maanantai 31. elokuuta 2009

Alla on oleellinen

Alla oleva juttu oli pitempi, mutta kompuutteri sensuroi siitä loppuosan. Ilmeisesti katsoi, että lyhyesti virsi kaunis. Enpä minäkään jaksa sitä uudestaan enää kirjoittamaan. Siirryn nelosten palstalle.

Myönteistä kehitystä

Ensimmäisenä on syytä onnitella kunnanhallitusta järkevästä päätöksestä Jetina ry:n asiassa. Kysymys on vastuullisesta toiminnasta. Sitä ei ole elää yli varojensa ja pyytää rahaa lisää, kun on tehnyt huonoja päätöksiä.
Toiseksi on muistettava, että Jetina ry on yhdistys, joka elää kuntien kustantamana sivussa kunnallisesta toiminnasta. Vastuulliset luottamushen kilöt

sunnuntai 30. elokuuta 2009

Kunnanhallitus kokoontuu tänään.

En mahda mitään sille, että tuntuu helpottavalta olla hallituksen ulkopuolella. Edellinen valtuustokausi oli raskas. Vasta nyt sen huomaa. Oli turhauttavaa istua kokouksissa, kun etukäteen tiesi, että esitykset ja kannanotot menevät kuuroille korville. Ne eivät riittäneet edes herättämään keskustelua. Elettiin silloin ja eletään ilmeisesti nytkin yhden oikean totuuden aikaa. Sen oikean kuulee kunnanjohtajan suusta ja näkee hänen päätösehdotuksistaan.
* * *
Jetina ry on taas esityslistalla. Tämä pohjaton kaivo, johon pitää kuntien kaataa rahaa jatkuvasti, että ry kestäisi yhdistysrekisterissä. Tuloksia yhdistyksen toimista on vaikea tavallisen ihmisen löytää. Jetina ry:n toimintakertomuksista niitä kyllä löytyy. Yhdistys itse ne sinne kirjaa.
Hallitukselta Jetina tällä kertaa pyytää anteeksi "velkojaan" joita se ei sano pystyvänsä kunnalle maksamaan. Summa lienee n. 50000 euroa, jos oikein muistan. Yhdistys on elänyt siis yli varojensa. Miksikö? Siksi, että sielläkin eletään kuin Keski-Karjalan kunnissa. Vailla taloudellista vastuuta.
* * *
Esittäisin harkittavaksi koko Jetina ry:n tarpeellisuuden. Kunnissa on edelleen omat korkeat elinkeinoelämästä ja sen kehittämisestä vastaavat virkamiehensä. Siis tuplamiehitys hoitamaan yritys- ja elinkeinoelämän asioita. Tuplasta taas voi sanoa, että mitä useampi kokki sitä huonompi soppa. Vastuu katoaa niin, ettei niistä vastaa kukaan. Muutenhan homma saisi olla siksellään, mutta kun ei ole rahaa.
* * *
Tohmajärvelle ryhdytään rakentamaan uutta kuntastrategiaa. Suomeksi laskelmointiin perustuvaa toimintasuunnitelmaa. Niin kuin lähes kaikki vähänkin omaa aivotyöskentelyä tai vastuuta vaativat hankkeet, tämäkin annetaan ulkopuolisen konsultin tehtäväksi. Rahaa palaa strategian ja siihen liittyviin hommeleihin reilusti toistakymmentä tonnia.
Missä ovat ne visionäärit ja tulevaisuuden rakentajat, joita itsekin olin aikanaan kuntaan hankkimassa. He näyttävät kelpaavan valtakunnan tasolla ainakin yhden puolueen käyttöön. Pitäisi riittää ja kelvata kuntaankin.
Kysyä sopii, onko järkeä rakentaa suunnitelmia kuntaan, kun valtakunnankin tasolla horjutaan, eikä tiedetä pysytäänkö pystyssä vai kaadutaanko ja mihin suuntaan. Ensin ainakin pitäisi luottamushenkilöihin puhaltaa sellainen henki, että edes jostain asiasta oltaisiin yhtämieltä. Nyt sellainen asia on, ettei mistään olla yhtä mieltä.
Hengen rakentamisessa näen päätastuun olevan kunnanjohtajalla. On turha rakentaa strategioita, joita ei tulla valtuustossa suurella enemmistöllä hyväksymään. Siihen asti päätetään kunnan asioista yksi asia kerrallaan ja silloinkin äänestäen.

keskiviikko 26. elokuuta 2009

Yhteistä omaisuutta on

Kunnanjohtaja Riikonen esityksillään on voimakkaasti ryhtynyt tukemaan metsämaan myyntiä yksityiselle ilman julkista myyntiinpanoa. Olen jo aikaisemmin ilmaissut kantani menettelyyn. Mielestäni se loukkaa kuntalaisten yhdenvertaisuutta, jota jotkut voivat kutsua yhden ostajan suosimiseksi.
Valtuutetut voivat kaupan tullessa hyväksyttäväksi päättää myydäänkö metsämaa vai pannaanko julkiseen myyntiin. Samalla voisivat päättää miten kunnan maakauppoihin yleensäkin tulevaisuudessa suhtaudutaan. Jos kauppa nyt hyväksytään saattaa siitä joku valittaa tai siitä muodostuu ennakkotapaus tuleville maakaupoille.
* * *
Tohmajärven kunnalla oli maata viime vuoden alussa yhteensä 1923 hehtaaria, joista muodostui 52 eri tilaa.
Nyt kyseessä oleva kauppa on osa Hovilan tilasta, jonka kokonaispinta-ala on n. 335 hehtaaria.
Maata on kunnalla melkoisesti. Siksi sen pidosta tai myynnistä olisi oltava selvät päätökset ja niitä pitäisi noudattaa ilman hetkellisiä tempoiluja suhdanne vaihteluissa. Maa ei ole uusiutuva luonnonvara.
* * *
Kun yhteisistä metsämaista on ryhdytty kirjoittamaan niin katsotaan miten paljon maata omistaa Tohmajärven evl. seurakunta.
Seurakunnalla on maata n. 418 hehtaaria. Ne muodostuvat 23 eri tilasta. Hehtaareiltaan suurimmat ovat Kirkkoniemi n. 131 hehtaaria ja Pappila Peijonniemessä 102 hehtaaria. Myyntisuunnitelmia maista ei ole. Seurakunta on velaton.

