Viikko Pohjois-Karjalassa julkaistua

Urheilijastako  uhka  Suomen  nuorisolle

 

On pakko palata Euroopan mestaruuskilpailujen jälkeisiin tapahtumiin. Tohmajärvellä otetaan toisten tekemät myönteiset asiat omiksi ja vähänkin epäonnistuneet  arvostelun kohteeksi. Nyt nokittavaksi ovat valikoituneet Oona Sormunen ja Seppo Räty. Ja mistä syystä?  Ei urheilullisista syistä, vaan paska sanan käytöstä. Voi herra isä tätä tyhmyyden määrää. Erityisesti rulettaja porukka on kunnostautunut esittäessään paheksuntaansa Oona ja Seppoa kohtaan. Huippu löytyy Karjalaisen tekstiviesteistä: "Oona Sormusesta ei jää muuta mieleen kuin ruma kielenkäyttö." Oona Sormunen on monikertainen Suomen mestari ja Seppo maailman mestari. Aikanaan paska näytti kullalta. Mitkä lienevät näiden nokkijoiden ansiot ja miltä alalta? Ja ovatko he tuoneet Tohmajärveä julkisuuteen muuten kuin hurskastellessaan paskasanalla. Nämä paskasanan paheksujat voisivat piipahtaa kuuntelemaan tekstiä, jota nykynuoriso käyttää jokapäiväisessä puheessaan. Paskasanaa siellä ei juuri kuule. Jotain muuta kylläkin. Eikä siitä porukasta juuri Suomen tai maailman mestareita valikoitu. Eikä 7-sivuista juttua Helsingin sanomien kuukausiliitteeseen, niin kuin Seposta ja Oonasta numeroon 8/2013.

****

Ennen vanhaan oli kaikille selvää, ettei saatuja etuja saanut ottaa pois. Nyt ajat ovat toiset. On meneillään uusjako. Ikävä vain, että suunta on usein väärä. Vähäosaiselta on helpompi ottaa valtionkin velan maksuun.  Siinä kun on volyymia. Ammattijärjestöt ovat jäsenilleen hankkineet etuja. Yleensä edut ovat olleet rahallisia, työaikaan tai eläkeikään kohdistuneita. Pään avauksen on tehnyt vahvin ammattijärjestö, jolta tulokset ovat säteilleet myös pienille liitoille. Voi sanoa, että ammattijärjestöjen keskeisestä solidaarisuudesta toisiaan kohtaan ovat edut saatu, joskus tosin myöhässä, myös pienten liittojen jäsenille.

*****

Suomen ammattijärjestöt ovat pitkään pohjautuneet niin sanottuun ammattikuntajärjestelmään. Suutarit ovat omassa liitossaan ja räätälit omassaan. Järjestelmään piiloutuu vahva ammattiylpeys, mutta myös keskeinen kateus. Aina Nummisuutareista lähtien. Mielestäni jo pitkään on eletty aikaa, johon ammattikuntapohjainen järjestäytyminen sopii huonosti. Parempi olisi ns. teollisuusliittojärjestelmä. Samaan ammattiliittoon kuuluisivat kaikki saman työnantajan palveluksessa olevat, olivatpa suutareita, räätäleitä tai ns. toimihenkilöitä. Tällaisen ammattijärjestön ääni kuuluisi paremmin, silloinkin kun joudutaan YT-neuvotteluihin.

*****

Joskus jokin ammattikunta tai tietyn alan palveluksessa olevat ovat päässeet edun piiriin, joka ei ole levinnyt muille. Sellainen on kuntien palveluksessa olevat. Etu on aikanaan saatu, kun on uskottu sen vaikuttavan positiivisesti kuntien yhdistymisiin. Vuodet ovat näyttäneet, ettei viiden vuoden irtisanomissuojalla ole ollut juuri vaikutusta kuntien yhdistymiseen. Se osoittaa kuntien hyvyyttä työnantajana. Ja sitähän se on ollut jo pitkään verrattaessa sitä vaikkapa valtioon. Kuntalaisille 5-vuoden irtisanomissuoja sopii huonosti aikaan, kun muut saavat olla varuillaan koko ajan lopputilistä. Viime mainitusta syystä sanon, keveät mullat edulle, josta ei ole ollut mitään hyötyä kenellekään kuin väärinkäytettynä. Valitettavasti.

