tiistai 31. maaliskuuta 2009

Onko kuultu kuntalaisia???

Puhelimessa olen tämän illan istunut. Ihmiset kysyvät kuka, kun pitäisi kysyä miksi. Enkä minäkään tiedä enempää, ennen kuin otan selvää.
Kysymyksessä on tietenkin liikkeellä jo kotvan ollut kuntalaisen aloite. En sitä ryhdy tähän kopioimaan. Sen voi lukea KeskiKarjalanNelosten paikallisuutisten palstalta.
Sikäli mikäli minä mitään ymmärrän kysymyksessä näyttää olevan kuntalain (28§) mukainen kansalaisaktiivisuuden osoitus.
Vilkaisin hätäisesti kuntalakia ja sieltä luin, että kuntalaisaloitteeseen tarvitaan 2% äänioikeutetuista kunnan asukkaista. Nyt näytetään kerättävän tarvittavia allekirjoittajia, jotta aloite saadaan luottamushenkilökäsittelyyn.
* * *
Muutama soittaja on ehättänyt minulta tiukkaamaan, kuka on aloitteen pannut alkuun. Minusta kysymys ei ole asialle oleellinen. Kuntalaisaloitteen allulle panijaa ei mielestäni ole olemassakaan. Ketään ei voi panna toista paremmaksi tai huonommaksi. Kun lain mukaan aloite tarvitsee tässä tapauksessa vähin yli sata allekirjoittajaa ovat kaikki samassa asemassa asiansa takana.
* * *
Mielenkiintoisempaa olisi pohtia miksi kuntalaisen aloite on pantu alulle. Mistä syystä. En usko, että kukaan kiusallaan aloitteita väsää. Tiedän kokemuksesta, miten työlästä on kiertää ovelta ovelle nimiä keräämässä. Varsinkin kun kierron toivotusta merkityksestä ei ole varmuutta.
Aloitteen johdanto osassa mainitaan terveyshuolto, vanhuspalvelut, päivähoito ja kouluasiat. Ei tarvitse olla tietäjä, jos kuntalaisen mielenkiinto osoittuu juuri mainittujen asioiden hoitotapaan kunnassa. Toinen yhtäselvä asia on, että asiat kumuloituvat kunnanjohtajaan. Hänen aloitteellisuutensa tai passiivisuutensa esittelijänä ja asioiden alkuunpanijana sekä suunnan näyttäjänä on ehdoton kunnassa. Luottamushenkilöitä kutsutaan päättäjiksi. Päätettävät asiat valitsee hyvin pitkälle juuri kunnanjohtaja. Ilmeisesti nyt kuntalaisen aloitteella yritetään lyödä kiila kunnanjohtajan ja luottamushenkilöiden toiminnan väliin.
* * *
Joku soittaja (olen ollut kolmetuntia puhelimessa tänä iltana)ehätti kysymään potkujako kunnanjohtajalle esitetään. Ei niitä potkuja nimenkirjoituksilla anneta eikä saada. Kuntalaisen aloitteella saadaan asia keskusteluun ja ehkäpä luottamushenkilökäsittelyyn saakka.
Kunnanvalttuutet tässäkin asiassa ovat temppelin harjalla.
Miten asia etenee, tulen siitä tällä palstalla kertomaan näkemykseni. Ensin pitää syynätä ja ottaa selvää missä mennään ja millä perusteilla.
Kuntalaisen aloite ei ole paha asia. Sillä voi selvittää kuntalaisten, luottamushenkilöiden ja virkamiesten välisiä asioita ja niiden hoitotapoja. Jos joku väittää, ettei Tohmajärvellä siihen ole syitä, ei ole paljoa seurannut lehtiä ja kunta-asioita muutenkaan.
Jos listaa tarjotaan minulle allekirjoitettavaksi, räpäsäytän siihen nimeni oitis.

sunnuntai 29. maaliskuuta 2009

Kunnanhallitus kokoustaa tänään

Hallitus allekirjoittaa tilinpäätöksiään menneeltä vuodelta. Näyttää olevan puolimiljoonaa pakkasen puolella. Huolimatta siitä, että mukana ovat Värtsilä-liitoksesta saadut ja harkinnanvaraiset valtiolta saadut avustukset.
Jos, koulujen lakkautuksilla aiotaan talous saada kondikseen kunnassa, tietää se pönkää loppujenkin koulujen oville.
* * *
Hallituksen yhtenä asiana näyttää olevan vastata apulaiskanslerille kunnanjohtaja Olli Riikosen toimista sote:n yhteistoimintasopimuksen allekirjoittajista ja määrärahaesittelystä kunnanhallitukselle terkkarin tietokoneostoista.
Luulisi olevan helppo tehtävä. Pöytäkirjoista ja allekirjoituksista luulisi moisen selviävän.
* * *
Hallituksen pitäisi myös vastata Kuopion hallinto-oikeudelle sote:n yhteislautakunnan valinnnasta syntyneeseen valitukseen.
* * *
Lisäksi Vuokko Väistön ja Matti Gröhn:in oikaisuvaatimukseen pitäisi ottaa kantaa.
* * *
Valituksia, kanteluita, oikaisuvaatimuksia ja vastaesityksiä näyttää riittävän tälläkin valtuustokaudella. Enemmän vielä kuin viime kaudella.
Pahasti pelkään, ettei tässä olla vasta kuin alussa. Näyttäisi siltä, kuin erot, virkavapaudet ja sairaslomat sote:ssa herättäisivät kuntalaiset mukaan kunnalliseen toimintaan.
Jotain perustavaa laatua olevaa häikkää on nyt yhteisten asioiden hoidossa. Onko niin, että se johtaa henkilöihin ja heidän toimintatapoihin? Asiat tulee selvittää.
Ei voi olla pitkän päälle kenellekään eduksi, että kuntapäättäjät on jaettu kahteen keskenään kamppailevaan ryhmään. Kuntalaiset eivät ainakaan sitä ole tahtoneet.
Olisiko aika "vetäjien" katsoa peiliin ja tehdä johtopäätöksiä toiminnastaan.

Nyt jo tapahtunut

Mitä itsenäisen Tohmajärven tehtäväksi jää? Saman kysymyksen voi esittää kesälahtelaisille ja rääkkyläläisille.
Terveys- ja vanhuspalvelut on annettu kiteeläisten hoidettavaksi henkilökuntineen.
Samoin lasten päivähoito.
Omat kyläkoulut ovat lakkautettu omatoimisesti. Pelottelu-uhan alla siitä, että sen tulevat tekemään toiset.
Kaikesta edellä olevasta tullaan maksamaan enemmän kuin mitä omana toimintana hoidettuna olisi maksettu. Lisäksi on enemmän kuin toden näköistä palvelujen saatavuuden vaikeutuminen. (lääkärin yöpäivystys)
Mitä on jäljelle jäänyt? Johtajat ja virkamieskunta. Tosin vähentyneellä työpanoksella, joka ei kuitenkaan näy alenevana palkkana.
* * *
Kaikki edellä oleva on hoidettu niin, että luottamushenkilöjärjestelmä on onnistuttu sivuuttamaan, ettei se nykyiseen järjestelmään juurikaan pysty mielipiteillään puuttumaan.
Ollaan siirrytty lähes puhtaaseen virkamiesjärjestelmään ja valtaan.
Seuraava siirto tullee olemaan, että Keski-Karjalan terveys- ja vanhuspalvelut yksityistetään. On pelättävissä, että niitä tulee hoitamaan ulkomainen pörssiyhtiö.
Halvemmallako? Vain virkamiesten puheissa. Vaihdossa käy kuten kävi katsastustoiminnan yksityistämisessä. Jos joku ei tietä miten siinä kävi niin otapa selvää. Sen ainakin saat selville kun maksat katsastusmaksusi.
Kiinnostaako kiteeläisiä tällaiset asiat? Se nähdään tuleeko heitä evl. opistolle tulevana keskiviikkona klo 18,30 kuulemaan esittämään omia mielipiteitään muille.
Minä aion sinne mennä.

keskiviikko 25. maaliskuuta 2009

Pyhittääkö tarkoistus keinot???

