maanantai 30. elokuuta 2010

45 minuuttia valtuusto parsi ja paikkasi

Vanhojen kiinteistökauppojen sisältövirheitä korjailtiin ilman puheenvuoroja. Neljällä varavaltuutetulla vahvistettu valtuusto antoi Saila Partaselle eron sosiaali-ja terveyslautakunnan jäsenyydestä. Perusteluksi hän oli merkinnyt työtehtäviensä muuttumisesta johtuvat jääviystilanteet.
Saila Partanen on valittu Kiteelle rakennettavan uuden palveluasumisyksikön johtajaksi. Yksikön omistaa ja rakentaa kuin myös sisällön tuottaa helsinkiläinen Mehiläisen konserniin kuuluva yritys.
Jääviydestä voi sanoa, että parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Partanen on toiminut myös Hellin työryhmässä, joka pyrkii hankkimaan lääkäreitä Helliin. Se siitä jääviydestä.
*****
Saila Partasen tilalle valtuusto valitsi jäljellä olevaksi toimikaudeksi kokoomuksen Vilja Laurilan. Taitaa olla koulutukseltaan sairaanhoitaja hänkin. Paremmin en Vilja Laurilaa tunne. On ensimmäisen kauden valtuutettu Tohmajärvellä.
Reino Löppönen piti keskustan puolesta "nimityspuheen". Kyllä hän Vilja Laurilaakin piti hyvänä ehdokkaana lautakuntaan. Eniten puheenvuorossa hän toi esiin sitä jaloa tapahtumaa, jota keskusta puolue osoitti kokoomusta kohtaan. Ensin meinasi tulla minullekin kyynel silmään jalosta teosta, mutta puheen jatkuessa rupesi etomaan. Näin pienestäkö se Tohmajärven loistava tulevaisuus terveydenhoidossa onkin kiinni?
Antero Nenosen piti tietenkin ottaa kantaa. Onhan hän sanojensa mukaan viisikon johtava henkilö. Puheenvuorossaan Nenonen totesi hyvänä asiana, että keskusta on lopultakin tullut järkiinsä. Lausumalla hän lienee tarkoittanut, että kokoomuksen olo valtuustossa on huomattu.
******
Kokouksen puheenvuorot pidettiin lähes yksinomaan valtuustoryhmittymä viisikon toimesta. Tässä kunnostautuivat erityisesti Aarne Laasonen ja Antero Nenonen.
Lähes kahdenkymmenen puheenvuorojen sarjan aloitti Aarne Laasonen omasta valtuustoaloitteestaan, joka koski kunnan metsämaanmyyntiä Mika Piiroiselle. Laasosen mielestä kauppaa olisi pitänyt virkamiesten lähteä vetämään edelleen. Kauppa olisi pitänyt Aarnen mielestä tehdä. Laasonen tekikin asiasta vastaesityksen.
Vastaesitystä kiirehti monisanaisesti Antero Nenonen kannattamaan. Tilanne synnytti hämmennystä ja puheenvuoroja muiden valtuutettujen keskuudessa. Nähtiin, ettei johtosäännöt, tuskin kuntalakikaan antaisi mahdollisuutta edetä viisikon esittämällä tavalla.
Lokulta Aarne Laasonen vesitti vastaesitystään ja sanoi sen olevan enemmän ponnen luontoinen. Heti perään Antero Nenonen muutti aikaisemmin esittämäänsä kannatusta. Nyt hän sanoi kannattavansa Laasosen ponsiesitystä.
Ymmärrä tällä kertaa Matti Majoisen toimia puheenjohtajana. Hän teki viisaan asiankäsittelylopetuksen. En saanut selvää tuliko päätökseen ponsi evääksi vai ei. Asialla ei ole mitään käytännön merkitystä.
******
Mitenkähän olisi, jos otttaisiin kansalaisopiston opetusohjelmaan yhdistys- ja kokoustoiminnan alkeet. Esitin sitä viisitoistavuotta sitten kansalaisiopiston silloiselle sihteerille. Hän sanoi, ettei sellaista Tohmajärvelle tarvita. Täällä kokoukset pidetään omalla tavalla. Mitä lie tarkoittanut. Mutta niin pidetään. Sen osoitti taas eilinen valtuuston kokous.

