sunnuntai 30. joulukuuta 2007

HYVÄÄ UUTTA VUOTTA YM.

Vuosi vaihtuu. Tapana on tehdä uuden vuoden lupauksia. Sellaisia en ole koskaan tehnyt. En ole luvannut lopettaa tupanpolttoa, en viinan juontia. Tupakanpoltto on loppunut ilman lupauksia. Vain päätös siihen tarvittiin. Viinan juonti vähenee samaa tahtia kun ikää tulee lisää.
Nykyinen elämämeno on sellaista, että päätöksiä ei ehdi panna täytäntöön kun ne jo vaativat uuden päätöksen. Elämme nopeasti muuttuvassa maailmassa.
Puolivuotta sitten, jos olisi joku minulle sanonut, että ryhdy kirjoittamaan omaan blogiin, olisin sanonut, älähän hulluja puhele. Mikä se blogi on? Syödäänkö sitä vai säilötäänkö siihen kuvia?
Tässä sitä kuitenkin kirjoitellaan blogiin.
Jos jotain itse mielessäni ajattelen, niin ajattelen jatkavani kirjoittelujani. Niin lehtiin kuin tähän blogiinkin. Ainakin niin kauan kuin jatkan luottamustehtävissä. Se on ainoa motiivi oikeastaan jatkaa tämän tyyppistä palstanpitoa. Kirjoittamista kun löytyy muiltakin sektoreilta. Mieli tekisi kokeilla jollain toisella kirjoitusalueella. No, olen itseasiassa sitä jo kokeilemassa.
Tässäpä nämä minun uuden vuoden lupaukset tulivatkin.
Toivotan kotipalstan lukijoille hyvää uutta vuotta. Toivottavasti tapaamme vielä monta kertaa.

Terveisin Veijo Tuunanen.

torstai 27. joulukuuta 2007

Keskustelu alkanut vihdoinkin

Vihdoinkin keskustelu on alkanut niin Sotesta kuin kunnankin tulevaisuudesta. Vielä kun sen verran "etraantuisi" mielipiteet eteenpäin, että keskustelu pohjautuisi kuntalaisen asemaan tulevissa muutoksissa.
Tärkeintä ei ole Soten hallinnon järjestäminen. Ei ainakaan virkamiesten lähtökohtia tärkeinpänä pitäen. Vielä epäoleellisempaa on nostaa ykkösasiaksi kunnan itsenäisenä pysyminen. Valtiovaltaa vastaan taisteleminen, ei taida onnistua edes itsepäisiltä tohmajärveläisiltä.
Olleellista olisi ajatella mitä muutoksia edessä olevat vaihtoehdot tuovat kuntalaisille. Vaihtoehtoja on edelleen, jos niitä halutaan käyttää. Myös aikaa on vuositolkulla.
Ainoan vaihtoehdon ja kiireestä puhuvien pitäisi perustella kantansa. Sitä en ole heidän huomannut tehneen. En julkisuudessa, en kunnanhallituksessa enkä valtuustossa.
* * *
Mielihyvällä olen pannut merkille Sote ja kunta-asioiden keskustelun alkaneen Karjalaisen nettimielipidepalstalla. Olen itsekin muutaman mielipiteen sinne kirjoittanut omalla nimelläni. Luottamushenkilön velvollisuus on ilmoittaa mielipiteensä niin kannattajilleen kuin vastustajilleenkin. Tällainen menettely ei näytä olevan kovin yleistä ainakaan Tohmajärvellä. Jopa kunnanvaltuustossa istua nökötetään ääneti ja tyydytään ryhmän ilmaisemaan kantaan. Tosin heti kokouksen jälkeen voidaan sanoa, etten ole tuota mieltä, mutta kun ryhmässä ei voi olla erimieltä.
