perjantai 30. marraskuuta 2007

Luottamushenkilön onni ja autuus

Jos onni löytyy kunnallisista luottamuspaikoista, niin autuus pitäisi löytyä samoista paikoista kirkolliselta puolelta.
Molempien puolten asioita olen koko pitkän päivä pähkäillyt. Ei tunnu löytyvän onnea ei autuutta.
No, väliäpä tuosta. Kumpaakaan en ole luottamustehtävistä lähtenytkään hakemaan.
En tässä ryhdy yksityiskohtaisesti päivän töitäni selvittelemään. Yleisellä tasolla kuitenkin voin valottaa millaista on tällaisella yksinkertaisella ihmisellä selvitä luottamustehtävistä.
Vaaleilla valittuna luottamushenkilö hoitaa ihmisten puolesta yhteisön asioita ja etuja. "Vastapelurina" hänellä ovat yleensä virkamiehet ja/tai yksityisten henkilöiden yhteisöltä "vaatimat" etuisuudet itselleen. Tukenaan luottamushenkilöllä ovat asiantuntijat ja ohjeisto päätöksentekoon.
Jotta asioiden käsittelyssä olisi jokin tolkku, on laaditty ohjesääntöä, lakia, asetusta ja sääntöä. Voi sanoa, että yhteisö- ja järjestötoimintaa niin kunta kuin kirkollisellakin puolella ohjaa ohjeviidakko, joka on oikeastaan oma tieteenhaaransa. Ainakin meikäläiselle.
Monesti asiat ovat sellaisia, että ne voidaan päättää "musta tuntuu" pohjalta. Myös kallis ja halpa ovat usein asioita, joista voidaan joustaa. Vaikka köyhälle ja rikkaalle halpuus ja kalleus ovat täysin eriasioita.
Mutta nyt tullaan luottamushenkilön ja virkamiehen todelliseen toiminta-aseman mittaukseen. Päätettävää asiaa selvittämään on otettu ulkopuolinen asiantuntija. Hän on omalla asiantuntemuksellaan ja "virkavastuullaan" määritellyt esim. kiinteistön arvon.
Asian ydin luottamushenkilölle syntyy uskooko hän asiantuntijan kirjallista ja perusteltua lausumaa vai tekeekö päätöksen muihin asioihin nojautuen esim. kauppatilanteessa.
Jos uskoo asiantuntijaan, niin kuin minä vajavaisella tietopohjallani ja luottamusasemani ymmärtäen teen. on päätöksen pohjalla yleisesti hyväksytty perustelu. Mitä muuta varten asiantuntijalta on pyydetty lausunto, jos sitä ei haluta noudattaa?
Jos asiantuntijan lausunnolle ei anneta merkitystä, toimii luottamushenkilö oman arvionsa pohjalta ja ainakin asiantuntija kustannukset ovat silloin heitetty kaivoon.

* * *
Toisen konklaavin kokouksen päätösehdotusta olen makustellut koko päivän. Päätösehdotus on niin absurdi, ettei sellaista uskoisi tulevan eteen paikassa, jossa virkavastuulla tehdään päätöksiä.
Päätösehdotuksessa esitetään hyväksymään päätös, jonka sisältöä ei tiedä tässä vaiheessa kukaan. Ei edes päätösehdotuksen tekijä. Päätösesitykseen liittyvä kokous pidetään kahdenviikon päästä, jonka päätös nyt sokkona esitetään hyväksyttäväksi. Lisäksi hyväksyttäväksi tulevaa esitystä esittää instanssi, jolla ei ole asian esittelyyn oikeutta.
Päätösesitys on kahdeksan sanainen ja tulen sen tällä palstalla julkaisemaan, kun kyseinen pöytäkirja on saanut lainvoiman.
Totean kuitenkin sotesta, että juna jätti ja mopo karkasi käsistä jo junalle tullessa.