Yrittäjiä tarvitaan

Paljon, jopa maailmalla julkisuutta saanut, mutta Tohmajärvellä tavallisen kansan keskuudessa vähän tunnettu ja tiedetty Nordic Koivu Oy aikoo lehtitietojen mukaan muuttaa toimintaansa ja siirtää tuotantotilansa Kirkkoniemestä Kemieen.
Tätä varten kunta aikoo rakentaa yritykselle n. 800 m2 hallin (n. 30m kertaa 30m) terveyskeskuksen vastapäätä ns. sinisentien varteen.
Asia tuli allekirjoittaneelle yllätyksenä. Olin ymmärtänyt yrityksen saaneen mieleisensä toimitilat entisistä rajavartioston toimipaikalta. Samoin toiminnan muutos siirtyä omasta mahlan keräämisestä ostotoimintaan on merkittävä muutos. Löytää 50 mahlankerääjää Tohmajärveltä lienee vaikeaa, mutta laajemmalta alueelta ehkä sekin onnistuu. Yrityksen toiminta nykyisellään Risteessä vuokratiloissa oli yllätys myös. Julkisuudesta aikoinaan sain toisenlaisen kuvan omistussuhteista.
* * *
Halli maksanee n. 1 millin euroja. Halliin voi saada maksimissaan 35% TE-keskukselta investointiavustusta. Jos saa. Työpaikkoja hallilla olisi ehkä 3,5 henkilöä, jossa luvussa ovat mukana yrittäjät itse. Sesonki työllistäisi 10 -15 työntekijää.
Tuossapa pohdittavaa kunnanvaltuutetuille. Tohmajärvellä on tunnetusti hiljaista yritysrintamalla. Uusi yrittäjiä ei juuri ole näkyvissä. Tätä taustaa vasten vanhojen "tukeminen" on perusteltua. Susanna ja Arto Maaranen eivät kunnan tukea ole juuri saaneet. Eipä juuri pyytäneetkään. Heidän yrityksensä on toiminut ymmärrettävistä syistä paikkakunnalla "sordiino päällä". Valtakunnallisesti ja miksikäs ei myös maailman laajuisesti he ovat olleet kiitettävästi esillä. Tuoneet myös Tohmajärveä paikkakuntana myönteisesti esille.
Olen henkilökohtaisesti keskustellut joskus Susanna Maarasen kanssa yritysasioista ja ollut erimieltäkin hänen kanssaan. Maaraset ovat omalla toiminnallaan osoittaneet olevansa todellisia yrittäjiä. Siksi toivon valtuutetuilta myötämielistä suhtautumista heidän uudelle hankkeelleen.


maanantai 24. elokuuta 2009

Näin meitä viedään

Olen MOT-raportin innokas katsoja. Eilen oli loistava raportti Timo-Erkki Heinolta amerikkalaisesta elämänmenosta. Juttu puuttui Amerikasta lähteneeseen huimaan tuloerojen nousuun. Katsokaa hyvät ihmiset tänään uusinta, jos voitte. Kannattaa.
Ensi maanantaina tulee samaa asiaa käsittelevä osuus. Silloin puhutaan suomalaisista huimista palkkaeroista.
Heino jututti huippuekonomistia, taloustieteen nobelistia Robert Solowia. Tähtiin nousseet palkkaerot Solowia näki johtuvan puutteellisesta poliittisesta valvonnasta, joka ei ole tahtonut puuttua lainsäädännöllä asian korjaamiseen. Talouteen rakennetut tahalliset kuplat ovat vieneet eräiden ahneuden takia kansantaloudet kuilun partaalle.
Tästä tulee suora linja myös suomalaiseen nykytilanteeseen. Tehtaita lopetetaan. Ihmisiä passitetaan maantielle. Veroja lasketaan huippurikkailta. Köyhät köyhtyvät.
* * *
Kaikki tämä olisi estettävissä tai ainakin tätä voitaisiin jarruttaa, jos kansalaiset niin tahtoisivat. Se tapahtuisi vaalien kautta. Valitsemalla eduskuntaan sellaisia henkilöitä, jotka tahtoisivat lainsäädännöllä vaikuttaa niin, että hyvinvointi tulisi kansalaisille tasaisemmin. Rikkaita voi ja saa yhteiskunnassa olla edelleen. Ökkyrikkaita en usko edes rikkaiden kaipaavan. Johonkin se kohtuuden raja on asetettava. Yksityinen ihminen ei näköjään siihen pysty.
Säälittää pienipalkkaiset, vanhukset ja toimeentulon rajalla elää kituuttajat, jotka vaaleissa äänestävät omaa etuaan vastaan. Tätä tapahtuu myös toisin päin jonkin verran. Suurin syy löytyy kuitenkin niistä, jotka eivät enää usko vaaleilla vaikuttamiseen ja jäävät kotiinsa mököttämään.
Katsokaa ihmiset ensimaanantain MOT. Se herättää ainakin ajattelemaan.

Mitä vielä ehtiikään?

Paihokan sairaala maineen Kontiolahdella pannaan julkiseen ja avoimeen myyntiin. Siitäkin huolimatta, että sitä ovat erilaisilla liikeideoillaan kyselleet ostaakseen lukuisat henkilöt. Myyntiä ei ole yritettykään verhota liikesalaisuuksien taakse, niin kuin jossain päin Suomea silloin tällöin yritellään. Silloinkin kun kysymyksessä ei ole ollut varsinainen kaupallinen liikesalaisuus.
Yhteisen omaisuuden myyntiä ohjataan mm. perustuslain 6§:llä. Siinä kansalaisia velvoitetaan kohtelemaan tasa-arvoisesti. Yhtä ei saa suosia toisten kustannuksella. Jos yhteisö, kunta tai valtio, laittaa omaisuuttaan myyntiin on kaikille kansalaisille taattava yhtäläiset oikeudet ja mahdollisuudet ostoon.
Saa nähdä mitä Tohmajärven kunnanvaltuusto ajattelee kunnanjohtaja Olli Riikosen menettelystä, hänen esitellessään kunnan metsämään myyntiä ilman julkista myyntipanoa.
Vantaalta on tuore esimerkki tällaisesta yhden suosimisesta. Kaupungin valtuuston hyväksymä tonttikauppa meni valituksella purkuun. Kysymyksessä oli ostajana entinen julkisuudessa hyvin tunnettu politiikko. Valittajana tavallinen kansalainen.
* * *
Hitaita ovat herrojen kiireet. Vastaus Olli Riikosen toimista kunnanjohtajana näyttää kestävän. Kansalaisaloitteen kysymys jätettiin valtuustonpuheenjohtaja Matti Majoiselle ja osoitettiin valtuuston vastattavaksi.
Mitään siitä ei ole näkynyt julkisuudessa. Hevosmiesten tietotoimiston mukaan useimmat kyvykkäät, joiden pitäisi muotoilla vastaus paperille, ovat jäävänneet itsensä.
Nykyisellä valtuuston kokoonpanolla kunnanjohtaja saa puhtaat paperit. Siitä tuskin kukaan on erimieltä. Enemmänkin on mielenkiintoista nähdä kuinka paljon vastaukseen liitetään kiitosta.
Palaan otsikkoon mukaellen: Mihin kunnanjohtaja vielä ehtiikään.

torstai 20. elokuuta 2009

Näin muualla, mutt` ei meillä.

Lahden seudulla tehdään selvitys suurkunnasta. Mukaan tulee yhteensä 10 kuntaa. Selvitys tehdään ensi huhtikuun loppuun mennessä. Tavoitteena on Uusi Kunta, joka aloittaisi viimeistään vuonna 2013. Kaikki selvittelykunnat tähtäävät kuntaliitokseen, joka synnyttäisi Päijät-Hämeeseen Turkua suuremman kaupungin.
Merkille pantavaa on, että mukana ovat kaikki kunnat, joilta haettiin malli Keski-Karjalan tilaaja/tuottajamalliin. Oiva-liikelaitoksen iäksi ei taida tulla kolmea vuotta. Mikähän tulee Hellin ikä olemaan?
******
Neljän kunnan yhteen liittäminen Keski-Karjalassa on kaatunut kunnanjohtajien kiinnipitämiseen nykyisessä kuntamuodossa. Takaahan se heille jokaiselle johtajastaduksen ja kohtuullisen palkan. He ovat osanneet taitavasti johtaa luottamushenkilöitä mieleiseensä suuntaan.
Nyt näyttää, että Keski-Karjalaan ei enää kannatakaan yrittää kuntaliitoksia. Antaa asian hautautua, kun ei kelpaa.
Kuntakehitys ei kuitenkaan voi pysähtyä Keski-Karjalassakaan tähän. Kunnanjohtajat voivat vaihtua, samoin luottamushenkilöt. Jopa kuntalaiset voivat hermostua nykymenosta.
Tohmajärveläisten nykytilanteen jatkuessa olisi viisasta kääntääkin katseensa Joensuun suuntaan. Monet asiat nykyisellään ja vielä enemmän tulevaisuudessa ovat parhaiten kuntalaisten kannalta hoidettavissa Joensuun ja joensuulaisten kanssa.
Ei päätään kannata hakata keski-karjalaiseen mäntyyn ja alistua muutaman henkilön johdettavaksi.
Mietipä lukija tätä.