* * *
Viimeisimmässä hallituksen kokouksessa Sote-asiaa käsitellessä yritin virittää kriittistä keskustelua aiesopimuksen kohta 8. Henkilöstö. "Jos henkilöstö kieltäytyy tarjotusta tehtävästä, irtisanomissuoja purkautuu."
Ei syntynyt keskustelua. Ilmeisesti syykin oli selvä. Äänestyksessä, joka hyväksyi kohdan jäämään aiesopimuikseen, kolme neljästä eivät ole olleet ilmeisesti päivääkään palkkatyössä.
Ymmärrän tällaisessa tapauksessa vaikeuden paneutua asiaan. Mutta voisi sitä kuunnella, mitä toisella puolella pöytää asiasta tiedetään. Tohmajärvellä ei ole kuultu vähemmistön mielipiteitä jos ne poikkeavat enemmistön mielipiteistä sinä aikana jona minä olen ollut luottamustehtävissä.
Näin se vain on. Ei maha mittään.
Henkilöstö voi olla edellä puhutusta uhasta huoletta. Suomessa ei sentään tämmöisiä asioita hoideta kunnanhallitusten enemmistön toimesta eikä varsinkaan Soten tarpeista johtuen. Näin se vain on. Ei maha mittään.
* * *
Luottamushenkilöt ovat julkisuuden henkilöitä. Siksi heidän yksityishenkilösuojansa on pienempi kuin ns. tavallisen kansalaisen. Tätä lähtee pääministeri Matti Vanhanen mittauttamaan käräjiin. Saa nähdä miten asiassa käy.
Myös vähempi osaiset luottamushenkilöt pääsevät joskus lehdistön palstoille tekemisistään. Nimenomaan tekemisistään. Tämän olen valmis allekirjoittamaan ja hyväksymään.
Sellaista halveksivaa kirjoitusta, jota en ole tehnyt, en tule myöskään nielemään kakistelematta. Niin pieni politiikko ja julkisuuden henkilö kuin olenkin, haluan pitää kunniastani kiinni niin kauan kuin siihen pystyn. Arvostella saa tekemisiäni ja kiittääkin, mutta siihen julkisuuteni suojaamttomuus päättyykin.
Jos puheitani sanotaan julkisuudessa totuuden vastaisiksi eli valeeksi, en tule sitä hyväksymään, ennenkuin sellaiset väitteet todeksi todetaan.
Näin se vain on. Ei maha mittään.
* * *
Mennyt vuosi on hurahtanut ohi. Näyttää kun vuodet tulisivat sitä lyhyemmiksi, mitä enemmän ikää karttuu.
Elämä jatkuu päivän kerrallaan ensi vuonnakin. Niin vanhalla kuin nuorellakin. Nuori voi elää ajatuksella; kerkiäähän tuon huomenna. Vanha ehkä ajattelee; kerkiänkö tuon tehdä tänään, kun huomisesta ei tiedä.
Tänä vuonna olen opetellut kirjoittamaan tähän kotipalstaan. Yritän sitä ensi vuonnakin. Ehkä pystyn palstaa kehittämäänkin. Lukijoita on ollut mielestäni kiitettävästi. Se osoittaa tämmöisenkin mielipidepalstan olemassa olon oikeutuksen. Kiitän lukijoita mielenkiinnosta.

