PESÄPALLON KOKEILUA LIKASTEN KENTÄLLÄ

     PESÄPALLOSANASTO  UUDISTUU

KAUDEN  AVAUS  TOHMAJÄRVI - KITEE  LIKASILLA

 

Jo pitemmän aikaa edistykselliset piirit ovat kiinnittäneet huomiota pesäpallon vanhakantaiseen sanastoon.

Myös Pesäpalloliitto il. on huomannut väkivaltaisia ilmaisuja, jotka halutaan poistaa pesäpallon sanastosta ja säännöistä.

Tilalle halutaan enemmän tähän päivään sopivia ilmaisuja. Muutosta varten liiton sanaston kordinaatioryhmä on perustanut projektin ja antanut sen Sidran alaisen konsulttitoimisto PrivaattiHousuCooperin rl. tehtäväksi etsiä uusi sanasto kansallispelillemme.

                                Koekäyttö alkaa Tohmajärveltä

-       Tehtävä on vaikea, mutta ei mahdoton, kertoo sanakordinaattori Stig U.P. Fel saamastaan tehtävästä ja jatkaa.

-       Helpointa on vaihtaa julmuutta ja kärsimystä kuvaavat sanat vähemmän tunteita järkyttäviin sanoihin.

Kuolema-, palo-, haavasanat eivät kuulu pesäpalloon. Jos ne jonnekin urheilun piiriin pitäisi sijoittaa, niin ehkä nykyinen jääkiekko olisi sopivin paikka. Siellähän on jo käytössä sana aivotärähdys, toteaa sarkastisesti Fel.

Kuolema sanan tilalle ehdotan sanaa sanaton. Tai vaihtoehtoisesti sanaa äänetön. Molemmat kuvaavat kultivoidummin sanaa kuolema. Olotila sinällään on jokseenkin sama kuin kuolleella.

Palo ja palaminen todellisessa elämässä ilmaisee kivullista olotilaa. Jossain määrin palo kuuluu palokunnan sanastoon, mutta myös esiaviollisiin suhteisiin ja pahimmillaan pyromaniaan.

Kun palo entisessä käytössä tarkoitti etenemisen keskeytymistä, sopii vaihtosanaksi palolle pysähdys. Kaksikielisillä alueilla: stoppi.

Haavat-sana kuuluu terveyskeskuksiin ja lääkäreille. Pesäpallon syntyaikoina myös JSP:lle.

Ilmaisua on lievennettävä huomattavasti. Haavat saanut pelaaja siirrettiin aikaisemmin istumaan penkille ilman hoitoa. Siksi haavat-sanan tilalle otetaan käyttöön sana vähävammainen. Hän saa jäädä istumaan vammautumispaikalleen.

                                      Myös pelikenttäsanasto muuttuu

Muutoksessa otetaan käyttöön myös uusi nimikkeistö eri kenttäalueille. Se on lainattu koulumaailmasta ja sosiaalitoimesta ja sopii hyvin sivistystä korostavalle älypelille. Entinen poistettava kenttän nimistö oli perua sota-ajalta, kertoo sanakordinaattori Fel ja antaa käyttöömme pelikenttäpiirroksen uusin nimikkein.

                                     

                              Koeottelu Likastenkentällä

Erityisenä arvostuksen osoituksena tohmajärveläistä pesäpalloa ja yleisöä kohtaan on uudella sanastolla varustettu ensimmäinen koeottelu päätetty järjestää Tohmajärvellä tiistaina 1.4.2014  klo 14,00. Avausheitto suoritetaan heittoautomaatilla.

Ottelu on ns. ystävyysottelu Kiteen ja Tohmajärven välillä eikä siitä peritä pääsymaksua. Tervetuloa.

Tämä on kokeilu.

