EI VAAN LEIVÄSTÄ....

Kaksi edellistä iltaa olen viettänyt Ohvanan kulttuuritalolla. Ensimmäisenä iltana katsottiin Musikaalikeitosta ja toisena Radio rätisee. Molempia suosittelen sullekin.
On hyvä nähdä miten pieni kolmen ihmisen porukka saa aikaan monipuolisen ja alallaan tasokkaan esityksen. Musiikin, laulun, puhe-esiintymisen, ohjauksen ja lavastuksen voi panna esiin syrjäseudulla yhtä hyvin kuin kaupunkien keskeisillä esiintymis areenoilla.
Ainoa ongelma vain on miten ihmiset löytävät Ohvanaan. Nyt katsojia riitti, mutta esitykset pitäisi ymmärtääkseni saada jatkumaan pitempiaikaisesti jo kustannus syistä.
Tässäpä vinkki erilaisille porukoille virkistyskohteeksi. Pikkujoulut, kerhojen aloitus ja lopetustapahtumat ynnä muut sopivat mielestäni Ohvanan porukan vetämiksi ohjelman puolesta. Ohvanalaiset tulevat muuttuvalla ohjelmallaan myös vierailemaan kotipaikallesi tai perhejuhliin.
Kun suoraan sanon niin kateeksi käy tohmajärveläisenä ja miksikäs ei myös keski-karjalaisena hammaslahtelaisia siitä, että ovat saaneet omalle paikkakunnalleen tasokkaan kulttuuriporukan.
Ihminen ei elä yksin leivästä. Elämään tarvitaan henkistä sisältöä, jota musiikki ja laulu hyvin esiinpantuna tarjoaa.
Kiitos Maria Sarkkinen, Samuli Moilanen ja Jari Salokangas esityksestänne. Toivotan menestystä tulevaisuuteen. Teitä tarvitaan.

Eilisestä T:järven kirkkovaltuuston kokouksesta

Rutiini vuoden viimeinen kokous. Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 ja suunnitelmavuodet 2016 - 2017 tulivat hyväksytyiksi.
Yleensä näissä kokouksissa istuu mykkää porukkaa. Ei puhuta eikä pukahdeta. Eilen oli toisin. Keskustelu syntyi seurakuntasalin urkujen korjausaikataulusta. Sitä esitettiin nopeudettavaksi. Värtsilän kaksion kaupasta ja käytöstä keskusteltiin ja Värtsilän kirkon maalauksesta käytin minäkin "vastuullisena" puheenvuoron.
******
Urkujen korjausaikataulu jäi ennalleen äänin 12 - 5 yksi tyhjä. Kaksion käyttö ja kirkon maalaus saivat ponnen saatikseen seuraavalle valtuustokaudelle.
*****
Kuten tunnettua Värtsilässä on meneillään toimet ja rahankeräys kirkon maalaamiseksi. Aktiivisuus on hyväksi asialle kuin asialle. Siitä on annettava tunnustus vetäjille. Seurakunta ei ole niitä kaikkein notkeimpia ideoiden herättäjiä eikä toimeen panijoita. Ei tässä Värtsilän kirkonkaan asiassa.
Kun olen ollut "projektissa" yhtenä osallisena Kiinteistö- ja ympäristötyön johtokunnan puheenjohtajana niin tuompa tietoonne myös eilisen puheenvuoroni pääpiirteissään.
******
Yhteisössö, jossa toimivat virka- ja luottamushenkilöt pitää edetä tietyn kaavan mukaaan. Myös kirkon maalaamisessa.
Ensin pitää tehdä päätös, että kirkko maalataan. Tällainen päätös puuttuu seurakunnalta. Jos päätös tehdään, edetään rahoituksen järjestämiseen. Yleensä varataan, joku summa. Se voi olla suuri tai pieni. Se on reitti seuraavaan vaiheeseen. Päätetään millainen maalaus suoritetaan ja millä maalilla. Kysymyksessä Värtsilässä on vanha lateksimaaalipohja. Se on osoittautunut uudelleeen maalaamisessa ongelmalliseksi. Tämäkin päätös on tehtävä seurakunnassa, koska se on oleellinen laadun ja hinnan suhteen. Vasta näiden päätösten jälkeen voidaan pyytää urakoitsijoilta tarjouksia maalauksen suorittamisesta. Vasta tässä voidaan tietää maalauksen hinta.
Vastuullisena luottamushenkilönä en, eikä kiinteistöjohtokunta ole voinut lähteä tukemaan tai estämään värtsiläläisten talkoohanketta kirkon maalaamiseksi.
Jos jotkut muut ovat sopineet muuta tai toimineet harhaan johtavasti, ei ole tiedossani. Omalta kohdaltani kaikki se mitä olen sanonut asiasta ovat kirjallisesti dokumentuina seurakunnassa.
Uskon, seurakunnan ottavan vastaan yllä olevat päätökset tehtyään värtsiläläisten tuen kirkon maalaamiseen. Ennen päätöksiä, se ei ymmärtääkseni ole mahdollista. Se ohittaisi seurakunnan demokraattisen päätöksen teon ja jopa aliarvioisi sitä.
Jäädessäni sivuun luottamustehtävistä toivon menestystä tuleville toimille niin Värtsilässä kuin laajemminkin seurakunnassa.
Aamen.

