sunnuntai 30. huhtikuuta 2023

Pelson vankilan muistoksi.

 

Työni vankilassa suoritin 1970 - 1990 luvulla. Siihen aikaan elettiin Vankeinhoitolaitoksen ja K.J.Långin aikaa. Vankiloita johtivat johtajat, vartijat olivat vartijoita, vartiopäälliköitä ja työtoimenhaltijat olivat työmestareita. Vangin päivää ohjasi työnteko maataloudessa tai metalli- ja puuteollisissa työpaikoissa. Valtiolle valmistettiin rekisterikilpiä, liikennemerkkejä ja Postille kalusteita. Tyytymättömyyttä järjestelmää kohtaan osoitettiin, mutta enempää vangit kuin henkilökuntakaan siitä eivät halunneet luopua.

Edelleen aktiivisesti vankeinhoitoa seuraavana olen ihmetellyt vankeinhoidon muutoksia. Erityisesti sitä millä vauhdilla muutetaan organisaatioiden nimikkeitä tehtävien pysyessä entisinä tai niiden sirpaloitumisina. Vankiloiden nimiä vaihdetaan ja henkilökunnan nimikkeiden muutoksesta ei vanhalla tiedolla pysy perässä. Parhaana esimerkkinä tästä on Rikosseuraamuslaitos (Rise) itse.

Järjestäytyneen yhteiskunnan tavoite on toimia yksilön ja yhteisön parhaaksi. Sen tukipilareina on vastuu järjestyksestä ja työnteosta, vaikka omat taidot olivatkin siihen rajalliset. Harva vanki tämän kieltää. Vangin oppiminen ajankäyttöön, levon ja työajan erottamiseen toisistaan oli minulle jo saavutus. Työn onnistumisesta tuli hyvä mieli teettäjälle ja tekijälle.

Nykyvankeinhoito ei tunne kokemuspohjaan perustuvaa kulttuuriaan. Alalle sen korkeimmille portaille tullaan siviilikoulutuksen pohjalta ilman minkään alan ammattikokemusta. Vankeinhoito elää muutosta, jonka lopullista päämäärää ei tunneta. Kokeillaan erityismetodeja, joiden tyrkyttäjiä näyttää riittävän. Syntyy hämmennystä työtehtävien hoitoon niin henkilökunnalle kuin vangeillekin. Jopa se rangaistuksen ainoa tarkoitus; vapauden menetys, unohtuu.

keskiviikko 19. huhtikuuta 2023

Tulee mieleen orpo-olo.

 

Jos herra antaa viran, antakoon kyvytkin.

Jälkipeluu on turhaa, mutta sallittakoon sitä vähäsen. Demareilla vaaleissa olivat aate ja arvot  kohdallaan. Ehdokasasettelussa olisi ollut korjattavaa. Siitä johtuen myös asian esille panossa. Luotettiinko liikaa Sanna Marinin vetovoimaan? Hän oli ehdokkaana vain yhdessä vaalipiirissä. Paikat eduskuntaan valitaan kaikissa muissakin vaalipiireissä. Siellä tarvitaan esillä olevia luotettavia ja osaavia ehdokkaita. Näissä asioissa ei Pohjois-Karjalassa parhaalla mahdollisella tavalla onnistuttu. Vaalit olivat kokoomukselle Pyrrhoksen voitto. Sanokaa minun sanoneen.

Perustelen edellistä kokoomuksen mahdollisen hallituskumppanin tavoitteilla. Persut eivät kannata Pariisin ilmastosopimusta, kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia, EU:ta, unionin vahvaa oikeusvaltiovalvontaa. Rajojen sulkemista maahanmuuttajilta he kannattavat ja jo siinä riittää Petteri Orpolla pähkinää purtavaksi. Tähän kun lisää RKP:lle tärkeän kielikysymyksen mahdollisena kokoomuksen hallituksen tukipuolueena, tietää se selittämisen mestaruutta. Ei vähiten RKP:n äänestäjille. Hallitus ei ole vielä kasassa. Pyöröovet pyörivät ja neuvottelijat pyörivät mukana muutellessaan aikaisemmin sanomisiaan. Demarit ovat ainoat, jotka seisovat ennakkoon sanomisiensa takan. Se voi tuoda yllätyksen.  Petteri Orpoa muistuttaisin varoitukseksi: "myös pullaan voi tukehtua".

