan paikkajaossa näyttää keskusta noudattaneen hajalaukausta. Jos paikkajaon isältä, joksi on nähty Matti Kuittinen, kysyttäisiin perusteita suhteellisen kokemattomista lautakunnan jäsenistä, hän voisi ehkä sanoa, etsineensä uusia voimia. Kokemusta en näe valinnoissa ainakaan liikaa korostetun.
Samaisessa Karjalaisen jutussa kirjoitetaan, että  demariryhmän periaatteena on, että eniten ääniä saanut nainen tai mies saavat valita tehtävän. Lisäisin nykyisessä tilanteessa lauseeseen, jonka keskustapuolue keskeisella konplauksella on heille katsonut hyväksi jättää.
******
Kuten Nelosissa jo ihmettelin oman värinsä Tohmajärven kunnallispolitiikkaan tulevat näyttämään PerusS:läiset.
Jos väristä pitäisi nykyisten kohdalta jotain sanoa, niin keskusta vihreitä he näyttävät olevan. Näkemyksen perustan heidän kirjallisella sitoutumisellaan ryhtyä tukemaan Keskusta puoluetta luottamushenkilövalinnoissa.
Jos persujen ääniharava Vesa Väistö ilmoittaa ennen vaaleja persujen tavoitteena olevan keskustan ylivallan nujertaminen, niin vaalien jälkeinen toiminta ei siltä näytä.
Oman lisänsä poliittiseen elämään tuo myös se, sanotaanko palatsivallankumous persujen piirissä, joka näkyi viimeisen valtuustokokouksen sanailuissa.
Kokouksessahan Antero Nenonen intoutui käyttämään ikäänkuin seitsikkoryhmän puolesta puheenvuoroaan. Johon siviilissä perussuomalaisten puheenjohtaja valtuutettu Toivo Kakkonen totesi, ettei ole mitään seitsikkoryhmää.
Vesa Väistö Karjalaisen jutussa vahvistaa, että seitsikosta on sovittu kirjallisesti.
Näin sivusta seuraajaa kiinnostaisi kuka on allekirjoittanut sopimuksen ja mitä siinä on sovittu ja millä valtuuksilla. Onko PerusS:n puheenjohtajan Toivo Kakkosen yli kävelty? Jos on, niin ovatko allekirjoittaneet olleet itsensä valtuuttamia yksityishenkilöitä. Valtuustoryhmäähän ei heillä vielä ole. 
Olipa niin tai näin perussuomalaisissa, liikaa kokemusta ja osaamista tuskin muillakaan uusilla luottamushenkilöillä tehtäviinsä on ainakaan ylenpalttisesti.     
 

maanantai 17. joulukuuta 2012

Kunnanvaltuusto 7 tuntia 40 minuuttia.

Puheenvuoroja kokouksessa pidettiin, tai keskusteluahan ne olivat, lähes 200 kpl. Jätin puheenvuorot laskematta kun päästiin yli 150.
Oleellista kokouksessa oli taas se kiire ja yhden vaihtoehdon (televisiosta tuttu yhden pysähdyksen taktiikka) taktiikka.
Tohmajärven kunnanhallituksen johtosääntöä oli runtattu uuteen uskoon mahdollisen Attendo-vaihtoehdon toteutumisen varalta. Työn kiire näkyi johtosäännössä. Ristiriitoja, päällekkyyksiä ja tulkintoja tulee riittämään kun ja jos johtosääntöä ryhdytään käyttämään. Tunnen helpotusta, kun en tarvitse olla mukana moisessa sekavassa hommassa.
******
Sama kiire ja epätarkkuudet jatkuivat myös talousarvion ja taloussuunnitelman laadinnassa.
Lauseita otettiin pois ja lisättiin sekä äänestettiin niistä sitä mukaa kun joku niitä esiin kaapi.
Kirjastoauto jatkaa näillä muutoksilla kulkuaan ja määrärahoja nostettiin silloin kun sitä tarvittiin. Tarkemmat tiedot löytyvät päivälehdistä. Budjetti muutoksilla paukkui ylöspäin.
******
Huumoriakin kokouksesta löytyi. Määttälän talo (koulukeskuksen viereinen talo)  oli päätetty vuosi sitten valtuuston päätöksellä purkaa. Nyt inestointiosassa oli 30000 euroa esitetty talon kattamiseen.
Puheen vuorot kävivät puolesta ja vastaan ja siltä väliltä hyvääpäivääkirvestartta.
Kuultiin teknillisen toimiston päällikön mielipide talosta. Jos katetaan se maksaa, jos puretaan se maksaa. Jos myydään voidaan saada rahaa.
Oli siis kolme vaihtoehtoa. Katetaan, puretaan tai myydään. Tehtiin esitys myynnistä. Silloin virisi kilpaileva vastaesitys; Puretaan tai myydään.
Äänestys herätti hilpeyttä. Myynti hävisi esitykselle puretaan tai myydään. Siinä on siis kaksi vaihtoehtoa. Jos puretaan, syntyy kuluja. Jos myydään kuluja ei synny. Voittanut puretaan tai myydään joutui äänestykseen talon kattamisen kanssa. Puretaan tai myydään voitti tämän äänestyksen.
Siinä on hyvä päätös virkamiehille toteutettavaksi. Saa nostaa kunnan kuluja tai lisätä tuloja. Heh, heh. Näinhän on kunnassa eletty tähän asti aina. Ja näytetään elettävän edelleen.  

torstai 13. joulukuuta 2012

Seurakunta hävittää tuottavaa omaisuuttaan.