*****

Sote -lakiesitys on lausuntokierroksella kunnissa. Sotesta olen kirjoittanut aikaisemmin tuhatkunta juttua. Turhaan. Katsotaan mitä kunnista kuuluu, kun sanovat sanottavansa lakiesityksestä. Luulen, ettei niissä juuri tavallisen valtuutetun mielipide näy. Lausunnot kirjoittavat kuntien johtajat. Tai he ainakin voimakkaasti niihin vaikuttavat. Onhan kysymys heidän työpaikoistaan ja ilmeisesti ilman irtisanomissuojaa.

                                     Veijo Tuunanen

TÄMÄ JUTTU EI KELVANNUT KARJALAISEEN

EI  UIMARANTA  VEDEN  LAATUA  PARANNA.

 

Tohmajärven kunnanhallitus on päättänyt aloittaa jo kertaalleen hyllytetyn järven vedenlaadun parannushankkeen. Silloin valmiiksi tutkittu ja suunniteltu hanke kaatui kohtuuttomuuksiin nousseisiin kustannuksiin.

Järven kuntoon saattaminen edellyttää kolmen laskujoen, Perttisen joen, Lahden joen ja Luosojoen tuomien päästöjen saamista hallintaan. Tämä edellyttää kaikkien näiden jokien perkaamista, kosteikkojen ja pysähtymispatojen rakentamista aina jokien alkulähteiltä lähtien. Suunnitelmiin kuului myös merkittäviä jokiuomien muutoksia. Nämä edellyttäisivät maaomistajien suostumusta. Silloisen hankkeen toteuttaminen arvioitiin miljoonaluokkaan. Kunnasta löytyvät valmiit suunnitelmat ko. hankkeesta hinta-arvioineen. Mutu tuntumalla ja vanhojen uintimuistojen varaan ei Tohmajärven rantaan kannata uimarantaa rakentaa. Kirkkoniemessä on vuosia sitten venerantaan ruopattu ja rakennettu uimaranta. Veden laadusta johtuen ei sillä ole käyttäjiä. Hyviä uimarantoja löytyy kunnankin kirjanpidosta kymmenkunta.

Tohmajärvestä löytyy Luosojoen suulta yli kuuden metrin "mutapeitto". Se on kasvanut siihen ja jatkanut matkaansa halki järven aina Tohmajoen luusuaan saakka. Siinä olisi kunnalle mahdollisuus selvittää ja estää Tohmajärven edelleen veden laadun huononeminen. Ennen sitä uimarannan rakentaminen Tohmajärveen on rahan heittämistä järven mutaiseen veteen.

Tohmajärven veden laatu ja korkeus ovat iäisyys puheenaiheita paikkakunnalla. Aina siitä saakka kun veden korkeutta laskettiin ja Vapo alkoi käyttää Juosojokea lasku-uomanaan. Uimarannan tuleminen keskusteluun on hankkeen kytkemistä muka yhteiskunnan tarpeeseen saada virkistyspaikka järveen. Uimarannan rakentaminen ei paranna järven veden laatua. Eikä 700000 eurolla saada järvessä muuta aikaan kuin  hanke, jolla ei veden laatu parane enempää kuin aikaisemmalla hankkeellakaan.

Julkaistu tänään Viikko Pohjois-Karjalassa.

Muutos on mahdollisuus, ei aina menetys

Demareiden kupilla on nyt nokkijoita. Ja ennustajia. Päivitellään galluppeja, povataan ja odotetaan miten Rinne rojahtaa selälleen ja demarit häipyvät maailman kartalta. Siinähän odottelette. Minäkin povaan sen verran, että  odottajille tulee aika pitkäksi. Kahvin poroista ovat monet toimittajatkin aamulla nähneet naisäänestäjien lähteneen demareista etsimään aurinkoa kokoomuksesta. Jos ennustajat katsoisivat mitä iltakahvin porot sanovat niin sieltä näkyisi kiukuttelijoiden tulevan takaisin. Kokoomuksen kanssa palkan saajalla on aina tullut kapelo. Saako palkkansa sitten ojan kaivusta tai konttori töistä.