Sanna Marinin luopuessa demarien puheenjohtajuudesta on syntynyt keskustelua hänen seuraajastaan. Pääkirjoituksessaan Viikko Pohjois-Karjala kirjoitti: "Ihmeitä täyttyy tapahtua, mikäli nimenä on joku muu kuin Antti Lindtman". Tähän sanoisin ihmeitä tapahtuneen jo siinä kun Sanna Marinista tuli puheenjohtaja ja pääministeri. Puheet suurista saappaista ja niiden täyttämisestä ei pidä enää paikkaansa. Sanna jättää sirot korkkarit. Muistakaa tämä. Samoin kun se, että puheenjohtajan pitää kelvata tehtäväänsä lähes kaikille suomalaisille, niin kuin Marinin kohdalla oli. Tämä takasi pronssimitalin eduskuntavaaleissa. Niin kuin sekin, ettei Marin sotkeutunut klikkipolitiikkaan demareissa.

Harmittelen kun valtiopäivien avaus ja Katri Helenan kirjan julkistaminen osuivat samalle päivälle. Valtiopäivätapahtuma jäi vähemmälle huomiolle. Jopa TV1 keskeytti presidentti Niinistön haastattelun ja siirsi lopun siitä Areenaan. Pressavaalien järjestäjien kannattaa ottaa ennakkoon vaalipäivää määrätessään huomioon, ettei Katri Helenalle satu samaksi päiväksi konserttia. Sehän veisi huomion vaalitapahtumalta.

Presidentin vaaliin on yksi jo nimetty. Hän on Harry Harkimo. Yllätys. Loput ehdokkaat joista on kirjoitettu ovat Pekka Haavisto, Olli Rehn ja Mika Aaltonen. Demariehdokkaastakin on kirjoitettu mutta jätän sen puheenjohtaja valinnan jälkeen. Muut mahdolliset ehdokkaat kiemurtelevat julkisuuden syleilyssä. Ei vähiten Ulkopoliittisen instituutin Mika Aaltola. Hänen julkisuutensa lähentelee astumista kuulemaan ääniä tulevaisuudesta. Kuten jotkut niin tekevät julkisuuden hakemisessaan. Ensin Aaltola kielsi asian raamatun mallilla. Sitten pohti ja nyt miettii ehdokkaaksi asettumistaan. Vain tukiryhmä ja rahat puuttuvat. Onko elämä muuttunut niin, että iltapäivälehdet luovat julkisuuden, jolla voi päästä Suomen tasavallan presidentiksi?

sunnuntai 16. huhtikuuta 2023

Hallitus ja Vappu on tulollaan

 

Outsiiterin ajatushajattomo tiedottaa N:3

Melkoista hämminkiä aiheutui kun maakunnista eduskuntaan rynnivät uudet kansanedustajat tulivat ensimmäistä kertaa eduskuntataloon kantamuksineen. Eteisen lattialle jätetyt lapikkaat, supikkaat ja päällysvaatteet osoitti kyllä huomaavaisuutta, mutta naulakotkin olisivat löytyneet sut`kot helpolla. Eväsreput, ja erityisesti niiden sisältö, aiheutti turvahenkilöille  epäilyä ja vaivaa. Mitään nimilappuja tai viimeistä käyttöpäivää ei niistä löytynyt. Samaan vaatteiden kanssa jätettynä eväiden sisällöstä haistelemalla oli vaikea saada selvyyttä. Jälkikoira hajunsa perusteella löysi ensimmäiseksi kuopiolaisten lanttukukon. Ja söi sen ennen turvamiesten väliintuloa. Myöhemmin selvisi, ettei lanttukukko ollutkaan lanttu vaan kalakukko. Koira sai erehdyksestään nuhteet. Karjalan piirakat löytyivät helposti. Paketti oli mennyt muusiksi. Tulohämmennyksestä johtuen jaettiin uusille kansanedustajille narikka- ja ilmaiset ruokalaput tulopäivälle. Samalla päätettiin ostaa eduskuntaan vastaisen varalle suuret jääkaapit ja jälkikoira jatkokoulutukseen.