On pakko palata taannoiseen valtuustokokoustapahtumiin. Olen siitä "lainopillisen" turinani tälle palstalle jo kirjoittanut, mutta pannaan muutama sananen lisää.
Miksi keskustapuolue (Jukka Haaranen) järjesti farssin kokoukseen? Oliko se ryhmässä harkittu vai parin kolmen virtuoosin päissään hehittämä? Mihin sillä pyrittiin?
En usko ryhmässä järjestettyyn toimintaan? En ainakaan sellaiseen, jossa valtuuston puheenjohtaja olisi ollut mukana. Tämän puolesta puhuu se, että Majoiselta karkasi käsistä Jukka Haarasen esitystä käsitellessä kokouksen johtaminen täysin. Jos hän olisi asiasta tiennyt, tätä ei olisi tapahtunut.
Olivatko Jukka Haaranen ja hänen esitystään kannattanut Katri Könönen sekä taustalla ehkä olleet Otto Saikkonen ja Matti Kuittinen keksineet keinot, jolla pestään sivistuslautakunnan nuoren ja kokemattoman puheenjohtajan Otto Saikkosen "oman koulun" laukkauttamisessa tahriintuneet kasvot?
Olipa Jukka Haarasen esityksen pohjalla mitkä hyvänsä tarkoitukset, niin yksi asia kuitenkin esityksestä käy ilmi. Esityksen tekijä ja sitä kannattaneet, eivät osoita kovin suurta kuntalaki ja kokousmenettely tuntemusta.
Vahinko sinänsä oli, että tähän samaan loveen lankesivat puheenjohtaja Matti Majoinen ja kunnanjohtaja Olli Riikonen omine "tulkintoineen." Näkemystäni perustelin jo aikaisemmassa blogissani.
Ainoa ryhmä, joka toimi selkeästi ja ryhdikkäästi tässä kokouksessa oli demariryhmä. (Olisiko syynä se, että minut ryhmästä pullauttivat pois jo äänestäjät?) Demarit vastustivat tässä vaiheessa kaikkien kyläkoulujen lakkauttamista. Sen he tekivät suullisesti ja vahvistivat kirjallisesti liitteinä pöytäkirjaan. Perusteluina minä näin vahvimpana sen, että kaikki säästökohteet kuntatalouden kuntoon saattamiseksi on yhtäaikaa tuotava keskusteluun koulujen lakkauttamisen kanssa.
Oliko kokous jossain vaiheessa vailla päätösvaltaa vai päätösvaltainen? Sen olen myös kuntalain perusteella aikaisemmin päätellyt. Valtuuston puheenjohtaja johtaa kokousta ja huolehtii, että kokous toimii niin kuin kuntalaki määrää. Siitä tulkintaohjeita ei voi ottaa kunnanjohtajalta enempää kuin lehteriyleisöltä.
Luulen, että valtuuston kokouksen sekoilu johtaa valituksiin niin päätösvaltaisuuden kuin Jukka Haarasen esityksen ottamisesta kokouskäsittelyyn ja mukaan äänestyksiin.
Demareiden ja viisikosta neljän poistuminen kokoustilasta heidän mielestään "laittoman" asian käsittelystä on poikkeuksellisen voimakas ilmaus mutta ymmärettävä tässä tilanteessa. Minulle se tuli täytenä yllätyksenä, mutta niin se taisi tulla keskustan ryhmällekin ja kunnanjohtajalle.
* * * *
Oman ihmetyksen käytöksellään, ainakin minulle, aiheuttaa kunnanhallituksen puheenjohtaja Leena Väistö. Luokittelisin hänet perus "akkalalaiseksi" aikaisempien toimien ja kannanottojen perusteella.
Kouluasioiden valmisteluvaiheessa hän kunnanhallituksessa jääväsi itsensä. Miksi? Valtuustossa samoja asioita käsitellessä ja päätettäessä hän ei enää katsonut jääviksi itseään vaan äänesti selkeästi koulujen lakkauttamisen puolesta. Tässäkin kohtaan voin lisätä kysymyksen: Onko Leena Väistön käyttäytyminen tässä asiassa looginen? Samaan "logikkaan" voi liittää hänen "vaikenemisensa" kokouspaikalla ja taukojen aikana, joka ilmeni myös selvänä "panemisena" ja kuvauskieltona.
Harvinaista sanoisin minä. Ja hämmästyttävää julkista tehtävää hoitavalta luottamushenkilöltä kokouspaikalla.

tiistai 24. maaliskuuta 2009

Härskiksi menee

Pakko on näin todeta, kuten otsikossa lukee. Alakoulusekoilu taitaa jäädä hyttysen hyrinäksi sen rinnalla mitä nyt Hellirintamalta kuuluu.
En enää palaa siihen, mitä asiasta kirjoitin Nelosen kolumnipalstalle. Sen voi lukea sieltä, jos joku tahtoo.
Yön yli nukuttuani luulisi aivojen toimivan paremmin. Mutta ei. Hellin tulevaisuus on edelleen tuntemattomuuden takana, eikä ainakaan minulle valkene sen kirkaampana kuin eilenkään.
Olen antanut itselleni kertoa, että Hellistä olisi muitakin henkilöitä lähdössä ei yksin johtava lääkäri Martti Tolvanen. Jos näin tulee tapahtumaan, on pysähdyttävä ja tutkittava mitkä ovat syyt joukkopakoon, jos sitä nyt siksi voi tässä vaiheessa kutsuakaan. Joukkopaon oireeksi kuitenkin.
Nyt pitäisi nousta niiden esiin, jotka sote/hellin rakensivat. He, jotka rakensivat Helli/sote organisaation ja valitsivat sille johtajat. Ketä he ovat. Henkilöinä he ovat kolmen kunnan ja yhden kaupungin johtajia. Rakentaessaan Helliä he toimivat seutuvaliokunnan nimissä, jonka toimivaltaa olen epäillyt kyseiseen tehtävään pitemmän aikaa.
Kuntalaisena voi hyvin esittää kysymyksen, miten pitkälle tällä tiellä voi mennä? Mielestäni ennen pitkää olemme sellaisessa ahdingossa, josta meidät voivat vapauttaa vain ulkopuoliset voimat.
Tohmajärveäiset ovat persoonakohtaisestikin lähestyneet minuakin viime päivinä kysymyksillä. Meiltä on viety kyläkoulut? Nyt näyttää, että lähtevät terveyspalvelut?
Kuka tai ketkä ovat tohmajärveläiset tähän johtaneet?
En minä tiedä. Silloin kun olin kunnanhallituksessa ajoi näitä toimia erittäin voimakkaasti kunnanjohtaja Olli Riikonen. Häntä tukivat kannattaen esittelijän ehdotuksia ja äänestäen niiden puolesta Tuomo Eronen, Leena Väistö, Raili Ahlgvist, Reino Löppönen ja Teuvo Karjalainen. Heiltä voi kysyä. Minä olin vastahangan kiiski, kun en uskonut sote-järjestelmään. Enkä usko siihen vieläkään.
Hellin kanssa on elettävä. Terveyspalvelut on hoidettava tavalla tai toisella. Vastuuhenkilöt on kaivettava esiin ja heidän tulee hoitaa Helli henkiin. Tarvitaanko siihen toimintatavan muutoksia tai henkilövaihdoksia näkee tulevaisuudessa.