Näin muualla, mutt` ei meillä.

Olen ällikällä lyöty

Olen edelleen vielä sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen. Tilaajalautakunnaksikin lautakuntaa aikoinaan Helliä perustettaessa kutsuttiin. Itse Hellille jäi palvelujen tuottaminen.
Olen odotellut milloin oikein pääsen palveluja tilailemaan. Olis jos jonkin moista tarvetta tehdä tilauksia. Jos Helli ei pysty tilausta tuottamaan, olin ajatellut rapasauttaa kilpailun muille tuottajille. Niin olin ajellut. Mutta eihän se niin näytä menevän.
* * *
Tietokonetta raplatessa jouduin osoitteeseen: www.hankintailmoitukset.fi ja sieltä sanalla Helli sivustolle, josta huomasin, että puolestani on tehty työtä jo etukäteen.
Helli-liikelaitos johtajansa Airi Turusen nimissä on pannut julki seuraavat tarpeet Keski-Karjalan sos. ja terveyspalveluista. Julkipano on tapahtunut jo heinäkuun alussa.
Ketä asiat kiinnostavat vierailkaa sivustolla. Sieltä löytyy haku mielenterveys- ja kehitysvammaisten asumispalveluista. Arvio 2,9 milj.euroa.
Kotihoidon palvelut. Arvio 1,5 milj. euroa.
Lääkäripalvelut (3-6 lääkäriä) Arvio 1,2 milj.euroa.
Ikäihmisten tehostettu palveluasuminen. ( 90 ikäihmistä) Arvio 4,9 milj.euroa.
Nyt luottamushenkilöt pikapikaa rakentamaan peruspalveluohjelmaa, joka sopeutuu Hellin tuottajatoimintaan. Suunta on selvänä annettu niille, jotka asian ymmärtävät. Minä en ole ymmärtänyt silloin kun hallintohimmeliä rakennettiin, enkä nyt kun se on näyttänyt toimintansa käytännössä.
* * *
Helli kirjoittaa Hilmalle ja sieltä kautta löytyy paras tieto asioiden kulusta ja tulevaisuudesta. Turha näistä asioista on seminaareja pitää. Mitään todellista asioiden kulusta sieltä ei heru. Varsinaiset päättäjät vaikenevat. Ehkä sekin on viisautta.

tiistai 18. elokuuta 2009

Kuka opettaa ja ketä?

Keski-Karjalan sote/Hellin ympärillä pyörivät kokoontuivat projektin toimesta viimeistä kertaa pohtimaan mistä oikein on kysymys ja mitä on tullut tehtyä. Oman porukan lisäksi paikalle oli kutsuttu alustajiksi Nordic Healthcare Group:sta Olli Tolkki ja Eeva Kesseli.
Varmasti oman alansa huippuasiantuntijoita molemmat, mutta Keski-Karjalaan olemme osanneet rakentaa semmoisen hallintohimmelin Hellille, ettei se taida lähteä pyörimään alustajienkaan avulla.
* * *
Käydystä keskustelusta voi vetää sen johtopäätöksen, ettei kukaan halua Hellin epäonnistuvan tehtävässään. Käytännön työ palvelujen tuottamisessa näyttää kuitenkin tökkivän.
Vanhan systeemin hyvin toimineet käytännöt ja niiden muuttaminen uuteen käskytyssysteemiin, jota ei ole saatu vielä toimimaan tunnetaan vieraiksi. Esimerkin tästä toi esiin Rääkkylästä Tapio Hämäläinen.
Hellin vastuuvirkahenkilöt eivät juuri nousseet puolustamaan nykykäytäntöä. Asiaan heilläkään ei näytä olevan selvää kantaa huonon ja hyvän palvelun erottamiseksi toisistaan.
* * *
Eeva Kesseli alusti mm. aiheesta uusi terveydenhuoltolaki. Siitähän ei vielä tiedetä murjooko se Hellin vai jättää henkiin. Eduskunnassa lakia tullaan ilmeisesti syksyn aikana käsittelemään.
Omana mielipiteenäni toin esiin toivomuksen, että uusi laki yhdistäisi perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhden saman hallinnon alaisuuteen. Se voisi taata tasapuolisen ja ilman hallinnollisia jonoja hoidon kaikille kansalaisille. Lisäksi kuntiin jätettäisiin omat pienet vuodeosastot ja tarvittava määrä yleislääkäreitä.
* * *
Olli Tolkin kanssa kävin mielenkiintoisen ajatusten vaihdon salissa ja ruokapöydässä alustuksen jälkeen.
Otan siitä esiin vain pari kohtaa. En usko, että itse asiasta lopulta olisimme kovinkaan paljon erimielisiä. Alustuksen jostain osasta vain kuulijan on helppo ottaa jokin asia erikseen keskusteluun.
Olli Tolkki ei pitänyt itseohjautuvaa työskentelytapaa Helliin sopivana. Sehän on sitä, että työyhteisö itse etsii parhaat työskentelytavat omaan työhönsä. Tartuin asiaan ja esitin vastaväitteet perustelujen kera.
Itseohjautuvasysteemi on vasta kohta Tayloriselle järjestelmälle, jossa työnjohto ja esimiehet määräävät työt ja tekotavat käsiliikkeitä myöten. Aikoinaan Ford-autoja rakennettiin tällä systeemillä. Jokainen tietää miten Japsit ovat tiimi- ja itseohjautuvalla rakentaneet autonsa maailman huipulle.
* * *
Yksi keskustelu nousi Hellin hallinnosta. Sen johtokunnan kokoonpanosta. Tampereella toteutetaan samantyyppistä tilaaja/tuottajamallia kuin meilläkin.
Meillä Hellin johtokunnan muodostaa "moniosaajista" ei poliittisin perustein valittu kokoonpano. Tampereella johtokunta valitaan poliittisin perustein.
Keskustelussa kysyttiin johtokunnan jäsenten ammattitaitoa tehtäväänsä. Alustaja toi esiin, että ammattitaito on oltava alalta, joita johtokunta käsittelee. Poliittisella suuntauksella ei ole merkitystä johtokunta työskentelyyn.
Viime mainittu asia oli kuitenkin este, ettei luottamushenkilöitä aikanaan huolittu johtokuntan. Se katkaisi luottamushenkilöiden vaikutuksen palvelujen tuottamiseen.
* * *
Toinen kokous, johon eilen osallistuin käsitteli Tohmajärven vedenlaadun ja virkistysarvojen parantamista.
Asiasta on tehty perustutkimus vai kartoitukseksiko sitä pitäisi sanoa. Työn on suorittanut Jukka Sorvisto Pöyry Environment Oy:stä.
Hänen selostuksensa oli laaja ja sen yksityiskohtiin tässä en voi ryhtyä. Sellaiset sanat kuin kosteikko, laskenta-allas, pintavesityskenttä, ylivirtauskenttä, alivirtausputki, kynnys ja lintuvesikosteikko saavat kuvata Sorviston alustuksen sisältöä ja laajuutta. Tulkoon mainittua, että noilla nimikkeillä ei vielä juurikaan päästy lähelle itse järveä. Liikuttiin vesien alkulähteillä kilometrien päässä järvestä.
Mielestäni nyt ensimmäisen kerran ollaan parantamassa järven veden laatua. Se ei tule tapahtumaan nopeasti. Jos suunnitelmat saadaan käytännön toteutukseen, taataan järven nykytilan edelleen huononemisen loppuminen ja hidas parantuminen voi alkaa.
Olin paikalla seurakunnan edustajana. Seurakunta on yhtenä rahoittajana mukana suunnitteluhankkeessa. Oliko rahoitus jotain 2500 euron luokkaa. Kunnalta menee hankkeeseen n. 10000 euroa. Luvut ovat muistinvaraisia.
Olen jo aikaisemmin blogissani ja hankkeelle lähetetyssä kirjelmässä tuonut esiin seurakunnan kannan hankeeseen, joka koskee ns. kirkkorantaa ja sille suunniteltua yleistä uimarantaa. Nyt uusin seurakunnan näkemyksen tältä osin suunnitelmaan ja uskoakseni tein sen tarpeeksi selvästi.
Kuka haluaa, voi sen kaivaa esiin blogistani. Siinä ei pidetä hyvänä rakentaa kirkkorantaan yleistä uimarantaa. Perusteluja on monia mm. rannan ja lähialueen valvonta. Alueella ei ole asutusta mutta lähes ainoat paikkakunnan kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset.
* * *
Kolmanneksi eilen osallistui piispa Seppo Häkkisen tapaamiseen. Se tapahtui luottamushenkilöille varatussa osiosa.
Piispa kysyi luottamushenkilöiltä mitkä asiakohdat seurakuntaelämässä heitä askarruttivat ja mitä niille toivoisi tehtävän. Vastaukset muotoiltiin pienissä ryhmissä ja esitettiin sitten piispan vastattavaksi.
Kysyttiin jumalanpalveluksen uudistamisen tarpeesta, lähetystyöstä, työntekijöiden jaksamisesta. Oltiin huolestuneita tulevasta toiminnasta ja taloudesta ja kysyttiin piispan kantaa esim. Keski-Karjalan mahdolliseen muodostettavaan yhteiseen seurakuntaan.
Piispa vastasi diplomaattisesti kysymyksiin. Mikä olikin ennakkoon odotettavissa. Edellisen kokouksen innoittamana kysyin piispan kantaa mahdolliseen kirkkorantaan suunniteltuun yleiseen uimarantaan.
Jo kysymyksen alkuun mainitsin, ettei piispan kanta mitään tässä vaiheessa merkitse. Seurakunta on tehnyt jo ennakkoon päätökset asiasta ja muuttaa niitä jos on tarpeellista.
Piispa Seppo Häkkinen oli juuri tullut tutustumismatkalta kirkkoniemestä. Sen pohjalta hän totesi pitäjäntuvan erinomisuuden nykykäyttöönsä ja erittäin komean ja hyvässä kunnossa olevan kirkon.
Vastauksessaan hän toi esiin sen, että Kirkkoniemi kaikkineen on sen arvoinen miljöö, että kaikkinaisiin muutoksiin siellä on suhtauduttava erittäin harkiten.
Kun en viitsinyt tehdä tarkentavaa kysymystä, tulkitsen piispan sanoman selkokielelle itse.
Uimaranta toiminnallaan ja rakenteillaan muuttaa olellisesti Kirkkoniemen miljöötä ja saattaa sen muutoksellaan uhanalaiseksi. Yleinen uimaranta on viisaampaa etsiä jostain muualta.