MISTÄ NÄITÄ IDEOITA TULEE?

Nyt vouhotetaan Tohmajärven vedestä ja rannoista. Jos lähtökohta on vain se, että valtiolta ollaan saamassa 350000 euroa, niin pitää muistaa panna menopuolelle sama määrä kunnanverovaroja.
Ja mitä sillä rahalla saadaan aikaseksi? Ei tiedetä edes sitä mitä pitäisi tehdä. Vanhaa veden parantamissuunnitelmaa tuolla rahalla ei saada kuin raapaistuksi.
Käykää hyvät ihmiset, jos olette verorahoistanne ja niiden käytöstä kiinnostuneita, katsomassa teknillisestä toimistosta tehtyä veden parannussuunnitelmaa ja sen kustannuksia. Ne antavat viitteitä tulevasta. Eivätkä takaa vielä sittenkään onnistumista. Sen se kertoo, ettei Tohmajärvi palaa kymmeniin vuosiin entiselleen. Ei ehkä koskaan. Näin se vaan valitettavasti on.
Miten on mahdollista, että nyt ilman mitään suunnitelmia ollaan järveen upottamassa 700000 euroa?
Kirjoitin järven "pelastamisen puolesta" aikoinaan kymmeniä lehtijuttuja. Ne olivat tunteeseen vetoavia. Tunne jäi sivuun, kun olin mukana jäsenenä veden parannusprojektissa.
Tosiasioita ei voi kiistää kuin valtuustosalissa. Sinne ei aina kaikille järjen ja mahdollisuuksien ääni kuulu.
Herää mieleen Ruonansuun joululaulun sanat: "Onko pakko, jos ei taho?" Nimittäin olla maksamassa tätäkään projektia, jos siihen päätyvät.

Julkaistu tänään Viikko Pohjois-Karjalassa

Saako hotapulveria osuuskassasta

Seurakuntavaalit on saatu pidetyksi. Niin myös Tohmajärvellä. Jos äänestysprosentti kuvaa seurakuntalaisten kiinnostusta omaa seurakuntaansa kohtaan niin eipä hyvältä näytä. Tohmajärvellä äänestysprosentti oli 13,2. Vaaliuurnille vaivautui  3174:stä äänioikeutetusta 421, joista 2 turhaan. Kahden äänet hylättiin.