Tämmöistä se on luottamushenkilönä toimiminen.

maanantai 26. marraskuuta 2007

Joulu tulla jollottaa

Perjantaina oli Tohmajärven ja lauantaina Kiteen joulunavaus. Perjantaina satoi vettä. Sokerista kun olen jäi iltatapahtuma Tohmajärvellä näkemättä. Lukuunottamatta ilotulitusta, joka näkyi hyvin keittiön ikunasta kun istui pöydällä. Kiteelle en ole ennenkään ehättänyt.
Terveyskeskuksessa olen muutaman kerran vieraillut. Tervehtimässä kaveriani, joka on joutunut pitkäaikaiseen vuodehoitoon. Nyt näyttää valoa tunnelin päässä. Ainakin minun havaintoni perusteella. Josko joulu kotona?
Itse olen yhden joulun sairaalassa viettänyt. Siitä on viitisentoista vuotta. "Pakoputki" rupesi krakaamaan. Kymmenkunta vuorokautta vierähti PKKS:ssa.
Näytän olevan laitostuvaa tyyppiä. Omaksuin sairaalan elämän niin täydellisesti, että koin jouluaaton vieraat häiritseviksi. Lapsen lapset toivat sairaalaan joululahjaksi minulle Fiskarssin kirveen.
Hoitsut ja muut potilaat katselivat, voiko kirvestä jättää sängyn alle. Lähetin sen pois odottamaan myöhempää käyttöä. Kirves toimii vielä nytkin.
Muut laitoshoidon joulumuistot ovatkin sitten vankilasta. Tosin siltä avainten käyttö puolelta.
* * *
Tohmajärven terveyskeskus ja vuodeosasto toimivat vielä hyvin. Lääkäripulaa on aika-ajoin mutta vstaavasti potilaita on sitten riittävästi.
Allekirjoittanutta aprikoittaa mitä muutoksia Kunta- ja palvelurakennelaki toimintoihin tuo.
Sote- hanke on lyöty lukkoon. Mitä muutoksia se tuo palveluihin, on täysin hämärän peitossa.
Kunnanjohtaja vetää Sotea, mutta ainakaan minulle asti ei tietoa tulevasta ole tihkunut. Ei sittenkään vaikka olen kysynyt. Luottamushenkilön asema näyttää olevan tässä projektien maailmassa se, että ainoaksi tehtäväksi jää luottaa.
Se taas luontuu minulta tosi huonosti.
Nyt on lopetettava, kun pysyvä ihmissuhde huusi: "Syöööömäään".