maanantai 23. maaliskuuta 2009

EI OTA SELVÄÄ ERKKIKÄÄN

Otsikko kuvaa hyvin viimeistä Tohmajärven kunnanvaltuuston kokousta. Valtuuston puheenjohtaja everstiluutnantti evp. Matti Majoinen ei pystynyt pitämään hallinnassaan kokouskulkua, valttuutettuja eikä laillisuusasiatkaan taida jäädä ilman jatkokäsittelyä.
Paikalle tulleen satamääräisen yleisön ojensi Majoinen pois kokousalueelta, rajaten sen tarkasti. Tosin hän ei huomioinut kokousaluetta eikä valtuutettuja, jotka poistuivat alueelta tehden valtuuston jäsenmäärältään vajaavaltaiseksi. 13 paikalle jäänyttä valtuutettua ei tee kokousta päätösvaltaiseksi. Heitä tulisi olla vähintäin 2/3 osaa eli 18.
Uskallan sanoa tapahtunutta kuningasmokaksi, jota ei soisi enää nykyisin tapahtuvan.

Kokouksessa käytettiin laskujeni mukaan 116 puheenvuoroa tai siksi tulkittavaa. Lisäksi tulleet lukuisat kokoustauot ja kokoustilasta poistumiset, johtivat siihen, ettei kokouksen kulusta ja tehtävistä päätöksistä pysty järellistä kuvausta ainakaan meikäläisen havaintokyvyllä tekemään. Tehkööt kokousselostuksen he, joille siitä maksetaan eli ammattitoimittajat. Minä tyydyn hajahavaintoihin.

Ihmettelen kunnanjohtaja Olli Riikosen ottamaa aktiivista asennetta kokoustapahtumiin. Hän ryhtyi kokousväelle selostamaan miten puheenjohtaja voi tulkita sitä, että kokous voi olla päätösvaltainen vähemmälläkin valtuutetulla kuin mitä 2/3 edellyttää. Hän sanoi, että valtuutetut voivat poistua kokouspaikalta ja päätösvaltaisuus säilyy. Menettely minulle on tuntematon ja luulen, että Riikosenkin kokemukset tästä asiasta ovat jonkin verran puutteelliset. Pitäneekö tämänkin asia taas tarkastuttaa lainoppineilta?
Oma juttunsa on, miksi on katsottava kunnanjohtajan pitämää 9 puheenvuoroa. Oliko se puuttumista valtuuston vapaaseen toimintaan ja päätöksentekoon. Jossain päin Suomea, ei menettelyä pidetä suotavana. Tohmajärvellä tämä näyttää olevan enemmän sääntö kuin poikkeus.

Jos kummastustani herätti kunnanjohtajan aktiivinen ote kokouskulkuun, niin äimistystä herätti kunnanhallituksen puheenjohtaja Leena Väistön käytös tämän kertaisten valtuustoasioiden valmistelussa ja käytöksessä kokouspaikalla.
Hallituksessa hän jääväsi itsensä koulujen lakkautusasioiden käsittelyssä. Kannattaisi kysyä miksi? Ja tietenkin kuulla hänen perusteensa.
Valtuuston kokouksessa hän ei sanonut lehteriltä sanaakaan. Mikä on hämmästyttävää, kun hallituksen esityksistä jatkuvasti äänestetään. Nyt hän ei jäävännyt itseään, vaan äänesti koulujen lakkauttamisen puolesta. Jään tyhmyyttäni ihmettelemään tällaista jääviyttä.
Ihmettelen myös sitä, että hän pakoili toimittajia ja kieltäytyi valokuvauksista. Miksi ja millä perusteella. Hallituksen puheenjohtajana hän on julkisuuden henkilö ja sellaiselle ei tuon kaltainen käytös ole järkevää ja mahdollista ilman perusteluja.

Sitten muutamia hajahuomioita lyhyesti kokouksen kulusta:

Kuntalaki 15a§. "Puheenjohtaja johtaa asioiden käsittelyä ja pitää huolta järjestyksestä valtuuston kokouksessa". Mielestäni myös siitä, että salissa on kokouksen ajan pöytäkirjan tarkastajat. Nyt ei ollut niin.

Kuntalaki 53§. Hallitus valmistelee päätettävät asiat. On niin sanottu valmistelupakko. Jos valtuusto päättää ottaa käsiteltäväkseen muun esityksen tulee siitä valtuuston tehdä erikseen päätös. Jukka Haarasen vastaesityksestä ymmärtääkseni olisi tullut menetellä näin.

Kuntalaki 55§. Valtuustossa käsiteltävät asiat on mainittava kokouskutsussa ja oltava 53§ mukaan valmisteltuja. Tai jos tästä poiketaan on päätös oltava valtuustossa yksimielinen. Täyttikö Jukka Haarasen vastaesitys tämän kriteerin? Mielestäni ei.

Kuntalaki 58§. Päätösvaltaisuus toteutuu kun valtuutettuja on paikalla 2/3 eli Tohmajärven valtuustossa siihen tarvitaan 18 jäsentä. Viidellätoista jäsenellä ei päätösvaltaisuusehto täyty.
"Päätösvaltaisuuden toteaminen kuuluu toimielimen puheenjohtajalle. Huomioon on otettava vain läsnä olevat jäsenet ja varajäsenet."
Päätösvaltaisuuden toteaminen kuuluu lain mukaan selvästi yksin puheenjohtajalle. Kunnanjohtajan tulkinnat puheenjohtajan menettelystä päätösvaltaisuudesta menivät selvästi hänen toimivaltansa ulkopuolelle.

Kuntalaki 59§. Kuka tekee valtuustolle päätösehdotukset? Ne tekee hallitus. Eikö silloin pitäisi hallituksen puheenjohtajalla olla aktiivinen ote esittelyyn valtuustolle.
Tähän mennessä en ole kuullut vielä valtuuston kokouksissa Leena Väistön ääntä. En päätösehdotusten esittelyssä, enkä muutenkaan. Istun ilmeisesti liian kaukana lehterillä.

Jos tehdyt valtuustonpäätökset ovat kunniaksi keskustalle, niin ihmettelyni vain jatkuu. Viimeisin valtuuston kokous mielestäni vahvistaa sen, että tohmajärveläiset on onnistuttu jakamaan kahteen keskenään kinaavaan ryhmään. Siihen ei ole ajauduttu, vaan siihen on järjestelmällisesti pyritty. Kysymys onkin kuka tai ketkä tohmajärveläiset on tähän tilaan ajanut? Puolueille ei tule syytä vierittää. Kyllä ne eläviä ihmisiä ovat, jotka asioita johtavat. Heillä on myös nimet. Mietipä ihminen sitä.

sunnuntai 22. maaliskuuta 2009

VARJOVASTAESITYS

En jaksa uskoa, että kouluverkon supistamisella olevan paljoakaan merkitystä kunnan talouden tasapainottamiseksi. Talouden remonttiin tarvitaan järeämpiä aseita. Vaikka en olekaan valtuuston jäsen, julkaisen ohessa varjovastaesitykseni talouden kuntoon saattamiseksi, ennen kuin koulujen ovia suljetaan.

Vastaesitys:

Kunnanvaltuusto ei hyväksy kouluverkkosuunnitelmaan supistuksia.