Puhemiehelle on vaikeuksia löytää kaikkia tyydyttävä istumajärjestys. Erityisen vaikea on löytää kenraaleja tyydyttävä istuin paikka. Oikealla istuvat persut eivät hevillä sieltä lähde, kun oikeistoa nykyään edustavat. Takariviin kentsut eivät helpolla tyydy. Armeijassa on opittu johtamaan edestä. Suurin ongelma syntyy, kun arvomerkkejä ei voi käyttää eduskunnassa. Mikä heidät erottaa tavallisista kansanedustajista? Entäpä jos viereen sattuu istumaan siviilipalvelumies?  Sehän olisi kuulumatonta, että Nato-maan kenraalia häväistään istuttamalla hänet sivarin viereen. Kenraalit esittävätkin, että ongelma vältettäisiin, jos heistä tehdään ministerit.

Opetusministeriksi kenraaleista tuskin päätyy kukaan. Paikka lienee varattu persuille. On yleisessä tiedossa, että koululaisten ja opiskelijoiden kielenkäyttöön ja kielen ymmärtämiseen liittyy ongelmia. Mauri Peltokangas Vaasan vaalipiiristä antoi kielitaidostaan näytteen, jonka voi tarkistaa videolta. Vahvaa osaamista. Tuskin puolue voi jättää käyttämättä.

perjantai 7. huhtikuuta 2023

Outsiiteriltä sisäpiiritietoa

 

 

Outsiiteri tiedottaa 2

Jos venelaiturilla tapahtuu, tapahtuu rannallakin. Rannalle jääneet Duunarit,  Vassarit, Eteenpäin ja Värilliset ovat ihmeissään. Vassareita vituttaa enemmän kuin pientä hampaatonta oravaa hyvänä käpyvuotena. Eteenpäin huomasi olevansa väärinpäin. Duunarit hokasivat, että johtaja on lähtemässä. Minne? Siinäpä tehtävää iltapäivälehdille.

Duunareissa ihmetellään miten ihminen voi luopua vallankahvasta vapaaehtoisesti. Vaikka on nainen. Aikaisemmin luopujalle lähtöön on keksitty jokin syy ja loppusijoituspaikka. Joku pääsi putkimieheksi. Outsiiterille on kerrottu, että syy lähtöön olisi pelko pysyvästä rasitusvammasta. Tällainen vamma syntyy käteen kouristuksesta vallankahvaan. Etäämmälle se näyttäytyy kuin käsi olisi nyrkissä. Läheltä katsoen käsi näyttäisi kuitenkin olevan korkeintaan löysässä nyrkissä. Olipa kysymyksessä kumpainen tapaus tahansa, tilanne on kiusallinen tervehtiessä. Duunaripomo lähdöllään varmisti, ettei halua tuollaista vammaa itselleen. Kerrotaan pitkään vallankahvaa puristaneen omaisten joutuneen laittamaan kouristuneeseen käteen kukkakimpun viimeistä tervehdystä tehdessä. Kimppa ja perusteelliset pelkäävät pahempaa olevan tulossa. Jos duunareiden pomo valitaan YK:hon, EU:hun tai Natoon pomoksi?

Rannalla Värilliset ja Eteenpäin porukka vakuuttelevat, ettei veneeseen pääsyyn heillä ole kiinostusta. Eteenpäin porukalle huutelee EU:ssa kasvamassa ja koroillaan elävä jäsen, että johtoporukan on erottava. Ja kaiken käännyttävä toisinpäin. Värilliset katselevat värikarttaansa. Löytyisikö jokin korjattava maailmassa vielä löytyä. Ja olisiko joku toinen parempi johtoon kuin tämä entinen.