torstai 22. marraskuuta 2007

Tekstiä tulee

Niin, tekstiä tulee. Tämän palstan pitoa on vähän häirinnyt kun höyrähdin ja lupauduin kirjoittamaan Helsingin Keskusvankilan työtoiminnan historiaa vuosilta 1970 - 1990.
Kirjoittaminen vie oman aikansa. Mukavaa ja suhteellisen helposti mieleen palautuvat tapahtumat vuosienkin jälkeen. Vai olenko jo siinä iässä, että vanhat muistan ja uudet asiat unohtuvat.
* * *
Uudeksi harrastukseksi olen ottanut ainakin joksikin aikaa seurata Karjalaisen nettisivuja. Myös mielipideosastoa. Olen muutaman kannanotonkin sinne kirjoittanut. Omalla nimellä. Useimmat näyttävät käyttävän siellä nimimerkkiä. Olen jo sen verran vanha pieru, ettei omaa hajuaan kehtaa hävetä.
Kovin tulista on keskustelu mielipideosastolla. Netissä on mielestäni parempi esittää mielipiteitään kuin lehden tekstiviestiosastolla. Kenelle ne lie tarkoitettu. Ei ainakaan minulle, koska sivuutan ne poikkeuksetta lukematta.
Kuntaliitosasiat ovat päällimmäisinä nettikeskustelussa. Ei kuitenkaan Keski-Karjalan osalta, jossa ne edelleen ovat toistaisesti enemmistö päätöksellä kielletty. Kysyä sopii, miten pitkään?
Keskustelu olisi suotava. On tosi harvainvaltaa, jolla yhteisiä asioita pyritään viemään ratkaisuihin Tohmajärvelläkin.
* * *
Olen pitänyt tätä palstaa kokeeksi muutaman kuukauden lehdissä olevien pakinapalstojen rinnalla. Alkuun epäilin tuleeko kotipalstalle lukijoita. Tietokoneet eivät vielä ole sen ikäpolven käytössä kaikilla, joita tekstini saattaisi kiinnostaa.
Nyt palstalla lukijoina käyneiden lukumäärästä voi päätellä, että ainakin sen puolesta voin jatkaa palstan pitoa. Lukija jakautumasta voi myös päätellä, että teksti on mennyt oikeisiin osoitteisiin.
Palautettakin on tullut, joka puoltaa arveluitani.
Kaikesta edellä olevasta tulen siihen tulokseen, että palstalla on tulevaisuuttakin, jos teksti on riittävän kiinnostavaa. Olen ajatellut terävöittää juttuja julkaisemalla nimiä, joita jutut koskettavat.
Lukijan on syytä aina muistaa, että kannanottoni ovat henkilökohtaisi eivätkä yritä väittää, että niissä on ainoa totuus ja oikeus. Elämä on monimutkaisempaa kuin mitä poliittisiin suojamuureihin kätkeytyneet vastaväittäjäni faktoina esittävät.

sunnuntai 18. marraskuuta 2007

Eikö eurot merkitse mitään?

Nyt kun Tehy:n asiat näytetään saatavan joltiseenkin kuntoon, kaivetaan keskusteluun toiset asiat. Nimen omaan tohmajärveläiset.
Tohmajärvi sai Värtsilän kuntaliitoksen kaupanpäällisinä investointirahaa n. 1,5 milj. euroa. Rahat ovat korvamerkittyjä vanhainkodin saneeraukseen ja terveyskeskuksen laajennukseen. Eli ne on pakko käyttää näihin kohteisiin tai hakea ministeriöstä muutosta käyttötarkoitukseen tai palauttaa rahat takaisin valtiolle.
Tässä kohtaa on syytä kertoa, että rahat on käytetty käyttötalouteen. Eli ne on syöty. Jos edellä kerrottuihin mihin hyvänsä toimenpiteisiin ryhdytään on otettava velkaa.
Mitään ratkaisua ei kunnassa ole poliittisella eli valtuustotasolla tehty. Ei, koska kunnan virkamiesjohto ei ole asiaa tuonut valtuustoon enempää kuin hallitukseenkaan päätettäväksi.
* * *
Seuraavassa tuonkin oman esitykseni rahojen käyttöön. Olen saman tehnyt lautakuntakäsittelyyn kirjallisenakin, mutta ei se ole ottanut tuulta purjeisiinsa. Eli sitä ei ole hyväksytty eikä hylätty. Tyypillistä asioiden hoitoa Tohmajärvellä varsinkin nykyään.
Ehdotan, että ministeriöstä haetaan muutosta määrärahan käyttöön niin, että koko summa saadaan käyttää terveyskeskuksen laajentamiseen.
Lisärakennus rakennetaan Saalem-kirkon puoleiselle sivulle kiinteästi nykyiseen terveyskeskusrakennukseen kiinni. Terveyskeskuksessa nyt toimiva sosiaalitoimisto siirretään muualle ja tilat otetaan vuodepaikoiksi.
Näin menetellen saadaan yhteinen kokonaisuus palvelemaan sairaita ja vanhuksia. On sama kutsutaanko uusia tiloja terveyskeskuksen vuodepaikoiksi tai tehostetuksi palveluasumispaikaksi.
Lyhyellä matematiikalla olen laskenut, että investointirahalla saataisiin rakennetuksi 14 yksiötasoista asuntoyksikköä.
Nykyisen vanhainkodin tuleva käyttö tulisi uuteen harkintaan. Kunnan toimesta vanhuspalvelut sieltä tulisi siirtää Kemieen.
Jos ratkaisuksi Sote tai kunnanjohtaja keksivät jonkin muun, olisi hyvä tuoda se mitä pikimmin luottamushenkilökäsittelyyn. Muuten terveys- ja vanhuspalvelut saattavat hajanaisuudessaan olla Sotelle liian helppo nakki siirtää pois paikkakunnaltamme.
Kunnanjohtajamme on todennut minulle henkilökohtaisesti, että kuntaliitoksiin valtiovallan tarjoamat n. 10 milj. euroa ovat pieni raha, eivätkä merkitse mitään ko. päätöksiä tehdessä.
Nyt näyttää, että pieniksi jäävät investointiin varatut rahatkin. Olivatpa ne pieniä tai isoja loppuratkaisussaan ne kasvattavat kunnan velan arvioni perusteella ensivuonna n. 9,5 miljoonaan euroon. Josta summasta on sitä kuuluisaa kumulatiivistä velkaa n. 2,5 milliä