Perustelut:

Ennen kuin nykyiseen kouluverkkoon puututaan, on selvitettävä koulujen lakkauttamisesta syntyvät säästöt suhteessa kunnan kokonaistalouteen muiden säästökohteiden osalta.

Tätä varten on selvitettävä ja laskennallisesti yhtä aikaa on tuotava vertailuun kouluverkkoasian kanssa ainakin seuraavat kuntatalouteen vaikuttavat säästökohteet:

Luettelo on satunnaisessa järjestyksessä.

- Kiinteistö- ja asuntoyhtiöiden isännöintisopimukset on kilpailutettava tai siirrettävä teknisen toimen hoitoon.

- Laitoskeittiöiden lukumäärä ja sijoitus saatava päätökseen. Säästöt.

- Seutusopimus on irtisanottava nykyaikaan tarpeettomana.

- Keti:ltä saatavat palvelut pantava hyötytarkasteluun.

- Uusiin projekteihin ei toistaiseksi osallistuta.

- Kunta luopuu maksamasta vapaaehtoisia tukia ja avustuksia. (lukion kirjat)

- Henkilökohtaisista lisäpalkkioista ja oman työn ohella maksettavista korvauksista luovutaan.

- Tutkitaan ja otetaan käyttöön henkilökunnan mahdolliset lomautukset, lomakorvausten vaihto vapaaseen j.n.e.

- Sopeutetaan henkilökunnan määrä supistuneeseen kunnan tarjoamaan palvelutuotantoon.

- Etsitään muiden Keski-Karjalan kuntien kanssa uusia yhteistyö- ja toimintamuotoja, jotka laskisivat kustannuksia. Kansalaisopisto, kirjasto, musiikkiopisto j.n.e.

- Myydään tarpeettomat omat kiinteistöt, tarkasteluun vuokrasuhteet.

Siirrytään vapaaehtoisien palvelujen tarjoamisessa lähemmäksi kustannusvastaavuutta.

torstai 19. maaliskuuta 2009

KUNTA VAI KUNTALAISET ?

Koulukeskustelu käy kuumana. Eilen TV:n A-talk ohjelman olisin suonut mahdollisimman monen tohmajärveläisen kunnanvaltuutetun katsoneen. Kouluasiaa käsiteltiin neljän asian tuntijatahon kautta monipuolisesti. Jopa opetusministeri oli paikalla. Yhdet vain paikalta puuttuivat; lapsi ja lapsen vanhemmat.
Kukaan ei paikalla olleista asiantuntijoista kannattanut luokkakoon suurentamista. Kaikki näkivät hyvän opetuksen ja turvallisen kouluympäristön oleva lapselle paras, nimenomaan alkuvaiheessa. Se nähtiin toteutuvan pienissä luokissa. Tähän voi vetää yhtymän suoraan kyläkouluihin, joista Tohmajärvelläkin taitetaan peistä.
Mikä tai kuka luokkakokoja sitten jatkuvasti pyrkii suurentamaan? A-talkin keskustelijat syyttivät siitä kuntaa ja erityisesti kuntien heikkoa taloudellista tilannetta.
Tästä syntyi ajatus. Kuka on kunta ja mikä on taloudellinen tilanne, joka tahtoo lapsille jo pienenä sellaista, joka ei tutkitusti ole lapselle hyvä.
Eikö kunta ole kuntalaisia varten? Eikä päin vastoin. Jos kuntalaiset ovat tärkein osa tässä kahden kombinaatiossa, on kunnan palveltava kuntalaisia, eikä päinvastoin.
* * *
Jos tohmajärveläiset valtuutetut äänestävät lähikoulut lakkautettaviksi tulevana maanantaina, asettavat he kuntalaiset palvelemaan kuntaa. Kuntahan lopulta on vain burokraattinen järjestelmä. Se ei voi olla itseisarvo, joka ylittää kuntalaisten tarpeet ja sivuuttaa heidän mielipiteensä kylmästi pysyäkseen pystyssä ehkä muita sekundäärisiä toimia varten.
* * *
Tohmajärvi on itsenäinen kunta ja toivottavasti myös sellaisena pysyy. Sen asema ei voi olla kiinni muutamasta kyläkoulusta. Valtuutettujen on asetettava kuntatalouteen vaikuttavat asiat uuteen tarkkaan vertailuun. Mikä on tärkeää ja mikä vähemmän tärkeää. Kun näin tehdään, uskon kyläkoulujen pärjäävän vertailussa.
Ennen tehtäviä koulupäätöksiä on kaikki kuntaa koskevat toiminnot ja niiden talousvaikutukset pantava yhtä aikaa vertailuun koulujen kanssa. Vain niin saadaan kyläkoulut oikeaan asemaan kunnassa.
Uskon maatiaisjärjen voittoon ja kyläkoulujen pysymiseen ainakin siihen saakka, jolloin teoreetikot kaappaavat vallan lopullisesti hyvältä kokemuspohjaan perustuvalta päätöksenteolta.

tiistai 17. maaliskuuta 2009

Kiitoksia tiedottamisesta

Värkkäsin Sirpa Suomalaiselle avoimen kirjeen. Se pumpsahti KeskiKarjalanNelosiin kolumnipalstalle. Sieltä voivat halukkaat sen lukea. Ja tietenkin ennen kaikkea Sirpa. Oli hyvä juttu.

maanantai 16. maaliskuuta 2009

Näinkö ajattelee luottamushenkilö?

Eilinen oli uutispäivä tohmajärveläisille. Helli palkkaa puolalaisen hoitajan "pörssiyhtiöltä" terveyskeskuksen vuodeosastolle. Kielitaidottomana. Muutama kuukausi sitten hoitsuja oli liikaa ja väärin ketjutettuna. Oikeudenkäyntikulut ja korvaukset poksahtavat niistä koht`sillään. Ovat muuten melko suuret.
Jos ongelmia on ollut aikaisemmin hoitotöissä, niin nyt on ihan itse kehitelty yksi lisää. Kieliongelma. On turha luulla, että Helli ryhtyy kielikursseja järjestämään. Parempi on, että mummot ja ukot hakeutuvat kansalaisopistoon kieliä lukemaan, ennen kuin joutuvat vuodeosastolle kielikylpyyn.
Nyt kun portti on avattu puolalaisille, tulee "kielipuolipotilas" ilmiö lisääntymään. Olisi luullut, ettei ihan ensin täällä susirajalla. Helli näyttää olevan edellä kulkija monella alalla. Puolalaiset ovat ihan jees. Hellin hankkeet nou.
********
Ratkaisiko Helli tällä menettelyllä sen, ettei henkilökuntaa enää tarvitse vahtia puhumasta pahaa asiakkaalle, kun hoitsu ja asiakas eivät ymmärrä toistensa kieltä?
********
Koulujen lakkautuskokous hallituksen osalta on nyt ohi. Mitä kouluja lakkautetaan ja millä perusteella on vielä meikäläiselle epäselvä. Ymmärrettäväksi lakkautusta kunnan talouden kuntoon saattamiseksi tuskin minulle saadaankaan.
Ensin olisi pitänyt katsoa säästöjä ns. vapaan toiminnan puolelta, ennenkuin lakisääteisiin toimiin mennään. Tohmajärvellä näyttää elettävän yhden totuuden aikakautta kunnanjohtajan osoittaessa tietä.
Kysyisinkin kunnanjohtajalta, mikä on Tohmajärven vetovoima asukkaiden suuntaan, kun lähikoulut on lakkautettu?
******
Sitten se hallituksen kokous:
Hallituksen puheenjohtaja Leena Väistö (kepu) jääväsi itsensä kouluasiassa. Miksihän? Siksikö kun on kouluterveyden hoitaja Kiteen kaupungin alaisessa Hellissä? Vai siksi, että asuu Jouhkolassa, yhden kilometrin päässä Akkalan koulusta. Näyttääkö jääviys uskottavalta vai ei?
Jäikö Taisto Martikainen (kok.) pois kokouksesta, kun on koulukyytiyrittäjä kunnassa.
Katri Könönen (kepu) huomasi sukulaisuus suhteensa aseman seudulle sen verran merkittäviksi, että jääväsi itsensä.
Arto Salminen (kok. varajäsen) äänesteli vaihtaen mileipiteitään kylältä toiselle.
*******
Huumorilla voi todeta, että jos varsinaisten jäsenten äänillä asioista olisi päätetty niin tulos olisi ollut toinen. Kepun Karjalainen ja Löppönen olisi vastaan demareiden Vuokko Väistöä ja Matti Gröhniä, johtanut siihen, että koulut olisivat säilyneet. Tasatuloksen äänestyksessä olisi ratkaissut puheenjohtajan ääni. Matti Gröhn oli kokouksen puheenjohtajana.
******
Huumori on kaukana tohmajärveläisestä kunnalliselämästä. Nyt eletään kuin viimeistä päivää. Yhdellä vaihtoehdolla.