perjantai 27. elokuuta 2010

ViikkoPohjois-Karjala on julkaissut oheisen 26.8.10

Tohman terveiset
Elämä on täynnä paradoksaalisia tilanteita. Nimenomaan silloin, jos padoksaalisuudeksi sanotaan todellisuuden tai järjenvastaista puhetta tai toimintaa.
Asia tuli mieleeni, kun yritin venepaikaltani selviytyä Tohmajärven selälle katiskoita katsomaan. Alkumatka oli järveen laskevaa paikallisojaa. Sitten parisataa metriä järviruttoa ja kaislikkoa. Tähän alkumatkaan tarvittiin sestomista, soutamista ja moottorin potkurin puhdistamista. Ajallisesti kalamatkasta yli puolet.
Paradoksiksi asia muuttuu siinä, että jotkut sanovat järven ennallistuvan 1,5 miljoonalla eurolla. Jopa niin nopeasti, että järveen aiotaan rakentaa kirkkorantaan ensimmäiseksi yleinen uimaranta.
Uimaranta voidaan rakentaa, mutta tuleeko uimareita. Järveen on ainakin viisikymmentä vuotta valutettu kaikki mikä on elinympäristöstä irronnut. Siitä on syntynyt soppa. Se ei hevillä puhdistu.
Järkevää olisi ensin puhdistaa ja sitten katsoa miten puhtaaksi järvi on saatu ja mihin sitä voidaan käyttää.
******
Peijonniemen lahti kasvaa joka kesä lähes umpeen. Peijonniemen asukkaat ovat toistuvasti pyytäneet, että lahdesta poistettaisiin ainakin kaislat. Heidän vähäinen toiveensa olisi saada järvimaisema näkymään. Ei ole suuri toive.
Samaiseen lahteen on taajamien jätevedet laskettu, sanotaanko, vaihtelevalla puhdistusasteella.
Alkuaan Peijonniemenlahti lainehti ilman kasvillisuutta. Kukaan ei ollut nähnyt Hento näkinruohoa. Ei sitä kukaan ole nähnyt nytkään. Kerrotaan vain, että sitä saattaa kasvaa lahdessa. On kuulema niin harvinainen, että pitää suojella muun kasvillisuuden kustannuksella. Kaisloja ei saa poistaa.
Asiantilan paradoksaalisuus syntyy, kun paska on tuonut lahteen näkymättömän kasvin, jota pitää suojella näkyvällä kasvilla, josta ei ole muuta kuin haittaa.
*******
Tohmajärvellä osallistutaan Itämeren suojeluun. Lehdestä olen lukenut, että vesien ”ravinnekuormasta” tulee maataloudesta yli puolet. Kerrotaan myös, että haja-asutuksen mummo tai ukko paskoo vesiä kymmenen kertaa enemmän kuin taajaman pyttyyn paskantajat.
Asian paradoksaalisuus syntyy, kun katson ikkunasta ulos. Pellot laskevat järveen. Rannalla käyskentelevät lehmät. Naapurin mummon mökin pihapiirissä myllää kaivinkone. Siellä piilotetaan maahan muovitynnyriä, ettei mummo tiskivesillään saastuttaisi Itämerta. Ja mummo maksaa viulut.
******
Tohmajärvi on n. 8 km pitkä ja 3 km leveä. Järven ja kalavesien hoitoon tarvitaan 4 erillistä jakokuntaa. Vai osakaskuntiako ne ovat. Tietenkin toisistaan erilaisilla toimintatavoitteilla. Yksi istuttaa kuhaa. Toinen siikaa kuhalle ruuaksi. Yksi katsoo parhaaksi tehokalastaa yli-istutuksen estämiseksi. Neljäs jakokunta pitää vain sääntömääräiset kokoukset ja seuraa sivusta tilannetta.
Lukija voi päättää paradoksaalisuuden.
Veijo Tuunanen
www.kotipalsta.blogspot.com

torstai 26. elokuuta 2010

UutisAlasin julkaisi 25.8.oheisen kirjeen.

