tiistai 29. lokakuuta 2019

TÄLLAISTA KIRJOITIN 20 VUOTTA SITTEN (turhaan)


Kuntaliitos 6.12.02
Löytyykö todellista tahtoa?

                      KUNTALIITOS  RATKAISUVAIHEESSA

Tohmajärven ja Värtsilän kuntaliitos on edennyt käännekohtaansa. Konsultit ovat tehneet selvitystyönsä, kuntaneuvottelijat neuvotelleet neuvottelunsa. Nyt on tehtävä päätökset. Tuleeko kuntaliitosta ja jos tulee, niin missä aikataulussa?  Vaihtoehtoja on liittymisen suhteen kaksi. Joko vuoden 2004 tai 2005 alusta. Kuntatalouden kannalta nopeampi vaihtoehto on parempi.
Mutta myös kolmas vaihtoehto on mahdollinen. Kuntaliitoksesta luovutaan. Tätäkään vaihtoehtoa ei sovi unohtaa. Värtsilän luottamushenkilöiden antamista lehdistölausunnoista päätellen näyttää, että heidän yhtymishalunsa, vaikka neuvotteluissa ovatkin mukana, tähtäävät johonkin muuhun kuin nyt toteutettavaan kuntaliitokseen. Onko se kuntalaisten edun ja tahdon mukaista, jää arvailtavaksi.
 Tohmajärvellä näyttävät niin kuntalaiset kuin neuvottelijatkin olevan nopeamman yhtymisen kannalla. Tätä onkin ymmärrettävää, kun huomioi valtiolta toistaiseksi tarjolla olevat yhdistymisavustukset n. 23 milj.mk, jotka tukevat merkittävästi uuden kunnan taloutta.

                                     Koko tuo elinvoimaa

Kuntaliitokset perustuvat siihen tosiasiaan, ettei nykyinen kuntajako enää sovi tähän aikaan. Nykyiset kunnat ovat muodostettu suksi- ja hevoskulkuaikakaudella, jolloin vain harvoilla ihmisillä oli käytettävinään puhelinta tai edes polkupyörää.
 Kun kuntien tehtävät ovat lisääntyneet ja muuttuneet ratkaisevasti, ollaan valtiovallan tuella ja osaltaan myös tahdosta, Tohmajärvellä ja Värtsilässä muodostamassa yhteistä kuntaa, jonka perustarkoituksena on elin- ja vetovoimaisempi kunta. Kuntalaisten eduksi.
Kuntaliitos näyttää seuraavan pitkälti seurakuntien yhdistymistä. Siinäkään ei edetty vapaaehtoisissa yhdentymisneuvotteluissa mihinkään. Tarvittiin ylhäältä Kirkkohallituksen määräys toteuttaa yhtyminen. Käsky perustui taloudellisiin seikkoihin. Vasta pakon edessä seurakunnat ryhtyivät neuvottelemaan yhteistoiminnan järjestämisestä, mikä erityisesti värtsiläläisten kannattaa huomioida. Tohmajärveläiset myöntyivät kaikkiin värtsiläläisten pyyntöihin seurakunnan toiminnan järjestämiseksi. Värtsilään tulee mm. oma seurakuntapiiri ja osa-aikainen papin virka. Mitään pakotetta näihin ei olisi ollut enää Kirkkohallituksen päätöksen jälkeen. Tämä tulkoon mainittua hälventämään niitä puheita, joilla halutaan Tohmajärvi leimata Värtsilän ”syöjäksi”.




