S:llä ei pitkälle pötkitä

Sinisillä enää yksi vaihtoehto

Viikko tässä on mennyt äimistellessä Susanna Kosken ohjeita sairaalle työttömälle, miten hänen mielestään työkyvyttömän tulisi hankkia lisäarvoa niukkaan toimeentuloon. Rajoitteita kun Kosken mukaan on kaikilla. Ja naurut päälle. Minusta se oli kuvottavaa puhetta ja käytöstä, mutta jotain hyvääkin siinä näin. Se oli rehellistä puhetta markkinaliberalistiseen ajatukseen hurahtaneelta ihmiseltä, jonka kaikki ongelmat ratkaisee markkinat. Näinkö kokoomuksessa ratkaistaan laajemminkin tulevaisuudessa yhteiskunnallisia asioita?

Pressiklubissa pääsi Koski selittelemään sanojaan, mutta eihän mustaa valkoiseksi saa blondikaan. Pirkka-Pekka Petelius, tämä joka paikan tietäjä ja höylä,  otti tehtäväkseen selittäjän ja ymmärtäjän roolin Kosken mielipiteistä ja puheista. Malliin, kyllä minä vähän paheksun, mutta samalla ymmärrän Susannaa. Mitä Petelius yritti sanoa? Sitäkö, että jos ruokapöydässä aikuinen tahallaan pieraisee, sitä pitäisi ymmärtää?

Hallituksessa on täysi paniikki sotensa kanssa. Se näkyy siinä, ettei Sipilää juuri näy kyselytunneilla eikä Suomessakaan. Orpon papereille kusi oma koira ja Sote kysymyksiin hän vastaa velan vähenemisellä joka kuitenkin lisääntyy. Sote asioidenhoito hallituksessa näytetään jätetyn kahden naisen varaan. Ja puhetta Anu Vehviläiseltä ja Annukka Saarikolta tule kuin vettä vaan Tippavaaran isännältä. Kysyä pitää, uskovatko he omiin puheisiinkaan? Olen pitänyt heitä kelpo ihmisinä omine heikkouksineen. Eivätkö he huomaa, että sotelaiva tyhjenee matkustajista ja henkilökunnastakin. Juoksupyörää voi tarjota ratkaisuksi kansanedustajille, mutta ei äänestäjille.

Sinisten paniikki näkyy lopun tulemisena. Logon S ottaminen sok-laiselta kaupalta tuskin tuo pysyvyyttä liikkeelle, kun SS ei tuonut pysyvyyttä Saksaankaan. Uudistusmielinen konservatismi tuntuu samalta kun myrtynyttä maitoa lantattaisiin juuri lypsetyllä. Tuskin kelpaa kansalle. Sinisillä on ainoa oljenkorsi olemassa olonsa takaamiseksi, että hylkäävät tulevassa äänestyksessä soten. Se jopa tavallisen kansan silmissä näyttää mahtitekona markkinataloutta vastaan. Samalla se osoittaisi kaapin paikan kepun yhden ratkaisun politiikalle ja kokoomuskansanedustajien istumisen vuoroin kunnanedustajana ja vuoroin kansanedustajana vaihtaen mielipidettään ilman vastuuta mistään.

Toivotan kevyitä multia sotelle.                       

Julkaistu Hesarissa 13.5.-18

Rikos ja rangaistus puntarissa

"Rangaistuksen pitää tuntua", kertoo näkemyksiään tuomioiden merkityksestä (hs.12.5) lehtihaastattelussa oikeusministeri Antti Häkkänen. Rikos ja rangaistus on yhtälö, jota on yritetty ratkaista vuosituhansia vaihtelevalla menestyksellä. Sitä näytetään yritettävän nytkin.

Rangaistuksen ensisijaiseksi tehtäväksi oikeusministeri Antti Häkkänen ilmoittaa sen, että tuomitun teko yhteiskunnan silmissä saa riittävän rangaistuksen. Onko tavoitteeseen piilotettu ihmisten mielessä kosto rikollisesta teosta? Jos on, niin tällä tiellä ei tule loppua. Kosto vie kasvavaan kierteeseen. Toissijaiseksi tehtäväksi rangaistuksissa oikeusministeri näkee tuomitun kuntouttamisen yhteiskuntakelpoiseksi kansalaiseksi. Tehtäväksi tavoite näyttää mahdottomalta.

Laissa vankilan päätehtävä on toteuttaa rangaistusten täytäntöönpano, jos rangaistus on vapaudenmenetys. Miten se toteutetaan näyttää Suomessa nousseen keskusteluun, jossa on enemmän asiantuntijoita kuin käytössä olevia rangaistusmuotoja. Vapaudenmenetyksen vaihtoehtoja eivät ole ehdonalainen, pantarangaistus tai muut sinällään kannatettavat vankeinhoitomuodot. On myös kysyttävä toteutuuko vapaudenmenetys rangaistuksissa jos rangaistun olot paranevat rangaistusta suoritettaessa.

Oikeusministeri Antti Häkkäsen mielestä rangaistuksen  pitää tuntua ja juuri rangaistavalle  henkilölle. Tutkimuksissa ja käytännössä rangaistuksen kovuudella ei ole nähty rikollisuuteen suurtakaan merkitystä. Sitä vastoin tavallisille lainkuuliaiselle ihmisille rangaistuksien kovuudella uskon pelotteena  olevan merkitystä pysyä lainkuuliaisena.

Käytännöntyötä vankilassa vuosikymmenet tehneenä voin omana mielipiteenäni vakuuttaa, että vankilatuomion rangaistustavoitteet toteutuvat tuomion alkukuukausina. Siitä eteenpäin alkaa laitostuminen sen hyvissä ja huonoissa muodoissa.

