torstai 21. heinäkuuta 2016

Yskä lähtee....



Maiju Lassila esiin
Anteeksi vaan hallitus ja eduskunta kun pidätte huolta hallinnon keventämisestä ja siinä sivussa helpotatte meikäläisenkin omaa päätäntä valtaa. Kysymys on uudesta tupakkalaista. Meillä on tähän asti perhekohtaisesti päätetty miten ja missä poltetaan tai poltetaanko laikkaan. Salassa tupakanpoltto aloitettiin ja nyt on edetty tilanteeseen, että tarvitaan lakia missä polttaa saa ja missä ei. Toisin sanoen missä ennen sai polttaa, se kohta on mahdollista tehdä vain salassa.
Mitä parvekepolton kieltäminen vaikuttaa meillä perhekohtaisesti? Oman polttoni lopetin ilman lain vaikutusta jo neljännesvuosisata sitten. Ennen lastemme perheissä vieraillessamme saimme istua olohuoneessa kun isäntäväki kävi tupruttamassa parvekkeella. Nyt edessä on muutos. Kun talonväki tupsuttelee tuvassa me tupakoimattomat istumme sen aikaa parvekkeella. Onko uudessa tupakkalaissa muuta vaikutusta? On ainakin se, että sisätiloissa ja salassa poltto lisääntyy ja tietenkin riidat taloyhtiöissä.
******
Tohmajärvellä on tapana, silloin kun itse emme saa mitään merkittävää aikaan, kaivella historiaa. Josko sieltä löytyisi jotain kehuttavaa tai merkittävää henkilöä täyttämään julkisuuden tyhjiö. Molemmissa suhteissa Tohmajärvellä on runsas tarjonta.
Jätän surkean Katri-Helena kyhäelmän raittineen, kilpineen, viireineen ja kadunnimiyritykseen varoittavaksi esimerkiksi huonosta historian "kaivelusta". Tänä kesänä, vihdoinkin on "löydetty" henkilö ja asia, joita kannattaa Tohmajärvellä muistella ja nostaa esille. Henkilö on Maiju Lassila ja hänen kirjallinen tuotantonsa. Lassilan syntymästä tulee ensi vuonna 150 vuotta ja Tohmajärven kesäteatterissa esitettävällä näytelmälläkin  Kuolleista herännyt  on ikää 100 vuotta. Kun tietää Maiju Lassilan poliittisen toiminnan ja vertaa sitä näytelmän Kuolleista heränneen  tekstiin, huomaa miten taitavasti näytelmässä on asiat yhdistetty. Käsiohjelmassa sanotaan näytelmää komedialliseksi näytelmäksi. Minä sanoisin sitä yhteiskunnalliseksi komediaksi. Kannattaa käydä katsomassa näytelmää varsinkin, kun ohjaus ja roolisuoritukset ovat hyvää tasoa komediallisia asioita unohtamatta.
******


Keskusteluun on noussut laki. Erityisesti lakien määräämät rangaistukset. Asia nousi esiin kun Korkein oikeus pudotti rangaistusta jutun saaman suuren julkisuuden perusteella. Tällä perusteella voi median sanoa osallistuneen lainkäyttöön. Oikeus katsoi julkisuuden tuoneen lisähaittaa rangaistuksen lisäksi tuomitulle.
Vanhalle vankilajäärälle, joka katson olevani, syntyy monenlaisia ajatuksia. Ensiksikin se, kuka määrää julkisuuden haitan määrän ja merkityksen. Rattijuopumustuomio saattaa haitata julkisuuden mahtihenkilöä, mutta mitä tuomiota keventävää löytyy rannanjätkälle, jolla ei ole edes ajokorttia?  Rangaistukset pitäisivät olla yhteismitallisia kaikille kansalaisille.
Ollaanko Suomessa menemässä hienohipiäisyydessä lainkäytössäkin ojasta allikkoon. Varkaan, pahoinpitelijän, raiskaajan, rattijuopon nimeä ei saa rangaistuksen uhalla julkaista. Jos julkaistaan rangaistaan julkaisijaa ja lisäksi vähennetään tuomitulta rangaistusta. Suutari pysyköön lestissään. Eli rangaistuksia määriteltäköön tekojen perusteella ja media pysyköön ilman suoraa vaikutusta tuomioihin.
******
Edellä oleva huomioiden, miten pitäisi lainkäyttö suhteuttaa tapauksiin Anneli Auer ja Jari Aarnio? Pitäisikö heitä käsitellä puhtaasti lainkirjaimen perustella vai ottaa huomioon suuri julkisuus? Jätän asian lainoppineiden pohdittavaksi.
Mistä heidän saamansa suuri julkisuus johtuu? Sitä voin aprikoida muutamalla sanalla. Tekojen taustat ja rikokset, jotka ovat kysymyksessä, ovat varmasti yksi syy. Olisiko yksi syy järjestelmässä, jossa asioita käsitellään? Otan esiin vain poliisin toiminnan organisaationa. Kysyn. Onko poliisin tavoite löytää rikollinen vai totuus? Tiedän tällaisen organisaatio-ongelman rasittavan muitakin hierarkiaan perustuvia järjestelmiä. Vaikka sitä organisaatioissa ei tunnustetakaan. Poliisissa arvostetaan perinteisesti rosvon kiinnisaamista ja armeijassa jopa opetetaan miten vastustaja saadaan hengiltä.
******
Kesäyskä lähtee rykimällä tai Tohmajärven apteekin myymällä Mustanparran yskänmikstuuralla. Ruotsalaisille on saatavilla Svartaskäggets hostmixtur. Minuun tepsi. Joten kesä jatkukoon.
                                                                        Veijo Tuunanen