Toivotan kaikille hyvää uutta vuotta. Tavataan taas palstoilla.

Palstanpitäjä.

tiistai 25. joulukuuta 2007

Kirje Peräkylältä

Tulihan lopulta palautetta. Mistäpäs muualta kuin Pitäjänperän yksineläjältä, tältä ajatusten Tonavalta. Julkaisen hänen kirjeensä sellaisenaan, jollaisena hän sen minulle toimitti.
* * *

Pitäjänperä 25.12.2007.

Nuapurit sanovat jotta tänään ois joulupäivä. Olokoon. Mie alotin kuukausi sitten pikkujouluista. Samoo juhloo oon pitänyt kuukauven. Luulis tuon jouluksi riittävän. Va ei riittänyt. Ainakaan sahti.
Koko jouluhössötys on turhoo. Niin ku lippeekalat. Suahaan tupa haisemaan halavemmallakii kun tyyreillä livekaloilla. Jos joku ei usko, ni tulukoon käymään meijän tuvassa.
Joulusaunatta oon pärjännyt siitä asti kun sauna palo. Oisko tuosta vielä kymmentävuotta aikoo. Vakuutusherrat kävivät kahtomassa saunoo. Mitä se kahtomalla paranoo. Kivijalkaan palanut sauna. Vakuutusrahoja oon vuottanut. Kun kysyn niien perään sanoot verukkeeks, jotta vakuutusmaksut ois pitänyt maksoo. Tietää nää herrat.
Jouluvieraita ei oo käynyt. Ennen vanhaan nimismies laitto joka joulu Huuskosen ja Tikan käymään joulutervehyksellä. Komusivat komerotkii tarkemmin kun pennut joululahjoja ehtiessään.
Sanoivat, jotta pontikkaa pitäs löytyy. Siihen minä, jotta pitäs ja ehtinyt oon minnää va kun ei löyvy. Jos löyvän, niin tok tuon vallesmannille.
Sitä minä kysysin, jotta mitä siellä mualkylällä tapahtuu? Onko perree, jotta uuvet kunnanherrat tuovat uuvet systeemit kuntaan.? Tämä meijän kylän luonnon kuvvooja on kuulemma innokkaana mukana siinä touhussa.
Erityisen harmin synnyttää, jos lopettaat vaivastalon. Se tietää omatoimisen harrastelun loppumista toktykkänään. Tutut kusiaispesät jiävät hyövyntämättä.
Luppailut tehostuksesta ja asumisen mahollisuuvesta muualla en oo varma lähenkö siihen. Kitteellä ois kauppa, mutta mansikoihin varraan en lähe Kesälahelle ja Riäkkylä on korvessa.
Nyt miulla ei oo kotapulaista eikä kännykköö. Se venäjäläinen lähti viimekesänä juhannuksen viettoon ja vei kännykän mukanaan korjattavaksi. Kunnossa tuo lienöö, ku laskut tulloo tänne. Sitä mietin annonko sille liian vähän lomalta palluu rahoo kun näin pitkään viipyy lomilla.
Meillä tuntuu olevan vittaalinen piäministeri. Mitä lehistä oon lukenut. Ihe mielessäin ajattelin, jotta jos rinsessa Ruususen sais tänne niin kirja suahas syntymään varmasti. Ja muutakii suattas syntyy. Mistä sen tietää.
Pantas tul uuniin ja perunat. Ja muutakii suattas panna. Voitas panna lantuja uuniin. Suatas ainakii suolisto toimimaan. Uunperunat ja uunlantut. Vettä se ei kyllä kestäs ennee juomaksi.
Jäniksii on ollut tänä syksynä mukavasti. Oon pyyttänyt ja suanut kanssa. Ei miulla oo haulikkoo eikä mehätyskorttii. En tarvihe kumpookaa kun on navetta.
Iltasella vien heiniä navettaan ja jätän navetan ovet auki. Jänikset männöö yöllä heinii syömään. Puolen yön kusella käyvessä lyön navetan oven kiinni. Uamulla käyn jäniksen tai pari nylkemässä. Jos liikut tiällä pain niin poikkee jänispaistille, josta et takuulla löyvä lautaseltas haulija.
Pitäjänperän vanha isäntä

lauantai 22. joulukuuta 2007

Vastaesitykseni hallituksen kokouksessa

Vastaesitys/liitepöytäkirjaan

Kunnanhallituksen kokous 21.12.2007.
Esityslistan 3 §. Keski-Karjalan sosiaali- ja terveystoimen yhdistämishankkeen jatkosta päättäminen.

Sote-hankkeen aiesopimuksen kirjausten pääperiaatteet ovat vaikeaselkoisia ja antavat mahdollisuuden moniin toisistaan poikkeaviin tulkintoihin. Aiesopimus vaatii mittavia tarkennuksia.
Jo edellä olevista syistä Keski-Karjalan sosiaali- ja terveystoimen yhdistäminen vuoden 2009 alusta ei voi onnistua hallitusti.
Lisäksi konsultin yhdistymisestä lupaamat 4 milj. euron vuotuiset säästöt, edellyttävät aiesopimukseen liitettäväksi neljän ensimmäisen vuoden talousarviota ja toimintasuunnitelmaa.
Säästöistä voidaan puhua vasta, jos laadittua budjettia noudatetaan ja verrataan käytettävissä oleviin muihin vaihtoehtoihin, kuten kuntayhtymä- tai kuntaliitosvaihtoehtoon.

Seuraavassa esimerkin omaisesti muutamia täsmennystä vaativia kohtia käsiteltävästä aiesopimuksesta:

Kohta 1. Johdanto.
Esitetty täsmennys pitää tapahtua ennen aiesopimuksen viemistä valtuustokäsittelyyn.

Kohta 2. Yhteistyön sisältö.
2.1. On selvitettävä ja tuotava kuntalaisten tietoon mitä tarkoitetaan kansalaiskunta-nimikkeellä. Erityisesti se, mitä toimintoja itsenäiselle kunnalle jää ja miten ne vaikuttavat kunnan virkamies- ja luottamushenkilöiden määrään ja talouteen.

Kohta 3. Hallintomalli.
On selvitettävä lopullinen hallintomalli. Onko se 3+3+3+3 vai 3+3+3 vai 3+3+3+3+1 vai vielä jotain muuta. (Rääkkylän vaatimat muutokset?)