Olen toiminut Tohmajärven seurakunnan erilaisissa luottamustehtävissä, pääasiassa  kiinteistö- ja ympäristötyönjohtokunnassa parikymmentä vuotta. Näissä vaaleissa en ollut ehdokkaana. Alkoi tuntua siltä, että on turha potkia tutkainta vastaan. Demokraattinen päätäntävalta valtuustoilta, joka viitisentoista vuotta sitten oli aluillaan, näyttää tukahtuvan. Valtaa on siirretty papin johtamalle kirkkoneuvostolle. Myös ns. maallisissa asioissa. Tavallinen seurakuntalainen, ei viitsi vaivautua äänestämään, jos äänellä ei ole vaikutusta mihinkään.  Saman päätöksen tein itsekin. En kuitenkaan laiskuuttani tai harkitsematta.

Olen julkisuudessa ja kokouksissa puhunut  seurakunnan maaomaisuuden myymistä vastaan erityisesti Kirkkoniemen rantojen osalta. Valtuustoehdokkaiden esittelytilaisuudessa kysyin kuka puolustaa kantaani, ettei rantoja myydä. Kukaan ei ilmoittanut puolustavansa. Koska asia oli minulle tärkeä ilmoitin, etten äänestä heistä ketään.

*****

Eduskuntavaaleissa aion olla kiukuttelematta ja äänestää. Puoluekin on varmistunut, mutta henkilö on vielä tietymättömissä. Henkilökohtainen kysely asioista ei eduskuntavaaleissa kaikkien ehdokkaiden osalta voi toteutua. Äänestyspäätös on tehtävä uskon ja luottamuksen varassa.

Nykyaikana moni tekee äänestyspäätöksensä vaalipiireissäkin ns. valtakunnallisten keulapolitiikkojen esiintymisen perusteella. Omat ehdokkaat tulevat paremmin esiin vain vaalien alla. No, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Mielipide mittauksetkin mittaavat suurimmalta osalta näiden keulakuvien televisio esiintymistä ja niissä onnistumista. Sipilänkin todelliset taidot tullaan arvostelemaan vasta silloin kun hän alkaa tehdä päätöksiä.

******

Sote-palvelut on saatu sullottua kuntayhtymiin. Nyt pitäisi vielä saada sovitettua ne kuntalakiin ja erityisesti perustuslakiin. Kunta näyttää olevan peruspilari koosta riippumatta, joka on ja pysyy. Vaikka rahaa sen ylläpitoon ei ole pennin jetinaa. Perustuslaki velvoittaa kunnat tuottamaan kuntalaisille riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Onko kysymyksessä tulkinta mitkä ovat riittävät? Ja mikä on se riittävä kuntalaisen demokraattinen vaikutusmahdollisuus sote-palveluihin uudessa järjestelmässä. Ja vastaus pitäisi saada myös siihen mihin itsenäisiä kuntia tarvitaan, jos toiminnasta ja taloudesta lohkaistaan 60 70 % pois?

*****

OP-ryhmä, joka meikäläisen sanastossa kulkee vielä nimellä osuuskassa, lähtee sotkemaan sote-soppaa. Ensi hätään osuuskassa perustaa puolenkymmentä täyden palvelun sairaalaa. Rahhoo en osuuskassasta vuosi sitten saanutkaan. On se soma, jos kohta hotapulveria.

                                                                       Veijo Tuunanen

Kirkkoa malataan...ko?

Mikä on suonut meikäläiselle kunnian olla eräiden värtsiläläisten "kirkon maalaajien" sylkykuppina? Sekö, että olen luottamushenkilönä parikymmentä vuotta toimineena esittänyt kaikki mielipiteeni kirjallisesti. Ja siksi, ettei niitä muuksi voi tulkita tai kääntää. Jos tehtävässäni olen epäonnistunut, niin paperilta aina voi löytää kohdan, jossa olen ollut pielessä.