                                                     
Tässä on kannanottoni Venäjällä Sotsin aikaiseen sukupuolikeskusteluun.
Kuva on mielikuva siitä mihin joudutaan jo vessoja rakentaessa. Keille ovi muut on varattu? Lapsille, homoille, lespoille vai eläimille. Vai onko oven takana monttu, johon menijä putoaa valittuaan muut oven.
Onneksi Suomessa ollaan pikkuhiljaa moinen jako hylkäämässä. Armeijassakin totutellaan miehiä ja naisia yhteisiin tiloihin. Ainakin taistelutilanteissa vihollista vastaan. Samahan se tapellessa on, onko rinnalla mies, nainen vai joku muu. Ei kuulan kalloonsa saanut kysy, kuka ampuja oli ja mitä sukupuolta. Vai oliko ampuja joku muu.
Sivuasiana tulkoon mainittua, että vastustan sotaa sen kaikissa muodoissaan. Mitään järkevää perustetta en löydä millekään sodalle. Sodat ovat kyvyttömien ihmisten tapa hoitaa asioita. Näin se näyttää olevan.

Kirjoitus julkaistu Viikko Pohjois-Karjalassa 27.3.14.

Tohman  terveiset

Tohmajärvellä eletään suvanto vaihetta. Kunnallisella tasolla ei ole nähtävissä mitään merkittäviä avauksia. Odotetaan mitä valmista valtiovallalla on tarjolla sote- ja kuntarakenne asiaan.

Keskusta, joka viimeiset 10 vuotta  yksin, yhden tai kahden äänen enemmistön turvin valtuustossa, on  johtanut kuntaa  kunnanjohtajan ohjauksessa, näyttää vetävän henkeä. On turha kuitenkin luulla, että puhti olisi keskustalta mihinkään hävinnyt. Sanoisin tyyntä  myrskyn edellä.

Tulevat EU-vaalit eivät herätä täkäläisissä puoluepolitiikoissa intohimoja. Enpä ole huomannut demari ehdokkaittenkaan vierailuja paikkakunnalla. Puuttuuko heiltä kiinnostus vai paikallisilta kutsut?

Ei sitä niin EU:hun päästä, jotta näkymättömissä ollaan. Miten minä tässä ääniksi voisin muuttua. Törötörö.

*****

Koplaus sanalla on ikävä merkitys vanhastaan. Viittaa kähmintään. Tai harhautukseen, jolla pyritään toisenlaiseen lopputulokseen kuin mitä puhutaan. Kysymys koplauksista politiikassa liittyy useimmiten valtaan tai sen jakoon. Vai pitäisikö sanoa vallan jakamattomuuteen.

Viimeisin koplaus, joka on mielessäni ja johti huonoon lopputulokseen, tulee keskustapuolueen taholta. Koplausta markkinoi silloinen pääministeri Mari Kiviniemi. Hänhän markkinoi itseään puoluejohtajana, joka puolueen voittaessa tekisi hänestä automaattisesti edelleen pääministerin. Se sillä kertaa epäonnistui.

Puoluejohtajan aseman kiinnittäminen ministerin pestiin, vieläpä pääministeriyteen saakka, voi olla onnistunut, mutta yhtä hyvin se voi olla epäonnistunut puolueen kannalta.

Nyt kun edessä on SDP:n puheenjohtajan valinta, tuntuu viisaimmalta, ettei valintaan liitettäisi koplauksia muista tehtävistä. Demokratian henkeen kuuluu vallanjako paremmin kuin sen keskittäminen yksiin käsiin tai pienelle porukalle.

*****

Edellisen jatkoksi sopii muutama sana listavaaleista. Asian nosti taannoin esiin eduskunnassa SDP:n Johanna Ojala-Niemelä. Hän perusteli listavaaleja sillä, että ne nostaisivat äänestysaktiivisuutta.

Äänestys aktiivisuutta tai sen puutetta voi perustella millä asialla hyvänsä. Listavaalien en usko äänestäjien aktiivisuutta vaaleja kohtaan lisäävän.  Pikemminkin päin vastoin. Sehän veisi äänestäjää kauemmaksi ehdokkaasta. Tai pahimmassa tapauksessa veisi äänestäjän inhokin eduskuntaan, vaikka oikeasta puolueesta olisikin.