Avoin kirje kunnanjohtaja Olli Riikoselle
Lukuisat kuntalaiset ovat minulta tiedustelleet sosiaali- ja terveyspalvelujen nykyistä ja tulevaisuuden tilaa. Kunnanjohtajana ja tulevana kansanedustajaehdokkaana voinet näin lehden välityksellä vastata omana mielipiteenäsi seuraaviin kuntalaisten mieltä askarruttaviin kysymyksiin.
Ns. Paraslaki edellytti kuntia yhteistoimintaan ja antoi sen järjestämiseen riittävästi aikaa. Helli-liikelaitos pantiin pystyyn äärimmäisellä kiireellä. Miksi?
Suomessa on kaksi vastaavaa liikelaitosta ja niissäkin ollan pohdittu tilalle kuntaliitoksia. Miten pitkään Keski-Karjalassa voidaan jatkaa nykyisellä mallilla?
Vajaan kahden vuoden toiminnan jälkeen ollaan virkamiestyönä Keski-Karjalassa tekemässä muutoksia kuntien Yhteistoimintasopimukseen, peruspalveluohjelmaan ja Seutusopimukseen.
Julkisuudessa, aina ministeri Rehulaa myöten, on todettu Hellin toiminta erinomaiseksi. Miksi vaivalla tehtyjä sopimuksia ollaan nyt muuttamassa?
Tohmajärven terveyskeskuksen tulevasta toiminnasta ei ole saatavissa yhtä ainoaa luotettavaa tietoa. Valtuuston päätöksessä kyllä todetaan, että rakennukseen tulee riittävä määrä ”laitospaikkoja”. Mitä tällä tarkoitetaan ja mikä on todellinen lukumäärä?
Olet jo vuosia sitten kunnanhallituksen kokouksessa terveyskeskuksesta keskustellessa todennut, että Tohmajärven terveyskeskus voitaisiin yksityistää. Nyt terveyskeskuksien asema on noussut keskusteluun uudessa muodossa. Mm. tilaajajohtaja Päivi Hakulinen on tiedustellut sos.- ja terv.lautakunnan jäseniltä mitä mielipidettä he ovat terveyskeskuksen vastaanottopalvelujen ulkoistamisesta. Koska sama asia oli esillä lautakunnan kokouksessa jo reilu vuosi sitten, kysymyksessä nytkin lienee Tohmajärven terveyskeskus. Mitä mieltä olet palvelujen rakenteellisesta muutoksesta ja sen vaikutuksesta kuntalaisten tarpeisiin ja mielipiteisiin tulevaisuutta ajatellen?
Olet lukuisia kertoja korostanut, että Tohmajärven kunta pysyy itsenäisenä kuntana. Sitä se virallisessa termistössä toki onkin. Samaan aikaan Tohmajärveltä on luisunut palveluja pois paikkakunnalta. Tulevaisuudessa näyttää vanhus- ja terveyspalveluja keskittyvän entistä enemmän Kiteelle.
Pelättävissä on, että näiden ns. peruspalvelujen loppuminen ennen pitkää vie myös muita palveluja pois Tohmajärveltä. Mieleen tulee apteekki ja kauppapalvelut. Muutos koskettaa ennen muita vanhuksia, sairaita ja taloudellisissa vaikeuksissa eläviä ihmisiä.
Nykymenolla Tohmajärvi kutistuu pelkäksi asuinkunnaksi ilman palveluja. Siinä tilanteessa tuskin tarvitaan enää itsenäistä kuntaakaan. Mitä aiot tehdä, ettei tämä kauhukuva muutu todeliseksi?
Ja lopuksi. Kenellä on lopullinen päätösvalta kunnan terveys- ja sosiaalipalveluista? Lautakunnan jäsenillä vai kunnanvaltuutetuilla?

Veijo Tuunanen
Tohmajärven sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen.

keskiviikko 25. elokuuta 2010

Miksi ei meillä?

Seuraava on lainaus tämän viikon Helsingin Sanomista:
"LAMA LEIKKAA LÄÄKÄRIPULAA."
" Lähes missään kaupungissa ei enää kärsitä pahasta lääkäripulasta."
" Kuntien lääkäritilannetta ovat parantaneet myös kuntien omien menettelytapojen muutokset. Kunnat ovat ottaneet oppia vuokralääkärifirmojen toimintatavoista ja tarjoavat nyt lääkäreille mahdollisuutta joustaviin työaikoihin. (Mediauutiset 20.8.)"
"Nyt monissa kunnissa tehdään lääkäreiden kanssa sopimuksia, joissa neuvotellaan palkan lisäksi erikseen myös työajoista ja päivystyshalukkuudesta. Osa lääkäreistä ei päivystä lainkaan, mutta osa ottaa päivystyksiä hanakastikin, sillä jossain kunnissa niistä saa jo paremman korvauksen kuin vuokralääkärifirmalta."
*****
Asia ei pitäisi olla uusi Päivi Hakuliselle eikä Airi Turuselle. Asiasta olen puhunut sos.- ja terveyslautakunnan kokouksessa ja esittänyt käyttöön otettavaksi myös Hellissä. Varsinkin Airi Turunen vastusti ajatusta, sanoen, että silloin lähdettäisiin "kilpalaulantaan".
Monissa muissa lautakunnan kokouksissa on puhuttu tarvetta saada lääketieteellistä osaamista myös lautakunnan kokouksiin ja Hellin johtokuntaan. Luottamushenkilöt ovat ilmaisseet tällaisen tarpeen. Virkamiespuolelta asiaa ei ole pidetty tarpeellisena muuttaa nykyisestä.
Kysyä sopii riittääkö ammattiaan kunnioittavalle lääkärille istua Hellin johtokunnan kokouksissa kuunteluoppilaana ilman puheoikeutta, kun maallikot päättävät miten terveys- ja vanhusasioita pitää hoitaa.

