maanantai 29. joulukuuta 2014

Virheistä pitää oppia

"Pahoittelen osaamattomuuttani ja ammattitaidon puutetta." Sanat ovat suora lainaus kunnanjohtaja Olli Riikosen valtuustokokouksen jälkeisestä Facepook-kirjoituksesta, jossa valtuusto hylkäsi Tohmajärven veden parannussuunnitelman.
Kyseisessä kirjoituksessa hän purki mieltään vaaltuuston päätöksestä, joka hylkäsi 350000 euron määrärahan järven "parantamiseen".
Olen vuosien varrella oppinut kunnanjohtajan tuntemaan juupas-eipäshenkilönä. Harvoin hän on tehnyt omista ajatuksistaan kompromissejä toisten ajatusten kanssa. Järviasiaan hän oli linjannut kantansa yksiselitteisesti määrärahan puolesta. Virhe hänen puoleltaan oli, ettei hän kannalleen esittänyt perusteita, mitä rahalla saadaan aikaan. Koko järven pelastamiseen raha ei riittäisi. Tätä valtuutetut kyselivät kokouksessa, saamatta vastausta kunnajohtajalta. Ne pari äänekästä ja asiasta innostunutta haaveitten esittäjääkään eivät valtuutettuja saaneet puoltamaan määrärahaa.
*****
Järvi on tohmajärveläisille tärkeä monessa mielessä. Perusteluissa mennään kuitenkin monesti kertomaan tunteista. Muistelemaan millainen järvi ole "ennen vanhaan".
Järvelle pitäisi kuitenkin tehdä jotain sen kunnon parantamiseksi. Onko se kaislojen poisto, vai jokin muu ensi hätään. Uimarantakin mainitaan. Millainen, se unohdetaan kertoa. Onko se EU-direktiivit täyttävä vai lapsille rantaelämään ja polskutteluun tarkoitettu. Jo uimarannan tasossa löytyy satojentuhansien hintaero.
*****
Jotta jotain järkevää syntyisi pitää järviasia panna uudelleen tulille.
Hakea rahaa elyltä ja panna myös omat rahat "likoon" mitä rahapussi antaa varaa.
Tärkeintä on ottaa selvää mitä kyseisellä rahalla on mahdollisuutta saavuttaa. Eihän se kerralla riitä järven veden parantamiseen. Ei ainakaan, jos Vapo käyttää edelleen Luosojokea lasku-uomanaan. Jotain tarttis kuitenkin tehdä.
******
Kunnanjohtajan johtajan lausahdus toiminnastaan facepookissa järviasiassa antaa toivon, että asiaan palattaisiin. Virheet voidaan aina korjata. Se on viisautta. Virheetön ei ole kukaan. Vain tyhmät jättävät virheensä korjaamatta.
******
Vuosi 2014 näyttää loppuvan. Kiitos siitä. Toivotan lukijoilleni vuodelle 2015 onnea ja menestystä. Kyllä se siitä.

sunnuntai 28. joulukuuta 2014

Kuka sotki ja mitä?

Halvin voi alussa näyttää kauniilta, kunnes sen sisin tulee näkyviin. Vanha vertaus: Moni on kakku päältä kaunis, vaan on silkkoa sisältä. Vertaus sopii Keski-Karjalan ja eniten Kiteen tehostettuun palveluasumiseen.
Sekoilusta ei ota selvää erkkikään. Ei siitäkään, kun virmat ja palvelun tarjoavat muuttavat nimeään ja omistuksiaan. Kiteellä kehuttu ja sen aikaiset johtajat "onnistuivat" saamaan palvelutuottajaksi Mehiläinen OY:n Kiteen hoivakodin. Silloinen kilpailutuksen voittaja jäi nyt hännille kalleimpana. Kakun kuorrutus ei kestänyt koko obtioaikaa. Ongelma on kiteeläinen ja oli ennakoitavissa jo Hellin aikaan. Selvää näet on, ettei kilpailutus ole ongelma, vaan henkilöt, jotka eivät osaa kilpailuttaa. Tai ovat muuten vietävissä, kuin se kuuluisa litran mitta.
*****
Muistan ajan, kun tilaajalautakunnassa "kilpailutettiin". Kysymyksessä olivat Hellin palvelut, jotka "siirtyisivät" sittemmin Kiteen nautittaviksi. Jo silloin ihmettelin luottamushenkilöiden jääviyttä lautakunnan jäseniksi ammatillisesti ja asuinpaikkojen suhteen. Jokunen on ylennyt, jopa Kiteen hoivakodin johtajaksi ja omistajavirman kehityspäälliköksi. Virkahenkilöillä näytti siihen aikaan olevan kiire siirtää vain palvelut pois kunnilta. Tietokulki kunnista ulospäin ja homma pelasi. Eikö nyt tieto kulje ulkoa kuntiin, kun homma ei enää pelaakaan?
Lähidemokratialla asiat on sotkettu. Odotan aikaa, jos Sote-sopalla se saataisiin kondikseen.

keskiviikko 24. joulukuuta 2014

JOULUNA 2014

Kello on vielä vajaa kymmenen aamulla. Olemme jo vaimon kanssa ehtineet käydä haudoilla sytyttämässä kynttilät. Tapa on vanhaa perimää äidiltä. Muistan hänen kynttiläkantamuksensa. Kävi koko suvun haudat ja pyydettäessä muidenkin haudoilla. Säätkin ennen vanhaan olivat mitä sattuu. Eikä ollut hautalyhtyjä. Mitä lumesta sai potkittua.
*****
Vuosikymmenien aikana on meidänkin joulun viettotapamme muuttuneet. Osaltaan työn ja osaltaan perheessä tapahtuneiden muutosten takia. Mitään lahja hummuttelijoita emme ole koskaan olleet. Emme hurahtaneita kirkkoon tai markkina humputukseen. Kuusi ja kinkku ovat kuuluneet meidän jouluperimään aina. Nyt enää ikkunakuusi ja kinkkukin on kutistunut parikiloiseksi.
******
Joulua sanotaan perhejuhlaksi. Erityisesti lasten juhla se on ymmärtääkseni ollut meilläkin. Joskus muistan joulusta syntyneen pientä kinaa. Kumman vanhemman luona pitäisi joulua viettää. Vaimon vanhempien vai minun vanhempien. Joskus tehtiin kompromissi ja pysyttiin kotona.
******
Kun meilläkin on lastenlastenlapsia niin siinä onkin muistelemista. Mitä kenellekin kuuluu ja miten joulunsa viettävät. Nykyisin ei enää kokouduta yhteen. Tässä suurimmassa koossa ei koskaan ole kokouduttukaan. Kenelläkään ei ole tarpeeksi suurta kämppää. Ja luulempa, ettei kaikilla olisi mahdollisuutta tai halujakaan tavata yhtäaikaa koko sukumannia. Ovat vieraantuneet tämmöisestä touhusta. Elävät omaa elämäänsä.
*****
Vaimolla ovat piirakat (pakaste) paistumassa uunissa. On uunipaistia ja kinkkua. Ja häysteet päälle. Ja on kaveri, jonka kanssa voi aterioida. Se on luksusta, jonka jakaisi mielellään myös muiden kanssa. Mutta hyvä on näinkin. Ei kaikkea voi saada eikä kaikkea ole viisasta haaveilla. Näinkin on jo hyvä.
*****
Toivotan kaikille lukijoilleni Hyvää ja rauhallista joulua sekä entistä parempaa uutta vuotta.

perjantai 19. joulukuuta 2014

Julkaistu Viikko Pohjois-Karjalassa 19.12.


Saamisen ilo ja menettämisen murhe

Näin joulun alla ja vuoden lopussa pitänee toivoa jotain tulevaisuudelta ja vilkaista vähän menneisyyteenkin. Ihan puhtaasti henkilökohtaiselta tasolta.

Joulu tunkee päälle. Lahjat, kirkko, joulupukki, käynti hautausmaalla. kinkku ja mitä muuta niitä jouluun liitettäviä asioita onkaan? Ensimmäisen joululahjani muistan. Muistan vielä paremmin sen menetyksen.

Talvisota oli meneillään. Ukkiko lie puhunut joulupukista ja lahjoista. Tajuamatta mistä oikein oli kysymys, ryhdyin odottamaan molempia. Tai oikeastaan pelkäämään pukkia. Siihen kun liitettiin kiusallinen kiltteys vaatimus.

Talossa, jossa asuimme, oli majoitettuna sotilaita. Heidän toimestaan jouluun liittyvät asiat tulivat esiin jouluaattona. Talon väellä ei siihen riittänyt aikaa. Niinpä joulupukki ehti piipahtaa eteisessä jättämässä joululahjat. Sanomalehteen käärityn puna/sini värikynän ja ilman kääröä liian suuret nilkkasukat.

Mitään niin kaunista en aikaisemmin ollut nähnyt. Pidin kynää tyynyn alla yötkin. Joulun jälkeen kynä katosi. Sotilaatkin olivat poistuneet. Ja vieneet mukanaan myös kynäni. Aikuisena tajusin kynän olleen vain minulla lainassa. Tajusin myös miten paljon iloa sillä kenties oli tuotettukaan sotilaan perheelle kirjeiden muodossa.

Luulen, että tuohon talvisota jouluun liittyy edelleen voimakkain kokemani saamisen ilo ja menettämisen murhe.

******

Kirkko näyttää natisevan liitoksistaan. Kirkolla on mahtavat perinteet rikkauksien hallintaan ja vallan käyttöön. Henkilökohtaisesti uskon hyvän ja pahan läsnäoloon kirkossakin. Ihmisethän touhuavat sielläkin.

Kirkkoon liittyvät eniten syntymä, avioliitto, joulu ja kuolema. Näissäkin asioissa pärjättäisiin ilmeisesti nykyaikana ilman valtion kirkkoa. Avioliittoasiatkin hoituvat ilman kirkkoa tai maistraattia. Kannattaako avioliittosanasta käydä kinaa?  Mielestäni ei.

Kirkko voisi keskittää työnsä hyvän ja pahan läsnä oloon elämässämme. Kymmenen käskyn opetus on siihen edelleen hyvä pohja. Syntymän ihme, joulun merkitys ja kuoleman mysteeristä olisi pohdittavaa enemmän kuin avioliittosanan omimista itselle.

******

Sosiaali- ja terveysasioita olen seurannut enemmän tai vähemmän kiinnostuneena pian kymmenen vuotta. Luottamushenkilönäkin. Onnekseni en kuitenkaan juuri palvelujen tarvitsijana. Tuhatkunta pakinan pätkää lienen aiheesta tuhertanut.

Sotesta näkee miten käy kun puoluepolitiikka ja hallinto käy tärkeämmäksi kuin ihmisten terveys- ja sosiaalipalvelut. Muutenhan nykyistä tilannetta ei ole tulkittavissa.

Lähidemokratialla, kunnan suuruudella, terveyskeskuksen sijainnilla ja kunnan itsenäisyydellä ei ole merkitystä, kun ihminen tarvitsee terveys- tai sosiaalipalveluja. Silloin tarvitaan sopivaa,  tehokasta ammattitaitoa ja hoitopaikkaa. Matkan pituus hoito- tai palvelupaikkaan ei nykyään enää ole sitä merkitystä kuin ennen. Matkaan käytetyllä ajalla on enemmän merkitystä kuin kilometreillä.