                               Värtsiläläisten edut huomioitu

Kuntaliitosselvitys ja yhdentymisneuvottelut ovat käyty lähes yksinomaan niistä asioista, jotka koskevat värtsiläläisten asioiden tulevaa hoitoa ja heidän etujaan. Joiltain osin jopa pikku tarkasti.
Tohmajärvi suurempana yksikkönä näyttää ottaneen ”antajan” osan ja luottanee tulevaisuuden toimintaedellytysten parantumiseen ja kohentuvaan kuntaimagoon.
  Tohmajärven ja Värtsilän kuntien kolmas ja viimeinen yhdistymissopimusluonnos ennen päätöksiä on valmistunut. Siihen on kirjattu kaikki se, ja vähän enemmänkin, mitä tällaiseen luonnokseen voidaan kirjata. Useimmat kohdat ovat kirjatut värtsiläläisten aseman turvaamiseksi, mutta myös uuden yhteisen kunnan toiminnan takaamiseksi. Molemmat asiat ovat tärkeitä tulevaisuutta ajatellen niin värtsiläläisille kuin tohmajärveläisille.
Molempien kuntien työntekijöiden, virkamiesten ja luottamushenkilöiden aseman nykytasolle takaa jo kuntajakolaki ja lopusta huolehtii hyvä yhteishenki.
Kaikki pitäisi olla kunnossa, vai onko sittenkään?  

                              Yhtymistä ei syytä pitkittää

Aikataulullisesti kuntaliitos voidaan toteuttaa kahdessa aikataulussa, joko vuoden 2004 tai 2005 alussa. Viimeinen yhdistymissopimuksen käsittelykokous on 18.12.2002. Jos yhdistyminen päätetään toteuttaa vuoden 2004 alusta, niin kuin se viisainta olisi, ehtisivät kunnanvaltuustot tehdä päätöksensä asiasta ja laatia yhdentymisasiakirjat tulevan maaliskuun loppuun mennessä. Valtioneuvosto määrittelisi kantansa vuoden 2003 alkupuoliskolla ja yhteinen kunta voisi aloittaa toimintansa 2004 alusta.
Yhdentymisen pitkittämiseen vuodella, tuskin löytyy mitään perusteita. Kaikki se mikä on mahdollista sopia, on käydyissä neuvotteluissa jo käyty moneen kertaan läpi. Lykkäys tuo lisää kustannuksia ja osoittaa, ettei todellista yhtymistä halutakaan. Mikään ei muutu vuodessa kummankaan osapuolen taholla neuvotteluasemissa.
Virkamiesten, työntekijöiden asemat yhdentyvässä kunnassa ovat paremmat ja turvatuimmat kuin millään muulla ryhmällä kunnissamme.
Luottamushenkilöiden asema pysyy molemmissa kunnissa siirtymäajan entisellään, kun valtuustot ja kunnanhallitukset liittyvät toisiinsa. Värtsiläläisten luottamuspaikat jopa kasvavat kun lautakuntia suurennetaan heidän edustajillaan ja perustetaanpa lisääkin. Erityisesti värtsiläläisten asioita hoitamaan tulee sopimuskaudeksi aluejohtokunta, jolle on varattu erityistä toimintarahaa 30000 euroa.

                           Kunnanjohtajat valittakoon valtuustossa       

Niin hyvältä ja viisaalta kun kuntaliitos kuntalaisten kannalta näyttääkin, se ei välttämättä kuitenkaan toteudu. Epäilys syntyy kun on seurannut Värtsilän neuvottelijoiden, erityisesti kunnanhallituksen puheenjohtaja Aune Törrösen kannanottoja neuvotteluissa ja erityisesti hänen lausuntojaan lehdistölle.
Uuden tien rakentaminen Niiralasta Kiteelle, ”puolenpennin” äyrin korotus estämään kuntaliitosta Tohmajärveen ja Tohmajärven terveyskeskuksen ”ajo” Kiteen syliin ja loputon yhteistyöstä puhuminen kuntaliitoksen vaihtoehtoina, ovat kunnanhallituksen puheenjohtajan antamina lausuntoina epäreaalisia ja osaltaan harhaanjohtavia.
Viime metrien uutena asiana on nostettu Värtsilän taholta neuvottelupöytään sopiminen tulevasta kunnanjohtajasta Teuvo Korpelaisen jälkeen. Ehdotus on absurdi toteutettavaksi.
Kunnanjohtaja on sen verran tärkeä henkilö kunnassa, ettei hänen henkilöstään sopimista tai edes puoluekantansa määrittelyä, voi antaa missään ”neuvottelukunnassa sovittavaksi”. Ei varsinkaan nyt virassa olevien virkauraa tule ohjailla pienellä porukalla mihinkään suuntaan yli kuntajakolain.
Kunnanjohtajat valitaan, jos kunnallisdemokratiasta yhtään halutaan pitää kiinni, paikat auki julistamalla ja valtuustojen toimesta.
Jos kunnat yhtyvät ja kunnanjohtajan paikkoja tulee hakuun, valitsevat värtsiläläiset uutta kunnanjohtajaa valtuustossa siinä kuin tohmajärveläisetkin.