*****
Antti Rinne on mielestäni ensimmäistä budjettia rakentaessaan toiminut oikein. Valtiovarain ministerillä on toki oikeus tehdä omia esityksiään  budjettiin. Hallituksessa ne käsitellään ja hyväksytään tai hylätään. Esitykset tuppaavat aina näin toimimaan. Mikäli niistä on päätetty etukäteen, niin eihän sellainen ole esitys vaan päätöksen kirjaus. Toinen hyvä Rinteen esityksessä on, että siinä on huomioitu juuri ne asiat, joita demarit ovat ikiajat pitäneet tärkeinä. Paljoa huono-osaisille ei ole tulossa, mutta suunnastakin on oltava hyvillään. Rinteen budjetti esitys viestii muille hallituspuolueille demarien olemassa olosta. Mielestäni demarit ovatkin pitkään puhuneet sordiino päällä. Nyt on oikea aika ryhtyä puhumaan selkokieltä. Jos on jotain mieltä asiasta, niin kortit pöytään. Puheistaan on vastattava äänestäjille. Kyllä ihmiset tosiasiat ymmärtävät. Tekoja tarvitaan.

*****

Antti Rinteen menettelystä budjettin valmistelussa ovat älähtäneet kokoomuksen Jan Vapaavuori ja ruotsalaisten Carl Haglund. Molemmat ovat ministereitä ja voivat budjetti käsittelyyn vaikuttaa aikanaan. Syy tässä vaiheessa ryhtyä moittimaan Rinteen toimia löytyykin muualta kuin budjettista. Kelpaisiko syyksi pelko demareiden esiintulosta päätöksen tekoon ja vielä näyttävästi. Vai olisiko Vapaavuorella jäänyt kaivelemaan häviö kokoomuksen puheenjohtaja vaalissa. Haglund on oppinut viime aikoina olemaan asiassa kuin asiassa ohjeistajana ja besservistinä. Oman ministeriönsä asiantuntemuksessa luulisi Haglundilla riittävän alaa ja opettelemista. Aina tahtimarssia myöten, jota kenraalit arvostavat.

******

Kuntien taloudet ovat kuralla. Kuntien johtajat valittelevat ja syyttävät valtiovaltaa vähenevistä valtion osuuksista. Aikoinaan valitukset purivat ja parhaat valittajat saivat lisää rahaa. Muuta ei juuri tarvinnut tehdä. Mitä jos silloin tällöin värkkäsi veronkorotus esityksen. Hyvässä muistissa allekirjoittaneella on miten kunnan nimikkeistöjä muutettiin johtajiksi ja päälliköiksi. Erityisesti Helli-liikelaitos kunnostui tässä.  Samalla harmonisoitiin kiireellä palkkoja ylöspäin. Kuulema jo liikelaitos nimike vaati sitä. Korotukset säteilivät tietenkin suotuisasti muillekin sotelaisille. Olen odottanut milloin harmonisointi toimii alaspäin. Ainakin Tohmajärveltä sotepalvelut on yksityistetty. Siinä luulisi menneet yksityiselle työt ja ne kuuluisat vastuut.

*****

Tohmajärvellä alkaa olla yrittäjille liiketilaa. Ja sitä myötä asuintilaa. Vasta lopetti paikallislehti ja viimeksi huoltoasema yrittäjä. Molempien lopettaminen oli ennustettavissa, mutta lähtötapa oli molemmilla sama. Lappu ovella, että se on slut nu. Äkkilähtö on kivutun, mutta varsinkin Uutis Alasimen kohdalta, olisi ollut tyylikkäämpää lopettaa vuoden vaihteessa. Vuositilaajat olisivat saaneet lehtensä tilaajamaksunsa mukaisesti. Tohmajärvellä mukaudutaan tilanteisiin vasta kun muutokset ovat tapahtuneet. Tuntuu kuin elettäisiin uskomuksessa, ettei mikään muutu, kun siihen ei kiinnitetä huomiota. Kun muutos tapahtuu, ollaan niin jälkiviisaita, niin jälkiviisaita. Kiteellä näytetään elettävän samalla tyylillä. Ei muisteta, että mikään ei muutu itsestään. Muutoksen aiheuttavat ihmiset itse omilla toimillaan ja tarpeillaan. Juuri siitä syystä muutosta vastaan on turha taistella. Muutoksen voi asettaa kyseenalaiseksi, mutta siinäpä vastustus sitten onkin.  Parempi on katsoa eteen päin ja valmistua tuleviin muutoksiin. Ne ovat tullet ennenkin ja tulevat vastaisuudessakin. Pyytämättä kuin entiselle pääministerille faksit.