Olen visusti pitänyt papille kuuluvat asiat erossa luottamushenkilöasioista. Siksi en tiedä termistöä: messut, sakramentti, liturgia, agapeateria, eukharisia tai agape, joita Erkki Lintunen käytti kirjoituksessaan käsitellessään kirkon maalaamista. Vajavaisesta ja käytännön kautta saadusta kokemuksesta pystyn puhumaan vain rakennuksen maalaamisesta, lämmityksestä ja rakennuksen käytöstä suhteessa kustannuksiin. Ne olen julkaissut ja ovat saatavina myös kirkkoherran virastosta, jos joku niitä kaipaa.

Värtsissä voi kirjoittaa nimimerkin takana vaikkapa Tuunasen höpinöistä. Asia jotka höpinäksi sanotaan, voisivat olla lähempänä totuutta. Seurakunnan rivitalokaksiota on yritetty myydä lehti-ilmoituksilla ja jopa tarjouksia pyytäen jo vuosia sitten. Ei ole ollut ostajia. Seurakuntasaliin ja kerhotiloihin en lapsia enää laittaisi. Ennen kuin on varmistettu, ettei tiloissa ole hometta. Alku haistelun voi suorittaa ns. bunkkerin tiloissa.

Olen luopumassa seurakunnan luottamustehtävistä. En asettunut enää ehdolle valtuustovaaleissa. Syy on muutos seurakunnan asioiden hoidossa. Pidän tärkeänä, että papit hoitavat hengelliset asiat. Luottamushenkilöille jää enemmän maallisten ja taloudellisten asioiden hoito. Valtuusto on Tohmajärven seurakunnassa siirtänyt itselleen kuuluvia asioita kirkkoneuvoston päätettäväksi nimenomaan kiinteistöasioissa. Valta näin siirtyy virkamiehille, joita pappi edustaa neuvoston puheenjohtajana. Pidin ja pidän muutosta huonona seurakuntalaisten kannalta katsottuna.

Palataan Värtsilän kirkon maalaamiseen. Värtsistä luin kirkon maalaamisen maksavan 29775 euroa. Kiinteistö- ja ympäristötyönjohtokunta on antanut maalauksesta tehdä karkean arvion. Muuten asiaa ei ole käsitelty.

Ennen kuin pensseli pannaan purkkiin on määriteltävä mitä maalia käytetään ja miten lateksimaalin päälle maalataan. Poistetaanko vanha maali? Tiedän sen olevan ensiarvoisen tärkeää. Ja kallista hyvin suoritettuna. Kirkon maalausta ei voi perustaa eurotarkkaan karkeaan arvioon ilman, että tiedetään mitä maalaukselta vaaditaan. Kun vaatimustaso on määritelty ja siitä saatu urakkatarjoukset, voidaan päättää maalauksesta ja tiedetään hinta mitä maalaus maksaa.

Mutta näistä asioista päättääkin sitten toiset henkilöt. Ennen maalauspäätöstä on varojen keräys arveluttavaa. Rahan keräys on tarkoin luvanvaraista toimintaa. Seurakunnan, jolla on verotusoikeus, on suhtauduttava nimissään kerättävään rahaan pidättyvästi. Tässäpä tätä maalimönjää.