Näinkö ajattelee luottamushenkilö?

perjantai 13. maaliskuuta 2009

Eikö kiinosta enää omat asiatkaan?

Maiju Lassila-saliin järjestetty kansalaistilaisuus jaksoi kiinnostaa vain pientä joukkoa kuntalaisia. Tilaisuudessa olisi ollut mahdollisuus kuntalaisten ja luottamushenkilöiden väliseen vapaaseen keskusteluun kaikista niistä asioista, jotka näyttävät tulevan esiin joka tapauksessa. Jos ei muualla, niin valtuustosalissa kuitenkin.
Mikä laiskaan osallistumiseen on syynä, jääköön tutkimatta. Yleensä ihmisiä ei kiinnosta, jos asiat ovat hyvin tai sitten tilanteessa, jossa eletään hälläväliätunnelmissa.
Yllättävää oli kuitenkin, että Kesälahdelta saakka paikalle oli tullut autolasti ihmisiä kuulemaan mitä Tohmajärvellä touhutaan.
* * *
Top5 saatiin kahdessa tunnissa kuitenkin aikaseksi. Alkukeskustelu käytiin kunnanjohtaja Olli Riikosen kirjallisen tervehdyksen pohjalta. Riikosen kirjallista puheenvuoroa pidettiin vastuullisen johtajan esiin tulona. Muilta Keski-Karjalan johtavilta virkamiehiltä ei kannanottoja sitten tullutkaan. Harvoilta vastausta edes lähetettyyn kutsuun.
* * *
En ryhdy tilaisuuden antia tässä tarkemmin selostelemaan. Päällimmäiseksi nousi Hellin tulevaisuuden arvuuttelu. Tehtäväjako tilaajalautakunnan ja Helli-organisaation kesken. Oma kysymyksensä on mitä Helliin tulee vaikuttamaan juuri julkisuuteen vuotanut tieto, jossa uusi terveydenhuoltolaki määrittelisi asukaspohjaksi 50000 asukasta paraslain 20000 asukkaan sijasta palvelujen järjestämiseksi. Tämäkin asiaa tuotiin esiin jo Hellin synnytys vaiheessa, mutta se tyrmätiin asiattomana.
Alakoulujen lukumäärä ja sijoittelut kuntiin keskusteluttivat myös. Päällimäiseksi mielipiteeksi näytti jäävän, ettei kuntataloutta alakoulujen lukumäärällä voida saada kuntoon. Sitä varten kokonäisnäkemys muista kuntien säästökohteista pitäisi yhtäaikaa tuoda keskusteluun. Nyt kiistellään vain kouluista, jotka jakavat kylät keskinäiseen kiistelyyn.
* * *
Jossain puheenvuoroissa tuli esiin liikelaitokset ja niiden merkitys kuntakulujen säästöissä. Todettiin, että kun liikelaitosten sanotaan järkeistävän toimintaa ja tuovan säästöjä, niitä pitää lisätä.
Esiin tuli koululiikelaitos, teknillisentoimenliikelaitos ja hallintoliikelaitos. Kunnat saisivat pysyä itsenäisinä. Tosin niillä ei sitten muuta tehtävää olisikaan kuin talonmiehen juhlapäivinä liputus.
Antaa akan olla kotva kaivossa. Tänä aikana pitäisi olla sen verran aikaa, että pysähtyä ajattelemaan tulevia muutoksia elämän menoon. Tähän mennessä ajatteluun tai vaihtoehtojen huomioon ottoon ei ainakaan Keski-Karjalan kunnissa ole annettu mahdollisuutta. Ne on viimeistään valtuustoäänestyksillä estetty.
Olisiko nyt syytä vetää liinat kiinni koulujen supistamispyrkimyksissä. Olisiko kissa nostettava pöydälle kokonaisuuden huomioonottamiseksi. Vai äänestetäänkö valtuustoissa taas ja kissalla pyyhitään pöytää?

Ei hyvältä näytä

Kuntalaisten Tohmajärvellä ja laajemminkin Keski-Karjalassa kannattaisi ajatella mitä on tehty, mitä ollaan tekemässä ja mitä aiotaan tehdä, kun nykyiseen kahtiajakoon on ajauduttu. Tapellaan kuin historiassa ennen vanhaan hatut ja myssyt. Sillä erotuksella ehkä, että täkäläisiltä "tappelijoilta" on johtajat vetäneet päähineet silmille ennen taisteluun lähettämistä.
Nyt pitäisi pysähtyä ajattelemaan kenen etuja tyhjänpäiväinen tappelu palvelee. Mielestäni ei ainakaan myssyjen enempää kuin hattujenkaan. Tapella vain pitää, kun herrat käskee. No, ei ole tollkkua.

* * *
Koulujen lakkauttaminen tai säilyminen ei ole elämisen ehto kummallekaan osapuolelle. Lakkauttamisella taidetaankin ajaa ihan muita tarkoitusperiä kuin mitä kuntalaisille tarjotaan selittelyksi.
Jos huono kuntatalous sanotaan alakoulun lakkauttamisen perusteeksi, niin onkohan perustelija tosissaan. Koulut ovat kuntien lakisääteistä toimintaa. Muu kunnan toiminta pitäisi tukea, että lakisääteiset toiminnot voivat kunnassa jatkua hyvällä tasolla. Silloin säästöt pitäisi etsiä siltä vapaaehtoisen toiminnan puolelta. Eikö näin tunnu oikealta.
Jos kunta aikoo lakkauttaa alakouluja nykyiseltä tasolta, joka on kunnan ainoa vetovoimatekijä nykyään, on säästöt muilta sektoreilta tuotava yhtäaikaa vertailtavaksi koulujen lakkauttamisen kanssa. Nyt niin ei ole tehty.