perjantai 16. marraskuuta 2007

Lähi- ja kaukopalvelut

On lähipalveluja, joita eniten joutuvat käyttämään he, jotka eivät niitä haluaisi. Otetaanpa käsittelyyn tämän päivän uutinen ja havaintoni markkinatorilta.
"Poliisilaitosten määrää supistetaan 90:stä 24:ään." Uutinen voi tarkoittaa monenlaista muutosta. En ryhdy niitä tässä pohtimaan. Jätän pohdinnan Erkki Kanervan tehtäväksi. En ota siihenkään kantaa säästyykö supistuksella rahaa ja kenen taskuun. Otan mahdollisimman yksinkertaisen lähestymistavan.
Ennen vanhaan poliisin palvelut olivat lähipalveluita. Joka pitäjässä oli putka ja joka kylässä ainakin yksi poliisi. Humalainen ja isompikin konna joutui käyttämään lähipalveluja eli kävelemään putkaan, kun poliisi häntä toisella kädellä niskasta ja toisen käden pampulla lievästi ohjasi.
Sitten koitti tehostetun palvelun aika. Poliisi siirrettiin autoon. Putkat, koska nyt poliisilla oli auto käytettävänään, vietiin vähintäinkin naapuri kuntaan. Lapissa naapuri paliskuntaan.
Hyvät lähipalvelut ulkopuolisen näkövinkkelistä siis loppuivat. Jos haluaa tarjota naapurille palveluja, siis kutsumaan poliisin, joutuu odottamaan yhdessä kännikalan kanssa palvelun tarjoaa tuntikausia.
Niin, se tämän päivän juttu, jonka näin markkinatorilla. Kysymyksessä oli jo myöhäissyksyn kolea päivä. Lähipalvelua tarvitseva henkilö oli vajaavaisesti vaatetettu. Jalassakin vain aamutossut. Nestetankkauskin oli loppuvaiheessa.
Tässä asiakkaan ja naapurin kannalta ongelmallisessa tilanteessa jouduimme odottamaan palvelua liian kauan. Lopulta mustamaija tuli ja vei palvelua tarvitsevan.
On eriasia asiakkaan ja asiakkaan, lähipalvelun ja lähipalvelun välillä.
Jos lähipalvelut poliisilla laitossupistuksen takia vielä menevät kauemmaksi ollaan tosiongelman kanssa tekemisessä. Kännikala selviää ennenkuin putkalle asti ehditään.
Ellei sitten poliisille anneta oikeutta auttaa onnetonta asiakasta, joka selviämisellään romuttaa koko poliisihallinnon ja sen uudistuksen. Annetaanko poliisille oikeus käyttää taskumattia asiakkaan ohjauksessa pampun sijasta.
Sellainen oikeus voisi mustastamaijasta tehdä suositunkin kulkuvälineen.