Kuka opettaa ja ketä?

maanantai 17. elokuuta 2009

Näitä pidän esillä

Tänään osallistun kolmeen tapahtumaan. Koulukeskuksessa on sos. ja terv. puolen seminaari keskikarjalaisille. Tilaisuus lienee enempi koulutukseen keskittyvä. Voisiko näin luottamushenkilönä sanoa, että siellähän meitä tuhmia yritetään viisastaa, eli aivopestä.
Yritän esiintuoda, jos tilaisuuden saan ja on sopivaa, lääkäriasiaa niin, että Keski-Karjalassa ryhdyttäisiin tosissaan kilpailemaan lääkäreistä yksityisen puolen kanssa. Eikö kuntatasolla voida antaa lääkäreille samoja etuja kuin yksityisellä? Nyt maksetaan maltaita yksityisille. Eikö samalla rahalla sataisi virkalääkäreitä?
* * *
Toinen paikka johon osallistun on ns. Tohmajärven kuntoon saattamiskokous. Olen seurakunnan puolelta sen projektin ohjausryhmässä.
Tulen kannattamaan järven kuntoon saattamista. Tai paremmaksi nykyisestään saamista. Entiselleen en usko järveä enää saatavan koskaan.
Sitä vastoin seurakunnassa tai tarkemmin sanottuna kiinteistöjohtokunnassa ei nähdä tässä vaiheessa viisaaksi ryhtyä rakentamaan seurakunnan rannalle uimarantaa. Ensiksi pitää saada järvi kuntoon ja varmistaa onko uijia. Venevalkamassa on muutama vuosi sitten projektirahalla rakennettu uimaranta. Tuskin siellä on käynyt yhtäkään uijaa.
* * *
Kolmas paikka johon ennätän on piispa Seppo Häkkisen tapaaminen. Tilaisuuteen osallistun luottamushenkilö ominaisuudessa. Tarkoitus on esittää hänellekin jokin kysymys. Luulen, että kysymys tulee koskemaan luottamushenkilöiden asemaa ja koulutusta tai virkamiesten ja luottamushenkilöiden keskinäistä tehtäväjakoa.
Palataan asioihin jahka paikat olen kiertänyt.