sunnuntai 22. elokuuta 2010

Muutkin valittavat, ei yksin Tuunanen

Seuraavat tiedot olen poiminut Tiedoksi/Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 17.8.2010 tiedotteesta:
Yksilöjaosto on käsitellyt ajalla 1.1. - 30.6.2010., 37 oikaisuvaatimusta.
Samana aikana on yksilöjaosto jättänyt käsittelemättä 23 oikaisuvaatimusta.
Muutoksenhakuja hallinto-oikeudelle on tehty 3 kpl.
Kanteluja ja selvityspyyntöjä on tehty 4 kpl. (Oikeusasiamiehelle ja aluehallintovirastolle.)
Muutoksenhakuja Kuopion hallinto-oikeuteen v. 2009 toimeentulotuesta on tehty 3 kpl.
Vuodelta 2008 tehdyistä asukaspalvelumaksuja (10 valitusta) on korjattu.
Vammaispalveluista on hallinto-oikdeuteen valitettu 2 kertaa.
Lisäksi hallinto-oikeuteen on valitettu kotipalvelumaksusta, turvapuhelinmaksusta ja tehostetusta palveluasumisesta. Näistä yhteensä 5 valitusta.
Kanteluja ja selvityspyyntöja ovat kuntalaiset lähettändeet Itä-Suomen lääninhallitukseen yhteensä 11 kpl.
*****
En ota kantaa onko valitettu liikaa vai liian vähän. Häpeän jo näilläkin luvuilla vähiä valituksiani, joilla olen saanut ansaitsematonta julkisuutta. Nämä valittajat ovat jääneet vähälle huomiolle. Tai paremminkin heidän asiansa. Tässäkin niitä käsitellään vain numeroilla.
Mitä sitten nämä "valitukset" kertovat. Valitetaanko turhasta vai vääristä palveluista tai huonosta kohtelusta?
Työtä ne ainakin aiheuttavat asioita käsitteleville. Sitä ei pitäisi surra. Ollaan vielä toistaseksi oikeusvaltiossa, jossa päätöksistä saa valittaa. Tämä tiedoksi niille parille puheenvuoron käyttäjälle, jotka kysyivät pitääkö sitä lakia noudattaa aina niin pilkulleen.
******
Tähän loppuun sosiaali- ja terveyslautakunnan 127 § päätös "Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Keski-Karjalan yhteistoiminta alueella - työryhmän nimeäminen."
Työryhmään nimettiin Seija Hovi, Helena Kanninen, Pirjo Korpelainen, Marjo Simonen, Sirpa Kojo, Arja Janhonen, Tuula Karppinen, Henna Hämäläinen, Heli Haverinen, Pirjo Rinne ja yhteyshenkilöksi lautakuntaan päin Laila Eronen.
Siis 11 naista eikä yhtään miestä. Kun tämmöisen yhden sukupuolen käytöstä aikaisemmin mainitsin esittelijä Päivi Hakuliselle hän sanoi, ettei miehiä ole käytettävissä. Kun hän ei näytä huomioivan tasa-arvolakia, niin siinäkin olisi valituksen paikka. Perusteeksi voisi laittaa, ettei ainakaan minulta ole kysytty mukaantulosta. Henkikirjoissa kuljen vielä kaksilahkeisten joukossa. Mutta turha mikä turha. Kuka se muuten virkamiestensä laillisuus asioita valvoo kunnassa. Onkohan se kunnanjohtaja. Juu, kyllä se on hän.