MUISTA ÄITIÄ

Eläkelupaus ja äidit

Puheenjohtaja Antti Rinteen selvä lupaus Vappupuheessa 100 euroa alle 1400 euron eläkeläisille oli loistava veto monessakin mielessä. Se oli yksikön ensimmäisessä persoonassa annettu, jonka ymmärsivät tavalliset kansalaiset. Sen ymmärsivät myös Sipilä ja Orpo, koska molemmat lähtivät laukalle. Rinteen esitystä on vaikea järkisyillä lähteä vastustamaan. Siksipä he eduskunnan kyselytunnilla joutuivat kiemurtelemaan ja vastaamaan "hyvää päivää kirvesvartta" tyyliin niitä näitä. Heidän mukaansa ei ole rahaa tämmöiseen, vaikka Rinne selvästi ilmoitti, että korotus toteutettaisiin tietyn ohjelman kautta jaettuna useammalle vuodelle.

Sipilän hädän ymmärtää kun huomioi, että hänen lehmäkauppansa loppumaksut taitavat jäädä saamatta. Sotejunan piti puksuttaa kunniakierroksille omille maakunta-asemille. Nyt junan konduktööriksi näyttää tulevan Paavo Väyrynen ja hänen vastuunsa junan pääteasemasta ja aikataulusta saattaa olla toinen, niin kuin monen muunkin vastuullisen kepun kannattajan.

Lehmäkaupoista kärsii myös Orpo, joka on ratsastanut kepun hevosella vuosikaudet. Kokoomuksen Sotejunasta hyppäsivät jo pois Harkimo ja Lepomäki. Muutama lisää niin Orpo juna pysähtyy seuraavaan vastamäkeen, jonka huipulla odottaa Lepomäki. Yleensä se tietää lopun alkua, kun puheenjohtaja joutuu vakuuttelemaan puolueensa yhteishenkeä ja koossa pysymistä. Nyt Orpo tekee niin.

Jos koko sotejuna ja sen onnistuminen on sinisten puolueloikkaajien varassa, jotka on ostettu hallitukseen ilman vaaleissa mitattua kannatusta, ollaan tilanteessa, jossa länsimainen edustuksellinen demokratia on äärimmäisellä rajalla uskottavuudessaan. Uskoisi Soiniakin hävettävän. Mutta eihän häntä hävetä.

Tulevana sunnuntaina on Äitienpäivä. Se lienee yksi niistä merkkipäivistä jonka useimmat nostavat juhlapäivien ykköseksi. Niin minäkin. Muistan lyseon ajoista, miten uskonnon opettajani Uuno Muotinen piti meille pojan kolleille tunnin luennon äidistä ja äidin merkityksestä perheelle ja koko yhteiskunnalle. Kyynel siinä tuli silmäkulmaan useimmalle. Se helpotti Uunon äitienpäivä kortin ja paperisen rintakukan kauppaa tunnin lopussa.

Äiti on juhlapäivänsä ansainnut tehdyllä työllään perheen ja lastensa hyväksi. Eikä se aina ole ollut helppoa. Varsinkaan vähävaraisissa perheissä. Isästä ei aina ole ollut riittävää tukea ja lapset eivät ole ymmärtäneet äidin asemaa perheessä. Harva äiti pyytää kiitosta työstään. Siksi olisi hyvä, jos edes Äitienpäivänä muistaisimme ja kiittäisimme äitiä hänen pyyteettömästä työstään meitä kohtaan. Sellaisellekin kiitokselle on sijansa, joka ylittää tuonpuoleisenrajan.

Omaan kiitokseeni liitän Rinteen esityksen pienten eläkkeiden nostosta ja sen onnistumisesta. Miten vähän sekin on kiitokseksi ja miten se voi ohjautua äidiltä jo aikuisten lasten tueksi. Äidit ovat sellaisia.

Hyvää Äitienpäivää ja kiitos äiti.                              

Julkaistu taannoin Maaseudun tulevaisuudessa

Sote ei ole valmis päätettäväksi

Mikä on kansalaisen kuluttajansuoja tulevassa sote - äänestyksessä, kun pääasioiksi ovatkin nousseet maakuntauudistus ja valinnanvapaus? Miten pitää suhtautua kansanedustajaan (Sirkka-Liisa Antiila), joka toteaa  lehtihaastattelussa sote-uudistuksen  huonoksi, mutta sanoo äänestävänsä  eduskunnassa sen puolesta? Tai kansanedustajaan, (Ville Rydman) joka näkee oikeudekseen kaupunginvaltuustossa ja eduskunnassa olla kahta erimieltä sotesta. Kenen antamalla mandaatilla siniset toimivat hallituksessa ja eduskunnassa?

Perustuslain 29§ Kansanedustajan riippumattomuus sanoo sanatarkasti: "Kansanedustaja on velvollinen toimessaan noudattamaan oikeutta ja totuutta. Hän on siinä velvollinen noudattamaan perustuslakia, eivätkä häntä sido muut määräykset."

Nyt näyttää kansanedustajia enemmän ohjaavan puoluekuri kuin se mitä perustuslaki sanoo kansanedustajan velvollisuuksista. Toimiiko kansanedusta perustuslain edellyttämällä tavalla, jos äänestää vastoin omaa tietoaan puoluekurin velvoittamana? Nykymenolla rapautetaan kansalaisten uskoa kansanedustuslaitokseen ja sitä kautta koko demokraattiseen järjestelmään.