Kohta 4. Eri toimijoiden roolit ja päätösvalta.
Johtosääntö on oltava valmis ennen aiesopimuksen viemistä valtuustokäsittelyyn.

Kohta 4.2. Yhteislautakunnan rooli ja päätösvalta.
On selvitettävä kuntalainoppineelta, voiko kuntalain 51§. käyttöä rajoittaa sopimuksella.

Kohta 6. Kiinteistöjen hallinta, hoito ja käyttö.
Kiinteistöjen tulevasta käytöstä on sovittava vuokra-aika vähintään 5 vuodeksi.

Kohta 8. Henkilöstö.
Henkilöstön tulevaan asemaan ei voi suhtautua aiesopimuksessa esitetyllä tavalla. ”Jos henkilö kieltäytyy tarjotusta tehtävästä, irtisanomissuoja purkautuu.”
(Menettely antaa aihetta epäillä paluuta vuosisadan alkuun)

Kohta 10. Uuden toimintamallin käyttöön ottaminen.
Käyttö ei tarvitse alkaa vuoden 2009 alusta. Selvitettävää riittää niin, että käyttöönottovuodeksi sopii 2010.

Kohta 11. Siirtymäajan säännökset.
Seutuvaltuuston ja seutuvaliokunnan asema, tehtävät ja valtuudet, joita ne Sote:ssa käyttävät ja ovat käyttäneet on käsiteltävä ja päätettävä kuntien valtuustoissa toimivallan selkeyttämiseksi. Nykykäytännöllä kuntien hallitukset ja valtuustot ovat jääneet sivusta seuraajiksi varsinkin valmisteluvaiheessa.

Kohta 11.7. Uusinvestoinneista pidättäytyminen.
On selvitettävä ja Tohmajärven kunnan on päätettävä itsenäisesti ja erikseen miten se käyttää Värtsilän kuntaliitoksen yhteydessä saadun korvamerkityn investointiavustuksen. (N. 1,5 milj. euroa)
Vaihtoehdot lienevät rakentaminen tai rahan palautus valtiolle. Päätös on tehtävä ennen aiesopimuksen hyväksymistä.
Lisäksi on selvitettävä Värtsilän kanssa tehdyn kuntaliitossopimuksen vaikutukset Sote-hankkeen mahdolliseen toteutumiseen.

Lopuksi:
Kokonaisuutta ajatellen on harkittava, onko tarkoituksen mukaista tai juridisesti tarpeellista viedä aiesopimusta tässä vaiheessa valtuuston käsittelyyn ja päätettäväksi. Olisiko parempi aiesopimus työstää ensin valmiiksi sopimukseksi ja viedä vasta sitten valtuuston päätettäväksi.


Vastaesitys:
Edellä olevista syistä esitän, ettei kunnanhallitus vie tässä vaiheessa, ennen mainittujen kohtien selvittämistä, Keski-Karjalan kuntien sosiaali- ja terveystoimien yhdistämisaiesopimusta valtuustoon hyväksyttäväksi.
Samalla esitän, että toimintamallin mahdollinen käyttöönotto siirretään vuoden 2010 alkuun.

Veijo Tuunanen

keskiviikko 19. joulukuuta 2007

Jokohan roiskii yli?