Hoitakaa sote kuntoon asiakaslähtöisesti ja lopettakaa jonninjoutava jahkailu.

******

Kirjoittelen näitä juttujani Tohmajärveltä käsin. Tohmajärveläisille yleensä ja luottamushenkilöille erikoisesti toivon viisautta tulevalle vuodelle. Samalla menevät terveiset muillekin pohjois-karjalaisille.

Lakatkaa kuun ja tähtien tavoittelu. Tehkää asutuspaikastanne viihtyisä elinympäristö ihmisille. Heidän tarpeensa eivät ole kohtuuttomia. He ymmärtävät taloudelliset tilanteet paremmin kuin luulette. Asukkaat voivat olla tyytyväisiä myös, vaikka joutuisivat tinkimään savutetuista eduistaan.

Hyvää Joulua ja Uutta vuotta!

                                                               Veijo Tuunanen      

maanantai 15. joulukuuta 2014

Eikö vastuunkanto enää kiinnosta

Tohmajärven kunnanvaltuuston kokous 15. 12. 2014 kesti 6 tuntia, jona aikana valtuutetut käyttivät enemmän tai vähemmän asiapitoisia puheenvuoroja laskujeni mukaan ainakin 116 kpl:ta.
Talousarviota esitteli kunnanjohtaja käsittelyn aluksi 55 minuuttia.
*****
Kokouksen keston, kunnanjohtajan pitkän esittelypuheenvuoron ja käytettyjen puheenvuorojen ja niiden sisällön huomioon ottaen herää kysymys, mistä on kysymys. Varsinkin kun samoista asioista on puhuttu ja päätetty kunnanhallituksessa ja pidetty iltakoulua ja seminaaria pitkin syksyä.
Anteeksi vain minusta tuntui kuin oltaisiin keskustelutilaisuudessa jossain tupaillassa, jossa jokaisen on moneen kertaan sanottava sanansa ja tarpeeen mukaan vaihdettava myös mielipidettä.
Näyttää, etteivät valtuutetut ole sisältäneet valtuuston asemaa ja omaa käyttäytymistään valtuutettuna. Arvokkuudesta eilisen illan kokouksessakaan tuskin voi puhua. Onko niin, että äänestäjät tässäkin tapauksessa saavat sitä mitä ovat tilanneet?
******
Muutamassa viime valtuuston kokouksessa ja niin myös eilisessä loisti valtuutettujen runsas poisso-olo kokouksessa. Kesken kokoustakin lähdettiin ja tilalle löytyi jostain varavaltuutettu istumaan paikalle ja kantamaan "vastuuta" päätöksestä.
Allekirjoittanutkin tempaistiin ilman varoitusta suoraan lehteriltä käsittelemään talousarvion investointiosaa. Demariryhmän 9:stä jäsenestä 4 oli varavaltuutettuja kun investoinneista päätettiin. Sama frafiikki kävi muissakin ryhmisssä, eikä keskusta saanut omaa ryhmäänsä enää täysilukuiseksi viimeiseen äänestykseen. Se ei olisi lopullista tulosta muuttanut mihinkään suuntaan, olisipa äänestänyt mitä hyvänsä.
******
Kokouksen merkittävin asiakokonaisuus käsitteli investointiosaa. Tohmajärven vedenlaatu, uimaranta ja siihen "jyvitetty" 700000 euron raha jakoi mielipiteet puolesta ja vastaan. Erikoissesti kunnanjohtaja Olli Riikonen, valtuutettu Reino Löppönen ja valtuutettu Teuvo Karjalainen, joka herkistyi runolliselle tasolle puhumaan hankkeeen puolesta, pitivät hanketta erinomaisena.
Hanketta vastaan puhuneet arvostelivat hankkeen huonoa valmistelua, suunnitelman puutetta ja kysyivät sitä mitä rahalla aiotaan saada aikaan. Kukaan puolesta puhujista ei voinut näihin kysymyksiin antaa vastausta.
Ihmetystä herätti, ettei järven tilasta tehtyä edellistä tutkimusta ja toimenpide ehdotusta, allekirjoittanutta lukuunottamatta, kukaan ottanut mukaan keskusteluun.
Esitykseni kunnanjohtaja tosin nimesi vääräksi tiedoksi. Totesin siihen, ettei minulla ole varaa tulla valehtelemaaan valtuustoon, kun olen ollut jäsenenä veden parannushankkeessa vuonna 2006 seurakunnan edustajana ja kirjoittanut nimeni kyseisen hankeeseen.
Äänin 14 - 12 hankkeen rahoitusta ei valtuutetut hyväksyneet. Poissa oli yksi valtuutettu. Osa hankketta kannattaneista jätti päätökseen eriävät mielipiteensä.
******
Niiralan kauppakeskushanke jäi vähälle huomiolle, vaikka sekin oli rahallisesti mittava. (1,2 milj.euroa)
Muutama seiskan nuorista intoutui kehumaan hanketta. En huomannut, mikä kehuntaan oli perusteena. Muista ryhmistä tyydyttiin korostamaan, ettei hanke todeutu ilman kauppahuoneeseen sitoutuvaa yrittäjää. Sellaista ei ilmeisesti ole löytynyt. Kysyttyäni yrittäjästä muutamalta kellokkaalta valtuutetulta, ei kukaan heistä sanonut sellaista tietävänsä.
Kuntalaisten on syytä pitää silmällä mitä luottamushenkilöt kauppahuoneen kohdalta päättävät. Henkilökohtaisesti ilmoitin vastustavani tätä investointia. Hanke ei kuulu kunnan perustoimintoihin, enkä kannata bisneksen liittymistä kuntatalouteen. Siitähän on huonoja kokemuksia kunnallakin viime ajalta riittämiin.

maanantai 8. joulukuuta 2014

MOPO KEULII NIIRALASSA

Tohmajärvi aikoo hankkia ja varustaa vakuutusyhtiö Ilmarisen omistaman ja huolinta Nurmisella vuokralla olevan kaarihallin yritysten myymälätiloiksi. Rahaa tähän varataan alkuun 1,2 milj. euroa.
Mikä ryhmä tai kuka Tohmajärven kunnan päättäjistä omaa sellaista liiketaloudellista osaaamista kaupalliselta alalta, joka näyttää ylittävän laman aiheuttaman notkahduksen juuri kaupan alalta. Eritoten Venäjän kaupan kohdalta.
Kun kaupan todelliset osaajat eivät sijoita ja näytä kiinnostusta Niiralaan, tuntuisi järjen vastaiselta lähteä kunnan vetovastuuseen toiminnasta, joka ei kuulu varsinaiseen kunnan perustehtäviin.
******
Kunnassa on tyhjillään olevia kiinteistöjä, joista ei ole päästy eroon. Syystä tai toisesta. Uuden hankinta tätäkin taustaa vasten tuntuu epäviisaalta. Markkinatalous pelaa parhaiten, jos kunta pitää siitä näppinsä erossa. Ei pidä mennä alalle, josta uskaltaa sanoa olevan vähän osaamista kunnan virkahenkilöillä ja luottamusmiehillä.
******
Osaamisessa ollaan Tohmajärvellä lähdetty juoksemaan milloin minkin idean perässä. Mieleen tulee Helli-liikelaitos monine käänteineen. Sinne humahti miljoonia. Konsultti opasti automaattiseen siivoukseen ja perustamaan kuntaan omaa kuljetusyritystä. Onneksi robotteja ei ole tullut vastaan enempää kuin kunnan linja-autojakaan. Katri Helenan raitti oli oma hulmahduksensa. Jos kunnanvaltuusto lähtee rakentamaan kauppakeskusta tähän aikaan, tietää se sitä, ettei pitkään nokka kiiku veden pinnalla. Onneksi Tohmajärven veden "parannus" jätettiin sivuun.
******
Katsoin juuri äsken Tohmajärvi videon. Hyvin tehty eikä liikaa kehuttu itseään. Kun viimeisessä lausaassa. Se kuului: "Tohmajärvellä kaikki hyvin."
Lisäisin tähän. Siihen asti hyvin, jos pidetään näpit irti kauppabisneksestä.

sunnuntai 7. joulukuuta 2014

Itsenäisyyden dilemma

Kaikki arvostamme ja pidämme tärkeänä itsenäisyyttä. Suomen itsenäisyyttä erikoisesti. Harva on tästä asiasta erimieltä En minäkään.
Mutta mihin itsenäisyys pohjautuu ja mitä se alkuaan on? Pohjautuuko itsenäisyys omistukseen enemmän kuin suvaitsevuuden puutteeseen? Vai peräti itsepäisyyteen? Onko se istutettu ihmiseen jo ennen syntymää?
Jo pieni lapsi omii tavaroita ja rakentaa reviiriään. Vanhemmat ovat tälle ilmiölle keksineet nimen. Uhmaikä.
Koulussa tulee muille oppilaille selväksi millaisesta kodista ollaan. Rakennetaan tämän pohjalta ystäväpiiriä. Tämän piirin ulkopuolelle jäävälle ovat vanhemmat keksineet nimen. Koulukiusattu.
Kehitys kehittyy iän myötä. Nuoruusvuosiin kuuluu jakautua edelleen. Tämän jaon määrää harrastukset ja raha. Jos näihin ryhmiin ei kuulu, ovat vanhemmat rakentaneet valmiiksi ryhmän. Tätä sanotaan puolueeksi.
Tärkeää näyttää olevan, että jokainen löytää ryhmänsä. Jos ei löydä hänelle se tullaan osoittamaan. Itsenäisyys ei toisten määräämänä ole oikeaa itsenäisyyttä. Onko se lähempänä jonkin määräävän tahon itsepäisyyttä? Sitä tässä mietin.
******
Ihmisiä jaetaan ryhmiin. Perheisiin, sukuihin, heimoihin ja kansakuntiin. Jokaiselle ryhmälle itsenäisyys näyttää olevan tärkein asia. Onko itsenäisyyden vastakohta sittenkin suvaitsevuuden puute?
Mikä määrää perheestä jonkun mustaksi lampaaksi. Suvun tai heimon laiskaksi, hitaaksi tai muuita paremmaksi. Onko valtakunnan raja sellainen, jolla ihmiset ovat rajattu hyviin ja huonoihin? Tai onko se raja vedettävissä ihon värin suhteen?
Mielestäni ei. Jokaisen raja-aitoja rakentavan takaa löytyy omistuksen halu ja suvaitsevuuden puute.
Tällaisia asioita pohdin, kun mietin mitä itsenäisyys maksaa ihmiselle. Se on vienyt ja vie varmasti tulevaisuudessakin monen suvaitsevan ihmisen hengen. Sellaisiako olemme?

torstai 4. joulukuuta 2014

Julkaistu tänään Viikko Pohjois-Karjalassa


Lasketaan miesten palkkaa 20%.

