Kuntaliitos 6.12.02
Löytyykö
todellista tahtoa?
KUNTALIITOS RATKAISUVAIHEESSA
Tohmajärven ja Värtsilän kuntaliitos on edennyt
käännekohtaansa. Konsultit ovat tehneet selvitystyönsä, kuntaneuvottelijat
neuvotelleet neuvottelunsa. Nyt on tehtävä päätökset. Tuleeko kuntaliitosta ja
jos tulee, niin missä aikataulussa?
Vaihtoehtoja on liittymisen suhteen kaksi. Joko vuoden 2004 tai 2005
alusta. Kuntatalouden kannalta nopeampi vaihtoehto on parempi.
Mutta
myös kolmas vaihtoehto on mahdollinen. Kuntaliitoksesta luovutaan. Tätäkään
vaihtoehtoa ei sovi unohtaa. Värtsilän luottamushenkilöiden antamista
lehdistölausunnoista päätellen näyttää, että heidän yhtymishalunsa, vaikka
neuvotteluissa ovatkin mukana, tähtäävät johonkin muuhun kuin nyt toteutettavaan
kuntaliitokseen. Onko se kuntalaisten edun ja tahdon mukaista, jää
arvailtavaksi.
Tohmajärvellä näyttävät niin kuntalaiset kuin
neuvottelijatkin olevan nopeamman yhtymisen kannalla. Tätä onkin ymmärrettävää,
kun huomioi valtiolta toistaiseksi tarjolla olevat yhdistymisavustukset n. 23
milj.mk, jotka tukevat merkittävästi uuden kunnan taloutta.
Koko tuo
elinvoimaa
Kuntaliitokset
perustuvat siihen tosiasiaan, ettei nykyinen kuntajako enää sovi tähän aikaan.
Nykyiset kunnat ovat muodostettu suksi- ja hevoskulkuaikakaudella, jolloin vain
harvoilla ihmisillä oli käytettävinään puhelinta tai edes polkupyörää.
Kun kuntien tehtävät ovat lisääntyneet ja
muuttuneet ratkaisevasti, ollaan valtiovallan tuella ja osaltaan myös tahdosta,
Tohmajärvellä ja Värtsilässä muodostamassa yhteistä kuntaa, jonka
perustarkoituksena on elin- ja vetovoimaisempi kunta. Kuntalaisten eduksi.
Kuntaliitos
näyttää seuraavan pitkälti seurakuntien yhdistymistä. Siinäkään ei edetty
vapaaehtoisissa yhdentymisneuvotteluissa mihinkään. Tarvittiin ylhäältä
Kirkkohallituksen määräys toteuttaa yhtyminen. Käsky perustui taloudellisiin
seikkoihin. Vasta pakon edessä seurakunnat ryhtyivät neuvottelemaan
yhteistoiminnan järjestämisestä, mikä erityisesti värtsiläläisten kannattaa
huomioida. Tohmajärveläiset myöntyivät kaikkiin värtsiläläisten pyyntöihin
seurakunnan toiminnan järjestämiseksi. Värtsilään tulee mm. oma seurakuntapiiri
ja osa-aikainen papin virka. Mitään pakotetta näihin ei olisi ollut enää Kirkkohallituksen
päätöksen jälkeen. Tämä tulkoon mainittua hälventämään niitä puheita, joilla
halutaan Tohmajärvi leimata Värtsilän ”syöjäksi”.
Värtsiläläisten
edut huomioitu
Kuntaliitosselvitys
ja yhdentymisneuvottelut ovat käyty lähes yksinomaan niistä asioista, jotka
koskevat värtsiläläisten asioiden tulevaa hoitoa ja heidän etujaan. Joiltain
osin jopa pikku tarkasti.
Tohmajärvi
suurempana yksikkönä näyttää ottaneen ”antajan” osan ja luottanee tulevaisuuden
toimintaedellytysten parantumiseen ja kohentuvaan kuntaimagoon.
Tohmajärven ja Värtsilän kuntien kolmas ja
viimeinen yhdistymissopimusluonnos ennen päätöksiä on valmistunut. Siihen on
kirjattu kaikki se, ja vähän enemmänkin, mitä tällaiseen luonnokseen voidaan
kirjata. Useimmat kohdat ovat kirjatut värtsiläläisten aseman turvaamiseksi,
mutta myös uuden yhteisen kunnan toiminnan takaamiseksi. Molemmat asiat ovat
tärkeitä tulevaisuutta ajatellen niin värtsiläläisille kuin tohmajärveläisille.
Molempien
kuntien työntekijöiden, virkamiesten ja luottamushenkilöiden aseman nykytasolle
takaa jo kuntajakolaki ja lopusta huolehtii hyvä yhteishenki.
Kaikki
pitäisi olla kunnossa, vai onko sittenkään?
Yhtymistä ei
syytä pitkittää
Aikataulullisesti
kuntaliitos voidaan toteuttaa kahdessa aikataulussa, joko vuoden 2004 tai 2005
alussa. Viimeinen yhdistymissopimuksen käsittelykokous on 18.12.2002. Jos
yhdistyminen päätetään toteuttaa vuoden 2004 alusta, niin kuin se viisainta
olisi, ehtisivät kunnanvaltuustot tehdä päätöksensä asiasta ja laatia
yhdentymisasiakirjat tulevan maaliskuun loppuun mennessä. Valtioneuvosto
määrittelisi kantansa vuoden 2003 alkupuoliskolla ja yhteinen kunta voisi
aloittaa toimintansa 2004 alusta.