sunnuntai 10. heinäkuuta 2016

KUOLLEISTA HERÄNNYT

Kävin juuri katsomassa Tohmajärven kesäteatterin esityksen Maiju Lassilan kirjoittamasta näytelmästä Kuolleista herännyt. Oliko näytelmän nimi enne esitykselle? Tuntui kuin koko teatteri porukka olisi heräänyt ainakin parin viime vuoden, jos ei kuolleista niin horroksesta ainakin.
En ole ammattihenkilö arvostelemaan näytelmiä enkä roolisuorituksia. En dramaturkia enkä ohjaajia. Mielipiteeni ilmaisen tavallisena katsojana, joka muodostaa ja kertoo kokemastaan ja näkemästään.
Tärkein ja kaiken pohja on käsikirjoitus. Kuolleista herännyt on kirjoitettu 100 vuotta sitten. Tästä näytelmästä olisi voinut muokata suoran version tähän päivään. Onneksi sitä ei oltu tehty. Nyt seurattiin mahdollisimman tarkasti Lassilan kieltämättä tähän päivään vähän vaikeasti esitettävää tekstiä. Kohtauksia ja tapahtumia oli hengästymiseen asti. Ne eivät olleet valmiiksi naurettuja. Katsojan piti paneutua mitä näyttämöllä tapahtui. Tästä ansaitsee kiitokset sovittaja ja ohjaajat.
Käsiohjelmassa sanotaan esitystä komedialliseksi näytelmäksi. Yhtä hyvin sitä voisi kutsua yhteiskunnalliseksi komediaksi. En tiedä miten katsojat näytelmän ytimen tunsivat. Näkivätkö yhteiskunnallista otetta vai pelkkää huumoria. Vahinko jos kokemus jäi komedialliseksi.
Rooleja näytelmässä oli enemmän kuin lääkäri määräsi. Silloin kun näytelmä esitetään niillä voimilla mutta intohimoilla näyttelemiseen, ei vähäisemmätkään roolit häiritse kokonaisuuden onnistumista. Tasoeroja tietenkin on mutta se ei ole epäonnistumista.
Väheksymättä kenenkään roolisuoritusta erityisen maininnan nähdyn perusteella annan Veijo Hämäläiselle, Teemu Jaatiselle ja Vesa Raniselle. Ja tietenkin kertojana olleeelle Mervi Venäläiselle. Mervi lienee henkilö, joka on teatterin "sielu". Ohjaajana hänen työnsä näkyy vahvana muutoksena esimerkiksi vuoden takaiseen ohjaukseensa.
Nyt on pidettävä huolta, että Tohmajärven kesäteatteri elää ja pysyy entistä virkeämpänä esityksissään ja erityisesti Maiju Lassilan näytelmissä.
Kiitos miellyttävästä teatteriesityksestä.
PS. Suosittelen muillekin.