Kunnantaloutta on ajettu usemman vuoden ajan tiettyyn suuntaan. Siitä suunnasta ei kuitenkaan kukaan luottamushenkilö tunnu olevan selvillä. Ohjaajina ovat olleet virkamiehet. Se onkin heidän tehtävänsä. Luottamushenkilöiden tulisi myös huolehtia, että kuntalaisten edut tulevat virkamiesten touhuissa huomioiduksi. Jos joku väittää, että esim. toteutunut sote/helli on kuntalaisille toiminnallisesti ja taloudellisesti paras vaihtoehto, niin sopii kysyä asiaa vaikkapa tavalliselta palvelun tarvitsijalta. Helli on tosin alkumetreillään, mutta syntyvien säästöjen osalta ollaankin jo rahavaikeuksissa. Se ei tiedä hyvää tulevaisuudelle.
Kannattaako mustaa väittää edelleen valkoiseksi ja toisinajattelijoita tyhmiksi.

keskiviikko 11. maaliskuuta 2009

Kansalaistilaisuus Maiju Lassila salissa 13.3.klo18,30

On mielenkiintoista nähdä kiinnostaako kuntalaisia tulla kertomaan mielipiteitään tohmajärveläisestä elämän menosta yleensä ja erityisesti Hellistä, päivähoidosta ja alakoulujen lakkauttamisesta kyliltä.
Kutsu on kuulunut niin päättäjille kuin viulujen maksajillekin. Odotan tilaisuuteen johtavia virkamiehiä ja erityisesti viime ja nykyisen valtuustokouden hallitusten jäseniä paikalle.
Tilaisuus on järjestetty toimimaan keskustelupohjalla. Pitkiä kalvosulkeisia ei sallita kenellekään. Tarkoitus on kuulla tavallisen kuntalaisen mielipidettä. Jos se tulee kysymyksen muodossa ja jollekin osoitettuna, vastaus toki sallitaan. Sekin tietenkin mahdollisimman lyhyenä. Näin taataan, ettei keskustelu jysähdä yhteen asiaan.
* * *
Keskustelutilaisuuden järjestäjänä toimii kulttuuriseura Apollo. Yhdistys ei ole puoluepoliittinen ja mielestäni sopii hyvin kansalaistapaamisen koollekutsujaksi. Siksi kaikkien poliittisten puolueiden jäsenten ei tarvitse pelätä leimautumistaan väärän seuran jäseneksi. Kiinnostus omaa kotiseutua ja sen tahpahtumia kohtaan riittää paikalle tulon syyksi. Mielipiteen ilmaus on vapaa, mutta rajoitettu jos se aikoo viedä liikaa aikaa toisten mielipiteiden esille tulolta.
Tervetuloa koulukeskukseen perjantai-iltana 13.3.2009 klo 18,30 kertomaan ja kuuntelemaan.

tiistai 10. maaliskuuta 2009

Miten kokouksessa pitäisi menetellä?

Olihan taas kokous. Yllä oleva vastaesitys vei päähuomion tärkeästä asiasta, kun vastaesitystä ryhtyivät arvostelemaan kokousosanottajat laidasta laitaan. Siinä tuli kilpailevia vastaesityksiä useitakin. Tuskin niitä sihteeri sai kirjatuksi mihinkään.
Lopuksi puhuttiin kelpasiko meikäläisen kirjallinen esitys liitettäväksi edes kokousmateriaaliin.
Lopulta esittelijä muutti päätösehdotustaan samaksi, joka oli kirjattuna minunkin vastaesitykseen, eli että Turusen ja Seppäsen vastaus kansalaisadressiin merkitään tiedoksi lautakunnalle. Lisäyksenä, että liikelaitos Helli tutkii myös muiden kuntien palvelutarpeen ja tarjonnan oikeaa suhdetta. Jotain sellaista sinne pöytäkirjaan kai tuli merkityksi. Sen voi tarkistaa aikanaan tarkastelusta pöytäkirjasta.
Muutettu päätösehdotus hyväksyttiin tyhjän kanapaliikin jälkeen yksimielisesti ja minunkin vastaesitys liitettiin kokousmateriaaliin. Millähän perusteella sitä ei haluttu liittää?
* * *
Kokous osoitti selvästi, että toimivalta-asiat ovat hämärän peitossa. Mikä on tilaajan asema, mikä tuottajan ja mikä jää onnnettoman kuntalaisen asemaksi tässä valtavassa hallintopyramiidissä. Toivottavasti ei yksin kärsijän.
Yhtään puheenvuoroa ei käyty mikä on virkalääkärin lausuma nyt adressin aiheesta. Onko hänellä mitään mahdollisuutta vastata ammatti-alansa kysymyksiin palvelujen tarpeellisuudesta. Nyt sellaista ei ainakaan huomannut.
Jos lautakunta lähtee tuomariksi laadun ja palvelun määrittelyssä tai vaikkapa vain valjojan rooliin taitaa tehtävä luottamushenkilölle olla tarpeeksi haastava.
Rääkkylän kansalaisadressi on vakavalla mielellä tehty. Siksi se on hoidettava niin, että nimensä adressiin kirjoittajat saavat selvän vastauksen. Luottamushenkilöt eivät ole mielestäni sellaisia, että heillä olisi tietopohjaa arvioida terveyden tai sairaanhoidon oikea mittaista tarjontaan tai työaikojen riittävyyttä tehtäviin.
Mielestäni Hellin tulee hoitaa Rääkkylän terveyspalvelut ja vastata kuntalaisten valituksiin. Jos siinä ei Helli onnistu, on lautakunnan asia yrittää saada hommat luistamaan. Loppukädessä kunnan on huolehdittava palvelujen pelaamisesta. Kunnat ovat sopimukset solmineet. Ja vihon viimeiseksi kutalaisen terveyspalvelut ovat vielä toistaisesti lakisääteisiä. Siltä pohjalta palvelujen on pelattava.
Mutta, että sosiaali- ja terveyslautakunta ryhtyisi tutkijaksi, syyttäjäksi, tuomariksi ja vielä valvojaksi on niin suuri tehtävä, että ainakin minä tunnustan kykenemättömyyteni tehtävään. Ennen potkujani ilmaisen itseäni tulevaisuudessakin lautakunnassa hiljaisesti hyväksyen tai sitten välillä kirjallisia vastaesityksiä tehden. Katson sen ainoaksi mahdollisuudekseni ja velvollisuudekseni luottamushenkilönä toimia, niin että minut tehtävään valinneet tietävät mitä lautakunnassa sanon ja mitä teen.
Toivon, että epäasialliset soraarattaisiin ilmaukset ja muut vaientamisilmaisut muka Sote/Hellin maineen pilaajani kohdaltani loppuvat. Yritykset ovat turhia kohdaltani. Ne vievät vain turhaa aikaa. Minun kantani asioihin tulee selväksi yleensä kahdessa kolmessa minuutissa.
Ja sitten se vastaesitys.

Vastaesitys ei meinannut kelvata

Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunnan kokous 10.3.2009.


Vastaesitys työjärjestyksen asiakohtaan 29, ”Rääkkylän kunnalle luovutettu kansalaisadressi koskien terveyspalvelujen saatavuutta, liitteet”

Vastaesitys:

Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta merkitsee liikelaitoksen johtaja Airi Turusen ja aikuispalvelujohtaja Eeva Seppäsen allekirjoittaman Rääkkylän kansalaisadressi selvityksen tiedokseen.

Perustelut:

Lautakunta ei tässä vaiheessa voi puuttua kannanotollaan asiaan
- koska operatiivinen toiminta kuuluu liikelaitokselle
- palvelut on kuntalain 76§ 3 momentin mukaan annettu Kiteen kaupungin
virkavastuulla hoidettaviksi
- Helli-liikelaitoksen johtosääntö 3.3 ratkaisuvalta –”Johtokunta päättää
palvelujen tuottamisesta ja seurannasta.