Naisten palkka suhteessa miesten palkkaan jaksaa puhuttaa. On puhuttanut siitä asti kun työstä ryhdyttiin maksamaan rahapalkkaa. Nyt naisen euron sanotaan olevan kahdeksankymmentä senttiä. Asialle tarttis tehrä jotain.

Kalle Isokallio, jolla joskus on ihan kannatettaviakin asioita lohkaisi TV:n jälkiviisaissa oman ratkaisunsa pörssiyhtiöiden hallituksiin. Siellähän ei juuri naisia näy. Hän leimasi naiset osaamattomiksi ja kertoi, että jos naiskiintiöt tulevat pörssiyhtiöihin hän perustaa konsulttitoimiston, joka välittää naisia ko. yhtiöiden hallituksiin. Ja hän takaa, etteivät nämä naiset avaa suutaan kokouksissa ja keittävät miehille kiltisti kahvit.

Isokallion mielipide ei ratkaise samapalkkaisuus asiaa, vaan on puhtaasti rasistinen. Huumorin piikkiinkään sitä hänen kohdaltaan ei voi laittaa. Kannattaako Isokallio ajatusta, että samasta työstä, riippumatta siitä onko kyseessä mies tai nainen, pitää maksaa sama palkka? Siihen on mahdollisuus päästä juuri niukkuuden aikaan. Lasketaan miesten palkkoja 20 %. Eikö molempien euro olekin silloin 20 senttiä. Kyllä hallitusten miespönöttäjille riittää sama palkka kuin hiljaisille kahvinkeittäjille. Pönöttäminen kun ei vaadi erikoista osaamista.

*****

Avioliittolain muutos meni läpi eduskunnassa äänin 105 -92. Toiset sanoivat lakia tasa-arvolaiksi, toiset homolaiksi. Palstan pitäjälle sopii mikä nimitys hyvänsä. Liikutaanhan alueella, jolla loppujen lopuksi vaikutetaan ymmärtääkseni suhteellisen pieneen osaan kansalaisia. Siis kerran taas kiistellään asiasta, josta jokaisella on mielipide, mutta ei varsinaista kosketuspintaa itse asiaan.

Jos avioliittolaki parantaa jonkin vähemmistön asemaa tässä yhteiskunnassa, niin eihän se keltään ainakaan tässä tapauksessa ole pois. Puheet moraalin romahtamisesta, eettisten arvojen polkemisesta tai ristinuskon loukkauksista ovat arvioijan omia yksittäisiä ajatuksia. Niillä voi lyödä avioliittolakia tai yhtä hyvin olla lyömättä.

Pappi napsautti vanhan lain mukaan meikäläisen avioliittoon. Tuli tiukka niitti. On kestänyt pian 60 vuotta. Arvot ovat kohdallaan. Miesten tai naisten pussaamista keskenään en katso. Pussailkoot. Minun ei tarvitse sitä katsella. Enkä tykkää, jos meikäläisen pussaamisia katsotaan. No, vähänhän tuota enää tulee harrastetuksi. Edellä oleva ei tarkoita, etten olisi puolesta tai vastaan uutta lakia. Olen ja vahvasti, jos sellaiseen tilanteeseen joutuisin. Mielipiteet pitää olla vahvoja. Oli kysymys sitten puolesta tai vastaan. Varsinkin, jos joutuu päättämään toisten asioista.

******

Vaalikampanjat ovat aluillaan. Lehtimainoksia on näkynyt ja mielipidepalstat täyttyvät. Joskus jonnin joutavasta. Varastoissa raaputellaan kenttäkeittimen kattilasta edellisen vaalin tähteitä. Pitääkö kaikki tehdä kuin ennen? Ei mielestäni.

Ehdokkaat yrittävät vaikuttaa äänestäjiin pitkillä jorinoillaan. Yritetään olla kaikkien asioiden asian tuntijoita. Puhuja läkähtyy ja kuuntelija väsähtää. Kotiin viemisiksi jää röyhtäys jäähtyneestä hernerokasta. Tuleeko ääniä. Ei tällaisen kampanjan takia, vaan ehkä siitä huolimatta.

Juuri demareiden vaalikampanjallaan pitäisi vaikuttaa äänestäjien mielialaan. Pitää erottua muista. Siihen löytyy keinoja. Voisin tässä muutaman keinon mielialavaikutuksesta kertoakin. Jätän sen tässä vaiheessa. Olen "ideani" kertonut  Seppo Eskeliselle. Hän voi viedä asiaa eteen päin, jos katsoo viisaaksi.

Vaalikampailussakin on kysymys rahasta ja sillä vaikuttamisesta. Rahan määrä ei kuitenkaan suoraan vaikuta vaalintulokseen. Ei aina ehdokkaan erinomaisuuskaan. Enemmän kuin yleisesti luullaan menestykseen vaikuttaa äänestäjän mieliala, jonka hän kokee puolueesta ja tapahtumasta, jonka puolue järjestää. Itkuvirsillä, valituksilla ja lupauksien runsaudella ei nykyään enää ääniä kerätä. Nyt tarvitaan reipasta menoa ja ehdokkaalle riittää pari asiaa, jotka läpi päästessään lupaa hoitaa kuntoon parhaan kykynsä mukaan. 

                                                                   Veijo Tuunanen

maanantai 1. joulukuuta 2014

Kirkostako pitää erota?

No, vapaassa maassa voi tehdä senkin. Itse en kuitenkaan eroa kirkosta eduskunnassa tehtyillä päätöksillä. Suhteeni kirkkoon pohjautuu ns. isien uskoon. Jos he ovat hyväksi katsoneet olla kirkon jäseniä, niin oman suhtautumiseni kirkkoon pohjaan siihen enemmän kuin eduskunnassa päätettävään avioliittolakiin. Lopullisen kantani lakiin ja kirkkoon yritän ratkaista omassa harmaassa päässäni.
Mikkelin tuomiokapitulin kanssa olen keskustellut viime aikoina kirjeiden välityksellä. Olen nähnyt oman seurakuntani päätöksen teossa haparointia. Jopa tarkoituksellista toimintaa, joka yrittää sivuuttaa tärkeimmän päätöksenteko foorumin. Kirkkovaltuuston. Tulevaisuus näyttää mitä mieltä tuomiokapituli on asiasta.
Jos jotain ratkaisuja suhteessa kirkkoon joudun tekemään, teen sen  oman seurakunnan tapahtumien perusteella.
******
Merja Mäkisalo-Ropponen poistui eduskunnasta avioliittolaki äänestyksestä. Poikkeuksellista menettelyä, joka herättää keskustelua. Enemmän menettelyä kohtaan kuin siihen kannattaako avioliittolakia vai ei.
Merja Mäkisalo-Ropponen on itse kiinnittänyt huomiota menettelyynsä enemmän kuin julkinen media. Mitä se kertoo? Ilmeisesti sitä, ettei kenelläkään ole oikein lopullista kantaa menettelyyn.
Monet näkevät ratkaisun sellaiseksi, että mikä sopii tavalliselle ihmiselle, ei sovi istuvalle kansanedustajalle. Edustaja on valtuutettu tekemään myös ikäviä päätöksiä. Näiden ikävien päätösten tekoa poliitikot kutsuvat vastuun kannoksi.
Nähtäväksi jää mitä äänestämättömyys vaikuttaa tuleviin eduskuntavaaleihin ja Mäkisalo-Ropposen menestykseen niissä. Antaako menettely ääniä enemmän vai vähemmän. Samasta asiasta jouduttaneen vielä äänestämään tällä vaalikaudella uudestaan. Muuttuvatko äänestysluvut ja vaihtavatko edustajat kantojaan. Mielenkiintoista.

perjantai 28. marraskuuta 2014

EI VAAN LEIVÄSTÄ....

Kaksi edellistä iltaa olen viettänyt Ohvanan kulttuuritalolla. Ensimmäisenä iltana katsottiin Musikaalikeitosta ja toisena Radio rätisee. Molempia suosittelen sullekin.
On hyvä nähdä miten pieni kolmen ihmisen porukka saa aikaan monipuolisen ja alallaan tasokkaan esityksen. Musiikin, laulun, puhe-esiintymisen, ohjauksen ja lavastuksen voi panna esiin syrjäseudulla yhtä hyvin kuin kaupunkien keskeisillä esiintymis areenoilla.
Ainoa ongelma vain on miten ihmiset löytävät Ohvanaan. Nyt katsojia riitti, mutta esitykset pitäisi ymmärtääkseni saada jatkumaan pitempiaikaisesti jo kustannus syistä.
Tässäpä vinkki erilaisille porukoille virkistyskohteeksi. Pikkujoulut, kerhojen aloitus ja lopetustapahtumat ynnä muut sopivat mielestäni Ohvanan porukan vetämiksi ohjelman puolesta. Ohvanalaiset tulevat muuttuvalla ohjelmallaan myös vierailemaan kotipaikallesi tai perhejuhliin.
Kun suoraan sanon niin kateeksi käy tohmajärveläisenä ja miksikäs ei myös keski-karjalaisena hammaslahtelaisia siitä, että ovat saaneet omalle paikkakunnalleen tasokkaan kulttuuriporukan.
Ihminen ei elä yksin leivästä. Elämään tarvitaan henkistä sisältöä, jota musiikki ja laulu hyvin esiinpantuna tarjoaa.
Kiitos Maria Sarkkinen, Samuli Moilanen ja Jari Salokangas esityksestänne. Toivotan menestystä tulevaisuuteen. Teitä tarvitaan.