keskiviikko 18. elokuuta 2010

Niinhän siinä taas kävi

Sosiaali- ja terveyslautakunta sai tiedokseen 17.8.2010 pidetyssä kokouksessa, että Helli-liikelaitos on 24.5.2010 allekirjoitetulla sopimuksella siirtänyt yöpäivystyksen hoitamisen Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen KY:lle.
Siirto on tehty vastoin Kiteenkaupungin kantaa. Eikä yhteistoimintasopimuksestakaan löydy siirrolle tukevia kohtia. Asiasta on puhuttu turuilla ja toreilla tarpeeksi. Ainoaksi kysymykseksi, joka on jäänyt ratkaisematta on kuka ja missä Keski-Karjalan sos. ja terv.palv. nykyisin hoidetaan.
*****
Kyseisen sopimuksen yksi kappale on sanatarkasti kirjoitettu seuraavalla tavalla:
"Terveyskeskuksen vuodeosaston päivystys ei kuulu palveluun, vaan sen järjestämisvastuu on terveyskeskuksella. Terveyskeskus päättää myös, miten hoidetaan terveyskeskuksessa tarkkailussa olevat potilaat."
******
Edellä olevan kappaleen johdosta tein kokouksessa pykälää koskevan vastaesityksen, joka kuuluu:
"Vastaesitys: Esitän, että sopimus perusterveydenhuollon yöpäivystyksen hoitamisesta palautetaan sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Helli-liikelaitoksen uudelleen käsiteltäväksi sa sovittavaksi niin, että terveyskeskuksen vuodeosastolla on lääkäripalvelut myös klo 22,00 - 08,00 välisenä aikana.
Perustelut: Nykyinen sopimus vaarantaa potilasturvallisuuden.
Terveyskeskus ei ole sellainen toimija, joka voi päättää miten esim. tarkkailussa olevat potilaat hoidetaan.
*****
Vastaesitykseni meni äänestykseen yhden jäsenen sitä kannattaessa. Äänestyksen vastaesitykseni hävisi äänin 3-9. Yksi kannatti esitystäni Kiteeltä, yksi Kesälahdelta. Näin päästiin taas eteenpäin aina kehittyvässä Helli-toiminnassa.
*****
Vuodeosastoille, ja varsinkin jos nykyinen linja saa jatkua, pääse vain heikossa kunnossa sairautensa takia olevat ihmiset. He tuskin voivat itse ohjata sairauttaan, että lääkärin tarve osoittuu Helli-liikelaitoksen valitsemalle lääkäripalveluajalle keskipäivälle. Me vielä toistaiseksi tolpillaan kulkijat pääsemme lääkäriin oman tahtomme mukaan. Sopimus täyttääkin tältä osin pääosallisen tarpeen.
Pitääkin kysyä, ollaanko vuodeosastoja jättämässä näennäisen säästön takia vaille sitä hoitoa, jota olemme siellä luulleet saatavan. Esimerkiksi vuodeosastoilla ei ole yöpäivystykseen lääketieteellistä vaatimusta.
No, tämä on sitä hoivahoitoa, jota enemmistö valtuutetuista haluaa kuntalaisilleen tarjota.
Miten pitkälle ollaan menossa? Nyt suunnitellaan jo kokonaisen terveyskeskuksen vastaanottopalvelujen ulkoistamista. Mihin tarvitaan valtuutettuja ja mihin Helliä? Molemmat sahaavat omia jalkojaan altaan.

sunnuntai 15. elokuuta 2010

Toimintaa ilman tuloksia

Olen ikäni toiminut ryhmissä. Alkuun pallojoukkueissa. Sittemmin ammattijärjestöissä erilaisissa luottamustehtävissä. Kaikissa mielipiteitäni on kuunneltu ennenkuin ne on tyrmätty tai hyväksytty. Yleensä mielipiteeni ovat kelvanneet keskusteluun. Niin siihen saakka, kun tulin mukaan ilman jäsenkirjaa kunnallispolitiikkaan.
Omassa viiteryhmässäni saan mielipiteeni tuoda esiin. Keskusteluunkin ne kelpaavat. Mutta ei sitten eteenpäin. Minulle on sanottu useampaan kertaan, että esittämäsi asia on ihan ok, mutta olet väärässä ryhmässä. Nämä sanat ovat tullet keskustapuolueen jäsenkirja jäseniltä.
Suomeksi sanottuna he luokittelevat meikäläisen vääräuskoiseksi. On kovaa asioiden hoitoa tavallisen kuntalaisen näkövinkkelistä katsottuna.
******
Tulevana tiistaina on sosiaali- ja terveyslautakunnan kokous. Tutustuin juuri äsken kokouksen esityslistaan. Lukija varmasti ymmätää ajatukseni kokousta kohtaan, kun tiedän jo etukäteen kaikkien päätösten käsittelytavan ja päätöksen. On aivan sama tuoko siellä mielipidettään esiin. Keskustelua ei synny. Vastaesitystä on turha esittää. Ainakaan kirjallisena. Puheenjohtaja ei ota sitä vastaan. Äärimmäisessä tapauksessa pakotettuna esittelijä voi muuttaa päätösehdotustaan. Ei kuitenkan kuin vain sen verran, ettei siinä vastaesittäjän kanta näy.
Kaikki menee esittelijän mukaan. Hyvin, huonosti tai hyvin huonosti. Omalta ja muutaman muun jäsenen kohdalta on sama mitä kokouksessa sanotaan tai ollaanko siellä mukana ollenkaan. Pitää ihmetellä mitä varten tämmöistä järjestelmää pitää pyörittää. Virkamiehet myös lautakunnan ulkopuolelta pyörittävät koko ruljanssia mielinmäärin.
******
Kohtakoani en valita. Ihmiset yhteydenotoillaan niin henkilökohtaisesti tavattaessa kuin puhelimitsi kannustavat olemaan mukana. Varsinainen suma mielipiteitä tuli sen jälkeen kun ministeri Rehula kävi kehumassa Hellin toiminnan maasta taivaisiin.
Soittaja on pyytänyt tekemään kaikkensa, ettei häntä enää vietäisi Kiteen terveyskeskukseen. Syytä en kysynyt.
Useampi yhteydenotto on koskenut kustannuksia, jotka syntyvät matkasta Tohmajärveltä vastaanotolle Kiteelle.
On kysytty mistä johtuu puheet Tohmajärven terveyskeskuksen alasajosta. Onhan Tohmajärvellä vielä toistaiseksi n. 5000 asukasta.
Suurinta huolta soittajat kantavat lääkäripulasta. Sekin on Hellin aikainen ilmiö. Puhelut menevät soittajilta minne sattuu. Odotusajat puhelujen läpimenoon yltävät puoleentuntiin.
Ihmiset ihmettelevät mikä tulee olemaan saneeratun terveyskeskuksen toiminnan sisältö. Eikö se kelpaa Hellin vuodeosastoksi Kiteen homeongelmaisien tilojen sijasta, kysyy moni.
Jatketaan tästä eteenpäin niin kauan kuin kuntien valtuutetut heräävät huomaamaan mihin ollaan menossa. Päätäntävalta on valtuutetuilla. Ei kuntienjohtajilla, ei Hellillä, ei lautakunnilla eikä varsinkaan esittelijöillä.
Turhalta nykyisessä järjestelmässä toiminta tuntuu. Sitä en tiedä nauttivatko jeeshenkilötkään nykytilanteesta. Tulisivat nyt ainakin kuntalaisille kehumaan miten hyvin palvelut pelaavat ja miten halvalla. Meikäläisen tavalla asioihin suhtautuvien haukkuminen ei anna parempia palveluja yhdellekään potilaalle. Näin se vaan on.