tiistai 13. marraskuuta 2007

Miksi ei meillä

Muualla Suomessa näytetään ymmärrettävän kunnalliselämää paremmin kuin meillä Pohjois-Karjalassa ja erityisesti Keski-Karjalassa.
Tämän päivän uutinen oli, että viisi kuntaa Kymenlaaksossa liittyvät yhteen. Kouvola, Anjalankoski, Kuusankoski, Valkeala ja Jaala muodostavat yhteisen kunnan. Elimäki jäi kuntaliitoksen ulkopuolelle yhdellä äänellä.
Uudessa kaupungissa on yli 80000 asukasta ja nimi kaupungille päätetään myöhemmin.
* * *
Keski-Karjalassa nyhrätään ja jarrutetaan kuntaliitoksia vastaan, mikä kuitenkin on väistämättä edessä. Jos ja kun Keski-Karjalaan muodostetaan yksi yhteinen kunta, ei sekään takaa, että olotila jää kovin pitkäksi. Muutaman vuosikymmenen rauhan ja kehityksen mahdollisuuden se kuitenkin antaisi alueelle ja täällä asuville.
Sote-hankkeella ajetaan terveys- ja vanhuspalveluja yhteiseen pulloon, josta niiden saaminen kuntalaisille tulee olemaan äärimmäisen hankalaa ja kallista. Uuden yhteisen byrokratian pystyttäminen erillisiin kuntiin, jossa hallinnoijia on kohta enemmän kuin käyttäjiä, ei voi olla viisasta.
Sote-hankkeiden vetäjien olisi aika tuoda suunnitelmiaan kuntalaisten tietoon ja keskusteluun. Vasta silloin niiden erinomaisuutta voitaisiin verrata esim. kuntaliitoksilla aikaan saataviin palveluihin.
Keski-Karjalan Sote-hanke on kunnanjohtajien keksintö ja hallinnoima. Sitä on varjeltu kuntalaiskeskustelulta ainakin Tohmajärvellä kouristuksen omaisesti. Miksi, on aiheellista kysyä?
Nyt keskustelua käydään ohjatusti ja tarkasti rajoitetusti vain seutuvaltuustossa, jolla ei ole varsinaiseen asiaan mitään päätäntävaltaa. Miten pitkään vaaleilla valitut kunnanvaltuutetut tällaista sietävät? Hehän jäävät keskustelusta ja ohjauksesta ulos kuin lumiukot.

keskiviikko 7. marraskuuta 2007

Herättääkö Jokelan traaginen tapaus?

Jokelan ampumatapauksesta on kirjoitettu kaikki. Tapahtuman jälkeen olen yrittänyt ajatella onko tapauksesta meille opiksi. Mitä on mahdollisesti tehty väärin tai jätetty tekemättä? Vastauksia on varmasti loputtomiin ja tuskin yhtä ainoaa oikeaa.
Yritin muistella työaikanani eteen tulleita tapauksia. Tappoja ja murhia tehneiden kertomuksia. Mitään yhteistä en niistä löytänyt silloin enkä nyt .
Kuulin eilen jonkin asiantuntijan mielipiteen Jokelan tapauksesta. Siihen voin yhtyä. Parempaakaan en tässä vaiheessa tiedä.
Hän sanoi jotenkin näin.
On varottava ja huomioitava jos syntyy tilanne, jossa lapsi tai nuori sanoo tai ottaa asenteen, jossa hän ilmaisee olevansa viisaampi kuin vanhempi henkilö.
Varmasti tuttu tilanne jossain määrin jokaisessa lapsi perheessä. Kuitenkin on eroja ja eroja miten tämä ylempi "viisaus" esitetään ja miten pitkään se jatkuu. Jokelan surmaajalla se näyttää jatkuneen liian kauan.
Lapsi ja nuori tarvitsee ohjausta, oppia ja kuria, että hän itse voi valita ja myös päättää vaihtoehtojen kesken. Sitä oppia ei saa kirjoista, ei netistä eikä telkkarista. Oppi tulee toiselta ihmiseltä. Useimmin omilta vanhemmilta.
"Joka kuritta (opitta) kasvaa, hän kunniatta kuolee", on vanha kansan viisaus ja pitää paikkansa.
Syvä myötätuntoni ja surun valitteluni kaikille heille, joita Jokelan tapaus on henkilökohtaisesti koskettanut.

