Rahako
ratkaisee
Suomi elää
moraalisessa rappiotilassa hoivaa ja huolenpitoa tarvitsevien asioiden
hoidossa. Viimeisimpänä esimerkkinä
vanhusten hoidon laiminlyönnit yksityisissä hoitolaitoksissa.
Julkisuuteen tulleet tapaukset maallikonkin mielestä täyttävät niin Työaikalain
kuin Rikoslaissakin mainittujen tekojen tunnusmerkkien törkeän loukkauksen.
Suomessa ei jää tutkimatta ja rankaisematta heitteelle jättö tapahtuipa se
kadulla tai kodissa. Hoivaa maksua vastaan tarjoavissa yrityksissä ihminen näyttää
menehtyvän ilman suurempaa hälyä.
Poliitikot
ja virkamiehet pesevät käsiään tapahtuneista. Vanhuspalveluja tarjoavissa
börssi yhtiöissä ei tarvitse tehdä sitäkään. Nehän tekevät tehokkaasti sitä
mitä on tarkoitettukin tekemään. Hyvää taloudellista tulosta.
Suomessa
hoidetaan vanhuksia ja sairaita tutkimustuloksilla, joita ohjaa kustannukset.
Rava- ja nyttemmin Raitutkimuksilla saadaan tietoa mitä pitäisi tehdä. Ei sitä
mitä tehdään. Jokainen ajatteleva ihminen joka on tekemisissä vanhusten
hoidossa tietää ja osaa tehtävänsä ja tahtoo tehdä työnsä hyvin. Nyt
ohjauksella ja kielloilla horjutetaan hoidon tärkeintä vaihetta, joka tapahtuu
hoitajan ja hoidettavan kesken.
Kuulun
ikäryhmään, jolle testamentti, hoitotahto, edunvalvontavaltuutus ja hautaan
ohjaus yhteiskunnan tarjoaman palvelun rinnalle on tullut entistä tärkeämmäksi.
Näyttää siltä, että edellisten lisäksi on hankittava vielä oikeusturva- ja
matkavakuutus hoitopaikkojen väliseen kyyditykseen. Seurakunnassa rukoillaan varjelusta
äkillisestä kuolemasta. Onko siihen lisättä pelko joutumasta vanhainhoitokotiin?