                                                                                        Veijo Tuunanen

TEUVO JA PAPERITAIVAS

Luin Aila mummon blogin ja innostuin menemään katsomaan kesäteatterin näytöstä otsikon näytelmästä. Aila mummon arviot eivät olleet kovin innostavia. Minuun näyttää purevan enemmän kritiikki kuin teatterilaisten oma kehu, jota olen myös lukenut näytelmästä. Kaveriksi katsomoon tuli tohmajärveläinen laulun osaaja.
*****
Jotenkin näytelmästä jäi jotenkin vaisu tunnelma. Tuntui, etteivät näyttelijät uskoneet omaan osaamiseensa. Oltiin tunnelmissa; anteeksi, että esiinnyn. Laulusta tai sen osaamisesta en sano mitään. Olen sillä alalla erittäin osaamaton. Kaverilla olisi laulujenkin puolesta jotain sanomista, mutta tämähän on minun blogi, enkä ole mielelläni toisen äänitorvi.
*****
Jos näytelmän rooliluettelossa yli kolmekymmentä nimeä ja muu esitykseen tarvittavat ihmiset päälle, niin riittävästi kesätestteriporukalle on jo siinäkin tehtävää. Harrasteena teatteritoimintaan tulo on hyvä asia, mutta onko perustetta kaikkia ympätä samaan näytelmään. Siinä innostus voi sammua, kun roori on onnettoman pieni.
*****
Näytelmän valinta kesäteateriin esitettävksi oli rohkea valinta. Se oli alkuaan vakavaan yhteiskunnalliseen ongelmaan pureutuva. Huumorin tuominen tällaisia asioita sisältävään näytelmään on ogelmallista. Se syö näytelmän alkuperäistä teemaa. Eikä pure huumorinkaan puolella. Valitettavasti ei ainakaan nyt Tohmajärvellä. Puheet, että itku ja nauru ovat lähellä toisiaan on totta, mutta äärimmäisen vaikeaa saada toimimaan kesäteatterissa, jossa yleisö on tottunut nauramaan kansankomedioille.
******
En arvostele kiittäen enkä moittien roolisuorituksia tai ohjausta. Olen harrastelija kirjoittaja, enkä omaa sellaista tietotaitoa, joka oikeuttaisi minut arvioimaan toisten työtä, joka perustuu harrastukseen kuten omakin kirjoitukseni. Sanomattakin on selvää, että rooleissa toinen voi olla parempi toista. Niinpä Teuvon paperitaivaassakin. Itse kritiikkiä on syytä harrastaa, kun viimeinen esitys on esitetty. Jotta kritiikki olisi monipuolista, kiitosta ja vaikka vähän arvostelevaakin, olisi hyvä palaveriin pyytää jokin teatteria harrastava ulkopuolinen ihminnen.
*****
Ja lopuksi Aili mummolle terveisiä. Kirjoituksesi oli rohkea. Joka sinällään on poikkeuksellista Tohmajärvellä. Terve kritiikki on aina paikallaan. Se on askel eteen päin. Ei taakse niinkuin Tohmajärvellä tavallisesti nähdään. Siitä kiitokseni Ailille. Sait minutkin kampeamaan katsomoon.
Sitä vastoin kuin sinä minä en nähnyt näytelmässä politiikkaa. Vielä vähemmän puoluepolitiikkaa. Yhteiskuntapolitiikkaa siinä oli, mutta kuten yleensä Tohmajärvellä sinäkin näit sen puoluepoliittisena. Blogissaan Aili mummo kirjoitti näytelmän valitun poliittisilla perusteilla. Ehkä yhteiskuntapoliittisilla, mutta tuskin puoluepoliittisilla perusteilla. Nämä kaksi on syytä erottaa toisistaan, myös sillä yhteiskuntasektorilla, jota uskon Aili mummon edustavan kiitettävästi.
Viime mainittuun ajatukseen tulin, kun Aili mummo kirjoitti blogiinsa, että vasemmistolaisuus meni muodista vuosikymmeniä sitten. Olen jyrkästi toista mieltä. Ja samalla toivon, ettei keskustalaisuus kuolisi tai kokoomuskaan häviäisi puoluekartalta. Näillä kaikilla on suomalaisuus rakennettu, eikä parempaa ennen kaksipuoluejärjestelmää ole näköpiirissä.
Hyvä teatteriväki. Uutta putkeen.