Sanomalehti Karjalainen valikoi

Sirpa Suomelainen teki jutun Erkki Lintusesta ja siinä sivussa Värtsilän kirkosta. Seurakunnan luottamushenkilönä kirjoitin tosiasioita Värtsilän kirkon käytöstä ja kustannuksista lehden mielipidepalstalle. Juttu otettiin vastaan ja luvattiin julkaista, mikä kuitenkaan sitten ei toteutunut.
Soitettuani vastaavalle toimittaja Helena Tahvanaiselle hän ilmoitti, ettei kirjoitustani nyt kuitenkaan julkaista. Selvää syytä muutokseen hän ei ainakaan minulle ilmaissut.
Henkilö kohtaisesti epäilen syyn löytyvän jutun kirjoittajan Sirpa Suomalaisen "suojelusta". Arvostelinhan hänen yksipuolista kirjoitustapaa turvautuessaan vain Erkki Lintusen mielipiteisiin jutussaan.
Jotta kirjoitukseni ei jäisi vain omeksi mielipiteekseni julkaisen Karjalaisen hyllyttämän kirjoitukseni nyt blogissani.
Tärkein syy miksi pidän julkaisua tärkeänä on se, että on arveluttavaa kerätä ihmisiltä rahaa esim.kirkon maalaamiseen, josta seurakunta ei ole tehnyt mitään päätöstä. Miten menetellään keräysrahojen kanssa, jos kirkkoa ei maalattaisikaan? Kirkkoa ja seurakuntaa ei mielestäni tule sotkea rahan keräykseen, joka tapahtuu varsinaisen seurakuntatoiminnan ulkopuolella. Varsinkaan kun rahan keräyksellä mahdollisesti saatavat varat ovat eri luokkaa kirkon maalaamiskustannusten kanssa.

Alla julkaisematta jäänyt mielipide kirjoitus:

Seurakunta hallinnoi ja hoitaa kirkkojaan.

Sirpa Suomalaisen  Värtsilän entisen kirkkoherra Erkki Lintusen haastattelusta (Karjalainen 1.11) saa kuvan, että Värtsilän kirkko on hoidettu Erkki Lintusen johtamien talkoiden turvin. Jutun alaotsikko: "Värtsilä: Seuraava taistelu käydään kirkon ulkomaalauksesta" antaa kuvan seurakunnan kyvyttömyydestä hoitaa kirkkojaan.

Erkki Lintunen tietää tarkalleen seurakunnan toimet Värtsilän kirkon käytöstä ja kunnosta. Hänen pitäisi myös tietää mitä kirkon ylläpito maksaa. Talous ei voi pohjautua keräysten varaan, enempää kuin toiminta  talkootyöhön.

Kiinteistö- ja ympäristötyönjohtokunta on kokouksessaan 13.8.2013., sen 23 §:ssä allekirjoittaneen päätösesityksestä tehnyt esityksen kirkkoneuvostolle Värtsilän kirkon muuttamiseksi ns. kesäkirkoksi ja mitä muutos aiheuttaa kirkkorakennukselle. Päätösesitys kokonaisuudessaan on nähtävänä ko. kokouksen pöytäkirjoista.

Kiinteistö- ja ympäristötyönjohtokunta perusti päätöksensä pitkäaikaiseen seurantaan kirkon kunnosta ja käyttöasteesta.  Seuraavassa osa perusteista: Vuonna 2013  Värtsilän kirkossa on ollut 4 tapahtumaa, joissa on ollut yhteensä 227 osallistujaa. Lisäksi oli tulossa vielä messu 28.8.2013 messu.

Vuonna 2012 ovat toimintamenot olleet 34000 euroa ja toimintatulot 500 euroa. Saman ajan sähkökulut ovat olleet 1372,50 euroa ja lämmityskulut 9762,12 euroa.

Onko kirkon käyttöaste riittävä syntyneille kustannuksille jää lukijan pääteltäväksi. Selvää lienee, ettei kirkko- ja seurakuntasali lämpene yhdellä lämpöpumpulla.

Tohmajärven seurakunnassa ei ole tehty päätöksiä Värtsilän kirkon maalaamisesta. Siksi rahan keräys tuntuu ennenaikaiselta eikä seurakunta ole sitä järjestämässä. Varsinkaan kun maalaamisen kustannusarviotakaan ei ole tehty. Lateksilla maalattu kirkko aiheuttaa huomattavia lisäkustannuksia uusmaalaukseen.