Opastusta ja ohjausta

Kotikarjalan "Lukijan porinat" palsta viime lauantailta oli harvinaisen antoisa. Siellä opastettiin ja ohjattiin lukijaa ja Esa Lahtelaa. Siinä sivussa minäkin sain aihetta blogiini.
Harvoin enää kansanedustajaa pääsee opastamaan, sen jälkeen kun vaalit ovat pidetty. Nyt avautui oikein neuvon paikka.
Onhan se ennen kuulumatonta, että ihminen tulee ryystämään vähistä kaloista keitettyä yhteistä soppaa ilman, että hänellä on omistuksessaan maata osakaskunnan alueella.
Hyi, hyi Esa, ettäs kehtaat. Varo nyt menemästä hirvipeijaisiin. Vaikka ei ne hirvimiehet niin kade taida olla. Minuakaan ei ole ajettu pois peijaisista, vaikka olen äänekäs ryystäjä.
* * *
Samalta palstalta selvisi, ettei Esa Lahtelaa opastanutkaan hoitokunta, niin kuin hänelle lähetetyssä kirjeessä luki. Lähettäjä oli ilmeisesti, jokin yli valveentunut hoitokunnan jäsen ilman valtuutusta porttikiellon antoon.
Hoitokunta omassa kannanotossaan toivotti Esa Lahtelan jatkossakin tervetulleeksi osakaskunnan ja jakokunnan rantakalatilaisuuksiin.
Muistelen, että Esa Lahtela on eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen. Jos olen oikeassa, niin näin välittyvät tiedot Keski-Karjalasta suoraan lainlaajiloille siitä miten kalastusasioita täällä päin hoidetaan.
* * *
Toisen "oppitunnin" antoivat Tohmajärven keskustanuoret. He kertoivat lukijan porinoissa mitä on demokratia ja miten siinä pitää toimia. Kirjoituksessaan he ilmoittautuivat alle kolmikymppisiksi. Siis meikäläisen mittapuulla sangen varhaiskypsiksi poliittisesti ajateltuna. Minä siinä iässä juoksin vielä pallon perässä ilman hajuakaan politiikasta tai toisten asioiden hoidosta. Nyt on siis poliittisesti uusi aika. Nuoret eivät vain toimi, vaan neuvovat vanhempiaan.
En puutu enemmälti kirjoituksen sisältöön, enkä sen ilmikirjoitukseen. Pari asiaa, jotka kannattaisi nuorten itselleen paremmin selvittää voisivat olla, vaikkapa seuraavat.
Kun kirjoitetaan, että meillä pyritään henkilöitä lokaamaan ja vääristelemään asioita pitäisi jokin kongreettinen esimerkki tuoda esiin. Nyt yleisellä tasolla kirjoitettu jää huitaisuksi tyhjyyteen.
Sitten mielipiteeni sanatarkkaan lauseeseen: "Enemmistön tahdon toteutuminen on demokratiaa." Tähän sanoisin, että onpa yksiselkoinen selostus demokratialle. Oppi lienee saatu käytännön toiminnan todistelusta, jota Tohmajärvellä puolueista riippumatta on harrastettu vuosikymmenet. Mielestäni eniten nyt viimeisen viiden vuoden aikana.
Enemmistön tahdon toteutuminen on ollut Tohmajärvellä ja varmasti monella muullakin paikkakunnalla enemmistön vallan yksipuolista käyttöä oman mielipide suunnan asioiden ajoon kuin demokratiaa.
Voisin kirjoittaa mitä minä kuvittelen demokratiaksi, mutta jääköön. Olen sen kirjoittanut tälläkin blogilla moneen kertaan. Näyttää, etteivät keskustanuoret ole juttujani lukeneet. Tai eivät ole mielipidettäni arvostaneet. Eihän ne nuoret...

perjantai 14. elokuuta 2009

Täydentämään vai kilpailemaan?

Kesälahdelle on tuloillaan Mäntyniemen Ikihonka Oy, jonka tarkoitus on tuottaa asumispalveluja erityisesti vanhuksille ja kehitysvammaisille. Yrityksen tähtäimessä on rakentaa oma 30 paikkainen palvelukoti, jossa on omat osastot vanhuksille ja kehitysvammaisille.
Tervetuloa yrittäjät Keski-Karjalaan. Vanhuspalvelujen tuottajista täällä onkin mielestäni pulaa. Vaihtoehdot ovat vähissä ja uskon uusien yrittäjien tuovan piristystä virkamiesjohtoiseen kunnalliseen palvelutarjontaan.
* * *
Uusi yritys jos ja kunhan se aloitta toimintansa, tuo omat mausteensa Tilaajakeskuksen ja Helli-liikelaitoksen työnjakoon.
Ensimmäiseksi nousee kysymys kuka tilaa, kilpailuttaa ja tuottaa palvelut. Keski-Karjalassahan noudatetaan tilaaja/tuottajamallia.
Alkuaan puhuttiin ja kirjattiinkin Sosiaali- ja terveyslautakunnan olevan tilaaja ja tuottajaksi kirjattiin Helli-liikelaitos. Nyttemmin rooleja ei ole saatu tältä osin selviksi.
Karjalaisessa Mäntyniemi Ikihonka Oy jutussa parissakin kohtaa mainitaan Hellin kilpailuttavan vanhuspalvelut. Kun Helli kilpailuttaa ja itse tuottaa samoja palveluja, niin siinä onkin soppaa hämmennettäväksi. Mitähän se tilaajalautakunta jota myös yhteislutakunnaksi kutsutaan tekee?
Ei tilaaja/tuottajamalli ole missään muuallakaan kiitoksiin asti yltänyt. Ei tule ilmeisesti onnistumaan nykymenolla Keski-Karjalassakaan.
* * *
Vaalirahasotkuja selvitellessä ovat politiikot ylittäneet puheissaan doopinkiurheilijoiden tason. Politiikkojen selityksissä urheilijat olisivat olleet puhtaita pulmusia.

Täydentämään vai kilpailemaan?

tiistai 11. elokuuta 2009

Jos ei sinne, niin sitten tänne

Jostain syystä en saa tekstiä menemään KeskiKarjalanNelosiin. Ei ole muuten ensimmäinen kerta jolloin tenkkapoo tulee esiin tietokone hommissa. Mutta mitäpä tuosta. Kirjuutetaan tänne. Samat ihmiset ne lukee molemmista, jos yleensä lukevat mistään.
* * *
Tilaajajohtajan hommat kiinnostivat kolmea hakijaa. Kaisu Iittiläinen, Päivi Hakulinen ja Helena Kanninen jättivät hakupaperinsa kyseiseen virkaan. Kaikki lienevät muodollisesti päteviä tehtävää hoitamaan. Valintatilanteessa paperit ja käytännön kokemus tulevat varmasti vertailuun. Tarkkaankin.
Valinnan sanotaan suorittavan Tohmajärven kunnanhallitus seutuvaliokunnan esityksen pohjalta.
Siinäpä se ensimmäinen siansorkka seisookin. Kunnanhallitus kuntalain mukaan tekee päätöksiä kunnanjohtajan, hänen sijaisensa tai jossain poikkeustapauksissa hallituksen puheenjohtajan selonteon pohjalta.
Nyt päätös tehtäisiin seutuvaliokunnan esityksen pohjalta. Kyseinen valiokunta muodostuu neljästä kunnanjohtajasta.
En ryhdy kinaamaan menettelyn laillisuudesta. Sen saavat tehdä viisaammat. Jos asian katsovat sen arvoiseksi.
Poikkeukselliseksi ja seutuvaliokunnan mukaan tulon tekee Sote/Hellin sekavaksi tehty hallintomalli. Se tulee sotkemaan vielä monta asiaa.
Ongelmaa ei nytkään tulevassa nimitysasiassa synny, jos tehtävään valitaan paras vaihtoehto kolmesta hakeneesta.
Jäädään odottelemaan päätöksiä. Luulen, että tähänkin asiaan vielä palataan.