maanantai 9. elokuuta 2010

Helsingistäkö sanotaan miten menee.

En tiedä tarkalleen mikä on Rääkkylän taloudellinen tila tänä päivänä. Rääkkyläläisiltä ei kannata sitä kysyä. Helsingissä ne tietäisivät, mutta tilanne taitaa muuttua niin nopeaan, ettei siinä pysyisi mukana kuitenkaan.
Kitee ja Tohmajärvi ovat talousrynkytyksessä, joka vaihtuu varakkaasta keppikerjäläiseen. Riippuu siitä kysyykö asiaa kunnan talousvastaavilta vai uskooko Helsingin tietoja.
Keski-Karjalan kirjanpitäjien työhuoneissa on ilmeisesti ovet molemmissa päissä huonetta. Debet ja kredit vaihtuvat kummasta ovesta aamulla sattuu tulemaan huoneeseen.
Helsingistä tuli oikeaa tietoa siitäkin, ja oikein ministerin sanomana, miten viisaita on oltu kun on perustettu Helli-liikelaitos. Muuten niitä taitaa samanlaisia olla vain kaksi muuta Suoemessa. Muut hoitaa siis asioitaan perin vanhan aikaisesti. Näin ministerin sanoista voi päätellä.
Nyt kun Helsingistä tulisi joku viisas ja sanoisi, miten lääkärin vastaanotto voidaan hoitaa ilman lääkäriä.
Vai olisiko täkäläisillä kunnanvaltuutetuilla vielä sen verran itsetuntoa ja vanhaa maatiaisjärkeä ottaa ohjat omiin käsiin?
Meikäpoika vaikenee pariksi päiväksi. Myös Nelosilla on saman aikaa vähän hiljaisempaa.
Terve.

sunnuntai 8. elokuuta 2010

Kuka edustaa ja ketä.

On pakko palata lyhyesti taannoiseen Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehulan vierailuun Keski-Karjalaan, joka osoittui erityisesti Tohmajärven terveyskeskukseen. Moni on kysynyt minultakin, miksi Tohmajärven terveyskeskukseen. Eikö Hellin hallinto ja pääpalvelupaikka olekaan Kiteellä.
Sanokaapa se. Minä en tiedä asiasta mitään muuta kuin mitä lehdistä olden saanut luka. Vaikka olenkin sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen. Kokouksissa asiaa ei ole edes sanallakaan sivuttu.
*****
Ihmettelyn aihetta vierailusta on jäänyt varmasti monelle muullekin lautakunnan jäsenelle. Kuten siitä, miten Keski-Karjalan kuntien ja sosiaali- ja terveyslautakunnan allekirjoittamassa muistiossa, jota lautakunnan jäsenet eivät ole edes nähneet otetaan kantaa asioihin, joista tietää vain pieni valikoitu sisäpiiri. Sitten muistio luovutetaan evääksi kaikkien nimissä ministerille.
Missä olivat muiden kuntien johtajat? Rääkkylän kunnanjohtajaa ei oltu lehtitietojen mukaan informoitu asiasta eikä kutsuttu paikalle. Tämän Rääkkylän kunnanjohtaja ilmoitti Karjalaisen mielipidepalstalla.
Paikalla olivat vain ne seitsemän Helli-uskovaista, joiden mielipiteet eivät yhdy välttämättä terveys- ja vanhuspalvelujen käyttäjien kanssa.
******
Oman tarinansa ansaitsisi ministeri Rehula. Hän pystyi tunnin tapaamisen jälkeen kehumaan Hellin maasta taivaisiin. Täytyy sanoa, että siinä on välkkymies. Ainakin minuun verrattaessa. Olen jo kohta kaksi vuotta etsinyt niitä hyviä kohtia Hellistä, joita sitä perustettaessa luvattiin. En ole löytänyt vieläkään. Lääkäritkin, joita Hellin aloittaessa oli vielä Tohmajärvellä ovat hävinneet. Tätä ilmeisesti ei ministerille oltu kerrottu. Eikä kai itse sitä huomannut.

perjantai 6. elokuuta 2010

Kehen voi enää uskoa?