Joulun viettoon tässä pitäisi pikku hiljaa rauhoittua. Yleisön osasto kirjoitukset ja Karjalaisen nettimielipiteet eivät kuitenkaan näytä rauhoittuvan. Kiitettävän monet niistä näyttävät koskevan persoonaani. Silloin, kun allekirjoittanutta tahdotaan moittia. Harvemmin asiaa, jolla olen päässyt kirjoitusten silmään.
Näinhän se tahtoo olla. Ei se mitään uutta ole. Monet ihmiset reakoivat tällä tavalla. Tällaiseen sain tottua jo vankilassa oloaikanani. Muutamalle lukijalle tulkoon tietoon, että minulla olivat vankilan avaimet.
Vankilassa jos kielsin, olin paska. Jos lupasin, lupasin liian vähän, olin paska. Jos en tehnyt mitään, olin paska. Asian oikeellisuus kiinnosti harvoja. Moni voi luulla, että moinen rasittaa. Alituinen ristiriita tilanne. Ihme kyllä ei minua. Lienenkö patolokinen tyhmä vai lapsellisen uskoinen turvaamaan siihen, että toimin oikein. Tiedä häntä.
Annetaan ajan kulua ja palataan kirkollisiin ja maallisiin asioihin joulun jälkeen. Kai tässä pitää ryhtyä puolustautumaan, kun tunnutaan hyökättävän.
* * *
Olen tarinoinut silloin tällöin ikääntyneen yksinäisen miehen kanssa. Taloudellisesti ja terveydenkin puolesta hänellä ei pitäisi olla kovin huonosti asiat. Yksinäisyys näyttää häntä vaivaavan. Se tulee keskustelussa esiin monella tavalla. Hän viettää nyt ensimmäistä jouluaan yksin.
Miehen lapset ovat maailmalla. Aikuisia ovat jo lapsen lapsetkin. Kaikki hyvin menestyneitä koulussa, työssään ja taloudessaan. Puheet menevätkin lähes aina näihin lapsiin. Vanhus, näin voin sanoa, ilmaisee tyytyväisyytensä siihen, että lapset ovat menestyneet elämässään. Hän on ylpeä heistä.
"Ei kukaan uskoisi, että minun pennut, ovat semmoisissa asemissa kuin ovat. Ja heidän lapsensa menestyvät niin hyvin koulussa. Minun, jolla ei ollut mitään, kun vaimon kanssa lähdettiin yhteistä taivalta taivaltamaan. Oltiin ruti köyhiä." Näin hän kertoo ja muistelee.
Tähän väliin olen yrittänyt tarjota omaa mielipidettäni: "Nyt on aika toinen. Sinun työmäärälläsi tänä päivänä voitaisiin olla vielä paremmassa asemassa kuin nykyiset menestyjät."
Ajattelen miehen kertomaa koulumuistelua ensimmäiseltä kouluvuodelta. Se menee jotenkin näin.
- Oli aikainen syksy. Koulumatkaa meillä oli, mitä lie, nelisen kilometriä. Lunta oli jo maassa korttelin verran. Siskon kanssa oltiin paljain jaloin menemässä kouluun. Meillä oli kotoa lähdettäessä kyllä kengät jalassa. Mitkä lie aikaisten lapikkaat vai mitkä. Puolessa välissä matkaa kengät olivat hanganneet nilkat verille. Nilkkoja kirvelsi.
Me päätettiin siskotytön kanssa panna kengät kuusen alle piiloon ja jatkaa matkaa paljain jaloin. Näin uskoimme käpriltella kouluun paremmin. Vähemmällä kivulla.
Vastaan tuli hevosella kylän suurimman talon isäntä. Taisi olla oikein kunnan isäntä, vai miksi häntä siihen aikaan lie kutsuttu. Hän huomasi meidän matkantekomme ja pysäytti hevosen.
"Eikö teillä ole kenkiä": hän kysyi. Me selostimme, että kotoa lähtiessä oli, mutta nyt ne on kuusen alla, kun hankasivat jalat verille.
Isäntä sanoi, että heti kun illalla menette kotiin sanokaa äidille, että hänen on haettava kaupalta kengät teille. Ja ne on haettava heti aamulla, ja lupasi soittaa kaupalle.
Näin tapahtui ja me siskon kanssa saatiin molemmat uudet kengät, joissa oli pehmeät vuoret. Ei hiertyneet jalat enää kengissä.
Tähän nyt yksin elävä mies päätti muistelunsa. Minä puolestani liikutuin, mutta suomalaiseen tapaan sain liikutukseni salattua.
Tässä on joulupakinani. Näitä ei ilmeisesti kirjoittajan persoonan takia julkaista lehdissä. Mutta netissä vielä toistaiseksi.
Ellei näitä paljain jaloin koulussa kävijöitä olisi aikanaan ollut ja heidän sitkeyttään, ei tämän päivän onnistujiakaan olisi. Tämän sain sanottua miehelle.
Hyvää ja rauhallista Joulua kaikille.

lauantai 15. joulukuuta 2007

Sote:n aiesopimuksesta

Nyt se on tullut terveys ym. palvelujen aiesopimus. Luonnokseksi tuota vielä kutsutaan, mutta eipä taida valtuutetuilta riittää rohkeutta paljon puuttua sopimuksen sisältöön.
Ensin pitäisi lukea "perustutkimusta" 50 sivua ja sitten vielä sopimusluonnosta 6 sivua. Ja mikä työläintä. Asia pitäisi ymmärtää ja tehdä vastaesitykset muutamassa päivässä. Konsultti samaan asiaan on käyttänyt 350000 euroa rahaa ja reilun vuoden.
Lukaisin äsken nopeasti aiesopimusluonnoksen. En voi kovin syvästi mennä analysoimaan sopimuksen sisältöä. Ensilukema voi joskus olla hyvinkin oikeaan osuva, ja siksi muutama huomio tulevasta palvelujen yhdistämisestä kannattaa kirjoittaa.