Kirkkoherra Erkki Lintuselle on toimitettu kaikki se tieto, mitä tulee Värtsilän kirkon käyttöön kiinteistö- ja ympäristötyönjohtokunnan päätösten osalta. Sama tieto olisi annettu myös toimittaja Sirpa Suomalaiselle alkuperäisin pöytäkirjoin jos hän olisi niitä kysynyt. Seurakunta ei käy taistelua Värtsilän kanssa kirkon maalaamisesta. Seurakunnalla on virka- ja luottamushenkilöt, jotka hoitavat kirkkoja parhaan älynsä ja osaamisensa puitteissa.

                                 Veijo Tuunanen

            Tohmajärven evl. seurakunnan kiinteistö- ja ympäristötyön johtokunnan puh.joht.              

Valtuusto päätti, kuka sääti.

Eilisessä kunnanvaltuuston kokouksessa päätettiin enemmän kuntalaisia koskevia asioita, kuin vuoden muissa kokouksissa koko vuonna. Eikä aikaakaan tuhlattu paria tuntia enempää. Hyvä näin.
Yhdessä asia jäin ihmettelemään logiikkaa, jolla samassa asiassa edettiin. Se oli kiinteistöverosta päättäminen.
Yhteiskunta on lakisääteisesti määrännyt verovelvolliset. Valtuusto vapautti verosta ns. yleishyödylliset kiinteistöt. Onko Tohmajärven kunta jo niin hyvässä taloudellisessa tilanteessa, että verovapaus on perusteltua? Johdonmukaisuus päätöksestä suhteessa muihin verovelvollisiin jäi puuttumaan.
Kunnalta jäi päätöksen takia 5000 euron tulot saamatta. Se on pieni summa. Kuitenkin sillä olisi yhden toimeentuloturva taattu vuodeksi.
Sosiaalista toimintaa kylätaloilla harrastetaan kovin vähän. Kyllä ns. yleishyödyllisiä taloja tarvitaan. Mutta onko niiden toiminta taattu Tohmajärvelläkään, jos niille vuodessa vaikka jaettaisiin tasan tuo 5000 euroa. En usko.
******
Valtuustossa ei vielä ollut käsiteltävinä edellisestä valtuustossa jatkovalmisteluun siirretyt näkötorni ja Kirkkoniemen uimaranta/virkistyskeskus/järvenparannus  suunnitelmia. Samoin konsultin talouden tasapainoittamisehdotukset eivät ole edenneet valtuustokäsittelyyn. Olisi jo aika. Vai onko ne haudattu hiljaisuudessa? Mahdottomilta ne tuntuivatkin.

Ketä mainostetaan?

Olen seurannut vuosikymmeniä Katri Helenan iskelmälaulajan uraa. Voinpa sanoneeni oleeni hänen faninsa.
Viime kesä sai ainakin minut epäilemään asennettani häneen. Kyseessä oli hänen nimeensä pyöritetty raitti humputus. Kuka sitä tarvitsi? Tuskin se poiki menestystä Katri Helenalle tai vielä vähemmän Tohmajärven kunnalle.
Asia tuli mieleeni, kun luin viikon vaihteen (siis isänpäivän) Ilta-Sanomista kahden aukeaman jutun otsikolla " Tommi hyppäisi puolestani vaikka jäihin."
Jutussa kerrottiin tietenkin auvoisesta rakkaudesta kuten Katri Helena on kertonut aikaisemmistakin rakkauksistaan. Ei siis mitään uutta.
Tohmajärvestä hän ei maininnut nytkään mitään. Kuten ei aikaisemminkaan.
Vastapainoksi tulkoon mainittua Kari Salmelainen, joka muistaa aina julkisuudessa mainita Tohmajärven. Niin myös taannoin Putous ohjelmassa.
Samassa Ilta-Sanoman jutussa Katri Helena ei maininnut isänpäivästä eikä omasta isästään mitään. Lopussa olllut konserttimainos ei kuitenkaan ollut unohtunut pois.
Että ketähän kukakin mainostaa?

Pikkujoulun avaus

Nämä tortut pöllittiin hirvipeijaisista.

