Urheilijastako uhka
Suomen nuorisolle
On pakko
palata Euroopan mestaruuskilpailujen jälkeisiin tapahtumiin. Tohmajärvellä
otetaan toisten tekemät myönteiset asiat omiksi ja vähänkin epäonnistuneet arvostelun kohteeksi. Nyt nokittavaksi ovat
valikoituneet Oona Sormunen ja Seppo Räty. Ja mistä syystä? Ei urheilullisista syistä, vaan paska sanan
käytöstä. Voi herra isä tätä tyhmyyden määrää. Erityisesti rulettaja porukka on
kunnostautunut esittäessään paheksuntaansa Oona ja Seppoa kohtaan. Huippu
löytyy Karjalaisen tekstiviesteistä: "Oona Sormusesta ei jää muuta mieleen
kuin ruma kielenkäyttö." Oona Sormunen on monikertainen Suomen mestari ja
Seppo maailman mestari. Aikanaan paska näytti kullalta. Mitkä lienevät näiden
nokkijoiden ansiot ja miltä alalta? Ja ovatko he tuoneet Tohmajärveä julkisuuteen
muuten kuin hurskastellessaan paskasanalla. Nämä paskasanan paheksujat voisivat
piipahtaa kuuntelemaan tekstiä, jota nykynuoriso käyttää jokapäiväisessä
puheessaan. Paskasanaa siellä ei juuri kuule. Jotain muuta kylläkin. Eikä siitä
porukasta juuri Suomen tai maailman mestareita valikoitu. Eikä 7-sivuista
juttua Helsingin sanomien kuukausiliitteeseen, niin kuin Seposta ja Oonasta
numeroon 8/2013.
****
Ennen
vanhaan oli kaikille selvää, ettei saatuja etuja saanut ottaa pois. Nyt ajat
ovat toiset. On meneillään uusjako. Ikävä vain, että suunta on usein väärä.
Vähäosaiselta on helpompi ottaa valtionkin velan maksuun. Siinä kun on volyymia. Ammattijärjestöt ovat
jäsenilleen hankkineet etuja. Yleensä edut ovat olleet rahallisia, työaikaan
tai eläkeikään kohdistuneita. Pään avauksen on tehnyt vahvin ammattijärjestö,
jolta tulokset ovat säteilleet myös pienille liitoille. Voi sanoa, että
ammattijärjestöjen keskeisestä solidaarisuudesta toisiaan kohtaan ovat edut
saatu, joskus tosin myöhässä, myös pienten liittojen jäsenille.
*****
Suomen
ammattijärjestöt ovat pitkään pohjautuneet niin sanottuun
ammattikuntajärjestelmään. Suutarit ovat omassa liitossaan ja räätälit
omassaan. Järjestelmään piiloutuu vahva ammattiylpeys, mutta myös keskeinen
kateus. Aina Nummisuutareista lähtien. Mielestäni jo pitkään on eletty aikaa,
johon ammattikuntapohjainen järjestäytyminen sopii huonosti. Parempi olisi ns.
teollisuusliittojärjestelmä. Samaan ammattiliittoon kuuluisivat kaikki saman
työnantajan palveluksessa olevat, olivatpa suutareita, räätäleitä tai ns.
toimihenkilöitä. Tällaisen ammattijärjestön ääni kuuluisi paremmin, silloinkin
kun joudutaan YT-neuvotteluihin.
*****
Joskus jokin
ammattikunta tai tietyn alan palveluksessa olevat ovat päässeet edun piiriin,
joka ei ole levinnyt muille. Sellainen on kuntien palveluksessa olevat. Etu on
aikanaan saatu, kun on uskottu sen vaikuttavan positiivisesti kuntien
yhdistymisiin. Vuodet ovat näyttäneet, ettei viiden vuoden irtisanomissuojalla
ole ollut juuri vaikutusta kuntien yhdistymiseen. Se osoittaa kuntien hyvyyttä
työnantajana. Ja sitähän se on ollut jo pitkään verrattaessa sitä vaikkapa
valtioon. Kuntalaisille 5-vuoden irtisanomissuoja sopii huonosti aikaan, kun
muut saavat olla varuillaan koko ajan lopputilistä. Viime mainitusta syystä
sanon, keveät mullat edulle, josta ei ole ollut mitään hyötyä kenellekään kuin
väärinkäytettynä. Valitettavasti.
*****
Sote -lakiesitys
on lausuntokierroksella kunnissa. Sotesta olen kirjoittanut aikaisemmin
tuhatkunta juttua. Turhaan. Katsotaan mitä kunnista kuuluu, kun sanovat
sanottavansa lakiesityksestä. Luulen, ettei niissä juuri tavallisen valtuutetun
mielipide näy. Lausunnot kirjoittavat kuntien johtajat. Tai he ainakin
voimakkaasti niihin vaikuttavat. Onhan kysymys heidän työpaikoistaan ja
ilmeisesti ilman irtisanomissuojaa.
Veijo
Tuunanen