maanantai 10. elokuuta 2009

Missä mennään

Luin paikallislehdestä "Tohmajärvi-vedenlaadun ja virkistysarvojen parantaminen" jutun, jossa kerrottiin hankkeen nykytilasta. Siitä kävi selväksi, että hankkeessa on mukana suunnitelma, jossa Kirkkorantaan on tulossa yleinen uimaranta.
Hämmästyksekseni kirjoituksesta ei käynyt esiin seurakunnan kanta suunnitelmaan. Kiinteistö- ja ympäristötyönjohtokunta on kokouksessaan 17.3.2009 käsitellyt asiaa ja lähettänyt kantansa tiedoksi hankkeen vetäjälle.
Seuraavassa ote tiedoksiannosta ranskalaisin viivoin.
- Johtokunta ei usko nopeaan veden laadun paranemiseen.
- Johtokunnan näkökannan mukaan olisi ensiarvoista, että kasvillisuus järvestä niitettäisiin koko Kirkkoniemen alueelta seurakunnan maaomistuksen kohdalta.
- Seurakunnalla ei ole tarvetta rakentaa rannalleen uimalaa järven mataluudesta ja veden laadusta johtuen. Yleisen uimarannan mahdollisuutta rajoittaa myös lähellä oleva kirkko ja hautausmaa.
- Ranta-alueelleen seurakunta voi ajatella mahdollisuutta rakentaa pienille lapsille virkistysalueen kahluu paikkoineen veden laadun parannuttua.
- Varsinaisen metsäalueen seurakunta aikoo pitää puistomaisena vanhoine paksukaarnaisine mäntyineen.
- Mahdolliseen rantojen ruoppaukseen ei johtokunta tässä vaiheessa voinut ottaa kantaa. Tietopohja tältä osin puuttui.
* * *
Allekirjoittanut ei tiedä muuta kannanottoa seurakunnan puolelta kuin tuo ylläoleva. Joskus kaksivuotta sitten on henkilötasolla otettu uimarantamahdollisuus esiin. Siinä on ruopattavaksi alueeksi suunniteltu 25o metriä pitkä, 80 metriä leveä ja o,5 metriä syvä alue.
Ruopatut maamassat .10000 m3 tulisivat läjittää kuivalle maalle. Tiestöineen ja rakennelmineen silloinen kustannusarvio oli 65000 euroa (alv.0%)
* * *
Asian innoittamana ja seurakunnan puolelta hankkeen taustaryhmään valittuna ajelin eilen veneellä Tohmajärven rantoja pitkin päästä päähän.
Järvirutto, vai mikä tämä viimeisin vesikasvi lie nimeltään, näyttää valtaavan rannat. Sanovat, ettei sen poistamiseen nykyisellään löydy keinoa.
Paras mahdollinen uimaranta saataisiin varmasti Selkäsaareen. Niin sijainti kuin rannan syvyys olisivat sopivia. Tieyhteys saareen pitäisi kuitenkin rakentaa.
Väärälahti on onneton paikka nykyisellään. Ajelin hiljaa Luosojoen suuta kohti. Kun veden syvyys oli n. 70 senttimetriä tuikkasin airon pohjaa kohti. Kaksi metriä airoa humahti pienellä työntövoimalla mutalikkoon.
Ruoppaamista Vapolla riittää. Kunhan tekevät ruoppauksen huolella, eivätkä möyhennä mutaa varsinaiseen järveen.
Kävin katsomassa muutama vuosi niin ikään projektirahoilla rakennettua uimarantaa kemieläisten venevalkaman kupeella. Ei ole uijia näkynyt eikä näkynyt nytkään. Sopisi uimaloiden suunnittelijoiden köyvän katsomassa entisiä töitään ennen kuin uusiin toimiin ryhtyvät.
* * *
Nyt olisi panostettava siihen mikä oli hankkeen alkuperäinen tarkoitus. Järven veden laadun parantaminen. Jos siinä onnistutaan, niin rakennetaan vaikka kymmenen uimalaa. Edellytyksenä, että niihin riittää uijia.
Epäilen, että nykykuntoiseen järveen rakennettuun uimalaan ei löydy uijia. Rahaa varmasti löytyy. Onhan se niin hienoa, että on rakennettu uimala kansalaisille.
Minä en vastusta uimaloiden rakentamista edes Tohmajärveen. Kerroin vain onko siinä tämän päivän edellytyksillä mitään järkeä.
Niin, Tohmajärven tämän kertainen kunnostushankeen kustannukset ovat reilusti yli 200000 euroa ja kesto tämän vuoden loppuun. Valitettavasti näillä rahoilla ei veden laatu vielä parane. Eurot menee tutkimuksiin ja suunnitelmiin.

torstai 6. elokuuta 2009

Työkokouksen satoa.

Osallistuin eilen sosiaali- ja terveyslautakunnan koollekutsumaan työkokoukseen. Tilaisuudessa ei tehty päätöksi. Paikalla oli 18 henkilöä, joita puolet virkahenkilöitä. Mm. Kesälahden ja Rääkkylän kunnanjohtajat.
Tapahtuma kesti neljätuntia, jona aika kuultiin alustukset Päivi Hakuliselta, Juhani Junnilaiselta, Heli Pölöseltä, Sirpa Kojolta ja Kirsi Kaikolta sekä valmisteltu puheenvuoro lääkäri Markku Savolalta.
* * *
Alustukset käsittelivät pääasiassa Hellin piirissä tapahtuvia päiväkohtaisia asioita. Alustuksista ja käytetyistä puheenvuoroista tuli esille epätietoisuus rakennuskohteiden toteuttamisesta. Rakennetaanko Kesälahdella ja Tohmajärvellä sellaista, jota Helli-liikelaitos tulee käyttämään tulevaisuudessa.
Omaa päätöstä haluttiin myös tulevasta yhteisestä terveyskeskuksesta ja sen yhteydessä olevasta vuodeosastosta. Kesälahden kunnanjohtajan mielestä sellainen päätös olisi voitu tehdä jo tässä tapahtumassa, joka tuli torjutuksi puheenvuoroissa.
* * *
Omana havaintonani alustuksista näin, että virkahenkilöt puhuvat esim. vanhustyön osalta valtakunnallisista suosituksista, niiden ylityksistä ja alituksista. Puhutaan prosenteista ja henkilöistä sekaisin niin, ettei aina pysy kärryllä missä ollaan menossa.
Ainakin minulta meni sekaisin milloin puhuttiin tehostetusta, milloin tehostamattomasta asumispalvelusta, milloin vuodeosastosta tai jostain sellaisesta josta en saanut selvää. Ja minun pitäisi olla luottamushenkilönä vastaamassa virkamiesten tekemistä esityksistä??????
Hätäpäissäni kysyinkin, onko sillä merkitystä ja kannattaako siihen kiinnittää huomiota makaako vanhus vuoteessa tehostetussa asumispalvelussa vai vuodeosastolla sairauttaan tai vanhuuttaan, jos ei pysy pystyssä eikä pysty itsestään muutenkaan huolehtimaan. Kannattaako palvelumuodon nimeen vannoa, kun hoito molemmissa on sama? Tämmöisiä asioita paisuva hallinto näyttää jatkuvasti nostavan esiin.
* * *
Mielen kiintoisimman puheenvuoron käytti vs. johtava ylilääkäri Markku Savola.
Hän toi omana mielipiteenään tietoon, ettei yöpäivystystä tulisi Hellissä lopettaa. Sen hintaa kokonaisuudelle ei voi numeroilla todistaa. Joku on laskenut, että yöpäivystystä käytettäisiin keskimäärin 3 kertaa. Hän totesi tämän hetkisen tilanteen kalliiksi, mutta ettei palvelua sittenkään vietäisi Helliltä pois.
Sairaanhoitajien työkuvan laventamisen käsittämään esim. luomien poisto ja ompelu, näki Savola ongelmalliseksi nykyisellään. Hyväksi Savola totesi järjestelmän, jossa lääkäri ja sairaanhoitaja toimivat työparina.
* * *
Asian ytimeen mentiin kun Savola esitti puheenvuorossaan kysymyksen: Mistä löydetään lääkäreitä?"
Savola toi esiin julkisen ja yksityisen puolen tavan rekrytoida lääkäreitä. Hän sanoi yksityiseltä puolen lähestyttävän lääkäreitä "seireenien" välityksellä. Nämä kysyvät, sovittelevat ja lupaavat yksityiskohtaisia asioita työehtoihin. Myös palkkaan, jonka Savola epäili olevan monenkaan kohdalla tärkein asia. Julkinen puoli panee ilmoituksen lehteen ja odottaa hakijoita. Ei ihme, jos kiinnostus on erilaista hakeutumisessa.
Syitä toki löytyy konsultoinnissa, koulutukseen pääsyssä j.n.e.
* * *
Mistä löydetään lääkäreitä, kysymykseen palasin esittämällä Savolalle vastakysymyksen.
Vaikuttaako Keski-Karjalan huonoon lääkäritilanteeseen mahdollinen huono maineemme lääkärien keskuudessa?
Savolan vastaus oli diplomaattisesti muodoiltu. Se päättyi kuitenkin sanatarkkaan sitaattiin: "Antakaa meille työrauha." Sekä hänen lisäkysymykseen: "Onko annettu?" Johon vastasin ilman pyydettyä puheenvuoroa: "Ei".
Savolan esitys sai syntymään vilkkaan keskustelun, joissa myös kysyttiin oliko Hellille valittu elinkaarimalli paras vaihtoehto toteutettavaksi. Helpolta se ei ainakaan tässä vaiheessa näytä.
* * *
Edellä kuvatun keskustelun lopulla jouhe yhteislautakunnan puheenjohtaja lausumaan mielipiteenään, ettei ole sopivaa luottamushenkilön kirjoitella lehtiin ja blogeihin kokousasioista. Ymmärsin hänen tarkoittavan ohjeellaan minua. En tiedä toista blogikirjoittajaa.
Kuten edellä näkyy, en ole hänen ohjettaan noudattanut. Vastaan kirjoituksistani ja niiden sisällöstä itsenäisesti. Luottamushenkilönä kirjoittamistani kannustaa kuntalaki, joka korostaa julkisuutta ja läpinäkyvyyttää myös kunnallisissa asioissa. Sitä läpinäkyvyyttää pitäisi johtavissa paikoilla olevien kannustaa ei kahlita. Mutta meitähän on moneksi.