Veijo Tuunanen

maanantai 9. maaliskuuta 2009

Nuotit häveissä

Istuin maanantain valtuuston kokouksen lehtereillä. Tarkoitus oli kirjoittaa jotain kokouksen kulusta tällekin palstalle. Sitä varten tein oikein muistiinpanoja. Nyt olen hävittänyt ne. Kun nuotit ovat hävinneet. On sävellettävä omasta päästä.
Mielestäni mitään merkittäviä asioita ei kokouksessa käsitelty. Olivat enempi rutiini juttuja. Ilmeisesti tehtiin tilaa 23.3. pidettävää kokousta varten. Silloin ovat esillä koulujen lakkautusasiat.
Äänestämään päästiin tässäkin kokouksessa. Kysymyksessä oli äänestysalueiden muuttaminen. Tikkalan ja Onkamon erillisistä äänestysalueista oli tarkoitus tehdä yksi yhteinen. Puheenvuoroista kävi selville, ettei yhtymistä vielä tehtäisikään. Lopulta syntyi tilanne, jossa äänestettiin päätetäänkö tässä kokouksessa muutoksesta jatkamalla käsittelyä vai siirretäänkö asia. Minne, sitä minä en tullut tietämään.
Siirtoa kannatti 14 valtuutettua. Käsittelyn jatkamista 8 valtuutettua. 5 valtuutettua äänestivät tyhjää. Asia päätettiin siirtää.
Äänestyksestä kävi selväksi, että keskusta jatkaa tiukkaa ryhmäesiintymistä. Kaikki olivat siirtämisen kannalla. Demareista kaikki äänestivät, että asian käsittelyä jatketaan tässä kokouksessa. Viisikko oli "vallaton" äänestäen tyhjää. Mitä varten, sitä minä en ymärtänyt.
Äänestyskäyttäytymisestä voi päätellä, että jotkut keskustan valtuutetuista joutuvat varmasti tinkimään vaalilupauksistaan kun koulujen lakkauttamisesta päätetään. Viisikosta ja heidän äänestyskäyttäytymisestään eilisen jälkeen en uskalla arvailla mitään. Demareilla tuskin on tulevissakaan kouluasioissa ryhmäpäätöksiä. Heidän uskoisi olevan vahvimpia pitämään kiinni vaalilupauksistaan. Ne olivat lähikouluja puolustavia.
Toinen keskustelua herättävä asia oli biojätteiden tulevat tyhjennyskerrat. Hallituksen pohjaesitys oli, että jätteet tyhjennetään kerran viikossa. Keskustelussa esitettiin, että tyhjennys olisi paras suorittaa joka toinen viikko. Kaikki näyttivät olevan kahden viikon kannalla.
Puheenjohtaja totesi kahden viikon esityksen saaneen kaikkien kannatuksen ja totesi sen tulleen yksimielisesti kokouksen päätökseksi. Asiallisesti niin olikin, mutta kokouksen oikein juoksutuksen kannalta ei ehkä. Kysymyksessä oli muutosehdotus hallituksen päätösehdotukselle ja se olisi pitänyt äänestyksellä mittauttaa kokouksessa. Hiljaisuutta ei kaikkien valtuutettujen kohdalta voi tulkita myönteiseksi tai kielteiseksi. Tämä olisi hyvä muistaa, kun siirrytään kouluja lakkauttelemaan.
Muuten kokous sujui mallikkaasti. Aikaa ei tärvätty turhiin puheisiin. Niitähän tullaan tulevissa kokouksissa rajoittamaan juuri tehdyllä päätöksellä.
Valtuuston iltakoulussa, joka pidettiin varsinaisen kokouksen jälkeen käsiteltiin ilmeisesti vain koulujen lakkauttamista. Allekirjoittanutta ihmetyttää, miksi koulujen lakkauttamiseen läheisesti liittynyt valtuutetun aloite ei ole ehtinyt valtuuston käsittelyyn. Olen antanut itselleni kertoa, että siinä olisi mielenkiintoista tietoa oppilaiden lukumääristä suhteessa koulun säilymiseen. Toivottavasti valtuutetut kaivavat esiin kaikki ne kouluselvitykset, jotka asian tiimoilta on tehty.

perjantai 6. maaliskuuta 2009

Yön yli kannatti nukkua.

Ajattelin alla kirjoittamaani menettelyyni toimivaltaani. Voinko minä olla päättämässä Hellin operatiiviseen toimintaan liittyvää asiaa? Olen jäsen sosiaali- ja terveyslautakunnassa, joka on Tohmajärven kunnan alainen tilaajalautakunta.
Voiko tilaaja "määrätä" jotenkin miten tuottaja palvelut tuottaa? Jos voi niin silloin Hellin ja kuntien vellit saattavat sotkeutua entisestään. Kuka käskee ja ketä?
Näyttää siltä, että vaikeuksia hallintohimmelin kanssa syntyy jo alkumetreillä. Mitenkä tästä yksin kertainen luottamushenkilö saa selvän?
Parasta on kysyä Kirsi Hämäläiseltä tai Olli Riikoselta. He ovat olleet alusta alkaen järjestelmän kehittelyssä näkyvästi mukana. Jos kysyn, niin kysyn heiltä virkamiehinä. En seutuvaliokunnan jäseninä, sillä sillähän ei ainakaan minun ajatusmaailman mukaan ole mitään kunnallistavastuuta mielipiteisiinsä tai päätöksiinsä.

Mihin perustaa päätös?

KKN:n paikallisuutisissa on linkki sosiaali- ja terveyslautakunnan tulevan kokouksen esityslistalle. Kokouksessa pitäisi tehdä päätös rääkkyläläisten valitukseen terveydenhoitajien heikosta saatavuudesta omalla paikkakunnallaan. Valitusta seuraa yli 400 sadan allekirjoitus palvelujen huononemisesta.
Asiasta kiinnostuneet voivat käydä vilkaisemassa paikallisuutisia KKN.ssä tai www.tohmajärvi.fi ja sieltä etsiä kyseinen lautakunta.
Meikäläisen pitäisi, olen kyseisen lautakunnan jäsen, saaduista "eväistä" muodostaa päätös. Vieläpä sellainen, että voisin olla siihen tyytyväinen edes itse.
Toisella puolella on ainakin yli 400 rääkkyläläistä ja toisella puolella liikelaitoksen johtaja Airi Turunen, aikuispalvelujen palvelujohtaja Eeva Seppänen ja terveyden edistämisen esimies Arja Janhonen.
Heidän lausuntonsa pohjalta on lautakunnalle tehnyt va. sosiaali- ja terveystoimen tilaajajohtaja Päivi Hakulinen päätösehdotuksen.
Siinä Hellin antaman selvityksen pohjalta hyväksytään suurin piirtein, että parannusta ei tipu ko. palveluihin.
Harvan tukan alla aprikoin ketä kuuntelen, ketä uskon. Olen luottamushenkilö vajavaisin tiedoin. Pitäisi pitää kuntalaisten puolta. Tai ainakin kuunnella heitä ja heidän tarpeitaan.
Toisella puolen ovat virkahenkilöt omine taulukoineen ja tarkoituksineen. En tiedä heidän koulutuspohjaakaan terveysasioiden hoitoon. Pitäisikö lausunnon antaja olla jollain tavoin terveyspuolen henkilö?
Kun kysymyksiä on enemmän kuin minulla vastauksia, teen itse vielä yhden lisäkysymyksen. Kysyn lääkäri Tapio Hämäläiseltä mielipidettä asiaan. Jos hän minulle sanoo näkemyksensä asiaan, olen hänen näkemyksen kannalla. Luulen, että lääkäri tietää ainakin tämän asian paremmin kuin meistä kukaan.

torstai 5. maaliskuuta 2009

KeskiKarjalanNelosta luetaan.