Listavaalien henki toteutuu puolueiden valitessa ehdokkaita vaaleihin ja viimeistään silloin kun valituille valitaan edustus- ja valiokuntapaikkoja.

Listavaalien huono puoli korostui minusta vanhassa Neuvostoliitossa ja näyttää menestyvän edelleen Pohjois-Koreassa.  Kuka tämmöistä enää meille tahtoo?

*****

Hoidetaanko vanhuksia "laitoksissa" vai kotona? Onko hoitopaikka asumispalvelua vai tehostettu asumispalvelua? Asiaa hoitavat ovat ottaneet pääasiakseen lopettaa "laitospaikat" Suomesta. Se miten siitä edetään, ei näytä olevan selkoa. Vaikka ei tiedetä, ei alistuta kysymään mitä mieltä vanhukset ovat omasta hoidostaan.

Tässä vanhuksen mielipiteitä. Laitospaikkoja ei tarvitse lopettaa. Ne loppuvat itsestään. Yksikään vanhus ei laitokseen pyri, jos pystyy ja saa elää laitoksen ulkopuolella.

Vanhus  tarvitsee hoitopaikan silloin kun asuminen ja hoito ei enää ole mahdollinen omassa asunnossa. Olkoon se hoitopaikka nimeltään vaikka laitos.

Vanhusten hoidon merkittävin muutos on tapahtunut yhteiskunnallisessa muutoksessa. Kylät ovat autioituneet, palvelut ja liikenneyhteydet ovat loppuneet. Kylän muutamassa talossa maataloutta harjoitetaan teollisessa muodossa. Vanhuksille ei ole varattuna entisaikojen tilaa olla ja toimia yhteisössä.

Vanhukset ovat muuttaneet taajamiin. Asiat ovat sielläkin vaikeutuneet, kun puoliso on kuollut. Tilalle on tullut yksinäisyys.

Kerran tai kaksi kertaa päivässä käyvä sairaan- tai kotihoitaja ei yksinäisyyttä poista. Eikä takaa hyvää hoivaakaan. Vaihtoehtona tällöin on edessä "laitoshoito".

Vanhusten hoito ei ole hoitopaikan nimestä kiinni. Eikä rahasta. Tätä tietoa omaksuessanne, rakkaat sosiaalitädit ja sedät, hoitakaa vanhuksilta ensin pois yksinäisyys. Se siirtää laitospaikan tarvetta tuota tuonnemmaksi.