                    Huomioidaanko kuntalaisten edut

Kauhukuvia ei tulisi rakentaa edes mielikuvituksissa. Mutta kun näyttää siltä, että Värtsilän neuvottelijat eivät kuntaliitosta tosissaan näytä haluavankaan, niin pitää ajatella miten siitä eteenpäin jos kunnat pysyvät itsenäisinä.
Tohmajärveläisenä kirjoittajana en ota kantaa Värtsilän kohtaloon. Sen saavat he itse päättää. Selvää kuitenkin lienee, etteivät he Tohmajärven suuntaan tulevaisuuttaan ja toimintojaan tahdo rakentaa. Tuskin enää paljon puhuttua yhteistyötäänkään. Nykyiset yhteistyö- ja palvelusopimukset tullevat arvioitaviksi uudelta suunnalta ja pohjalta, mikä tuskin laskee värtsiläläistenkään kustannuksia.
Tohmajärvelle tulee hevoskuuri talouden kuntoon saattamisessa. Se tietää entistä varmempaa verojen korotusta, kuntaliitostukirahojen jäädessä saamatta. Toimintoja järkeistetään nykyistä kuntakokoa ja omaa asukasmäärää palvelemaan. Harkintaan tulevat  kaikki nykyiset yhteistyömuodot ja sopimukset naapurikuntien kanssa. Erityisesti myös Värtsilän kanssa, mikäli värtsiläläiset katsovat siihen uudessa tilanteessa olevan enää tarvetta. Kustannustaso nousee kuitenkin nykyisestään. Se lienee varmaa.
Mutta ennen kuin lyödään viimeinen naula arkkuun kuntaliitosasiassa, on viikko kuntalaisilla aikaa evästää neuvottelijoitaan. Mitä halutaan ja missä aikataulussa? Joskus näyttää, ettei neuvottelijoilla kestä mopo hallinnassa.