keskiviikko 5. elokuuta 2009

Miettimisen aihetta

Lukija soitti eilen ja kehoitti kiinnittämään huomiota häntä vaivaavaan asiaan. Kirjoittamaankin siitä. Kun ollaan kissan pöydälle nosto porukkaa niin kyllähän asian esiinotto sopii. Kysymys on sotainvaliidien ja sotaveteraanien asiasta.
Heti alkuun tulkoon sanottua, ettei soittaja ottanut asiaa esiin poliittisin perustein. Tunnen hänet hyvin jo nuoruusvuosilta. Luulisin hänen olevan vahva oikeistolainen ja perusarvojen kunnioittaja.
Soittajaa vaivaa kehityssuunta, jolla ollaan tavallaan ratsastamassa veteraanien ja invaliidien asialla. Hän totesi, että nyt nousevat sellaiset voimat puhumaan asioista, joista heidän olisi pitänyt puhua ja joiden puolesta toimia silloin kun veteraanit ja sotainvaliidit apua olisivat tarvinneet.
Nyt kun avuntarvitsijat alkavat loppua tilalle nousee henkilöitä, joilla ei aikaisemmin ole asian kanssa ollut mitään tekemistä. Soittaja näki, että tällaisilla henkilöillä on oma etu kyseessä. Kissan häntä kainalossa.
Edelleen hän sanoi, ettei häneltä enää tipu rahaa sotainvaliidien ja veteraanien keräyksiin.
* * *
Tuossapa tuota pähkinää on purtavaksi itse kullekin. Tosiasia lienee, että niin sotaveteraanit kuin invaliiditkin ovat apua tarvinneet. Yksityisiltä tullut apu on varsinkin sodan jälkeisinä vuosina ollut ensiarvoisen merkittävää. Yleisetsyyt olivat alkuun yhteiskunnan avun esteenä.
Viime vuosina on esiin tullut myös törkeitä keräyshuijauksia, joilla veteraanien ja invaliidien asemaa on käytetty hyväksi. Näillä kerääjillä ei ole avunannon kanssa mitään tekemistä. He keräävät rahaa vain omaan taskuunsa.
Saattaa olla, että sotaveteraanien ja sotainvaliidien rivien harvennessa heidän tilalleen nousee myös sellaisia henkilöitä, joilla ei näytä olevan asian kanssa mitään tekemistä. He pyörittävät toimintaa eteenpäin.
Mutta mitkä ovat heidän tavoitteensa, joku voi kysyä. Ei kovin pitkään sotainvaliidien ja sotaveteraanien auttaminen. Toiminnan muuttaminen esim. veteraanien ja invaliidien muiston kunnioittamiseksi ja säilyttämiseksi voisi olla yksi tavoite toiminnalle. Silloin nimi järjestöille pitää muuttaa.
Oma ongelmansa kyseisten järjestöjen piirissä ovat erilaiset valtakunnalliset rahastot ja säätiöt. Onko siellä varallisuutta, miten paljon ja miten ne saadaan pysymään ja palvelemaan alkuperäistä tarkoitustaan, kun tarve siihen loppuu.
Lukija soitti merkittävästä ja tärkeästä asiasta.

tiistai 4. elokuuta 2009

Uus-avuttomia viedään kuin litran mittaa

Tarvitaan cashewpähkinöitä, tagliatellipastaa, Fond du Chef valmistetta, rukolaa, timjamia, basilikaa, Mexican mix sekoitetta, tacokastiketta, tagkiatellepastaa ja coctailtikut. Eikä tässä vielä kaikki. Metrin verran mausteita hyllystä ja mieluimmin ulkomaan kielisiä. Mitä ärhäkämpiä, sen hienompia.
Katsotaan telkkarista julkisuuteen pyrkivän, juuri reput saaneen, TV-kokin esitys, jota on kokattu ja leikattu esityskuntoon viikko resettilehti kädessä.
Ryhdytään sitten itse valmistamaan herkkuhetkeä perheelle. Raaka-aineet ja ohjeet ovat käytössä.
* * *
Innostuksen edellä olevaan sain kun näin pysyvän ihmissuhteen lohkovan omenoita kaalisoppaan. Innostus kasvoi kuin söin soppaa. Kaalisoppaa se ei kuitenkaan enää ollut.
Lukija tietäköön, että pidän kaalisopasta. Niin kuin muistakin perinne ruuista, joista ei ole yritetty tehdä keinotekoisesti ylihienoja makuelämyksiä. Omenat eivät sovi kaalisoppaan eikä uunipaistiin. Sanoi TV-kokki mitä hyvänsä.
* * *
Ei meillä ruuan laitossa uus-avuttomia olla. Ollaan eletty sekin aika, jolloin sahramista ja muistakaan mirhameista ei tiedetty mitään. Sianlihasta tehtiin ruoka ja jälkiruuaksi syötiin näppiperunat. Ja kyllä maistui.
Harmittaa kun nyt ihmisistä oikein TV:ssä koulutetaan uusavuttomia ruuanlaittoon. Hyvää tukea antavat tähän kauppaketjut. Tarjotaan "puolivalmisteita", joita jopa joutuu lämmittämään mikrossa ennen syöntiä.
On resettilehteä, joissa neuvotaan syödäänkö mikrossa lämmitetty "juhlaruoka" tikulla vai lusikalla.
Taitaa olla niin, että meikäläisen makutottumukset ovat vanhalta ajalta. Niin ovat hampaatkin ja elintavat. Syön kun on nälkä, vanhoilla reseteillä ja niin paljon kun mahaan mahtuu. Ja sitten sänkyyn ruuanperäsille.
PS. On viisautta kysyä uus-avuttomalta, mikä on ruuan nimi ennen kuin alkaa pastasotkuja syömään. Voi kertoa lääkärille, mikä ripulin on aiheuttanut.

maanantai 3. elokuuta 2009

Miten tässä näin kävi?