tiistai 25. marraskuuta 2014

Eilisestä T:järven kirkkovaltuuston kokouksesta

Rutiini vuoden viimeinen kokous. Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 ja suunnitelmavuodet 2016 - 2017 tulivat hyväksytyiksi.
Yleensä näissä kokouksissa istuu mykkää porukkaa. Ei puhuta eikä pukahdeta. Eilen oli toisin. Keskustelu syntyi seurakuntasalin urkujen korjausaikataulusta. Sitä esitettiin nopeudettavaksi. Värtsilän kaksion kaupasta ja käytöstä keskusteltiin ja Värtsilän kirkon maalauksesta käytin minäkin "vastuullisena" puheenvuoron.
******
Urkujen korjausaikataulu jäi ennalleen äänin 12 - 5 yksi tyhjä. Kaksion käyttö ja kirkon maalaus saivat ponnen saatikseen seuraavalle valtuustokaudelle.
*****
Kuten tunnettua Värtsilässä on meneillään toimet ja rahankeräys kirkon maalaamiseksi. Aktiivisuus on hyväksi asialle kuin asialle. Siitä on annettava tunnustus vetäjille. Seurakunta ei ole niitä kaikkein notkeimpia ideoiden herättäjiä eikä toimeen panijoita. Ei tässä Värtsilän kirkonkaan asiassa.
Kun olen ollut "projektissa" yhtenä osallisena Kiinteistö- ja ympäristötyön johtokunnan puheenjohtajana niin tuompa tietoonne myös eilisen puheenvuoroni pääpiirteissään.
******
Yhteisössö, jossa toimivat virka- ja luottamushenkilöt pitää edetä tietyn kaavan mukaaan. Myös kirkon maalaamisessa.
Ensin pitää tehdä päätös, että kirkko maalataan. Tällainen päätös puuttuu seurakunnalta. Jos päätös tehdään, edetään rahoituksen järjestämiseen. Yleensä varataan, joku summa. Se voi olla suuri tai pieni. Se on reitti seuraavaan vaiheeseen. Päätetään millainen maalaus suoritetaan ja millä maalilla. Kysymyksessä Värtsilässä on vanha lateksimaaalipohja. Se on osoittautunut uudelleeen maalaamisessa ongelmalliseksi. Tämäkin päätös on tehtävä seurakunnassa, koska se on oleellinen laadun ja hinnan suhteen. Vasta näiden päätösten jälkeen voidaan pyytää urakoitsijoilta tarjouksia maalauksen suorittamisesta. Vasta tässä voidaan tietää maalauksen hinta.
Vastuullisena luottamushenkilönä en, eikä kiinteistöjohtokunta ole voinut lähteä tukemaan tai estämään värtsiläläisten talkoohanketta kirkon maalaamiseksi.
Jos jotkut muut ovat sopineet muuta tai toimineet harhaan johtavasti, ei ole tiedossani. Omalta kohdaltani kaikki se mitä olen sanonut asiasta ovat kirjallisesti dokumentuina seurakunnassa.
Uskon, seurakunnan ottavan vastaan yllä olevat päätökset tehtyään värtsiläläisten tuen kirkon maalaamiseen. Ennen päätöksiä, se ei ymmärtääkseni ole mahdollista. Se ohittaisi seurakunnan demokraattisen päätöksen teon ja jopa aliarvioisi sitä.
Jäädessäni sivuun luottamustehtävistä toivon menestystä tuleville toimille niin Värtsilässä kuin laajemminkin seurakunnassa.
Aamen.

MISTÄ NÄITÄ IDEOITA TULEE?

Nyt vouhotetaan Tohmajärven vedestä ja rannoista. Jos lähtökohta on vain se, että valtiolta ollaan saamassa 350000 euroa, niin pitää muistaa panna menopuolelle sama määrä kunnanverovaroja.
Ja mitä sillä rahalla saadaan aikaseksi? Ei tiedetä edes sitä mitä pitäisi tehdä. Vanhaa veden parantamissuunnitelmaa tuolla rahalla ei saada kuin raapaistuksi.
Käykää hyvät ihmiset, jos olette verorahoistanne ja niiden käytöstä kiinnostuneita, katsomassa teknillisestä toimistosta tehtyä veden parannussuunnitelmaa ja sen kustannuksia. Ne antavat viitteitä tulevasta. Eivätkä takaa vielä sittenkään onnistumista. Sen se kertoo, ettei Tohmajärvi palaa kymmeniin vuosiin entiselleen. Ei ehkä koskaan. Näin se vaan valitettavasti on.
Miten on mahdollista, että nyt ilman mitään suunnitelmia ollaan järveen upottamassa 700000 euroa?
Kirjoitin järven "pelastamisen puolesta" aikoinaan kymmeniä lehtijuttuja. Ne olivat tunteeseen vetoavia. Tunne jäi sivuun, kun olin mukana jäsenenä veden parannusprojektissa.
Tosiasioita ei voi kiistää kuin valtuustosalissa. Sinne ei aina kaikille järjen ja mahdollisuuksien ääni kuulu.
Herää mieleen Ruonansuun joululaulun sanat: "Onko pakko, jos ei taho?" Nimittäin olla maksamassa tätäkään projektia, jos siihen päätyvät.

torstai 20. marraskuuta 2014

Julkaistu tänään Viikko Pohjois-Karjalassa


Saako hotapulveria osuuskassasta

Seurakuntavaalit on saatu pidetyksi. Niin myös Tohmajärvellä. Jos äänestysprosentti kuvaa seurakuntalaisten kiinnostusta omaa seurakuntaansa kohtaan niin eipä hyvältä näytä. Tohmajärvellä äänestysprosentti oli 13,2. Vaaliuurnille vaivautui  3174:stä äänioikeutetusta 421, joista 2 turhaan. Kahden äänet hylättiin.

Olen toiminut Tohmajärven seurakunnan erilaisissa luottamustehtävissä, pääasiassa  kiinteistö- ja ympäristötyönjohtokunnassa parikymmentä vuotta. Näissä vaaleissa en ollut ehdokkaana. Alkoi tuntua siltä, että on turha potkia tutkainta vastaan. Demokraattinen päätäntävalta valtuustoilta, joka viitisentoista vuotta sitten oli aluillaan, näyttää tukahtuvan. Valtaa on siirretty papin johtamalle kirkkoneuvostolle. Myös ns. maallisissa asioissa. Tavallinen seurakuntalainen, ei viitsi vaivautua äänestämään, jos äänellä ei ole vaikutusta mihinkään.  Saman päätöksen tein itsekin. En kuitenkaan laiskuuttani tai harkitsematta.

Olen julkisuudessa ja kokouksissa puhunut  seurakunnan maaomaisuuden myymistä vastaan erityisesti Kirkkoniemen rantojen osalta. Valtuustoehdokkaiden esittelytilaisuudessa kysyin kuka puolustaa kantaani, ettei rantoja myydä. Kukaan ei ilmoittanut puolustavansa. Koska asia oli minulle tärkeä ilmoitin, etten äänestä heistä ketään.

*****

Eduskuntavaaleissa aion olla kiukuttelematta ja äänestää. Puoluekin on varmistunut, mutta henkilö on vielä tietymättömissä. Henkilökohtainen kysely asioista ei eduskuntavaaleissa kaikkien ehdokkaiden osalta voi toteutua. Äänestyspäätös on tehtävä uskon ja luottamuksen varassa.

Nykyaikana moni tekee äänestyspäätöksensä vaalipiireissäkin ns. valtakunnallisten keulapolitiikkojen esiintymisen perusteella. Omat ehdokkaat tulevat paremmin esiin vain vaalien alla. No, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Mielipide mittauksetkin mittaavat suurimmalta osalta näiden keulakuvien televisio esiintymistä ja niissä onnistumista. Sipilänkin todelliset taidot tullaan arvostelemaan vasta silloin kun hän alkaa tehdä päätöksiä.

******

Sote-palvelut on saatu sullottua kuntayhtymiin. Nyt pitäisi vielä saada sovitettua ne kuntalakiin ja erityisesti perustuslakiin. Kunta näyttää olevan peruspilari koosta riippumatta, joka on ja pysyy. Vaikka rahaa sen ylläpitoon ei ole pennin jetinaa. Perustuslaki velvoittaa kunnat tuottamaan kuntalaisille riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Onko kysymyksessä tulkinta mitkä ovat riittävät? Ja mikä on se riittävä kuntalaisen demokraattinen vaikutusmahdollisuus sote-palveluihin uudessa järjestelmässä. Ja vastaus pitäisi saada myös siihen mihin itsenäisiä kuntia tarvitaan, jos toiminnasta ja taloudesta lohkaistaan 60 70 % pois?

*****

OP-ryhmä, joka meikäläisen sanastossa kulkee vielä nimellä osuuskassa, lähtee sotkemaan sote-soppaa. Ensi hätään osuuskassa perustaa puolenkymmentä täyden palvelun sairaalaa. Rahhoo en osuuskassasta vuosi sitten saanutkaan. On se soma, jos kohta hotapulveria.

                                                                       Veijo Tuunanen

sunnuntai 16. marraskuuta 2014

Kirkkoa malataan...ko?


Mikä on suonut meikäläiselle kunnian olla eräiden värtsiläläisten "kirkon maalaajien" sylkykuppina? Sekö, että olen luottamushenkilönä parikymmentä vuotta toimineena esittänyt kaikki mielipiteeni kirjallisesti. Ja siksi, ettei niitä muuksi voi tulkita tai kääntää. Jos tehtävässäni olen epäonnistunut, niin paperilta aina voi löytää kohdan, jossa olen ollut pielessä.

Olen visusti pitänyt papille kuuluvat asiat erossa luottamushenkilöasioista. Siksi en tiedä termistöä: messut, sakramentti, liturgia, agapeateria, eukharisia tai agape, joita Erkki Lintunen käytti kirjoituksessaan käsitellessään kirkon maalaamista. Vajavaisesta ja käytännön kautta saadusta kokemuksesta pystyn puhumaan vain rakennuksen maalaamisesta, lämmityksestä ja rakennuksen käytöstä suhteessa kustannuksiin. Ne olen julkaissut ja ovat saatavina myös kirkkoherran virastosta, jos joku niitä kaipaa.

Värtsissä voi kirjoittaa nimimerkin takana vaikkapa Tuunasen höpinöistä. Asia jotka höpinäksi sanotaan, voisivat olla lähempänä totuutta. Seurakunnan rivitalokaksiota on yritetty myydä lehti-ilmoituksilla ja jopa tarjouksia pyytäen jo vuosia sitten. Ei ole ollut ostajia. Seurakuntasaliin ja kerhotiloihin en lapsia enää laittaisi. Ennen kuin on varmistettu, ettei tiloissa ole hometta. Alku haistelun voi suorittaa ns. bunkkerin tiloissa.

Olen luopumassa seurakunnan luottamustehtävistä. En asettunut enää ehdolle valtuustovaaleissa. Syy on muutos seurakunnan asioiden hoidossa. Pidän tärkeänä, että papit hoitavat hengelliset asiat. Luottamushenkilöille jää enemmän maallisten ja taloudellisten asioiden hoito. Valtuusto on Tohmajärven seurakunnassa siirtänyt itselleen kuuluvia asioita kirkkoneuvoston päätettäväksi nimenomaan kiinteistöasioissa. Valta näin siirtyy virkamiehille, joita pappi edustaa neuvoston puheenjohtajana. Pidin ja pidän muutosta huonona seurakuntalaisten kannalta katsottuna.

Palataan Värtsilän kirkon maalaamiseen. Värtsistä luin kirkon maalaamisen maksavan 29775 euroa. Kiinteistö- ja ympäristötyönjohtokunta on antanut maalauksesta tehdä karkean arvion. Muuten asiaa ei ole käsitelty.

Ennen kuin pensseli pannaan purkkiin on määriteltävä mitä maalia käytetään ja miten lateksimaalin päälle maalataan. Poistetaanko vanha maali? Tiedän sen olevan ensiarvoisen tärkeää. Ja kallista hyvin suoritettuna. Kirkon maalausta ei voi perustaa eurotarkkaan karkeaan arvioon ilman, että tiedetään mitä maalaukselta vaaditaan. Kun vaatimustaso on määritelty ja siitä saatu urakkatarjoukset, voidaan päättää maalauksesta ja tiedetään hinta mitä maalaus maksaa.