                                                                                             Veijo Tuunanen

perjantai 25. lokakuuta 2019

Aina viisaus ei ala herranpelosta


Kaluunat tekevät monesti pönöttäjiä
Seppo Eskelistä esitetään Poliisiasiain neuvottelukunnan puheenjohtajaksi. Ehdokkuudestaan Eskelinen toteaa lehdessämme sen olevan suuri kunnia päästä osaksi poliisityön kehittämistä yhdessä poliisin ja ministeriön kanssa. Puuttumatta tarkemmin neuvottelukunnan tehtäviin voi sen kansalaisen kannalta olevan tärkeää seurata poliisin toimintaa ja sen toimintaympäristön kehitystä ja muutosta sekä antaa siitä lausuntoja. Onnea ja menestystä tehtävään.
Viime aikaisten tapahtumien huomioon ottaen Eskelisellä tulee olemaan työsarkaa. Poliisin maine on saanut kokea kovia. Julkisuudessa olleet ja edelleen olevat poliisin korkeimman johdon, Jari Aarnion ja viimeksi rivipoliisinkin töppäilyt omavaltaisen edunsaannin pyrkimyksissä virka-asemaa hyväksikäyttäen ovat kovia kolhaisuja poliisin ammattikunnalle.
Hierarkinen järjestelmä, joka poliisissa, armeijassa ja muutamassa muussakin organisaatiossa on vallalla, on vaikeasti soviteltavissa demokraattiseen järjestelmään. Hierarkia perustuu useimmiten arvomerkkeihin ja kaluunoihin, jotka on ansaittu pitkällä työrupeamalla, nöyrällä odotuksella virka-asteikon alemmilla portailla häiritsemättä esimiesasemaan päässeitä. Harvemmin työn tuloksellisuuteen ja uusien toimintamuotojen kokeiluun ja käytäntöön ottoon.
Joskus 80-luvulla jostain kummallisesta syystä jouduin Lappeenrannan kriminaalipoliittisessa seminaarissa viikoksi puheenjohtajaksi vetämään työryhmää kansakoulupohjalta. Seminaarin tarkoitus oli tyhjentää vankilat ja vapauttaa kansa rikosten kiusauksetta. Lukija tietänee onnistuimmeko. Olisiko valintaani vaikuttanut se, että työryhmään oli kasattu mahdollisimman sekalainen seurakunta taivaan tavoittelijoita ja jalat vahvasti maassa pysyviä. Oli vankilanjohtajia, ja heidän esimiehiään, nimismiehiä, komisariota ja yliopisto-osaajia. Pidin ryhmän pääpiirteistään kasassa viikon. Joku lähti suuttuen välillä hakemaan happea ulkoa ja jonkun sanottiin itkien lähteneen kesken seminaarin kotiinsa. Yksi miellyttävimmistä ryhmäläisistä oli edesmennyt sittemmin suuronnettomuustutkijana muistettu Kari Lehtola. Jo silloin kovia kokenut Lehtola oli tasoittava henkilö ääripäiden välillä. Ehkä merkittävin syy kohtuulliseen onnistumiseeni tehtävässäni oli, että kaikki olimme siviiliasuissa ilman arvomerkkejä ja kaluunoita, joiden taakse joskus mahtuu täysin ammattiaan osaamaton henkilö. Joten Seppo, älä anna liikaa arvoa kaluunoille, vaan ihmiselle niiden takana.

lauantai 12. lokakuuta 2019

Itsetuho ennen, nyt joukkotuho



Yhdelle ei saa antaa atomipommin laukaisua
Lausun osaltani osanottoni kaikille heille joita Kuopiossa tapahtunut tragedia on koskettanut. Tällaiset tapahtumat pysäyttävät ja päällimmäiseksi kysymykseksi nousee sana miksi. Yksittäistä syytä on vaikea osoittaa.
Pitkäaikaiseen henkilökohtaiseen kokemuspohjaiseen näkemykseeni perustuen tarjoan yhdeksi syyksi yhteiskunnassa tapahtuneita muutoksia. Ihmisen itse tuskin perusolemukseltaan on muuttunut syrjäytymisessään tai masennuksessaan enemmän tuhoisaksi kuin aikaisemminkaan. Ahdingossaan ennen ihminen ajautui useimmin itsemurhaan. Nykyisin itsetuhoinen tahtoo toteuttaa tekonsa jostain syystä mahdollisimman julkisesti niin, että se vie mukanaan täysin ulkopuolisia ihmisiä.
Yhteiskunnassa korostetaan nykyään menestystä, näkyvyyttä, johtavaa asemaa ja varakkuutta. Näihin ei yltänyt se monilapsisen perheen äiti, joka murtui taakkansa alla ja päätti kamppailunsa seitsemän kilometrin päässä kotoaan kuusen alle. Ei hänkään nuori mies, joka hoiti yksin kotonaan eristettynä talvipimeänä lehmiään kaukana auratusta tiestä. Eikä hän, veljensä talossa asunut iäkäs mummo, joka katsoi parhaimmaksi itse päättää elinpäiviensä lukumäärästä. Vastaavia esimerkkejä olisi muitakin vuosikymmenien takaa kerrottavaksi, joita kohdalleni on osunut. Mikään näistä ja vastaavista tapahtumista eivät ennen johtaneet keskusteluun syistä tai seurauksistakaan. Ne vain todettiin tapahtuneiksi. Luulen yhdeksi syiksi masennuksen ja eristyneisyyden. Eli samat syyt, joista nyt keskustellaan.
Kysymykseen nousee miksi syrjäytyminen ja masennus nykyisin johtaa joukkotuhoihin. Onko yhteiskunta itse nostanut arvoiksi sellaista, johon kaikkien on mahdotonta päästä? Aina on kilpailtu ja haluttu hyväksyntää ja menestystä. Se tapahtui  ennen vanhaan jo lapsena leikeissä ja kilpailuissa. Tapojen ja sääntöjen rikkojaa porukka itse rankaisi tarvittaessa. Opittiin häviämään ja hyväksymään se. Koulukiusaamista on ollut aina. Vähemmän kuitenkin kuin nykyisin. Siinäkin ennen löytyi usein porukasta joka tuli puolustamaan kiusattua. Opettajillakin oli auktoriteettia ja keinoja kiusatun puolustamiseen. Uskallanko sanoa, että ns. vapaalla kasvatuksella on osuutta koulukiusaamisen lisääntymiseen.
Joukkosurmien estossa on syytä kiinnittää huomiota enemmän ennalta estämiseen kuin niiden juridiseen selvittämiseen. Ihminen on pysynyt vuosituhannet henkisiltä voimavaroiltaan samanlaisena. Yhteiskunta on muuttunut. Ongelmien etsiminen on aloitettava sieltä.