Päällimmäiseksi nousee ajatus siitä, että tällä sopimuksella riisutaan lähes kaikki se valta, jota kunnallinen järjestelmä on tähän saakka luottamushenkilöille terveys- ja vanhuspalveluista sälyttänyt. On pitkä askel palvelujen yksityistämistä kohti.

Kohta 2. Yhteistyön sisältö. Ykkös ja neloskohtaa lukuunottamatta on sekavasti ilmaistu.

Kohta 3. Hallintomalli. Hallinnon henkilökuntaa koskevat ilmaisut ovat epämääräisiä. Esim. "Johtokunnassa on viisi jäsentä, jotka edustavat laaja-alaisesti tuotannon ohjaukseen ja kehittämiseen liittyvää osaamista." Tällä perusteella kuka hyvänsä pääsee johtokuntaan tai tohtorikirjalla voi jäädä ulkopuolelle johtokunnan. Muutakin ko. pykälän alta löytyy.

Kohta 4. Eri toimijoiden roolit ja päätösvalta. Tämähän se vasta rosollia näyttää olevan. Ensiksi sanotaan, että kunnat ovat sopineet..... ja seuraavassa lauseessa: "Päätösvalta ja vastuunjako määritellään tarkemmin johtosäännössä, joka valmistellaan erikseen vuoden 2008 aikana ja tulee erikseen kuntien päätettäväksi. Olisi luullut, että jo nyt päättäjät tietäisivät mistä päätetään. Myöhemmin se menee läpihuutojuttuna. Niin kai se on tarkoitettukin.

Kohta 4.2 Yhteislautakunnan rooli ja päätösvalta. "Järjestämisorganisaatiolla ei ole suoraa työnjohto-oikeutta tuotanto-organisaatioon. Miten se voi olla näin? Ja miten se voi olla sitten epäsuora. Tällaiset asiat jo sopimukseen kirjattuna ovat ensimmäinen työriidan aiheuttaja.
Entä kohta, jossa isäntäkunta sitoutuu siihen, ettei se käytä kuntalain 51§:ssä tarkoitettua otto-oikeutta lautakunnan päättämiin asioihin.... Tässä kohtaa kävellään tulevien luottamushenkilöiden vastuiden varpaille ja yritetään sivuuttaa jopa kuntalakia. Eihän se niin voi olla. Tässäkö on ensimmäinen valituskohta? Isäntäkunta on isäntäkunta tässäkin yritelmässä ja kuntalakia ei pitäisi sopimuksilla yrittää kiertää.

Kohta 8. Henkilöstö. Pykälähän on tällaisena ilmaistuna puhdas pakkopykälä. "Tarvittaessa henkilön tehtävät ja toipiste voivat vaihtua. Jos henkilö kieltäytyy tarjotusta tehtävästä, irtisanomissuoja purkautuu."

Tämmöistä nämä kunnanjohtajat ja konsultit terveyden- ja vanhuspalvelujen hoitamiseksi tarjoavat. Samalla ilmoittavat säästöjä syntyvän vuositasolla 4 milj. euroa.
Sopimusluonnos takaa virkamiehille työtä ja uusia virkojakin. Vähemmälle huomiolle jäävät työnsuorittajataso ja ennen keikkea palvelujen tarvitsijat ja veron maksajat.
Kaiken kaikkiaan pidän Sote-rakennelmaa yltiöpäisenä yritelmänä sovellettavaksi käytäntöön ilman kohtuuttomia vaikeuksia ja kustannuksia.
Keski-karjalaisten on palvelut järjestettävä yhdessä. Paras ratkaisu tähän olisi yksi yhteinen kunta. Se ei näytä kelpaavan kannuksiaan kiilloittavalle virkajohtoportaalle. (En kirjoita tähän Olli Riikosen nimeä, vaikka johtaakin koko prosessia)
Annetaan ämmän olla kaivossa. Kyllä se sieltä nousee. Joskin kallein kustannuksin