Yllätys tosiaan on, miten hyvän alun uusi verkkolehtemme on saanut lukijoiden keskuudessa. Jos tällainen on kiinnostus lehteä kohtaan, on lehden teko mielekästä.
Päivittäistä lukijamäärää en tohdi kertoa. Se kuuluu päätoimittajan tehtävän kuvaan.
Yleisesti ottaen näyttää siltä, että paperilehtien rinnalle työntyy nettikirjoittelu muultakin suunnalta kuin verkkolehdiltä. On mielipidetiedustelua ja mielipidepalstaa. Se tietää monipuolisempaa asioiden käsittelyä mitä aikaisemmin vain paperilehtien ja maitolaitureiden tiimoilla on harrastettu.
Se tieto, joka tosin vieläkin on valtaa pitävillä liian suuressa määrin, vuotaa netin kautta kansalle. Perinteinen paperilehden ja valtaeliitin "yhteistyöhön" on tunkeutumassa nettilevitteet. Yhden asian totuus saa rinnalleen toisen tai kolmannenkin totuuden. Jotkut sanovat niitä vaihtoehdoiksi.
* * *
Näiden vaihtoehtojen julkitulo ei näytä kaikkia miellyttävän. Miksiköhän? Eikö se ole hyvä asia? Salailu tai tiedon pitäminen viisaalta näyttävän hymyn takana näyttää vähenevän. Tapahan on vielä nytkin monen luottamushenkilön vahvin voimavara.
Hämilleen näyttävät joutuneen monet johtavat virkamiehetkin. Eikö veronmaksajat uskokaan sitä, mitä norsunluutorneista ainoana tietona jaetaan.

maanantai 2. maaliskuuta 2009

Palvelu pelaa, hallinto horjuu

Käytin potilasta eilen Tohmajärven terveyskeskuksen päivystyksessä. Potilaita oli kohtuullisesti. Ei yletöntä tungosta, mutta ei tyhjääkään. Yhdeksän maissa tulimme vastaanotolle. Lääkäri määräsi verikokeet ja tunnin päästä oli niiden tulokset valmiit. Kello kolmetoista oli potilas jo keskussairaalassa.
Neljä tuntia on sellainen saavutus, vaikka hengenhätätilanteesta ei ollut kysymys, että se kannattaa mainita. Mielestäni ansio tästä kuuluu suorittavalle henkilökunnalle, lääkärille ja hoitajille. Tapaus osoitti, ettei Hellin hallinto ainakaan tässä tilanteessa ollut päässyt vaikuttamaan negatiivisesti operatiiviseen toimintaan.
Nyt on pidettävä huoli, ettei muutosta huonompaan suuntaan pääse tapahtumaankaan. Hyvä ja nopea palvelu ei ole suorassa suhteessa hintaan. Enempi se on kiinni osaavasta ja työhönsä sitoutuneesta henkilökunnasta. Uskon, että Tohmajärvellä on niin.
* * *
Siina potilastani odotellessa poikkesin vuodeosastolle. Sen saneeraamisesta taitetaan peistä. Vuodeosastolla on nykyisellään 40 vuodepaikkaa. Eilen kaikki paikat olivat käytössä. Taisipa muutama käytäväodottajakin olla. Muutamia potilaita oli Kiteeltä ja Kesälahdelta.
Kun täydellä kapasiteetilla on toimittu jo pitemmän aikaan, on vuodeosasto osoittanut tarpeellisuutensa nykymuodossaan. Suunnitelmat toiminnan muuttamisesta palveluasumissuuntaan on toimivan järjestelmän romuttamista ja siksi lopetettava.
Erävoitto hallintoherrojen saneeraussuunnitelmasta, joka tähtäsi toiminnan muutoksiin saatiin ammattihenkilöstön tuella. Lääkärikunnasta tuli selvä mielipide, että Tohmajärven terveyskeskus tarvitsee vuodeosaston. Piste.
Minä lisään tähän oman kommenttini: Kiitos.
* * *
Miksi vuodeosastoa tarvitaan Tohmajärvellä? Asukasmäärältään, ikärakenteeltaan ja sairastavuudeltaan vuodeosasto osana terveyspalvelua Tohmajärvellä on välttämätön.
Esimerkkinä olkoon viimevuoden sakkomaksut keskussairaalalle. Kitee maksoi sakkoja 175000 euroa. Tohmajärven sakot olivat vain 18000 euroa. Aikaisempina vuosina on Kiteen sakot yltäneet pariinsataantuhanteen euroon.
Kuten valistunut lukija tietää sakot syntyvät kun keskussairaalassa makuutetaan potilaita siitä syystä, ettei oma vuodeosasto pysty ottamaan potilaita toipumaan omalle paikkakunnalleen halvemmille vuodepaikoille.
* * *
Oman mielenkiintonsa ja ratkaisumallinsa Helli-hallinto saa käsiinsä, kun määrää miten potilaspaikkamaksut jyvitetään tilanteessa, jossa toisen itsenäisen kunnan potilaita on toisen itsenäisen kunnan vuodeosastolla, niin että kunnan omat potilaat joutuvat kalliille sakkopaikoille keskussairaalaan.
Voi syntyä tilanne, jossa kukaan potilaista ei saa toipua omalla paikkakunnallaan.
Heh, heh, sanon minä. Tällaiseen tilanteeseen ei saa joutua.

Lausunnon antoon ei kaikki kelpaa.

Kun oikeudessa pyritään selvittämään asian kulkua, saavat kaikki asianosaiset sanoa siitä mielipiteensä. Kun eduskunnan oikeusasiamies pyytää selvitystä kunnanhallitukselta kunnanjohtajan menettelystä tehtyyn kanteluun, äänestää Tohmajärven kunnanhallitus, ettei lausuntoon liitetä kaikkien hallituksen jäsenten mielipidettä.
Harvinaista menettelyä, kun ottaa huomioon, että kysymyksessä on jo meneillään oleva eräänlainen oikeusprosessi. Oikeus antaa joskus äänestyspäätöksiä mutta, että lausunnon antaja sivuuttaa äänestyspäätöksellä osan lausunnon antajien mielipiteistä on jo ihmeellistä touhua.
Minulla ei ole käytettävissä kiellettyä demareiden liitettä oikeusasiamiehelle lähetettävään lausuntoon. Olisin sen tähän mielelläni liittänyt nähtäväksi. Vajaan liuskan pituinen tiedän sen olleen.
Toivottavasti demarit laittavat sen omille kotisivuilleen. Nähdään mitä muut hallituksen jäsenet pitävät niin vaarallisena, ettei sitä uskalleta näyttää oikeusasiamiehelle.
* * *
Kuten useimmat tietävätkin, olen yksi kyselyn tekijöistä eduskunnan oikeusasiamiehelle. Kyselykohteet eivät olleet kummoisia. Ei maata eikä miestä kaatavia. Ihmeen suuri älämölö asiasta on nostettu.
Kunnanjohtaja on ehättänyt julkisuuteen radiota myöten. Ilmeisesti ihan oma-aloitteisesti. Odotan miten kunnan virallinen tiedotus on kantelulausunnon markkinoinut lehdistölle.
Minäkin palaan tässä blogissa asiaan, kunhan saan hallituksen hylkäämän demareiden liitteen käsiini.
Syntyykö hallituksen menettelystä uusi kantelu. Sitäkin on syytä pelätä. Tuntuu tosi makeelta, kun en tarvitse olla känäämässä yksinkertaisen enemmistön kanssa. Jyräys mentaliteetti näyttää enemmistön puolelta vain lisääntyvän.