Karjalainen otsikoi tänään. "Uusia kriisikuntia. Talous kuralla." Pohjois-Karjalasta listalla on ehdolla kaksi kuntaa. Leipätekstistä selviää, että ne ovat Kitee ja Tohmajärvi.
Päätelmät ja ennusteet ovat Kuntaliiton ja Valtiovarainministeriön laskelmiin perustuvia. Tuskin siis huuhaata. Mikään uutinen asia tuskin kenellekään, joka elämänmenoa ja taloudenhoitoa on näiden kuntien kohdalta seurannut. Samaa ennustetta on pidetty esillä niin tässä blogissa kuin Nelosten pääkirjoituksissa useampaan kertaan. Kunnanvirkamiehet ja luottamushenkilöistä talousvastaavat ovat juttujamme pitäneet "oman pesän paskaamisena." Paperilehtiin emme juttujamme näistä asioista ole edes tarjonneet. Karjalainen on uskaltanut nyt nostaa kissan pöydälle.
Karjalaisen mielipidepalstalla netissä tosin Reino Löppönen on astunut puolustamaan Tohmajärven taloutta. Missä ovat tosi puolustajat: Olli Riikonen, Matti Ikonen, Leena Väistö ja Matti Majoinen. Siellä suunnalla on kovin hiljaista.
******
Tänään kaupassa pari mieshenkilöä tuli kysymään, mitä mieltä minä olen kuntaliitoksesta ja minkä kunnan kanssa se tulisi tehdä. Miehet olivat mieltäneet minut jotenkin kuntaliitoksen kannattajaksi.
Vastasin, ettei minulla ole kantaa kuntaliitoksiin. Olen vain mielipiteilläni yrittänyt pitää esissä kaikkia vaihtoehtoja, joita kuntalaisten kannalta olen pitänyt keskustelun arvoisina.
Aikanaan olin keräämässä nimiä listaan, jolla haluttiin selvittää mitä suuntaa tohmajärveläiset kannattavat yhteistyösuunnaksi. Joensuuta vai Kiteetä.
Kunnanjohtaja Olli Riikonen keskustan vahvasti tukemana esti selvityksen tekemisen jo suunnastakin. Niin kuin myös myöhemmin kuntaliitoksen selvityksestä ja talousvaikutuksesta.
Samaa vouhotusta pidettiin yllä, jolla kuntalaiset erehtydettiin liikelaitos Helliin. Luvattiin ummet ja lammet ja 4 milj.euron vuotuizset säästöt. Tämänkin veturina oli kunnajohtaja Olli Riikonen ja häntä tuki entistä voimakkaammin keskustan luottamushenkilöt.
Tulos alkaa häämöttää. Miten Helli voi toimia, kun sen uskottavuus on olematon, eikä se ole saanut edes lääkäreitä virkoihin kuin ylihinnalla.
Katsotaan nyt miten suu pannaan tulevaisuudessa. Valta on edelleen kunnanjohtajalla ja keskustapuolueella. Yksinkertainen enemmistö valtuustossa ja muiden puolueiden häikäilemätön sivuuttaminen alkaa näkyä. Sen näkyminen ei ole hyväksi yhdellekään tavalliselle kuntalaiselle. Pitemmässä juoksussa ei myöskään johtaville virkamiehille ja luottamushenkilöille. Demokratialle kiteeläinen ja tohmajärveläinen kunnalliselämä on häpeäksi.