perjantai 14. joulukuuta 2007

Se on ammatinvalintakysymys

Lunta tulee tupaan ja välillä on leppoisampaa. Nimittäin luottamushenkilönä toiminen. Liekö niin, että pienellä paikkakunnalla roihuaa suuret tunteet.
Luottamushenkilö on julkisuuden henkilö. Varsinkin sellainen, joka esiintyy julkissuudessa omalla nimellään ja omilla mielipiteillään. Ilman jäsenkirjasitoutumista. Tällaisen henkilön on otettava vastaan kaikki se mikä vastaan tulee. Moitteet ja joskus kiitoksetkin. Ei ole ryhmää tukemassa, mutta ei kiitoksiakaan kinuamassa. Tunnustaudun julkisuuden henkilöksi ja samalla totea, että se on ammatinvalintakysymys. Ei siis itketä.
Pari asiaa on viime päivinä noussut Tohmajärvellä ainakin meikäläisen kohdalla puheen aiheeksi.
Toinen on Sote-hanke ja toinen seurakunnan tonttikaupat. Molemmissa olen ilmaissut kantani selvästi. Sote-menee menojaan ja tulee kohtuullisen ajan kuluttua mitä ilmeisemmin takaisin lähtökuoppiinsa.
Toinen on seurakunnan tonttikauppa. Kauppan käynti pitäisi olla niitä tämän päivän yksinkertaisimpia asioita hoidettavaksi. Toinen myy ja toinen ostaa. Se, että tässäkin tyritään, on ihmeellistä.
Molemmista edellä olevista asioista olen ilmaissut kantani. Vieläpä kokouksissa kirjallisesti sekä myös lehtien palstoilla. Olen kantani myös perustellut. Näin menetellen olen suojannut itseni siltä, ettei mielipidettäni reveroitaisi niin, että aluperäinen asia siellä muuttuisi.
Mutta eihän se tämäkään aina riitä. Aasin maineen voi saada ilman mitään asia perustetta. No, jo ulkonäköni voi viitata kyseiseen eläimeen. Jos eturistiriita, edellyttää lyttyyn lyömistä, niin sekin kuuluu ammatinvalintakysykyksen piiriin.
Mutta jostain luottamushenkilökin, vaikka julkisuuden henkilönä pitäisi kaikki panna piikkiinsä, voi omassa hiljaisuudessaan loukkaantua.
Tänään loukkaannuin kun allekirjoittaneelle sanottiin muiden pyyhkeiden ohessa, että esitän mielipiteitäni vain siksi, että saan nimeni lehteen.
Olen omalla nimelläni ja tunnustetulla nimimerkillä kirjoittanut pitkälle toistatuhatta pakinaa eri lehtiin. Nimeni on ollut siis riittävän monta kertaa lehdessä. Siksi en ole luottamushenkilö, joka hinkuaa nimeänsä lehtiin.
Minulle kirjoittaminen on harrastus ja kohtuullisen työlästä. On surullista, jos nimeni lehdissä nähdään vain julkisuuden kipeutenä.
En kuitenkaan ole katkera. Tämä on ammatinvalintakysymys.