                                                                                    Veijo Tuunanen

PEILASIKO VALTUUSTO TULEVIA KOKOUKSIAAN

Tohmajärven kunnanvaltuuston kokous kesti tänään tasan yhden tunnin. Merkittävämmäksi tapahtumaksi nousi valtuuston puheenjohtaja Antero Nenosen ennen kokousta tarjoamat täytekakku kahvit. Kun eilen päätetty erva-alueisiin pohjautuva sote saadaan voimaan, tulee kahvitteluun jäämään entistä enemmän aikaa.
*****
Varsinaisia kokousasioita olivat pöytäkirjan tarkastajien valinta ja nimenhuuot. Varsinaisista valtuutetuista ilmeisesti tärkeiden asioiden puutteen takia oli neljä henkilöä jäänyt kotiin. Siinäpä tarkeimmät asiat olivatkin.
Muissa pykälissä höpistiin enemmän tai vähemmän asiasta ja sen vierestä. Todettiin Tikkalan maanostosta, että hallinto-oikeuden päätöksestä valitetaan korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Vesa Väistö totesikin, että tämä onkin hänen valtuustokaudellaan jo viides kunnan oikeudenkäynti.
Asuntojen myynnistä käytiin puolesta ja vastaan niin pyöreä keskustelu, että on sama myydäänkö vai pidetäänkö asunnot kunnan omistuksessa. Valtuustosta löytyy kannattajia ja vastustrajia ja tietenkin heitä, jotka eivät ole puolesta tai vastaan.
Onkamon pysäkin saamista uudelleen käyttöön, ei löytynyt kannattajia eikä vastustajia. Eikä löytynyt Onkamon asemarakennustakaan. Valtuutetut heittivät hetulaa oliko asemarakennus olemassakaan ja jos oli niin väärässä paikassa se ainakin oli.
Ritva Simosen aloite etenee vai eikö etene jäi minulle epäselväksi. Vähillä puheenvuoroilla se läpäisi valtuuston.
Muissa asioissa kahdenkymmenen allekirjoittama aloite jätettiin tämän vuoden aikana vsatattavaksi. Aloitteella pyritään selvittämään ja saamaan kunnan asuntokiinteistöjen isännöinti kilpailuttamaan tai ensiasijaiseksi kunnan omana työnä hoidettavaksi.
Valtuutettu Markus Kontiainen jatkoi värtsiläläisten huolta tieviitoistaan. Viitta-asiat ovat kuulema sekaisin, ettei tiedetä ollaanko Saarivaarassa, Mökkivaarassa, Kenraalinkylässä, Mökkivaarassa vai peräti eksyksissä.
Yli kolmekymmentä puheeenvuoroa tuntiin saatiin sopimaan. Jos asiat tällä tasolla pysyvät niin kuin uskon, ei uuden Soten aikaan meikläinenkään valtuuston kokouksiin jaksa lähteä. Tai kyllä, jos kahvit kestävät täytekakku tasolla.

ANTOIVAT ENEMMÄN KUIN PYYDETTIIN

Niin siinä sotessa kävi. Kun kohtuuteen ei tyydytty, saatiin runsaasti. Tarkoitan tällä viittä sote erityisvastuualuetta. Kuulumme Kuopion yliopistollisen sairaalan alueeseen. Mitä muuta se tarkoittaa kuntatasolla kuin vallan siirtymistä kunnanvaltuustolta kuntarajojen ulkopuolelle, ei ole vielä tietoa.
Sadussa lähdettiin kankaasta ompelemaan nuttua ja päädyttiin pieneen kukkaroon. Sodessa lähdettiin kukkaroa suurentamaan, mutta näytetäänkin päädyttävän ulsteriin. Hyvä vai huono? Se nähdään tuota tuonnempana.
Henkilökohtaisesti olisin tykännyt pienemmästä loikasta näin alkuun. Olisin yhdistellyt kunnat suuremmiksi ja sote-palvelut laittanut kuntayhtymän hoidettavaksi Pohjois-Karjalan keskussairaalan hallinnoimaksi. Ei tätä uutta esitystä voi haukkua huonoksi, kun ei ole kokemusta mihin verrata. Pitkässä juoksussa tätä lienee vähintäinkin hyvä.
Katsotaan nyt ensin, sanoi lääkärikin.
******
Valtaa kunnista lähti tällä konstilla enemmän kuin mitä lääkäri määräsi. Mietityttää mitä pienissä kunnissa askaroidaan. Ainakin virkamieskuntaa ja hallintoa on pienennettävä. Samassa suhteessa kunnanhallituksella ja valtuustolla on suuntana pienennys. Ei kai byrokratiaa kannata pitää "lähidemokratian" kannalta pystyssä, kun ei ole asioita, joista kylien välillä kiisteltäisiin.
******
Kunnat siis näyttävän jäävän tässä vaiheessa eloon. Sanon toistaiseksi. Järki tulee kuntien määrässä ja tehtävissä mietintä myssyyn teti, kun sote saadaan uudessa muodossaan pelaamaan. 
Siitäkin tulevat pitämään huolen suurimpien puolueiden valtakunnallinen johto. Eli puolueiden puheenjohtajat. Sieltä näyttää löytyvän enemmän munaa kuin olen luullutkaan.
Kunta- ja maakuntatason puoluepoliittiset politrukit eivät yllä naapurin rajaa kauemmaksi katsantokannoissaan. Sehän nähtiin juuri erva-ratkaisussa. Esimerkiksi sopii Joensuun seudun kuntarajakiistat sote ym. palvelujen järjestämisessä. Pidettiin kiinni vallasta, jota nyt ei enää olekaan. Ainakaan kiistaksi asti.
*****
Ei heitetä kirvestä kaivoon. Katsitaan miten perusterveydenhoito esim. Tohmajärvelläkin tulee tulevaisuudessa järjestymään. Sillä sehän on ollut koko uudelleen järjestelyssä ydin. Erikoissairaanhoitoon tuskin kukaan on ollutkaan tyytymätön. NO, jotkut ehkä kustannuksiin.