Mutta näistä asioista päättääkin sitten toiset henkilöt. Ennen maalauspäätöstä on varojen keräys arveluttavaa. Rahan keräys on tarkoin luvanvaraista toimintaa. Seurakunnan, jolla on verotusoikeus, on suhtauduttava nimissään kerättävään rahaan pidättyvästi. Tässäpä tätä maalimönjää.

tiistai 11. marraskuuta 2014

Sanomalehti Karjalainen valikoi

Sirpa Suomelainen teki jutun Erkki Lintusesta ja siinä sivussa Värtsilän kirkosta. Seurakunnan luottamushenkilönä kirjoitin tosiasioita Värtsilän kirkon käytöstä ja kustannuksista lehden mielipidepalstalle. Juttu otettiin vastaan ja luvattiin julkaista, mikä kuitenkaan sitten ei toteutunut.
Soitettuani vastaavalle toimittaja Helena Tahvanaiselle hän ilmoitti, ettei kirjoitustani nyt kuitenkaan julkaista. Selvää syytä muutokseen hän ei ainakaan minulle ilmaissut.
Henkilö kohtaisesti epäilen syyn löytyvän jutun kirjoittajan Sirpa Suomalaisen "suojelusta". Arvostelinhan hänen yksipuolista kirjoitustapaa turvautuessaan vain Erkki Lintusen mielipiteisiin jutussaan.
Jotta kirjoitukseni ei jäisi vain omeksi mielipiteekseni julkaisen Karjalaisen hyllyttämän kirjoitukseni nyt blogissani.
Tärkein syy miksi pidän julkaisua tärkeänä on se, että on arveluttavaa kerätä ihmisiltä rahaa esim.kirkon maalaamiseen, josta seurakunta ei ole tehnyt mitään päätöstä. Miten menetellään keräysrahojen kanssa, jos kirkkoa ei maalattaisikaan? Kirkkoa ja seurakuntaa ei mielestäni tule sotkea rahan keräykseen, joka tapahtuu varsinaisen seurakuntatoiminnan ulkopuolella. Varsinkaan kun rahan keräyksellä mahdollisesti saatavat varat ovat eri luokkaa kirkon maalaamiskustannusten kanssa.

Alla julkaisematta jäänyt mielipide kirjoitus:


Seurakunta hallinnoi ja hoitaa kirkkojaan.

Sirpa Suomalaisen  Värtsilän entisen kirkkoherra Erkki Lintusen haastattelusta (Karjalainen 1.11) saa kuvan, että Värtsilän kirkko on hoidettu Erkki Lintusen johtamien talkoiden turvin. Jutun alaotsikko: "Värtsilä: Seuraava taistelu käydään kirkon ulkomaalauksesta" antaa kuvan seurakunnan kyvyttömyydestä hoitaa kirkkojaan.

Erkki Lintunen tietää tarkalleen seurakunnan toimet Värtsilän kirkon käytöstä ja kunnosta. Hänen pitäisi myös tietää mitä kirkon ylläpito maksaa. Talous ei voi pohjautua keräysten varaan, enempää kuin toiminta  talkootyöhön.

Kiinteistö- ja ympäristötyönjohtokunta on kokouksessaan 13.8.2013., sen 23 §:ssä allekirjoittaneen päätösesityksestä tehnyt esityksen kirkkoneuvostolle Värtsilän kirkon muuttamiseksi ns. kesäkirkoksi ja mitä muutos aiheuttaa kirkkorakennukselle. Päätösesitys kokonaisuudessaan on nähtävänä ko. kokouksen pöytäkirjoista.

Kiinteistö- ja ympäristötyönjohtokunta perusti päätöksensä pitkäaikaiseen seurantaan kirkon kunnosta ja käyttöasteesta.  Seuraavassa osa perusteista: Vuonna 2013  Värtsilän kirkossa on ollut 4 tapahtumaa, joissa on ollut yhteensä 227 osallistujaa. Lisäksi oli tulossa vielä messu 28.8.2013 messu.

Vuonna 2012 ovat toimintamenot olleet 34000 euroa ja toimintatulot 500 euroa. Saman ajan sähkökulut ovat olleet 1372,50 euroa ja lämmityskulut 9762,12 euroa.

Onko kirkon käyttöaste riittävä syntyneille kustannuksille jää lukijan pääteltäväksi. Selvää lienee, ettei kirkko- ja seurakuntasali lämpene yhdellä lämpöpumpulla.

Tohmajärven seurakunnassa ei ole tehty päätöksiä Värtsilän kirkon maalaamisesta. Siksi rahan keräys tuntuu ennenaikaiselta eikä seurakunta ole sitä järjestämässä. Varsinkaan kun maalaamisen kustannusarviotakaan ei ole tehty. Lateksilla maalattu kirkko aiheuttaa huomattavia lisäkustannuksia uusmaalaukseen.

Kirkkoherra Erkki Lintuselle on toimitettu kaikki se tieto, mitä tulee Värtsilän kirkon käyttöön kiinteistö- ja ympäristötyönjohtokunnan päätösten osalta. Sama tieto olisi annettu myös toimittaja Sirpa Suomalaiselle alkuperäisin pöytäkirjoin jos hän olisi niitä kysynyt. Seurakunta ei käy taistelua Värtsilän kanssa kirkon maalaamisesta. Seurakunnalla on virka- ja luottamushenkilöt, jotka hoitavat kirkkoja parhaan älynsä ja osaamisensa puitteissa.

                                 Veijo Tuunanen

            Tohmajärven evl. seurakunnan kiinteistö- ja ympäristötyön johtokunnan puh.joht.              

maanantai 10. marraskuuta 2014

Valtuusto päätti, kuka sääti.

Eilisessä kunnanvaltuuston kokouksessa päätettiin enemmän kuntalaisia koskevia asioita, kuin vuoden muissa kokouksissa koko vuonna. Eikä aikaakaan tuhlattu paria tuntia enempää. Hyvä näin.
Yhdessä asia jäin ihmettelemään logiikkaa, jolla samassa asiassa edettiin. Se oli kiinteistöverosta päättäminen.
Yhteiskunta on lakisääteisesti määrännyt verovelvolliset. Valtuusto vapautti verosta ns. yleishyödylliset kiinteistöt. Onko Tohmajärven kunta jo niin hyvässä taloudellisessa tilanteessa, että verovapaus on perusteltua? Johdonmukaisuus päätöksestä suhteessa muihin verovelvollisiin jäi puuttumaan.
Kunnalta jäi päätöksen takia 5000 euron tulot saamatta. Se on pieni summa. Kuitenkin sillä olisi yhden toimeentuloturva taattu vuodeksi.
Sosiaalista toimintaa kylätaloilla harrastetaan kovin vähän. Kyllä ns. yleishyödyllisiä taloja tarvitaan. Mutta onko niiden toiminta taattu Tohmajärvelläkään, jos niille vuodessa vaikka jaettaisiin tasan tuo 5000 euroa. En usko.
******
Valtuustossa ei vielä ollut käsiteltävinä edellisestä valtuustossa jatkovalmisteluun siirretyt näkötorni ja Kirkkoniemen uimaranta/virkistyskeskus/järvenparannus  suunnitelmia. Samoin konsultin talouden tasapainoittamisehdotukset eivät ole edenneet valtuustokäsittelyyn. Olisi jo aika. Vai onko ne haudattu hiljaisuudessa? Mahdottomilta ne tuntuivatkin.

sunnuntai 9. marraskuuta 2014

Ketä mainostetaan?


Olen seurannut vuosikymmeniä Katri Helenan iskelmälaulajan uraa. Voinpa sanoneeni oleeni hänen faninsa.
Viime kesä sai ainakin minut epäilemään asennettani häneen. Kyseessä oli hänen nimeensä pyöritetty raitti humputus. Kuka sitä tarvitsi? Tuskin se poiki menestystä Katri Helenalle tai vielä vähemmän Tohmajärven kunnalle.
Asia tuli mieleeni, kun luin viikon vaihteen (siis isänpäivän) Ilta-Sanomista kahden aukeaman jutun otsikolla " Tommi hyppäisi puolestani vaikka jäihin."
Jutussa kerrottiin tietenkin auvoisesta rakkaudesta kuten Katri Helena on kertonut aikaisemmistakin rakkauksistaan. Ei siis mitään uutta.
Tohmajärvestä hän ei maininnut nytkään mitään. Kuten ei aikaisemminkaan.
Vastapainoksi tulkoon mainittua Kari Salmelainen, joka muistaa aina julkisuudessa mainita Tohmajärven. Niin myös taannoin Putous ohjelmassa.
Samassa Ilta-Sanoman jutussa Katri Helena ei maininnut isänpäivästä eikä omasta isästään mitään. Lopussa olllut konserttimainos ei kuitenkaan ollut unohtunut pois.
Että ketähän kukakin mainostaa?


lauantai 8. marraskuuta 2014

Pikkujoulun avaus

Nämä tortut pöllittiin hirvipeijaisista.

maanantai 3. marraskuuta 2014

Vähän Värtsilän kirkosta

Erkki Lintunen vyöryttää mielipiteitään Värtsilän kirkosta lehdistöön. Mielipide palstalla niillä on mielipiteen vaikutus. Kokonaan toinen asia on, jos samat mielipiteet ilman muiden, tässä tapauksessa Tohmajärven seurakunnan virkamiesten tai luottamushenkilöiden näkemyksiä tulevat julkisuuteen. Syntyy vaikutelma mielipiteistä, että ne ovat ainoaa totuutta.
Virhe on julkaisevan lehden tai ainakin jutun tehneen toimittajan.
En puutu vanhaan asiaan kuin siltä osin, jossa henkilökohtaisesti näkyy "näppini" jälki. Tein aikoinaan päätösesityksen Värtsilän kirkon muuttamiseksi ns. kesäkirkoksi. Se kirjoitusvirheineen alempana.
Mitään olennaista tuonkaan päätösesityksen teon jälkeen ei Värtsilän kirkon tiimoilla ole tapahtunut.


Kiinteistö- ja ympäristötyön johtokunnan kokous 13.8.2013 sen 23 § Muut asiat.

 

Puheenjohtajan esityksestä johtokunta päättää esittää kirkkoneuvostolle seuraavaa.

 

Päätösehdotus:

Värtsilän kirkkokiinteistöstä muodostetaan ns. kesäkirkko.

Kiinteistön lämmitys lopetetaan. Jäätyvät lämmityksessä tarvittavat nesteet poistetaan. Kaikki lämmityksessä tarvittavat laitteet jätetään paikoilleen odottamaan mahdollista uuskäyttöä.

Sähköliittymä ja kaikki siihen liittyvä tarpeisto ja laitteisto jäävät paikoilleen.

Urut ja kirkkoirtaimisto jäävät paikoilleen kesäaikaista käyttöä varten.

Kirkon varas-, palo- ja mahdollinen muu valvonta pidetään toiminnassa ja kunnossa.

Kiinteistön lumityöt lopetetaan. Kesäaikaiset hoitotyöt jatkuvat entisellään.

 

Perustelut:

Seurakuntalaisten käynti kirkossa suhteessa seurakunnalle tuleviin kustannuksiin käyntikertaa kohti on kustannustasoon nähden epäedullinen.

Seurakunnalla ei ole varaa Värtsilän kirkossa edessä oleviin ja kohta pakollisiin remonttikustan Kirkkoniemen vanha pappila. Nämä kaikki yhdessä ovat liian suuri rakennusmassa pidettäväksi kaikki moitteettomassa kunnossa ja käytössä.