perjantai 8. heinäkuuta 2016

PYYTÄÄ SAA, MUTTA ONKO PAKKO ANTAA



Huvivero olisi paikallaan
Ei latvasta voi puuhun kiivetä. Tyvestä puuhun noustaan. Tämä on ikivanha viisaus. Ajalta, jolloin asioiden hoitoa katsottiin tarpeen ja käytännön kautta ilman tietokonetta. Mistä syystä sote:a lähdettiin rakentamaan hallinnon kautta? Pitää olla itsehallinto maakunnille, jota jo ennen alkua rajoitetaan. Pitääkö olla asiakkaalle valinnanvapaus hoitopaikasta, jota kilpailutus kuitenkin ohjaa. Jo nämä asiat osoittavat ilman tietokonetta, että mökin mummoa ja ukkoa hoidetaan kohta järjestelmällä, joka ei tule ainakaan halvemmaksi kuin tämä nykyinen systeemi. Sotea on yritetty rakentaa yli kymmenen vuotta. Sotkua on kutsuttu hallintohimmeliksi, mutta tätä nykyistä yritelmää  pahentaa Rehulan TV:ssä heiluttelema 600 sivuinen lakiluonnos. Sehän tietää voimaan tullessaan, että asioita on entistä vaikeampi purkaa. Onnistumisen mahdollisuudethan vähenevät päivä päivältä.
Siun Sotesta en paljoa tiedä. Sen perustaminen tuntuu hätävarjelun liioitelulta. Pelättiinkö Kuopiota enemmän kuin nykyisiä omia hallintopaikkoja? Tulevaisuutta on vaikea ennustaa. Mökin mummon ja ukon tarpeista tuskin Siun Sotekaan syntyi.
Olipa tulossa mitä hyvänsä ongelmat alkoivat näennäisestä lääkäripulasta, joka ei johtunut lääkäreiden vähyydestä, vaan siitä, etteivät he tulleet töihin terveyskeskuksiin. Ohjasiko heitä pois kunnallisista lääkäriviroista raha, työolosuhteet,  lääkärifirmat vai peräti lääkäriliitto? Ongelma Pohjois-Karjalassakin olisi hoitunut jo sillä jos terveyskeskusten hallinto ainakin lääkäreiden osalta olisi siirretty Pohjois-Karjalan Keskussairaalan hoidettavaksi.
******
Jos ongelmia ei ole niin keksitään niitä. Nyt nuorisojärjestöt ja muutkin etupiirit, jotka osaavat laittaa tarpeensa tärkeysjärjestykseen vaativat parempia ja ilmaisia ehkäisypalveluja. Myönnän, etten kuulu kyseisten etujen saajiin, vaikka kortongit tulisivatkin ilmaisjakoon. Minun iässä ei tarvitse ehkäistä. Ähkäisy riittää.
Suomessa syntyvyys on laskenut niin, ettei perheeseen enää synny kahta kokonaista lasta. Syntyvyyden laskemiseksi ei konsteja ehkäisyyn siis tarvita. Jos syyt ovat terveydelliset, niin tässä tapauksessa terveydenhoitoon ammutaan tykillä. Eikö oppi ja pelottelu, joka meidän ikäluokkaan tepsi, kelpaa enää.
Siihen aikaan kun suuria ikäluokkia PANTIIN alkuun, ei ollut aikaa pohtia ilmaisia ehkäisykeinoja. Tikanpoika se puuhun veti ja naapurin pojilta keinot kuultiin ehkäisyyn. Neuvoivat liittymistä yhdistyksiinsä. Toinen oli nimeltään: Yrjö yksin yrittää ry ja toinen muistaakseni Omin käsin onneen rl.
Myönnän tuntevani pientä kateutta nykyajalle. Tuntuu, että vaatimuksissa mennään liian pitkälle. Varsinkin, jos niitä vertaa omiin kokemuksiin samoista asioista. Meidän piti polkupyörällä ajaa tansseihin. Jos sellainen kenellä oli tai oli saanut naapurilta lainaksi. Tanssimisesta piti maksaa 35% huvivero. Polkupyörän tangolla, eikä sitäkään saattanut aina pyörässä olla, saatettiin tyttö kotiin. Loppu jääköön kertomatta. Sanon vaan, että huvivero näille ilmaisen ehkäisyn vaatijoille olisi kohtuullista mätkäistä.
******
Tilastot näyttävät vääjäämättä asukkaiden vähenevän maaseutukunnista. On turha kiistellä siitä kenen syy se on. Palvelujen väheneminen vai asukkaiden lähteminen. On saman tekemään missä järjestyksessä jompikumpi tapahtuu, kun tulos on sama. Pitäjäjuhlissa vielä paikalleen jääneet julistavat miten hyvin asiat paikkakunnalla ovatkaan. Mikä onkin totta. Eihän elämä aina pysy samanlaisena ja aaltoliikettähän se kaikki lopulta onkin. Tyypillistä tällainen on varsinkin yhteiskunnissa, joissa ihmisillä on vapaus liikkua tahtonsa mukaan ilman pakkoa tai pelkoa hengestään tai terveydestään. Minulla on vahva epäilys siitä, että muuttoliike maalta kaupunkeihin Suomessakin tapahtuu pyrkimyksenä parempaan kuin asioiden huonouteen maaseutuolosuhteissa.
*****
Pääministeri Sipilältä riittää tukea ministereilleen. Julkisesti täyttä tukea ovat saaneet ainakin Toivakka, Stub, Tiilikainen, Berner ja Soini. Liekö lopuilla sitten puoli- tai varttituki? Hallituksen tukea mitataan aina silloin tällöin eduskunnassa. Järjestelmä näyttää sellaiselta, että pääministerin tuki on vahvempi ministereille kuin eduskunnan tuki.
                                                          Veijo Tuunanen