ALLAOLEVA ON JULKAISTU VIIKKO POHJOIS-KARJALASSA 13.3.14

Puheenjohtajalla ja ministerillä erilaiset tehtävät
"Ei niitä vanhuksia Suomessa pakolla hoideta. En minä tässä lakikirjaksi voi muuttua. Törötörötörö", putousta lainaten.
Aina silloin tällöin löytyy ihmisiä, jotka ajankulukseen katselevat taakse, kun eteenpäin eivät näe. Tällainen peräpeiliin katsoja on mielestäni perheoikeuteen erikoistunut professori Urpo Kangas. Varatuomarikin vielä.
Urpo Kangas viimeksi A-studio Talkissa hymy huulillaan esitteli miten vanhuksia tulee Suomessa hoitaa. Kirjataan lakiin pykälä, jossa lapset velvoitetaan huolehtimaan vanhempiensa hoitokustannuksista. Siinähän se professorin viisaus on kokonaisuudessaan. Ei tosin ihka oma keksintö, kun samanlainen pykälä 70-luvun alussa poistettiin lakitekstistä.
Onneksi keskusteluun osallistui muitakin henkilöitä, jotka eivät hyväksyneet professorin mielipiteitä.
Vanhusten hoito on muuta kuin kuntien talouden hoitoa, hoitovajetta ja talouden tasapainottamista. Vanhusten hoidolla mitätaan ihmisten sivistyksen taso. Hoito on moraalinen kysymys, joka edellyttää inhimillistä toimintaa heitä kohtaan, jotka ovat elämäntyönsä tehneet. Se ei voi, eikä saa jäädä pakon tai lakiteksitin varaan. Esitetty laki eriarvostaa vanhukset ja avaisi ovet monikansallisille hoivayrityksille ja käräjäoikeuksille.
Suomessa on lakitasolla hyvä vanhusten hoito. Se saadaan kuntoon myös käytännön tasolla. Rahastakaan se ei ole kiinni. Kysymys on vain siitä, halutaanko rahaa käyttää vanhusten hoitoon vai johonkin muuhun.
******
Aina ministeri tasoa myöten käytetään samassa lauseessa ilmaisua; hoito ja hoiva. Mitä isot edellä sitä pienet perässä. Hoiva ja hoidosta puhutaan yleisesti ikäänkuin ne olisivat yhtä ja samaa olematta kuitenkaan sitä.
Olisiko ero se, että hoivassa ihmistä hoivataan (ohjataan tai käsketään) menemään johonkin suuntaan tekemättä enempää asian eteen. Hoidossa ihmistä hoidetaan tiettyyn tavoitteeseen.(fyysinen hoito) toimimalla aktiivisesti päämäärään pääsemiseksi. Ota näistä selvä.
******
Demareiden gallupluvut pysyvät alhaisina. Antti Rinteen puheenjohtajakilpaan tulosta huolimatta. Ilmeisesti odotetaan tuleeko todellista puheenjohtajakilpaa vai lässähtääkö koko kilpa. Olisiko mahdollista löytää vielä kolmas puheenjohtaja ehdokas? Sellainen todellinen musta hevonen.
Käytännössä on osoittautunut, että kilpailu piristää, saa veret kiertämään ja ihmiset liikkeelle. Poteroihin ei saa jäädä nuokkumaan.
******
Missä on päätetty ja kuka on päättänyt, että puolueen puheenjohtajasta pitää tulla vaalivoiton myötä myös pääministeri tai vähintään valtiovarainministeri?
Puheenjohtajan tehtävät ovat jotain muuta kuin mitä ministereiltä edellytetään. Puolueen puheenjohtajan valitsevat jäsenet. Luottamuksen ja oman henkilökohtaisen tuntemuksensa mukaan. Useimmiten vielä tiukoilla äänestyksillä ja vaaleilla.
Ministeriksi, varsinkin parille kolmelle näkyvimmälle paikalle, edellytetään hyvää alan tuntemusta ja kielitaitoa. Sitä ei välttämättä ole eikä tarvita heti puoluejohtajaksi valitulta. Ministeriksi kasvetaan. Puheenjohtajan valitsevat kansalaiset.
Mielestäni puolueen puheenjohtajasta ei välttämättä tarvitse tulla suoraan pääministeri. Siitä on hyviä, mutta myös huonoja kokemuksia.
*******
Tohmajärvellä huuhoillaan pääväylän nimen muuttamista Katri Helenan väyläksi. Onko asia loppuun asti mietitty?
Jos joku on saanut Tohmajärven näkymään maailmalla, niin se henkilö on Seppo Räty. Hän on noussut näkyvyyteen omalla kovalla työllään. Ensin tehdastyöläisenä. Sitten treenaten ja menestyen keihäänheitossa. Saamatta työstään kunnollista rahallista etua.
Koko ajan Seppo Räty on pysynyt ja elänyt tohmnajärveläisenä. Edelleen paikkakuntalaisena näkyen. Kummalle kuuluisi tie nimetä? Sepolle vai Katri Helenalle.
                                                                               Veijo Tuunanen.