Samalla kun Värtsilän kirkko muutetaan kesäkirkoksi on ryhdyttävä ajattelemaan vanhan pappilan käyttöä ja mahdollista myymistä.

Värtsilän kirkon muuttaminen kesäkirkoksi ei merkittävästi heikennä varsinaista seurakuntatyötä. Haittaa seurakuntalaisille voidaan vähentää tarjoamalla heille kyyditystä Kirkkoniemen kirkkoon.

 

Tietoa Värtsilän kirkon käytöstä ja kustannuksista:

Vuonna 2013 on Värtsilän kirkossa ollut 4 tapahtumaa, joissa on ollut yhteensä 227 osallistujaa.

Lisäksi kylätalolla on ollut seurakuntatapahtumaan 25 osallistujaa ja kesäteatteri tapahtumaan 47 osallistujaa.

Kirkkoon on tulossa tänä vuonna vielä 28.8 messu.

 

Vuonna 2012 ovat toimintamenot olleet 34000 euroa

                           toimintatulot                500 euroa.

 

Vuoden 2012 sähkökulut ovat olleet 1372,50 euroa

Vuoden 2012 lämmitysöljykulut ovat olleet 9762,12 euroa

Eli sähkö ja öljy yhteensä 11134,62 euroa.

torstai 30. lokakuuta 2014

Onko pakko, jos ei taho?

Meneillään ovat seurakuntavaalit. Olen ihmetellyt mistä nyt rahaa riittää vaalien mainostamiseen. Karjalaisessa oli mainokseen valittu koko pääsivu. Telkkari työntää mainosta ja muistutusta, ettei kala- ja kahvimainoksille jää tilaa.
Samaan aikaan on ennustettavissa, että mahtipontisesta mainoksesta huolimatta äänestysprosentti jää jonnekin alle 20 %:n. Miksi? Se on aiheellinen kysymys.
Tohmajärven seurakunta poistaa säästösyistä luottamushenkilöiden 10 euron kokouspalkkion. Se tietää jopa 30 euron vuotuista säästöä seurakunnalle luottamushenkilöä kohti / vuosi. Sanoisin tällaisen säästön puhuvan jonkin muun puolesta kuin järkevästä talouden hoidosta. Tämmöinen ei ole lillukan varsikaan esim. mitä kiinteistöjen hoitopuolella tapahtuu.
Seurakunta lämmittää ja ylläpitää rakennuksia, joilla ei juuri päivittäistä, eikä aina kuukautistakaan käyttöä löydy. Samaan aikaan ollaan myymässä seurakunnan omaisuutta, josta on tuloa ja varsinkin omaisuuden pysyttämistä seurakuntalaisten omaisuutena tuleville sukupolville.
Seurakunnan hyvänä palveluna seurakuntalaisten suuntaan tuskin voi pitää kirkkoherran viraston aukioloaikaa, joka on klo 9.00 - 12,00 välisen ajan.
Jäätyäni ilman seurakunnan virkamiesten ja luottamushenkilöiden tukea viime keväisessä Katri Helena raitti farssissa puolustaessani  Kirkkotien pysymistä tien nimenä myös Kemien keskustassa, päätin olla asettumasta kirkkovaltuustoehdokkaaksi. Eipä juuri ollut ehdokkaaksi pyytelijöitäkään. Puheet ainakin vaikeasti saatamista ehdokkaista ovat tältä osin kyseen alaisia.
Palatakseni otsikkoon. Pohdin onko pakko, jos ei taho. Varsinkin jos ei näe touhulle järkeviä perusteita.
Kaikesta edellä olevasta huolimatta käykää ihmiset äänestämässä aina kun siihen on mahdollisuus. Äänestyksessä on kuitenkin se demokratian ydin, jonka varassa asioita hoidetaan. Hyvin tai huonosti. Tai joskus molemmin puolin. Hyvin huonosti.

tiistai 28. lokakuuta 2014

Köyhätkään eivät löydä toisiaan.

Otsikko on aiheellinen, kun katsoo Ylä-Karjalan valtuustopäätöksiä kuntaaliitoksiin. Nurmes ei tahdo kuntaliitosta äänin 20 - 15. Valtimo ei tahdo äänin 13 - 8. Lieksa olisi ollut valmis kuntaliitokseen äänin 23 - 12. Juuka ei uskaltanut lähteä kuuntelemaan mitä mieltä sen valtuustossa olisi oltu kuntaliitoksesta.
Omana näkemyksenä sanon, että asia oli ymmärretty oikein vain Lieksassa. Muissa kunnissa jyräävät vain ennakkoluulot ja virkamiehet.
Toivottavasti valtiovallan päättäjille tästäkin yrityksestä tuli viesti, ettei järkiperusteilla synny mitään. On oltava pakko tai vapaaehtoinen pakko vähintäin.
******
Entäpä jos saadut valtuustoäänestykset olisi laskettu yhteen?  Silloin liitosääniä olisi ollut kolmessa kunnassa yhteensä 46 ääntä ja vastustajia yhtä vähemmän eli 45 ääntä.
Jos samaa menetelmää äänten laskussa olisi käytetty vain Nurmeksen ja Lieksan osalta olisi Lieksa ja Nurmes äänin 48 - 32 liitetty yhteen.
Kuka sanoo, ettei ääniä saa laskea myös toisella tavalla kun nyt lasketaan. Mitä pienempiin porukoihin mennään sitä sotkuisemmaksi asiat tuppaavat menemään. Ja tätä sanotaan lähidemokratiaksi. Lähidemokratia tänä päivinä pitää yllä vain vanhoja rakenteita ja kohtuuttoman kallista ja ylisuurta virkamieskuntaa.
Näillä näyttää olevan pakko mennä. Toistaiseksi. Eihän siltärumpupolitiikkakaan voi loputtomiin jatkua.
Hyvä Lieksa terveestä yrityksestä parempaan.

sunnuntai 26. lokakuuta 2014

Seurakunta myymässä Kirkkoniemen rantoja

Olin eilen seuraamassa kirkkovaltuutettujen ehdokas esittelyä seurakuntatalolla. Vain puolet ehdokkaista oli vaivautunut paikalle. Seurakunnan palkollista oli samoin noin puolet paikalla. Meitä tavallisia äänestäjiä lienee ollut paiikalla parikolme.
Kirkkoherra johti tapahtumaa. Ehdokkaat noudattivat kirkkoherran tahtoa, kun hän asetteli ehdokkaita mielipiteitensä ja syntymäpaikkansa mukaan riviin.
Tohmajärvellä on tällä kertaa valittavat valtuutetut kaikki yhteisessä "vaaliliitossa". Mikä on hyvä. Tuntui, ettei kovin vahva ole ehdokkaiden tuntemus seurakunnan aasioista tai taloudesta.
******
Yhteisen seurakunnan ehdokkaat ovat paikallislehdessä julkaisseet tavoitteensa. Ensimmäiseksi niissä oli asetettu seurakunnan omaisuuden myynti ennen kirkollisveron korotusta. Kysymyksessä lienee seurakunnan Kirkkoniemessä olevat rantatontit, joiden myyntiin valmistelu on jo äänestyspäätöksillä pantu vireille.
Kun valtuustoehdokkaat pitivät Värtsilän kirkon kunnostamista ja Kirkkoniemen vanhan pappilan ehostamista ja edelleen seurakunnan käytössä, lienee rahoituksen saamiseen ainoa mahdollisuus maiden myynti. Kokouspalkkiot (10 euroa/kokous) luottamushenkilöiltä  jo taloussyistä poistettiin.
******
En ole kirkkovaltuustoehdokkaana näissä vaaleissa. Tunnen eilisen tilaisuuden jälkeen tästä mielihyvää. Olen vanhan liiton mies, enkä pidä viisaana myydä seurakunnassakaan sellaista, joka edustaa pysyvyyttä ja josta on vielä tuottoa. Käyttämätön omaisuus kuten vanha pappila ja esim. Värtsilän kirkon kohtaloa kannattaa ajatella. Jo siitäkin syystä, että niiden ylläpito on taloudellisesti raskasta nykykäytöllä.
******
Kysyin ehdokkailta kuka puolustaa kiinteän omaisuuden pysymistä seurakunnan omaisuutena, juuri rantatonttien kohdalta. Samalla kysyin, eikö kirkollisveron korotus ole parempi vähäosaisille. Veroahan maksavat he, joilla on enemmän tuloja.
Kukaan ei ehdokkaista ilmoittanut suoraan tukevansa esittämääni ajatusta. Verukkeena he sanoivat kirkollisveron korotuksen johtavan kirkosta eroamiseen. Seurakunnan säästöistä ei juuri ehdokkaat puhuneet mitään, enempää kuin toiminnan sopeuttamisesta tai seurakuntien yhdistymisistä.
******
Jos ja kun tonttikaupat tehdään tietää se ehdokkaiden esittämien asioiden kohdalla sitä, että kauppojen jälkeen seurakunnan talous on kunnossa. Voiko siitä vetää johtopäätöksen, ettei veronmaksajiakaan enää tarvita. Onko tullut ajatelleeksi sitä, että jotkut jättävät kauppojen jälkeen kirkon. Jotkut kun pitävät yhteisen omaisuuden myymistä "syömiseen" lopun alun meininkinä.
*****
Myyntisuunnitelmista on meneillään valitus, joka perustuu muotovirheeseen valtuustonkokouksessa. Se ei maakauppoja estä. Valtuustolla on suvereenioikeus tehdä lähes millaisia päätöksiä hyvänsä.

lauantai 25. lokakuuta 2014

Pilkkijän viimeiset sanat

Kyllä tämä jää jo kestää......Ulp...pulp.

torstai 23. lokakuuta 2014

Seuraava liian pitkä juttu on julkaistu Viikko Pohjois-Karjalssa


Puheet lillukan varsista on vähättelyä

 

Kokoomuksen Ben Zyts....:sta, on tullut meikäläiselle painajainen. Olen "törmännyt" häneen viime aikoina liian monta kertaa. Viimeksi Joensuun kalamarkkinoilla ja TV:n A-studiossa. Ja kaiken huipuksi en osaa kirjoittaa hänen sukunimeään.

A-studion haastattelussa toimittaja Kirsi Heikel sai kysymyksillään Ben:in ja lähellä oli, ettei myös Vapaavuoren selittelijän osaan, josta vain hädin tuskin selvisivät. Eivät kuitenkaan ilman kolhuja. Se on paha rikkaan ruveta huolehtimaan köyhän asioista, kun ei ole halujakaan. Eikä hajuja, miten se tehdään.

*****

Samassa TV-ohjelmassa kokoomukselaiset toistuvasti puhuivat lillukan varsista, kun kysymys oli Antti Rinteen aloitteista. Olipa kysymys sitten lapsilisistä, kalastusmaksusta tai mistä muusta, joka poikkesi heidän mielipiteistään.

Jos asiat ovat pieniä, niin miksi niitä pitää kokoomuksenkaan vastustaa naama punaisena? Näyttää siltä, että mikä on pientä rahallisesti hyvätuloiselle on suurta  vähätuloiselle  kalastusmaksussakin.