Yhdentymisen
pitkittämiseen vuodella, tuskin löytyy mitään perusteita. Kaikki se mikä on
mahdollista sopia, on käydyissä neuvotteluissa jo käyty moneen kertaan läpi.
Lykkäys tuo lisää kustannuksia ja osoittaa, ettei todellista yhtymistä
halutakaan. Mikään ei muutu vuodessa kummankaan osapuolen taholla
neuvotteluasemissa.
Virkamiesten,
työntekijöiden asemat yhdentyvässä kunnassa ovat paremmat ja turvatuimmat kuin
millään muulla ryhmällä kunnissamme.
Luottamushenkilöiden asema pysyy molemmissa kunnissa
siirtymäajan entisellään, kun valtuustot ja kunnanhallitukset liittyvät
toisiinsa. Värtsiläläisten luottamuspaikat jopa kasvavat kun lautakuntia
suurennetaan heidän edustajillaan ja perustetaanpa lisääkin. Erityisesti
värtsiläläisten asioita hoitamaan tulee sopimuskaudeksi aluejohtokunta, jolle on varattu erityistä toimintarahaa 30000
euroa.
Kunnanjohtajat
valittakoon valtuustossa
Niin hyvältä ja viisaalta kun kuntaliitos
kuntalaisten kannalta näyttääkin, se ei välttämättä kuitenkaan toteudu. Epäilys
syntyy kun on seurannut Värtsilän neuvottelijoiden, erityisesti
kunnanhallituksen puheenjohtaja Aune
Törrösen kannanottoja neuvotteluissa ja erityisesti hänen lausuntojaan
lehdistölle.
Uuden tien rakentaminen Niiralasta Kiteelle,
”puolenpennin” äyrin korotus estämään kuntaliitosta Tohmajärveen ja Tohmajärven
terveyskeskuksen ”ajo” Kiteen syliin ja loputon yhteistyöstä puhuminen
kuntaliitoksen vaihtoehtoina, ovat kunnanhallituksen puheenjohtajan antamina
lausuntoina epäreaalisia ja osaltaan harhaanjohtavia.
Viime metrien uutena asiana on nostettu Värtsilän
taholta neuvottelupöytään sopiminen tulevasta kunnanjohtajasta Teuvo Korpelaisen jälkeen. Ehdotus on
absurdi toteutettavaksi.
Kunnanjohtaja on sen verran tärkeä henkilö kunnassa,
ettei hänen henkilöstään sopimista tai edes puoluekantansa määrittelyä, voi
antaa missään ”neuvottelukunnassa sovittavaksi”. Ei varsinkaan nyt virassa
olevien virkauraa tule ohjailla pienellä porukalla mihinkään suuntaan yli
kuntajakolain.
Kunnanjohtajat valitaan, jos kunnallisdemokratiasta
yhtään halutaan pitää kiinni, paikat auki julistamalla ja valtuustojen
toimesta.
Jos kunnat yhtyvät ja kunnanjohtajan paikkoja tulee
hakuun, valitsevat värtsiläläiset uutta kunnanjohtajaa valtuustossa siinä kuin
tohmajärveläisetkin.
Huomioidaanko kuntalaisten
edut
Kauhukuvia ei tulisi rakentaa edes
mielikuvituksissa. Mutta kun näyttää siltä, että Värtsilän neuvottelijat eivät
kuntaliitosta tosissaan näytä haluavankaan, niin pitää ajatella miten siitä
eteenpäin jos kunnat pysyvät itsenäisinä.
Tohmajärveläisenä kirjoittajana en ota kantaa
Värtsilän kohtaloon. Sen saavat he itse päättää. Selvää kuitenkin lienee,
etteivät he Tohmajärven suuntaan tulevaisuuttaan ja toimintojaan tahdo
rakentaa. Tuskin enää paljon puhuttua yhteistyötäänkään. Nykyiset yhteistyö- ja
palvelusopimukset tullevat arvioitaviksi uudelta suunnalta ja pohjalta, mikä
tuskin laskee värtsiläläistenkään kustannuksia.
Tohmajärvelle tulee hevoskuuri talouden kuntoon
saattamisessa. Se tietää entistä varmempaa verojen korotusta,
kuntaliitostukirahojen jäädessä saamatta. Toimintoja järkeistetään nykyistä
kuntakokoa ja omaa asukasmäärää palvelemaan. Harkintaan tulevat kaikki nykyiset yhteistyömuodot ja sopimukset
naapurikuntien kanssa. Erityisesti myös Värtsilän kanssa, mikäli värtsiläläiset
katsovat siihen uudessa tilanteessa olevan enää tarvetta. Kustannustaso nousee
kuitenkin nykyisestään. Se lienee varmaa.
Mutta ennen kuin lyödään viimeinen naula arkkuun
kuntaliitosasiassa, on viikko kuntalaisilla aikaa evästää neuvottelijoitaan.
Mitä halutaan ja missä aikataulussa? Joskus näyttää, ettei neuvottelijoilla
kestä mopo hallinnassa.
Veijo Tuunanen