Jäämme seuraamaan tilanteen kehitystä.

torstai 6. huhtikuuta 2023

On Orpon aika astua vastuuseen

Tuleeko kylmää kyytiä ja tuulta tupaan

1.4.2023. klo 14,45. Tämä juttu ei ole aprillijuttu. Kirjoitan pakinani tällä kertaa kahdessa osassa. Tarkoituksella kertoa tuntemuksiani ennen vaalia ja toisessa osassa vaalitulosten selvittyä. Kuten tiedettyä en kuulu minkään puolueen sisäpiiriin, josta johtuen tietoni tulevat yleisestä mediasta ja "toreilta" kuultuna. Siis siten kuin suurimmalla osalla suomalaisia.

Äänestäminen perustuu ajatukseen vaikuttaa johonkin asiaan. Millä tietämyksellä äänensä antaa ja kenelle, vaihtelee suuresti. Poliittiset puolueet pyrkivät ohjelmillaan auttamaan ja ohjaamaan äänestäjää. Kaikkia puolueet eivät tavoita. En häpeä tunnustaa, että aikoinaan Helsinkiin muuttaneena äänestin kuntavaaleissa valokuvan perusteella. En tuntenut puolueita, en ehdokkaita enkä ketään joka juuri kaupunkiin tullutta vaikeuksissa auttaisi. Vaalisalaisuus ei paljastu, kun kerron äänestäneeni naisehdokasta. Oli nätti ja tukka permanentissa sen ajan mukaan.

Näissä vaaleissa useimman mielestä kansalaiset jakautuvat oikeistoon, vasemmistoon ja tyytymättömiin. Vasemmisto edustaa nykyaikaista elämänmuotoa ja oikeisto tukeutuu muutoksiin varauksellisemmin. Tyytymättömillä ei ole selvää mihin pyrkivät. Siksi heitä on alettu kutsua populisteiksi.

Näyttää kuin näistä vaaleista tulisi henkilövaalit. Jotkut kutsuvat myös pääministerivaaleiksi. Kokoomusta edustaa Petteri Orpo. Hän pitää puhetta valtion velasta ja sen maksamisesta. Hän sanoo, ettei kysymys ole palvelujen leikkaamisesta. Mistä? Se on jäänyt useimmalle toritaloustietäjälle epäselväksi. Tyytymättömiä edustaa PerusSuomalaisten Riikka Purra. Hän on kaikkeen tyytymätön. Erityisesti hallitukseen, joka ei ole tehnyt mitään tai sitten väärin. Joissain tapauksissa liian myöhään tai sitten aikaisin. Näillä tavoitteilla persut keräävät ääniä. Jos nämä vaalit ovat henkilövaalit ylivertainen henkilö silloin on Sanna Marin. Hänen selväsanaisuus, asiaosaaminen ja esiintymisrohkeus ovat omaa luokkaansa. Jos vaalit ovatkin pääministerivaalit nousee vielä selvemmin ykköseksi pääministeriksi. Riittää kun ottaa huomioon kokemuksen tehtävään menneeltä vaalikaudelta ja maailman laajuisen tunnettavuuden läpi poliittisten toimijoiden. Näillä perusteilla veikkaan vaalitulokseksi: demarit ykkönen, kokoomus kakkonen ja persut kolmonen.

2.4.2023. klo 23,30

Vaalin tulos  ykkönen on kokoomus, kakkonen persut ja kolmonen demarit pienin eroin. Tulos osoittaa miten vaikeaa vaalitulosta on ennustaa. Voisiko sanoa, että vaalit ovat demokratian heikoin lenkki? Ja samalla vahvin. Parhainta vaaleissa on, että sillä kysellään äänestäjien mielipidettä. Monesti sellaisiin asioihin, joista äänestäjillä on vähän tietoa. Kun kuulin persujen puoluesihteeri Arto Luukkaisen voittopuheessa sanovan persujen olevan työtätekevien puolue, pitänee kysellä siihen  tarkemmin perusteita. Petteri Orpon kiitospuhe oli hymyä, taloutta ja sormella osoittelua kannattajille Trumpin malliin. Sanna Marin on osoittanut kykynsä pääministerinä ja suoraselkäisyyttä hän osoitti myös "vaalitappiossa". Häntä tullaan tarvitsemaan vielä moneen tehtävään.