MIUNKO SYY ?

Pitäisi lähteä Kemiessä käymään. Monta asiaa ja bensakin lopussa. Lehdestä luin, että huotoasema on konkassa. Miunko syykin lienöö? Tai paremminkin näiden kirjoituksieni.
Olen ollut huoltoaseman uskollinen asiakas. Bensani ja usein myös karkkini olen sieltä ostanut. Venäjältä ei autooni ole tullut tippaakaan. Siltä osin lienen syytön huoltoaseman ahdinkoon. Epäselvä on sekin onko kirjoitukset kaatamassa maatilamatkailua, niin kuin facebookissa yrittäjä väitti. No, väite ei ole vielä ainakaan toteutunut.
*****
Vähään aikaan on Kemiestä häipännyt paikallislehti, anniskeluravintola ja huoltoasema. Erittäin merkittäviä palvelun tarjojia kuntalaiselle kaikki tyyni.
Olen odottanut miten kunnanjohto tulee menetyksiin suhtautumaan. Hokema, kunta pysyy itsenäisenä, alkaa tuntua jo kornilta. Niin kuin intoaminen Katri Helenan nimelläkin. Sokeakin näkee otsallaan mihin liikkeeseen mainosta käytetään, kun liikepaikat ovat tyhjillään. Tulitikkuaskin kuvilla ei itsenäisyys pysy. Eikä vanhojen hirsien myynnillä. Molemmat näyttävät vievän nykyään kunnanjohdon ajan.
*****
Haapaharjun kirjoitus oli Koti-Karjalan porinoissa. Se varmasti kuvasi huotoasemayrittäjän mielentilaa. Osaltaan myös syitä luopumiseen ja konkkaan.
On selvää, ettei yrittäjällä tai palkansaajalla ole lystinpäivät tänä aikana. Työttömällä vielä huonoimmin kuin noilla kahdella.
Tätä taustaa vasten kunnan palkollisten, eritoten johtoportaan pitäisi puhua sordiino päällä omista "vaikeuksistaan." Heillä kun on takataskussaan 5 vuoden irtisanomissuoja, siltä varalta jos jakkara alkaa huojua.

Julkaistu U-V Pohjois-Karjala 31.7.14.

delleen penaalin terävin kynä

Onni yksillä, kesä kaikilla on vanha sanonta. Se pitää paikkansa tätäkin kirjoitettaessa. Varsinkin meillä Pohjois-Karjalassa. On pidellyt ilmoja ja onnikin on monelle mahdollinen. Ei pidä vaan vaatia liikoja. Kun oppii vertailemaan tosiasioita, jos ei naapuriin niin vaikkapa ukraanalaisiin, niin onnen Pekkojahan ollaan kaikki suomalaiset. Naapurin Mersukin kutistuu mielikuvissa helposti vanhaksi Ladaksi.

****

Ukraanan tapahtumat ja matkustajakoneen alas ampuminen on synnyttänyt levottomuutta ympäri maailman. Kysellään kuka ja ketkä tätä ns. sivistysmaailmaa johtavat. Ja millä tavoitteilla? Näyttää siltä kuin oltaisi astuttu kehityksessä takaisin 1900-luvun alkuun. Aseet ovat uusia, asenteet vanhoja. Nyt jos koska tarvitaan johtajia, jotka eivät ole lyöneet päätään vallanhalun petäjään. Pitäisi nähdä, ettei koskaan kukaan ole pakolla taivuttanut toista tahtoonsa. Ei mökissä, eikä kansojen välisissä suhteissa. Alistaa voi vain hetkellisesti. Venäjällä tämmöinen viimeksi kesti 70 vuotta. Mutta loppu tuli sillekin, kun aika oli kypsä. Eli osui johtajaksi henkilö, joka huomasi tilanteen.