Alla on vastaesitykseni, jolla yritin vastustaa yhteisen omaisuuden myymistä, vaikka tiesinkin jo etukäteen, ettei se valtuustossa lääninrovastin edessä onnistu. Ei kirvoittanut edes keskustelua.
Kirkko on jymähtänyt virkamiespalvelijoineen johtamaan omaa toimintaansa kohti lopputulemaa. Se näkyy pahimmin tai parhaimmin kirkosta eroamisena. Siihen ei luottamushenkilöillä ole varattu jalansijaa. 
Lukija voi päätellä olenko mielipiteineni eksyksissä. Vastaesitykseni pääsi sentään äänestykseen. Siinä valtuuston enemmistö voitti vastaesitykseni äänin 12 - 3, yksi tyhjä. Eli seurakunta ryhtyy myymään Kirkkoniemestä "huvilatontteja". Joko osastajista lie tietoa?

LIITE PÖYTÄKIRJAAN


Vastaesitys Tohmajärven evl. seurakunnan kirkkovaltuuston 13.12.2012., pidetyn kokouksen esityslistan 40§ kohtaan; ”Metsätalous, talousarvion perustelut vuodelle 2013” ja kohtaan; ”Toimintasuunnitelmat vuosille 2014 – 2015.”


(sivulla 51)
METSÄTALOUS; talousarvion perustelut vuodelle 2913. Poistetaan viimeisen alakohdan lause: ”huvilatonttien ja pienten metsäpalstojen arvioiminen.”,
sekä kohdasta toimintasuunnitelmat vuosille 2014 – 2015 poistetaan viimeisen alakohdan lause: ”huvilatonttien ja pienten metsäpalstojen lohkominen ja mahdollinen myynti.”



PERUSTELUT:

  • Seurakunnan talouden ylläpitoon eivät ko. hankkeet toisi merkittävää muutosta.
  • Toteutuessaan hankkeet rikkoisivat Kirkkoniemen kokonaisuuden, jota pidetään paikkakunnan merkittävimpänä nähtävyytenä.
  • Tonttien ja metsämaan myynti on epäviisasta, koska ne nykyisellään tuottavat myös taloudellista hyötyä.
  • Seurakunnan maanmyynti Kirkkoniemestä asettaisi erityisesti ne seurakuntalaiset, joilla ei ole omaa ranta- tai metsämaata jo virkistyksellisesti huonompaan asemaan kuin ne, joilla maan omistukseen on varaa.
  • Seurakunnan taloutta pidetään kunnossa toimintakulujen säätelyllä, ei omaisuuden myynnillä.
  • Toisaalta seurakunnan tulot pohjautuvat verotuloihin. Verotus kohdistuu parhaiten ja tasapuolisimmin kaikkiin seurakuntalaisiin.
  • Seurakunnan taloudenhoito on perustuttava toimintakulujen ja verotulojen tasapainoon. Siksi olisi lyhytnäköistä hoitaa taloutta tuottavien kiinteistöjen myynnillä.


Tohmajärvellä 13 p:nä joulukuuta 2012.


Veijo Tuunanen.
 
 

tiistai 11. joulukuuta 2012

Puheet ovat puheita, valtuutetuillakin.