keskiviikko 4. elokuuta 2010

Ministeri Rehula pelastajaksi

Onko tähän jo tultu, ettei omat pysty enää käytännön asioita hoitamaan. Keski-Karjalan terveyden hoito ei Rehulan vierailusta juuri mitään kostunut. Kaupungin johtaja Kirsi Hämäläinen katsoi viisaammaksi lähteä vuorotteluvapaalle. Akkujako lataamaan? Uskallan sanoa, että taitaa olla enemmän karkumatka päivän ongelmien hoidosta. Kunnanjohtaja Olli Riikonen etsii koloa mihin päänsä pistäisi. Tuleva yritys näyttää olevan eduskunta. Sinnekin voi päästä vain keikauttamalla joku toinen jakkaralta. Vaikeaa.
Ei ihme, että keskustalaisten uskoa tulevaisuuteen on kutsuttu vahvistamaan "pätkäministeri" Juha Rehula. Hän ilmoittikin kyseisen tehtävän kiinnostavan. No, kyllä varmasti. Reppu heiluu ministeriön naulakossa ja jos sen haluaa pysäyttää pitää tehdä monta matkaa.
Ministerin vierailu ei antanut Keski-Karjalaan mitään. Hänen kannanottonsa eivät voineet olla muuta kuin hänelle valikoidusti suodatettuja. Mitä järkeä on kehua hillittyä kustannusten nousua Hellissä ja samalla unostaa mainita, että palvelut ovat hillittömästi supistuneet. Supistus koskee lääkäreitä ja heidän palvelujaan.
Rääkkylän asioista olisi, niin ministeri kuin onkin, viisainta pitää näpit irti, niin pitkään kuin on voimassa nykyinen kuntalaki.
Muilta osin en viitsi ministerin vierailua kommentoida. Esa A. Luukkainen on sen tehnyt Nelosten pääkirjoituksessa. Ja minäkin kirjoitin jotain Karjalaisen mielipidepalstalle.
Tämmöisiä ministerivierailuja on odotettavissa tulevaisuudessa aina vaaleihin asti. Sitten ne jostain syystä muutamaksi vuodeksi loppuvat. Pitääkö ne meitä täysin hölmöinä? Ilmeisesti.

sunnuntai 1. elokuuta 2010

Tätä ei Hesari julkaissut. Liekö lähtenytkään?

Työilmapiiriin monta syytä.
En ota kantaa Jenita Sillanpään juttuun Hämeenlinnan vankilan huonosta ilmapiiristä. Hämeenlinnan vankilan tapahtumista yksittäistapahtumana ei mielestäni ole syytä yleistää koskevaksi kaikkia vankiloita.
Vankiloissa työilmapiiriin, hyvään ja huonoon, vaikuttavat monet tekijät. Niiden luetteloiminen tähän veisi liikaa tilaa. Hämeenlinnan tapaus osoittaa vain yhden tekijän ja sen, miten taitamattomasti asia on hoidettu.
Vankila työyhteisönä muodostuu henkilökuntaryhmistä, joilla jokaisella on oma peritty työkulttuurinsa. Vankeinhoidon tavoitteiden soveltaminen yhteisen päämäärän saavuttamiseksi on kautta aikain osoittautunut yhdeksi vaikeimmista vankeinhoidon tehtävistä.
Viime aikoina on näyttänyt entistä enemmän siltä, että vankeinhoidon tavoitteet ovat unohtuneet, jotka menneinä vuosikymmeninä olivat aina esissä vankeinhoitotyötä suunniteltaessa ja tehdessä. Tavoitteellisuus ja pyrkimys päämäärään antoivat henkilökunnalle motiivin selviytyä kieltämättä vaikeassa työssään. Tutkimuksilla on osoitettu vankilatyön jaon henkilökunnalle vaikeaksi. On todettu työn yli- ja alikuormittavuus yhtä vaikeaksi henkiseltä rasittavuudeltaan. Henkisen työnrasittavuus on vankilatyössä usein vertailussa ja kiistelyn kohteenakin.
Vankeinhoitityöhön tärkeimmäksi nostetut tuottavuus ja tulosvastuu ovat sekoittaneet ja ylikävelleet vankeinhoidon perinteiset tavoitteet. Käytäntöön täysin soveltumattomat organisaatio- ja virkanimikemuutokset ovat kautta vankeinhoitohenkilökunnan saaneet epävarmuutta ja pelkoa aikaan oman työn jatkuvuudesta. Muutosten tempoilu edestaa ei lisää missään organisaatiossa tuottavuutta. Tulosvastuu häviää muutoksissa kautta linjan olemattomiin.
Vankeinhoitoa edelleen seuraavana olen erimieltä oikeusministeri Tuija Brax:in mielipiteestä, että nyt tehdyt uudistukset vankeinhoitolaitoksessa olisivat vähentäneet jännitteitä.
Mikä vaikutus vankeinhoitotyöhön on sillä, että uskotaan toistaiseksi vielä ilman tuloksia organisaatiomuutosten tuovan tuottavuutta. Vankila on johtajavaltainen laitos. Laitoksen johtajasta riippuu paljon miten motivoituneita sen työntekijät ovat. Vankilan johtajaksi ei pätevöidytä vankilan ulkopuolella. Vankila on sen verran monialainen laitos. Johtajaksi ja muuhunkin vankilatyöhön kasvetaan vain kyseistä työtä tekemällä. Niin myös Hämeenlinnassa.

Veijo Tuunanen
Vankilatyönjohtaja (evp)
Tohmajärvi