Vähän Värtsilän kirkosta

Erkki Lintunen vyöryttää mielipiteitään Värtsilän kirkosta lehdistöön. Mielipide palstalla niillä on mielipiteen vaikutus. Kokonaan toinen asia on, jos samat mielipiteet ilman muiden, tässä tapauksessa Tohmajärven seurakunnan virkamiesten tai luottamushenkilöiden näkemyksiä tulevat julkisuuteen. Syntyy vaikutelma mielipiteistä, että ne ovat ainoaa totuutta.
Virhe on julkaisevan lehden tai ainakin jutun tehneen toimittajan.
En puutu vanhaan asiaan kuin siltä osin, jossa henkilökohtaisesti näkyy "näppini" jälki. Tein aikoinaan päätösesityksen Värtsilän kirkon muuttamiseksi ns. kesäkirkoksi. Se kirjoitusvirheineen alempana.
Mitään olennaista tuonkaan päätösesityksen teon jälkeen ei Värtsilän kirkon tiimoilla ole tapahtunut.

Kiinteistö- ja ympäristötyön johtokunnan kokous 13.8.2013 sen 23 § Muut asiat.

 

Puheenjohtajan esityksestä johtokunta päättää esittää kirkkoneuvostolle seuraavaa.

 

Päätösehdotus:

Värtsilän kirkkokiinteistöstä muodostetaan ns. kesäkirkko.

Kiinteistön lämmitys lopetetaan. Jäätyvät lämmityksessä tarvittavat nesteet poistetaan. Kaikki lämmityksessä tarvittavat laitteet jätetään paikoilleen odottamaan mahdollista uuskäyttöä.

Sähköliittymä ja kaikki siihen liittyvä tarpeisto ja laitteisto jäävät paikoilleen.

Urut ja kirkkoirtaimisto jäävät paikoilleen kesäaikaista käyttöä varten.

Kirkon varas-, palo- ja mahdollinen muu valvonta pidetään toiminnassa ja kunnossa.

Kiinteistön lumityöt lopetetaan. Kesäaikaiset hoitotyöt jatkuvat entisellään.

 

Perustelut:

Seurakuntalaisten käynti kirkossa suhteessa seurakunnalle tuleviin kustannuksiin käyntikertaa kohti on kustannustasoon nähden epäedullinen.

Seurakunnalla ei ole varaa Värtsilän kirkossa edessä oleviin ja kohta pakollisiin remonttikustan Kirkkoniemen vanha pappila. Nämä kaikki yhdessä ovat liian suuri rakennusmassa pidettäväksi kaikki moitteettomassa kunnossa ja käytössä.

Samalla kun Värtsilän kirkko muutetaan kesäkirkoksi on ryhdyttävä ajattelemaan vanhan pappilan käyttöä ja mahdollista myymistä.

Värtsilän kirkon muuttaminen kesäkirkoksi ei merkittävästi heikennä varsinaista seurakuntatyötä. Haittaa seurakuntalaisille voidaan vähentää tarjoamalla heille kyyditystä Kirkkoniemen kirkkoon.

 

Tietoa Värtsilän kirkon käytöstä ja kustannuksista:

Vuonna 2013 on Värtsilän kirkossa ollut 4 tapahtumaa, joissa on ollut yhteensä 227 osallistujaa.

Lisäksi kylätalolla on ollut seurakuntatapahtumaan 25 osallistujaa ja kesäteatteri tapahtumaan 47 osallistujaa.

Kirkkoon on tulossa tänä vuonna vielä 28.8 messu.

 

Vuonna 2012 ovat toimintamenot olleet 34000 euroa

              ”         ”    toimintatulot      ”          500 euroa.

 

Vuoden 2012 sähkökulut ovat olleet 1372,50 euroa

Vuoden 2012 lämmitysöljykulut ovat olleet 9762,12 euroa

Eli sähkö ja öljy yhteensä 11134,62 euroa.