maanantai 5. marraskuuta 2007

Järjestys torppaan

Eilisessä valtuuston kokouksessa nähtiin miten valtuuston puheenjohtaja Vuokko Väistö palautti järjestykseen niin kunnanjohtaja Olli Riikosen kuin hallituksen puheenjohtaja Tuomo Erosenkin.
Siihen tarvittiin puuttumista kesken Erosen puheenvuoron ja kehotusta pysymään asiasisällössä ja jättämään pois henkilökohtaisuudet.
Molemmat paheksuivat värikkäin sanakääntein valtuutettu Esa A. Luukkaisen jättämiä valtuutetun aloitteita. Niistä yksi koski Värtsilän ja Kemien välistä asiointilinja mahdollisuutta taksiautoilla, toinen virastotalon muuttamista palveluasunnoiksi ja kolmas 1,5 milj. euron investointirahaa vanhainkodille ja terveyskeskukseen.
Mielestäni kaikki aloitteet olivat kirjallisia ja perusteltuja. Näyttää vanha sanonta pitävän paikkansa: "Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa." Molemmat "sapiskaa" saaneet näyttävät olevan erityisen herkkähipiäisiä. Kumpikaan ei siedä omista ajatuksistaan poikkeavia mielipiteitä.
Vahinko vain kun kyseessä on valtuutetun aloiteoikeus, jonka kuntalaki antaa valtuutetulle. Aloitteen tehneen henkilöön tai hänen motiiveihinsa ei Erosella tai edes kunnanjohtaja Riikosella ole oikeutta puuttua. Aloitteentekijä vastaa niistä lähinnä omille äänestäjilleen.
Keskustelu jatkui pitkään valtuutettujen ja Erosen ja Riikosen välisenä keskusteluna, jota vuoroon käytiin teititellen ja vuoroin sinutellen.
Monessa valtuutetun puheenvuorossa kiitettiin puheenjohtaja Vuokko Väistön toimintaa valtuuston puheenjohtajana. Vaatii rohkeutta keskeyttää hallituksenpuheenjohtajan puheenvuoro ja antaa vielä ohjeita kunnanjohtajallekin puheen sisällöstä.
Vuokko Väistön toiminta oli asiallista ja toivottavasti opiksi näille kahdelle "pesservisserille."
Hiukan koomiseksi tilanne muuttui, kun Tuomo Eronen kiitti loppupuheenvuorossaan käytyä keskustelua asialliseksi ja muutenkin asiasisältöjä avaavaksi.

* * *
Henkilökohtaisena arvionani näen kokoustapahtumien taustalla Sote-hankkeen, johon kunnanjohtaja Olli Riikonen ja hallituksen puheenjohtaja Tuomo Eronen ovat näköjään sitoutuneet tavallista vahvemmin sitein.
Nyt näyttää, että Soten hidas eteenpäin meno (ei tiedetä hallintomallia, ei lähipalveluja) ja edelleen sitkeästi keskustelussa pysyvä kuntaliitosmahdollisuus ärsyttävät mielipiteitä.
Sote:een ei saa puuttua, eikä siitä saa kysyä mitään. Kuntaliitosvaihtoehto tai sen puolesta puhujat halutaan sotelaisten toimesta vaientaa täysin.
Ei muisteta, että Tohmajärven valtuustossa, silloin kun Soteen lähdettiin, tehtiin päätös keskustan yksinkertaisella enemmiställä ja ilmeisen ryhmäpäätöksen voimalla.
Demarit on syrjäytetty niin keskustelusta kuin sisältöön vaikuttamisestasakin. Lähes puolet valtuutetuista olisivat halunneet keskustelua ja vertailua ja myös kuntalaisten mielipidettä muutoksen suunnasta ja vaikutuksesta. Sitä ei ole saatu, eikä saada nykymenolla.
Valitettavasti.
Epäillä sopii, ovatko aikanaan Soteen sitoutuneet enää sen ehdottomia kannattajia.