keskiviikko 12. joulukuuta 2007

Tervehdys pitkästä aikaa

Terveisiä Etelä-Suomesta. Vierailin Helsingin, Tammisaaren ja Turun suunnalla viikon verran. Nopeana toteamuksena voin sanoa, että näytetään sitä elettävän muuallakin. Näillä kotinurkilla kyykkiessä joskus tuntuu, että elämää tapahtuu vain navetan ja tuvan oven välissä.
Tekisi hyvää sinullekin, hyvä lukija, pistäytyä katsomassa vaikka vain auton ikkunasta elämän menoa Salon ja Raision suunnalla. Olisiko sillä positiivistä vaikutusta Keski-Karjalan tulevaisuutta ajatellen?
* * *
Heti palattuani reissusta huomasin, että nyt ollaan kotonurkilla. Jouduin osallistumaan neljän kunnanvaltuuston yhteiseen Sote-seminaariin Kiteellä. Paikalle oli vaivautunut tulemaan 62 valtuutettua. Poissa olijoille voin sanoa, etteivät menettäneet mitään.
Seminaarianti pohjautui vuorokausi aikaisemmin jaettuun 50- sivuiseen projuun, jonka hinnan lukijat muistanevat. Jos eivät, niin viimeistään tulevien vuosien äyrin hinnassa muistavat.
Neljä tuntia kuunnellessa alustuksia ja hajanaisia kysymyksiä valtuutetuilta, uskalluin minäkin yhden puheenvuoron pyytämään. Lopulta kun, äänekkäästi sitä vaadin. Naapuri sanoi, ettet sinä puheenvuoroa saa, kun alustaja muistaa sinut jo Kolin seminaarista.
Puheenvuorossani epäilin hallintomallia ja tuotanto-organisaatiota saadun esityksen pohjalta vaikeaselkoiseksi. Esityksen pohjalta asiaa pitää pohtia, jotta luottamushenkilökin voi edes jossain määrin tietää mitä on päättämässä. Esitin, että asiaan rauhassa tutustutaan ja päätetään vasta sitten. Aikaa laki tähän suo vuoteen 2012 saakka.
Samalla ilmoitin, etten ole valmis siirtämään luottamushenkilövaltaani kenellekään ilman, että tiedän mitä siitä seuraa. Ajattelin tässä kohtaa lähinnä Seutuvaltuustoa, jonka viime aikaiset esiintulot näyttävät ylittävän sille aikanaan varatun aseman kunnallisten asiain hoidossa. Kysymyksessä tässäkin saattaa olla vain puheenjohtajan henkilö. Onneksi jätin molemmat asiat mainitsematta.
Seminaari kaikkiaan oli epätasapainossa osallistujien ja siellä esiintyjien kesken. Sote-asiaa vyöryttivät konsultit omalla kapulakielellään. Kieltä ja ilmaisuja he olivat kehitelleet ja harjoitelleet päätyökseen vuoden. Heidän kanssaan, ainakin minun tasoisen luottamushenkilön on vaikea ryhtyä tasaveroiseksi kyselijäksi yhden vuorokauden tutustumisajalla saadun tietopaketin pohjalta. Tulen edelleen pyytämään tutustumisaikaa tämän hetkiseen Sote-tuotantoon. Ei sitä lasta pidä heittää menemään, vaikka pesuvesi olisikin pois heitettävää.
Palaan asiaan paremmalla ajalla.
"Hurraa huutoja" sai omalla puheenvuorollaan Leila Luukkainen Kesälahdelta. Vastapainona tälle tämän päivän Karjalainen otsikoi: "Kesälahdelta lääkäriin Tohmajärvelle."
Mietipä sitä. Olisiko sittenkin pitänyt ottaa tutkittavaksi ja vertailuun jokin muu malli kuin missään muualla kokeilematon Sote-malli.

maanantai 3. joulukuuta 2007

Lupaus on täytettävä

Edellisessä jutussani lupasin julkaista päätösehdotuksen, kun ko. pykälä saa lainvoiman. Nyt kävi kuitenkin niin onnellisesti, että pitkän purinan jälkee esittelijä suostui lopulta muuttamaan päätösehdotustaan niin, että asiaa voitiin lähestyä muulta kantilta.
Niinpä seuraavassa voitte lukea päätösehdotuksen, joka muutettiin:
PÄÄTÖSEHDOTUS: KUNNANHALLITUS ESITTÄÄ, ETTÄ VALTUUSTO HYVÄKSYY SEUTUVALTUUSTOLTA TULEVAN ESITYKSEN.

Päätösehdotuksessa on se pieni ongelma, että enempää esittelijä kuin kunnanhallituskaan eivät tienneet mitä seutuvaltuusto valtuustolle päätettäväksi esittää. Sen kokous kun on vasta kahdenviikon päästä. Kolme ja puolituntia ennen valtuuston kokousta.
Toinen ongelma voi olla myös, mikä on seutuvaltuuston esittelyoikeus kunnanhallitukselle. Hallitus voi päättää asioista vain kunnanjohtajan tai puheenjohtajansa esittelystä.
Ymmärtääkseni, jos päätösehdotus olisi hyväksytty esitetyssä muodossa, se ainakin minun käsityksen mukaan olisi tiennyt esittelijän luopumista valmisteluvelvollisuudesta ja esittelyoikeudestaan ja hallituksen luopumista päätöksentekooikeudestaan.
Mikä olisi puolestaan tiennyt taas yhtä uutta päätöksentekokulttuuria tohmajärveläisessä kunnalliselämässä. Mikä puolestaan olisi ollut vahvassa ristiriidassa kuntalain kanssa.
Tohmajärvellä on nyt sellainen vauhti päällä muutamalla virkamiehellä ja luottamushenkilöllä, ettei jarruja taida löytyä mistään.
Tulkaa kuntalaiset kuuntelemaan valtuuston kokouksien kulkua. Valtuuston kokoukset ovat julkisia ja kuntalaiset ovat sinne tervetulleita. Ei tarvitse tyytyä lehtikirjoituksiin.