Oli hauska nähdä miten Kirsi Heikel hymyllään ja kysymyksillään sai kaksi poliittista konkaria vääntelehtimään ja väistelemään vastausta selviin kysymyksiin.

****

Kokoomusta näyttää ärsyttävän enemmän demareiden esiintulo omilla aloitteillaan kuin lillukan varret. Antti Rinne näyttää olevan heille vaikea vastustaja. Tähän voi ennustaa, että on tulevaisuudessa vielä enemmän, kunhan vaalit saadaan pidetyksi. Edellytyksellä, että äänestäjät heräävät ja äänestävät niiden asioiden puolesta, jotka tarvitsevat nykymenoon muutosta. Äänestäessä on muistettava, että valtakunnan asioita  johdetaan tulevaisuudessakin Helsingistä käsin. Jos maakunnan ehdokas on tarpeeksi kyvykäs, niin hän hankkii asemansa kyllä valtakunnan politiikassakin.

******

Soteen en koske pitkällä kepilläkään. Tuhat blogi kirjoitusta Helli ajalta riittää. Siinä meni usko omiin kykyihin hoitaa kuntatasolla terveys- ja sosiaaliasioita. Niistä ajoista on vauhti vain kiihtynyt. Nyt isokenkäiset ovat huomanneet, että kysymyksessä ovat myös heidän etunsa. Kuntapomot ovat kohta kevyttä kamaa pelimerkkien jaossa. Jopa lääkärifirmat pelkäävät, että heidän hinnoitteluunsa tullaan puuttumaan. Sairaat ja vanhukset ovat tässäkin taistossa sivuraiteella.

*****

Mikä näitä kuntapomoja riivaa. Juukaan ollaan rakentamassa jääkatedraalia. Kunta rahoittaa lumilinnaa, sillä sehän se on, 150000 eurolla. Hanketta perustellaan matkailullisilla näkökohdilla. Lumitilanne on nykyisin sään varassa enemmän kuin ennen vanhaan. Tuleeko lunta vai ei. Varmaa on vain, että jos tulee se kesäksi sulaa. No, jos rahhoo on niin haetaan sitä tarpeen vaatiessa vaikka Lapista. Ja korotetaan veroäyrin hintaa.

Tohmajärvellä kuntapomot ovat mieltyneet nimeämään katujaan jos jonkin sorttisten entisten tohmajärveläisten nimiin. Epävirallisenakin se on maksanut viimekesältä 30000 - 40000 euroa.

Nyt valtuuston päätettävissä oli mahdollisuus rakentaa näkötorni, virkistyskeskus ja uimaranta. Valtuutetut onneksi palauttivat tavoiteohjelman takaisin hallituksen jatkokäsittelyyn. Saa nähdä paisuuko suunnitelma vai miten sille käy. Rahhoo tarvitaan näihinkin matkailupyydyksiin. Onko nämä tornit, olivatpa lumesta tai mistä hyvänsä rakennettuja tämän päivän ykköshankkeita kunnissa?

*****

Tohmajärvellä on lopettanut syystä tai toisesta huoltoasema, iltaravintola ja paikallislehti. Eniten kaipaan juuri nyt huoltoasemaa. Ilmaa renkaisiin on haettava vielä toistaiseksi Kiteeltä tai Joensuusta.

                                                        Veijo Tuunanen  

maanantai 20. lokakuuta 2014

Haastattelu tämäkin

- Mikko. Sait palkinrahaa 650000 euroa. Miltä tuntuu?
- Minä olen iloinen Ilonen.
******
-A, oot sie Mikko ilonen?
- En. Mie oon lappalainen.

lauantai 11. lokakuuta 2014

Kulmalan näkökulma on vaihtunut

Toteamukseen tulin kun luin hänen kirjoituksensa lukijan porinoissa. Olimme Kari Kulmalan kanssa Helli-liikelaitoksen tilaajalautakunnassa. Silloin en huomannut hänen pitäneen mitenkään erikoista huolta kiteeläisten terveys ja sote-palveluista
Nyt näyttää olevan toisin. Kiteellä on uusi terveystalo, joka hänen mukaansa herättää jopa kateutta naapurikunnissa. No, ei aihetta kateuteen. On velalla rakennettu.
Karia huolettaa lääkäripalvelujen vähäisyys Kiteellä ilta- ja pyhäpäivien osalta. Jaamalta ja Akkalasta pitäisi päästä Kiteelle vastaanottoon silloin kun se heille olisi sopivampi kuin oman kunnan tarjoamat palvelut.
Jotain Kulmalan ajatuksista voi päätellä kirjoituksen kohdasta. joka oli: (suora sitaatti) "Turvallisuus- ja terveyspalvelut ovat kuntalaisten tärkeimmät peruspalvelut." Muistelen, että ne olivat Karillakin tilaajalautakunnan aikaan; terveys- ja sosiaalipalvelut. Olisiko turvallisuusasiat ja poliisinrooli ajaneet ohi sosiaalipalveluiden? Tiedäppä häntä.
Vai löytyisikö syy hänen käyttämästään allekirjoitustittelistään? Kansanedustajaehdokas. Tiedäppä häntäkään.

torstai 9. lokakuuta 2014

Julkaistu Viikko Pohjois-Karjalassa eilen


Haaveita ei tavoiteohjelmaan

Ulkoministeri Erkki Tuomiojan esiintyessä, puhuessa tai kirjoittaessa ei tarvitse kokea myötähäpeää. Uskon sen johtuvan hänen pitkästä elämän kokemuksesta ja rautaisesta ammattiosaamisesta. Tuomiojaa on retuutettu ja potkittu kotimaassa enemmän kuin lääkäri on määrännyt. Ja kas kummaa. Olen pannut merkille, että päähän potkijat ovat monesti  olleet omasta porukasta. Ulkomaiden suunnalta mitään  tällaista en ole havainnut.

Viimeksi TV:n Ykkösaamussa Tuomiojan kannanottoja oli kiva kuunnella. Vastaukset tulivat kysymyksiin lyhyinä ja selkeinä. Niin, että vähemmänkin ulkopolitiikasta perillä olija sai selvän mistä puhuttiin. Tuomioja selvitti myös sen mistä syystä ja miksi hän oli EU:n ministeriövaliokunnan pakotepäätökseen kirjauttanut  vastalauseensa "historiankirjoitusta" varten.

******

Ihmisen ei aina tarvitse olla yhtä mieltä toisten kanssa. Erimielisyydestä huolimatta voi toimia yhdessä muiden kanssa ryhmän  kärsimättä. Kunnalliselämässä, eikä vähiten Kiteellä,  luottamushenkilöt on leimattu erimielisiksi häiriköiksi. Mielestäni turhaan. Luottamushenkilöt tulevat monesti ns. pystymetsästä. Usein myös väärin odotuksin. Nämä viimeksi mainitut eivät yleensä "häiriköi". Eivät osaisikaan.

Häiriköiksi leimataan aktiiviset, jo jonkin verran kokemusta osaavat kuntapoliitikot. Sellaiset, jotka ovat jo perehtyneet kuntalakiin ja kokousmenettelyihin. Joskus he ovat malttamattomiakin. Tällaisille henkilöille ei vähemmistössä jää muuta mahdollisuutta saada ääntään kuulumaan kuin vastaesitykset, oikaisuvaatimukset ja vallitukset. Enemmistöllä näyttää olevan vääristynyt demokratian käsitys, kun vaaditaan taipumaan mukisematta enemmistön päätöksiin. Demokratia parhaimmillaan toimii niin, että enemmistö huolehtii myös vähemmistön tarpeista. Taitaa olla Suomessa vielä tavoittamaton tavoite.

*****

Keskustalainen Paula Lehtomäki jyräsi aikoinaan paskadirektiivin. Sen piti mummon ja ukon vähillä tuloilla tukkia vaivoin vanhoille päiville rakennettu vesilosetti Suomenlahden pelastukseksi. Samaan aikaan Lehtomäki näki Talvivaaran loistavaksi sijoitukseksi omille vanhuuspäivilleen. Tarinan tämän päivän tilanteen tietävät kaikki.

Kokoomus on nähnyt direktiivissä pelinpaikan. Uuni tuore ministeri Sanni Grahn-Laasonen tulevia eduskuntavaaleja ajatellen on lähtenyt ajamaan älytöntä jätevesiasetusta alas. Helppo homma. Ei taida asetusta puolustaa enää Paula Lehtomäkikään. Ainakaan julkisesti. Kyllä syrjäkylät tyhjenevät ns. luonnollisen poistuman kautta. Ei lopun lähestyessä pidä vähiä ropoja upottaa tyhjäksi jäävään likakaivoon. Ja senhän sanoo jo järkikin.

******

Kunnissa rakennellaan tavoiteohjelmia. Joihin on pitää suhtautua tietyllä varauksella. Tavoitteet kun syleilevät monesti taivaita. Niin on tapahtunut myös Tohmajärven kunnan tavoiteohjelmassa. Herää kysymys ketä varten on kirjaukset merkitty, mihin niillä pyritään. Muutama esimerkki tästä.

Ohjelmassa mainitaan Tohmajärven tulevaisuus itsenäisenä kuntana. Onko se realistinen totuus tulevaisuudesta? Entä tarvitsevatko kuntalaiset näkötornia, uutta uimarantaa ja onko vanhaan pappilaan tarpeellista perustaa seurakunnan kanssa yhteinen leiri- ja virkistyspaikka. Niitähän on maa täynnä tyhjillään. Haaveelta tuntuu avustuksen ja velkarahan varaan rakentaa Tohmajärven veden laadun parantamista. Se olisi tarpeellinen, mutta taloudellisesti esitetyillä rahamäärillä toteutumaton. Varsinkin kun järveen on odotettavissa uutta "tuohmaa" Kotkanpesän suolta. Tarpeettomalta byrokratialta tuntuu perustaa uusi konklaavi nimeltään Elinvoimaneuvosto. Sillä ei olisi mitään päätäntävaltaa. Miten kunta hyödyntää tunnettuja henkilöitä kuntaegon kohottamisessa, johon  tavoiteohjelmassa sanotaan pyrittävän? Tulee mieleen viime kesäinen Katri Helena episodi. Sen hyödyt, haitat ja kustannukset.

Onneksi kuntaohjelmassa ei ole merkintää, että toisinajattelijat savustetaan pois Tohmajärveltä. Pahoin pelkään, että olisin siinä yksi toiminnan kohde. Vitsi, vitsi.