sunnuntai 4. marraskuuta 2007

Ottaa koppaan

On asioita joille ei voi mitään. On vain istuttava hiljaa ja seurattava kauhulla minne ollaan menossa. Hampaita voi kirskutella ja purnata vaikkapa blogissa.
Miten yhteiskunta voi säätää lain ja antaa sen jälkeen lain toteuttamisen yksityisille yrityksille rahastettavaksi. Näin on käynyt autokatsastukselle. Auto on pakko katsastaa ja yhtä pakko on myös maksaa siitä yksityiselle. Vieläpä tämä yrityksen määräämä taksa.
Autokatsastusyhtiöt käyvät yhtiöistään kauppaa ja nykyisin A-Katsastuksen omistaa brittiläinen Bridgepoint Capital. K1 Katsastajat tekevät työtä espanjalaiselle Applus yhtiölle. Se on turvallista kaupankäyntiä kun valtiovalta takaa jatkuvuuden. Kaupoissa lihovat yhtiöt ja niiden johtajat. Katsastusasemien liikevaihdosta kertyy tuloa n.30 %
Kiitos Suomen päättäjät, kun vapauditte kilpailulle katsastusmarkkinat 1994. Sanoitte kilpailun laskevan hintoja. No, ei ole laskenut, mutta nousseet ovat 2,5 kertaisesti.
* * *
Lakisääteiset vanhus- ja terveyspalvelut ovat parasta aikaa lipumassa samaan kuin autokatsastus aikaisemmin.
Tässä on maksumiehenä välissä ainakin toistaiseksi kunnat. Kuntalain 10a luku. Kunnallinen liikelaitos (27.4.2007/519 enteilee kyseisten lakisääteisten palvelujen järjestämiseen aivan uutta ja ennen kokematonta muutosta. Nopeimmin palvelut viedään luottamushenkilökonrollin ulkopuolelle, jos käyttöön otetaan laissa mainittu liikelaitoskuntayhtymä.
Liikelaitoskuntayhtymä-mallissa maksumiehenä, tosin hampaattomana, ovat kunnat, mutta palvelun taso, sen laajuus, sijainti ja toteutus ovat täysin liiketaloudellisen toteutuksen varassa.
Jotta pohjoismaiselle hyvinvointi yhteiskunnalle saadaan lausuttua loppusanat, seuraava vaihe lakisääteisten palvelujen tuottamisessa on, että kunta jää maksumiesasemasta pois ja maksut siirretään suoraan asiakkaan maksettaviksi.
Tätäkö tämän päivän luottamushenkilöt Keski-Karjalassa ovat tukemassa Sote-hankkeen kautta? Tulkoon taas kerran sanottua, etten minä ainakaan.
* * *
Rääkkylän kihauksesta olen kaiketi aikaisemmin sanonut jotain. Ajattelen tuleeko nimen muuttamisesta lisäpotkua tapahtumalle? Uusi nimi on Kihaus folk. Ei selko Suomea, jos ei sitten ulkomaan kieltäkään.
Kihaus folk muuttuu kolmipäiväiseksi, jonka budjetti sanotaan olevan 150000 euroa.
Onko kaikki nyt ajateltu niin, ettei ensikesän jälkeen taas syytetä huonoja ilmoja.
Kaikki toiminta, myös Kihauksen , perustuu uskottavuuteen. Onko sitä tulevalla Kihauksella? Se nähdään aikanaan. Toivon sitä, mutta reaaliteetit huomioiden pelkään, ettei toiveeni toteudu.