Minulla on tapana aamuisin päivälehdet luettuani piipahtaa netissa. Taannoin erityisesti Karjalaisen mielipidepalstalla. Nyt ei enää.
Nimimerkki kirjoittelun loputtua kävi niin kuin oli ennakoitavissa. Mielipiteet ja kirjoittajat häippäsivät palstalta.
Näyttää, että meille suomalaisille sopii ampua puskasta. Reiluun omien mielipiteiden esiin tuontiin ei näytä riittävän rohkeutta.
En tiedä syitä miksi Karjalainen luopui nimimerkkien sallimisesta. Mielestäni nimimerkkikirjoitus ärhäkämmilläänkin on kuin rättipääammus. Se ei riitä edes loukkaamaan ketään. Ajankuluksi ja huviksi minäkin niitä seurasin.
Nykyisin Karjalaisen mielipiteisiin kirjoittavat yhdet harvat ja heidän kirjoituksensa eivät ainakaan minua jaksa kiinnostaa. Taitaa siellä joukossa olla joku sabotöörikin.
* * *
Tänään näin palstalle voi kirjoittaa myös palautteita. Jonkin verran niitä on myös tullut. Enemmän kuitenkin otetaan kylillä hihasta ja palaute on sanallista.
Itse en ole antautunut palstapalautteiden kanssa keskusteluun. Syy on kovin itsekeskeinen. Se veisi liikaa yhden asian ympärillä pyörimiseen.
Luen toki kaikki kommentit ja otan niistä opikseni. Jotta kiitoksia vain palautteista ja antakaa niitä lisääkin. Ovat tervetulleita.
* * *

sunnuntai 2. elokuuta 2009

Vähätkin työt kasautuvat

Elokuussa aletaan heräilemään vähän siellä ja täällä. Joko se kesä meni? Luottamushenkilöillekin alkaa tulla kokouskutsuja.
Meikäläisellä ei luottamuspaikkoja ole paljoa koskaan ollutkaan. Ei silloinkaan kun niihin olisi ollut mahdollisuus.
Nyt nämä vähätkin näyttävät kasautuvan. Elokuun 18 päivä näyttää olevan täynnä. Aamulla klo 9,00 kokoonnutaan pohtimaan, voidaanko järven nykytilaa parantaa. Kello 14,00 pitäisi kirjoittajan ominaisuudessa olla paikalla kuuntelemassa mitä piispa Seppo Häkkinen vastailee lehdistön kysymyksiin. Luottamushenkilöominaisuudessa on piispan tapaaminen klo 17,00. Sosiaali- ja terveysasioita Helli-liikelaitoksen tiimoilta tarkastellaan Maiju Lassila-salissa klo 8,30 - 15,30.
Mahdollisuus olisi maailman parantamiseen, mutta enpä jaksa uskoa, että se näillä tapaamisilla juuri miksikään muuttuu.
* * *
Olen kesän ajan seurannut mielenkiinnolla vaalirahakeskustelua. Tai eihän se mitään keskustelua ole ollut. Yhtä mielenkiintoista on ollut valtiojohtoisten liikelaitosten johtajien toiminnan seuraaminen. Vai pitäisikö sanoa, että surullista.
Sen sijaan vihaksi on pistänyt johtavien politiikkojen kiemurtelu muistamattomuustilassa median edessä. Tuntuu tavallisen kansalaisen vähättelyltä ja aliarvioimiselta väittää, ettei muista satojentuhansien eurojen liikkeitä tileillä, joista heidän pitää olla joka hetki tietoisia ja vastuussa. Samaa voi sanoa, ettei muista missä tilaisuuksissa on käynyt, ketä kutsunut vieraikseen ja mitä kenenkin kanssa on puhunut.
Tällainen voi tapahtua vain Suomessa, jossa puolueuskollisuus ylittää kaikki rajat. Myös rehellisyyden rajat.
* * *
Mitä muualla, sitä myös Tohmajärvellä. Kuitenkin hiukan eri muodossa. Täällä uskotaan omaan puolueeseen enemmän kuin omaan itseensä.
On turha etsiä kriittisyyttä asian käsittelyssä, jos "oma" on asian pannut alkuun. Turha silloin on ulkopuolisen kysyä miksi tai minkä tähden. Helpompi on kehua ilman perusteluja ja moittia muita näkökohtia, jos sellaisia joku uskaltaa esittää.
Koettakaa, arvoisat lukijat, olenko väärässä. Koetta sopii käyttää muuallakin Keski-Karjalassa.
* * *
Saisi tuo sadekin lopulla hellittää. Taitaa sateet olla sienen poimijoiden rukouksista kuultuja. Pistän omani ohran kasvun turmaamiseksi. Ehkä niihin yhtyy muutama vielä lomiaan viettävä.

lauantai 1. elokuuta 2009

Kuin sika säkissä

Muutaman päivän vierailu saarella, jonne ei tule lehtiä, ei kuunnella radiota eikä katsota telkkaria, on kuin sika eläisi säkissä. Ei tiedä missä mennään ja miten vaaliraha-asiat makaavat. Sikalunssasta puhumattakaan. Viime mainitun tuloa Suomeen odotetaan enemmän kuin jouluna joulupukkia. Kunhan ei petettyisi näissäkin odotuksissa.
* * *
Kesäteatterit kapistelevat kohta kulissejaan talvivarastoihin. Tohmajärven kesäteatterista kirjoitin jotain KeskiKarjalanNelosiin. Muutama sana tähänkin sanee tulla.
Tohmajärvellä yritetään milloin milläkin asialla päästä myötämieliseen julkisuuteen. Johtavat virkamiehet ja kunnallispolitiikot vaativat kirjoittaman paikkakunnnasta positiivisesti. Mieluimmin kehuvasti. Yhtäkään asiaa aiheeksi heiltä ei kuitenkaan heru.
Mistähän tämä johtuu? Siitä, ettei myönteisiä asioita kehuttavaksi juuri ole. Tavallista elämää vain. Ei parempaa kuin muilla, mutta ei juuri huonompaakan.
Ennenkuin myönteistä syntyy pitää tehdä ja toimia. Ja tulla myös tuloksia.
Hyvä esimerkki tekemisestä ja tuloksesta on mielestäni tohmajärveläinen teatteritoiminta. Se on lähtöisin ihmisten vapaaehtoisuudesta ja innostuksesta. Siitä samasta, jolla tohmajärveläiset urheilijat ovat nousseet maailman huipulle ja myönteiseen julkisuuteen.
Tohmajärven kesäteatteri ei ole maailman huipulla. Maakunnassa merkittävällä paikalla kuitenkin. Seuraava askel voisi olla kansallinen taso. En näe siihen mitään estettä, jos innostusta ja kunnianhimoa riittää. Nykyinen alku ainakin on hyvä.
Teatterityö tuloksellaan on luonut hyvän alun kirjoittaa positiivisesti paikkakunnasta ja sen eläjistä.
Ps. Virkamiehet ja politiikot, jos teillä on positiivisia asioita esittää kirjoitusaiheiksi, niin täältä pesee. Lopettakaa se ainainen marina, että kyllä te, mutta ei ne toiset.