lauantai 5. lokakuuta 2019

Mielipide Karjalaisessa 4.10.-19


Onko kaupankäynnissä ikärasismia
Aikomukseni oli 11.9. ostaa uusi jääkaappi/pakastin. Kauppaliikkeessä kyseinen  yhdistelmä maksoi 349 euroa + kotiinkuljetus 69 euroa eli yhteensä 418 euroa. Nettikaupassa oli tarjouksena sama kaappi kotiin kuljetettuna 219 euroa.
Ryhdyin tekemään nettikauppaa. Maksun järjestelyvaiheessa kaapin hinta vaihtui jostain syystä seitsenkertaiseksi. Kahden yrityksen jälkeen keskeytin kaupanyrityksen ja soitin nettikaupan asiakaspalveluun. Siellä ihmeteltiin miksi hinta oli noussut 7:n kaapin hinnaksi. Ystävällinen puhelinpalvelija lupasi tehdä kaupan nyt heti puhelimessa. Kaikki onnistui taas maksuvaiheeseen asti. Esteeksi tuli tiedot Visa kortistani. Sitä ihmeteltiin. Myyjän mukaan maksu onnistuisi heidän laskutusyhtiönsä kautta. Ei onnistunut. Esteeksi muodostui tiedot sosiaaliturvatunnuksesta. Myyjän ystävällisiin valituksiin ja minun hämmästykseen kauppa jäi tekemättä.
Vaikka nettikaupan lopullinen hinta eräistä lisäpalveluista johtuen nousi 278 euroon jäi nettijääkaappi/pakastimen ja perinteisen kaupan hintaeroksi 140 euroa. Miksi? Syrjittiinkö minua korkean ikäni vuoksi?
Kun aikaisemmin olen tullut kaltoin kohdelluksi perinteisen kaupan tarjoaman kantasiakkuuden yhteydessä, on syytä epäillä algoritmejä, joilla ikäihmiset asetetaan eriarvoisaan asemaan. Kysyä sopiikin käyttävätkö pankit, vakuutusyhtiöt ja kaupat ikään perustuvia algoritmejä? Jos käyttävät, onko se Suomen perustuslain 6 § Yhdenvertaisuus kohdan vastaista. Mielestäni on. Tulkoon tietoon, että tililläni on rahaa ja että allekirjoittaneella ei koskaan ole ollut merkintöjä maksuhäiriöistä ja velkaakin viimeksi vuonna 1958.
Veijo Tuunanen. 84v.
PS. Sain ostettua kaapin tyttärentyttären välityksellä.