HAVAINTOJA SIELTÄ TÄÄLTÄ

Joensuusta aiotaan tehdä pesäpallokeskus. Sitä mieltä on ainakin Joman valmennuspäällikkö Mikko Pirhonen. Perusteeksi hän näkee hyvät koulut, yliopiston ja loistavat harjoitusmahdollisuudet. Enteitä tulevasta hänen mielestään on myös hyvällä sarjamenestyksellä. Viimeksi hallimestaruudella.
Lähtökohdat ovat kieltämättä paremmat kuin kiteeläisillä. Sitä ei voi kieltää. Mutta ennenkin on nähty, ettei ennakot pidä paikkaansa.
Mielestäni  Kipan ja kiteeeläisten pitää tulla ulos tosikkomaisuudestaan. Pesäpallo on peli. Oikeastaan leikki. Kylätappelumentaliteeetista pitää päästä irtautumaan.
*****
Kirjolohen vapautti pannasta ympäristöjärjestö WWF. Kirjolohen kasvatus on onnistunut puolittamaan aiheuttamansa ympäristähaitat.
Norjan lohi jäi entisiin asemiinsa haitoissaan. Nyt syödään kotimaista kirjolohta. Se on parempaa ja tuoreempaakin kuin norjalainen. Hyvä Suomi.
******
Demokratian kehitys huolestutti Joensuussa kokoontuneita 150 vuotista valtiopäivätoimintaa juhlimaan tulleita. Paikalla näytti olleen reilut sata juhlijaa.
Karjalaisen lehtikuvasta näytti, että juhlijoiden syntymäaika oli lähempänä altiopäivien enismmäistä avausta kuin tätä päivää.
Tarttes tehrä jotain, eikä vain huolestua.
*****
Tarvitaan kolme valtuusto käsittelyä, ennen kuin Kiteellä pääsee lauantaina lääkärin vastaanotolle omaan terveyskeskukseen.
Valtuustoa ennen on pitänyt asiaa käsitellä lukuisissa hallituksen kokouksissa.
Asiaan kuuluu myös kitakäräjät ABC:llä ja Matti Kososen blogissa.
Tuntuu kuin Helli-liikelaitoksen henki vielä eläisi.
Työpaikkakiusaajat ja kiusatut elävät ja voivat hyvin.