Kotipalsta on vähän jälkijunassa. Olin viikon päivät reissussa. Kiitoksia vain kyläisännille. Pitivät ylenpalttisesti vieraanaan.
On siis aika palata muutamalla sanalla vaalien jälkeisiin tunnelmiin. Pontimenani tällä kertaa Uutisalasin.
Lehteen oli haastateltu Keskustan uutta tulevaa valtuustoryhmän puheenjohtaja Matti Kuittista. Hänen sanomana keskustalaiset pyrkivät pitämään Tohmajärven kunnan itsenäisenä.
Tekisi mieli kysyä, miten pitkään Matti itse on sitä mieltä ja mihin hintaan. Ja jatkokysymys voisi olla minkä kunnan kanssa keskusta sitten kun on pakko yhtyä, aikoo nyyttinsä kantaa.
Matti Kuittinen on mielessäni niin pitkään arvoitus, kunnes hänen mielipiteensä ovat pitempään pysyviä kuin tähän asti. Muistan Matin oikein puhujapöntöstä käsin kehuneen valtuuston kokouksessa Helliä. Sen erinomaisia ja taloudellisia palveluja. Niihin puheisiin verrattuna kovin helposti hän kääntyi yksityistämään sote-palvelut Attendolle.
Yhtä arvoituksellinen on PerusS:n valtuustoryhmä. Luin lehdestä miten Vesa Väistö ennen vaaleja lupasi persujen panevan Tohmajärven kunnan asiat järjestykseen. Nyt hänelle tarjotuu siihen mahdollisuus.
Huonosti näyttää alkuunpääsy persujen porukalla. Uutisalasimessa Vesa Väistö sanoo perussuomalaisten vaalitavoitteen olleen murtaa Keskustan ylivalta, jonka hän nyt näki toteutuvan.
Puheisiin sopii huonosti liittoutuminen Keskustan kanssa. Uskooko Väistö todella, että murtaminen tapahtuu kepun kainalossa.  
Kokoomuksen jätän tällä kertaa pohtimatta. Vilja Laurilaa oli lehteen haastateltu ja hän totesi, että he ovat lähempänä Keskustaa kuin demareita. Se on helppo uskoa, kun muistaa valtuutettu Antero Nenosen puheet menneeltä valtuustokaudelta.
Demareita on heidän omasta mielestään potkittu päähän. Ja siltähän asia näyttää. Onko kysymyksessä syvässä oleva viha vai politiointi, joka voi muuttua jo valtuuston ensimmäisessä kokuksessa.   

keskiviikko 5. joulukuuta 2012

Kuka omistaa röntgenin?

Eräät kuntalaiset ovat kyselleet kuka omistaa Tohmajärven terveyskeskuksessa olevat röntgenlaitteet?
Miten minä voisin tietää kun kunnanjohtaja Olli Riikonenkin samaan kysymykseen vastasi, että luultavasti Tohmajärven kunta.
Näyttää siltä, että jos asiaan ei saada selvempää vastausta, on asiaa kysyttävä sellaiselta, jonka on viranpuolesta vastattava totuus.
Luulisi tohmajärveläistä virkamiestä kiinnostavan, kenen hallussa ja omistuksessa miljoonan arvoinen röngen loppujen lopussa on.
Kotipalstalla olen kirjoittanut sen minkä tiedän röntgenin historiasta.
Kysykää ihmiset vastuullisilta virkamiehiltä. Heidän tulee ottaa selvää asiasta, jos eivät tiedä. Mitkään "luultavasti" vastaukset eivät kelpaa virkavastuulla toimivan suusta kuultuna.
Hyvää itsenäisyyspäivää! Täältä reissusta.

maanantai 3. joulukuuta 2012

Tätäkö äänestäjät tahtoivat?

Kenen nuoteilla Tohmajärven valtuustossa soittaa seitsikko? Viisikko soitti Antero Nenosen sävellystä. Ehkä Vilja Laurilan muutamaa riitasointua lukuunottamatta.
Soittaako pian koko valtuusto Antero Nenosen tahtipuikon mukaan? Niin saattaa käydä, kun näyttää, että hän itse onneuvottelemassa paikkaa valtuuston johtoon. Äänestäjät äänillään eivät tähän paikkaan häntä asettaneet. Katsotaan nyt miten asiat etenevät.
Perussyy siihen miksi Keskusta on nostanut seitsikon aallon harjalle on se, että kunnanjohtajalle pitää löytää mieluinen kunnanhallituksen puheenjohtaja. Samaan malliin kuin menneellä kaudella. Hänestä ei ollut häiriötä kenellekään. Harvoin hän mihinkään asiaan otti julkisesti kantaa. Minun mielestä ei kertaakaan.
Jos ja kun puheenjohtaja-asia etenee kuin on julkisuudessa on annettu ymmärtää, ei selittelyksi kelpaa tämän päivän Karjalaisessa olut Eino Maksimaisen selitys. Hän sanoo, ettei demarit kelpaa yhteistyöhön kun nämä tekevät vastaesityksiä. Ja pitkittävät näillä kokouksia.
Miten Maksimainen itse toimisi kokouksissa, jossa yhdellä puolueella eli keskustalla on yksinkertainen enemmistö. Olemalla hiljaako? Kirjallinen vastaesitys ei juuri pidennä kokousta.
Pitäisi tietää sen verran kokouksien kulusta kuka ja mikä niissä pituutta aiheuttaa. Joka kokouksessa mukana olleena voin vakuuttaa, että kokoukset venyvät juuri viisikon ansiosta. Antero Nenonen ja Aarne Laasonen jaarittelivat kommentin kommentti puheenvuoroillaan ylivoimaisesti venyttivät eniten kokouksia joskus kohtuuttomuuteen asti. Tähän sarjaan kuuluvat myös Nenosen lukuisat kokoustauko pyynnöt.
Demokratia sallii monenlaiset lehmäkaupat. Hyvänäkö vai huonona voi pitää sitä, että PerusS:n lehmä tuli myytyä ennen kuin se pääsi edes navettaan.