****

Ihmisiä jaetaan ryhmiin. On meikäläisiä ja teikäläisiä. Yksi tapa on jakaa ihmiset poliittisiin puolueisiin. Samoilla ajatuksilla ja tavoitteilla ollaan olevinaan yhtä. Onko niin? Keskustan Anneli Jäätteenmäki esitti taannoin televisiossa EU:n ulkopolitiikan johtajaksi kokenutta demareiden Erkki Tuomiojaa. Esityksen tulosuunta oli yllättävä. Mutta vielä yllättävämmältä taholta tuli esitykselle kuittaus, kun demareiden Liisa Jaakonsaari ilmoitti, että ensin pitää kokoomuksen Jyrki Kataiselle saada korkea virka Brysselistä. Että silleen. Virat jaetaan ensin ja katsotaan sitten Euroopan tilannetta. Jos Jaakonsaaren sanonta oli vitsiksi tarkoitettu, niin se ei uponnut minuun. Jos vakavaksi mielipiteeksi tarkoitettu, herää mieleen kysymys, onko Liisa Jaakonsaari oikeassa tehtävässään ohjaamassa Euroopan tulevaisuutta.

****

Palstan pitäjänä seuraan asioita tavallisen tallaajan tasolta. Se antaa kuvan esim. henkilöistä, jonka he antavat itsestään julkisuuteen. Myös kansanedustajien ja ministereiden arviot heidän kyvyistään tai kykenemättömyydestään hoitaa tehtäviään syntyy teoista. Ei sukupuolesta, ulkonäöstä, iästä tai alueesta, jossa ovat sattuneet syntyä. Juuri tekojensa, älynsä, kokeneisuutensa ja esiintymisensä puolesta Erkki Tuomioja on ollut kautta aikain, milloin hallituksen ministeri on ollut sen penaalin terävin kynä. Tuomioja kirjoittaa ja puhuu selvästi myös tavalliselle ihmiselle sen mitä tekee. Ei tietenkään valtiosalaisuuksia, mutta oleellisen totuuden niin, että se ymmärretään ilman väliselittelijöitä. Tässäkään suhteessa Liisa Jaakonsaaren ajattelua EU-virkojen täyttämisjärjestyksestä en ymmärrä. En kehtaa muistuttaa kuka sanoi Suomessa, jos jonkun pitää ulkopolitiikan takia olla sekaisin, niin olkoon se sitten sisäpolitiikka. Jos joku haluaa tietämyksen, älyn ja kokemuksen ulkopolitiikan hoidossa paremmaksi kuin mitä se on ollut Tuomiojan hoitaessa pestiään, niin hypätköön kynnelle.

****

Pohjois-Karjalassa on meneillään elävien merkkihenkilöiden muistamiskesä. Iskelmätähti Katri Helenalle nimettiin Tohmajärvellä epävirallinen raitti, kun  virallisen perustamiseen tuli ns. luonnollisia syitä. Kirjailija Heikki Turuselle tulee nimikkoaukio ja reliefi Lieksaan. Toivottavasti vähemmällä porulla kuin Katri Helenan kohdalla tapahtui. En vertaile heidän merkityksiään toisiinsa. Molemmat ovat hyviä alallaan. Mielestäni kuitenkin pitäisi noudattaa YK antamaa ohjetta, ettei elävien ihmisten ja toimivien toiminimien nimiä tulisi antaa kaduille ja vastaaville paikoille. Asiasta ei enempää. Keskustelu käytiin jo Katri Helenan raitin yhteydessä. Muistamiset elävien henkilöiden kohdalla kertovat enemmän sen esittäjistä kuin muistamisen kohteesta. 

                                                  Veijo Tuunanen