                                                              Veijo Tuunanen  

keskiviikko 8. lokakuuta 2014

Kiteellä on jääty lääkärin odotushuoneeseen

Koti-Karjala valitsee juttunsa tarkkaan. Sen tiedän kokemuksesta. Sitä en tiedä mikä bointi on ollut julkaista lukijan porinoissa valtuustoaloite lääkäriajoista 29.9.2014.
Aloitehan kuuluu puhtaasti kaupungin hallinnon ja luottamushenkilöiden toimenkuvaan, joita tässäkin tapauksessa hoidetaan kaupungin hallituksessa ja valtuustossa kuntalain mukaan.
Aloitteen allekirjoittajia on kaikkiaan 17 henkilöä. Lähes kaikki valtuutsettuja. Kaupungin valtuustossa on 35 jäsentä. Allekirjoittajien määrällä ei ilmeisesti saada muuta aikaan kuin, että kalapaliikki jatkuu.
Aloitteen sisällön kun lukee niin siitä voi päätellä sillä olevan muitakin tarkoituksia kuin vaikuttaa lääkärin vastaanottoaikoihin. Niin tunteen omaisesti aloitetta oli perusteltu. Epäilen allekirjoittajien pyrkivän enemmän voittoon yleensä kuin siihen minkä asian ovat ajettavakseen valinneet.
Tuntuu kuin Keski-Karjalassa laajemminkin vielä eletään aikaa, jolloin kunnan kilpailivat keskenään asiasta kuin asiasta. Nyt aloitteessa oltiin laajentamassa kilpailuasetelmaa ottamalla esimerkiä Ylä-Karjalasta.
Humalajoen pitää tulvia tällä menolla monta kertaa ja Jaaman kankaalle kasvaa aukolle uusi petäikkö ennen kuin järkiratkaisua seutukunnan touhuihin saadaan.
Muistan hyvin ajan noin kymmenen vuoden takaa, kun yritin kirjoitella juttuja Kiteen ja Tohmajärven kuntaliitoksen puolesta. Ei kelvanneet enempää kiteeläisille kuin tohmajärveläisille virkahenkilöille ja luottamushenkilöille. Silloin elettiin tulevan Hellin hurmiossa.
Nyt näyttää, ettei sellaiset kirjoitukset kelpaa valtiovallallekaan. Ei sen puoleen. En ole niitä enää tarjoamassakaan.

tiistai 7. lokakuuta 2014

Tämän aamun ajatuksia

Laittakaa ihmiset ajatuksenne arvo- ja tärkeysjärjestykseen. Ja hiven yhteiskunnassa tapahtunutta muutostakin voisi ottaa huomioon.
Näin ajattelin kun Villalan kymmenen oppilaan "muistokirjoitusta" luin  tämän päivän Karjalaisesta. Villalan alakoululaiset ja yläkoululaiset matkustavat kouluihinsa. Nyt näytetään pidettävän huonona, kun nämä keskikastilaiset eivät saa pitää omaa koulua. No, jokainen saa pitää mielipiteensä kouluista. Niin minäkin. Enkä pidä surkupuhetta syrjäkylien lapsiköyhille kouluille.
******
Muistan miten Tohmajärvellä lähdettiin oppikouluun Joensuuhun. Juna lähti aamulla klo 6. Siihen mennessä piti herätä, pukea ja Kemiestä asti varsinkin kävellä asemalle viikon eväät repussa. Joensuussa odotti 1000 oppilaan Lyseo, jossa luokkakoko oli neljäkymmentä ja osalle opetusta annettiin käytävässä. No, ikää meillä olikin jo 10 vuotta. Tiedon janoa vaimensi sopivasti koti-ikävä. Ajat ovat toiset. Sen tiedän. Mutta tulipahan tuokin mieleen.
******
Rääkkylässä ei ole ainakaan kovin suurta alkoholiongelmaa. Pitäsikö sanoa, ei enää.
Tätä mieltä ollaan, kun uusi kunnanjohtaja ilmoittaa Rääkkylän eroavan päihdehuollon kuntayhtymästä. Attendo hoitaa homman.
Mitä maksaa turhaa kahteen paikkaa.
Turhaa kulunkii, sanoi jo joku jostain asiasta. Olisiko ollut Luakkonen.
Ongelmat ovat aikaan sidottuja. Ennen oli ongelma saada hankituksi alkohoolia. Nyt näyttää ongelmat olevan ihan muut.
*****
Lähden tästä pelottelemaan ikäisiäni. Ovat pyytäneet puhumaan seurakuntavaaleista ja Tohmajärven tulevaisuuden näkymistä.

maanantai 6. lokakuuta 2014

Hallitusta ja kunnanjohtajaa nöyryytettiin

Olin valtuuston kokouksessa paikalla 4 tuntia 50 minuuttia. Kuulin 127 puheenvuoroa, näin 8 äänestystä ja lukemattoman määrän yksimielisiä muutosehdotuksia ilman äänestystä. Tyhjääkin äänestettiin 7 kertaa. Ja lähdin kesken kokouksen kotiin ensimmäisen kerran onnellisena, etten tarvitse istua kokouksessa valtuutettuna.
Edellä olevasta herää kysymys miten kuntaa johdetaan, missä, ketkä tai kuka?
Vastausta olen kysellyt ennenkin, mutta nyt olen saanut hyvän vinkin vastaukseksi. Ei kukaan, ellei sellaiseksi lueta mielipiteiltään sekavaa valtuustoa. Sellaista pöllytystä sai kokouksessa hallitus ja kunnanjohtaja, jonka kynästä sote-lausunto ja tavoiteohjelma ovat tulleet.
Ihmetystä herätti millä innolla valtuutetut hallituksen esityksiin puuttuivat. Oli kuin ennakkoon ei asioita olisi käsitelty missään. Hallituksen jäsenet tekivät vastaesityksiä omiin esityksiinsä ja äänestivät omia esityksiään vastaan. Niin teki hallituksen puheenjohtajakin kerran. Muuta puheenvuoroa hän ei tapansa mukaan käyttänytkään.
Valtuustossa kokousmeno oli kuin metsästysseuran kokouksessa hirvipaistin jälkeeen. Erotuksella, että metsästysseuran kokouksessa ei tarvitse joka asiaa muuttaa tai äänestää.
Kunnanjohtajaa vedettiin toistuvasti kölin alta. Olihan hän niin sote-lausunnon kuin tavoiteohjelmankin laatija. Entiset tukijatkin näyttivät hylänneen johtajansa. Ryhmäkäyttäytymistä ei tässä kokouksessa juuri havainnut.
Siinä menivät ja saivat kyytiä suunnitelmat virkistyspaikoista, uimarannasta, näkötornista kuin painotus itsenäisestä kunnasta, muutaman pöllytyskohteen mainitakseni.
Tällaisessa menossa ei ole ihmeellistä jos valtuuston puheenjohtajalta meni pasmat välillä sekaisin. Kerran jäi hallituksen esitys pois äänestyksestä, kun se tuli nimetyksi yhden valtuutetun nimiin.
Kokous osoitti mitä voi tapahtua, kun asioita ei tuoda keskusteluun ja valmistella ennen valtuuston kokousta huolella ja saada niihin ryhmien kannat selviksi niiden omissa kokouksissa. Yksityisiltä valtuuteuilta ilman ennakkoa ei voi odottaa kuin mitä eilen Tohmajärven valtuustossa sai kuulla.
Katri Helenan raitti oli tapaus, josta olisi pitänyt ottaa oppia. Ei ole otettu. Ei kunnanhallitus eikä varsinkaan kunnanjohtaja. Tällä menolla ollaan kohta taas Uutisvuodossa. Istumassa uimarannalla näköalatornissa homehtuneen vanhan rakennuksen varjossa.

sunnuntai 5. lokakuuta 2014

Tänään menen kuuntelemaan kunnanvaltuustoon

Tiedän, ettei sieltä mitään uutta tietoa tule. Muuta kuin sitä, mikä on soveliasta kuntalaisille antaa.
No, onhan siellä mielenkiintoista seurata, millaisella seulalla lehdistö kokoustapahtumia siivilöi. Ja mitä kirjoittaa ohi kokoustapahtumien. Viime aikoina olen ollut huomaavinani tällaisenkin mahdollisuuden olevan olemassa. Voimassa näyttää olevan tapa; kenen leipää syöt, sen taikinaa hämmennät. Tai jotain tuohon suuntaan.
Palataan palstalle kokouksen jälkeen.


tiistai 30. syyskuuta 2014

Tavoiteohjelman ja tavoitesuunnitelman ero

Tavoiteohjelma on sellainen, joka pannaan toteutukseen. Tavoitesuunnitelma on taivaita tavoitteleva useimmiten haaveeksi jäävä tavoitelma, joka tehdään siksi, että tahdotaan näyttää jotain tehtävän.
Nyt Tohmajärven kunnanhallituksen valtuustolle tarjoama Kunnan tavoiteohjelma ei ole ohjelma, koska siitä heti näkee, ettei se tule mahdolliseksi toteutua. Pitäisikin ryhtyä puhumaan tavoitesuunnitelmasta, koska se on parempi otsikko kyseiselle paperille.
******
Julkisuuteen tullutta ohjelmaa ennen valtuuston käsittelyä ei kannattane suuremmin tässä käsitellä kuin korkeintaan niiltä osin, joissa jollain tavoin tunnen olleeni mukana.
Karjalaisen jutussa (en tarkoita Teuvo Karjalaista) todetaan kunnan kurkottavan seurakuntaan päin, että vanha pappila kunnostettaisiin kunnan kanssa yhteiseksi leiri- ja virkistyspaikaksi. Samalla perustettaisiin uimarannan tulo Kirkkoniemeen.
Että silleen. Ihmetyttää miten kyseinen asia on päässyt kunnan tavoiteohjelmaan. Olen vielä tämän vuotta Seurakunnan kiinteistö- ja ympäristötyön johtokunnan puheenjohtaja. Asiasta ei johtokunnassa tiedetä mitään. Tiedusteluni mukaan seurakunnan päättävissä elimissä ei muuallakaan ole asiaa käsitelty.
Johtokunnassa on useamman vuoden etsitty käyttöä vanhalle pappilalle tuloksetta. Henkilökohtaisena mielipiteenäni olisin valmis myymään pappilan kunnalle. Yhteisomistus tuntuu huonolta vaihtoehdolta.
Järven rantaa on seurakunnalla kilometrikaupalla. Ja siellä onkin jo projektirahalla rakennettu uimaranta. Käyttäjät vain ovat puuttuneeet. No, yksi uimaranta lisää kyllä Kirkkoniemeen mahtuu, kunhan se sopii yksiin seurakunnan muiden toimintojen kanssa.
******
Tohmajärven vesistön kunnostus ei tule onnistumaan 700000 eurolla, josta nyt puhutaan. Vuosia sitten se tutkimuksen (Pöyry) mukaan olisi maksanut toistamiljoonaa euroa. Vaikka kunnostus tehtäisiin viimeisen päälle suunnitellun mukaan järven ennalleen tulo vaatii vuosikymmeniä tai enemmän. Ja sittenkään se ei tule entiselleen. Ainakaan jos Vapo laskee Kotkanpesän suon kuivatusvedet Luosojoen kautta Tohmajärveen. Luvathan Vapolla jo ovat siihen.
******
Ja tietenkin kunnanhallitus esittää pyrokratiaa lisää kuntaan. Nyt perustettavan elinvoimaneuvoston muodossa. Voi pyhä sylvi. Mitä tekee Keti, kehityspäällikkö, kunnanhallitus ja virkamiehet. Heillä kaikilla on mahdollisuus ja velvollisuuskin kuunnella elinkeinoelämän edustajia.