maanantai 30. syyskuuta 2013

Nyt kysytään enemmän kuin ehdin vastata.

Tai ehdinhän minä, mutta onko tarpeen? Kaikki se mikä mielestäni on ollut merkityksellistä Värtsilän kesäkirkkoasiassa, on alla olevassa päätösehdotuksessa sanottu. Kopiointivirheitä tosin siihenkin on tullut, mutta asia selviää jos niin tahtoo.
Kirkkokeskusteluun osallistujat näyttävät sotkevan kaksi asiaa toisiinsa. Seurakuntatyön kirkossa ja kirkon nykykunnon. Ne yhtyvät toisiinsa vain kun puhutaan käyttökustannuksista/kirkossa kävijät.
Kirkko, seurakunta ja papisto hoitavat kirkon käytön mm. jumalanpalveluksilla. Niistä syntyvät käyttökustannukset. Seurakuntalaiset käyntikerroillaan osoittavat kirkkorakennuksen tarpeellisuuden.
Kiinteistö- ja ympäristötyönjohtokunnalla ei ole äyrikään osoittaa rakennusten kunnostukseen. Esitysoikeus korjaustarpeista kirkkoneuvostolle on ja sitä on käytetty vuosittain tarkastuksissa huomattujen tarpeiden mukaan. Toki sitäkin harkitusti seurakunnan taloudellisen tilan tietäen.
Päätösehdotuksessa muuttaa Värtsilän kirkko kesäkirkoksi on sanottu se kaikki oleellinen, mikä ko. aloitteeseen kuuluu. Yksityiskohtainen selvitys on käyty kokouksissa ja tultaneen käymään myös kirkkovaltuustossa. Jos valtuutetut niin tahtovat.
Kiinteistö- ja ympäristötyönjohtokunta on mielestäni tehnyt sen mihin sen johtosääntö antaa vallan.
*******
Värtsin sivuilla epäillään päätösehdotuksessa olevia tietoja. Epäilijäin on syytä huomioida päiväykset. Samoin tietolähteet olen ilmoittanut useaankin kertaan. Ne on taloustoimistosta.
On arvosteltu myös päätösehdotuksen lauserakenteita. No, niitä on syytä arvostellakin. En ole sanataituri.
Kiinteistö- ja ympäristötyönjohtokunnalla eikä henkilökohtaisesti kellään sen jäsenellä ole tarkoitus toimia värtsiläläisiä seurakuntalaisia vastaan. Kirkon olemassa oloa Värtsilässä ei maallikko luottamushenkilöt uhkaa. Olemmepahan vain panneet julki sen mistä vuosia on puhuttu. Ilman, että olisi syntynyt edes keskustelua.
Jätän kirkkokeskustelun ainakin vähäksi aikaa. Jatketaan kokouksissa. Jos on tarpeen.

keskiviikko 25. syyskuuta 2013

Värtsilän kirkon tuleva käyttökö?


Alla olevan tekemäni esityksen pohjalta järjestettiin eilen seurakuntalaisille yleisötilaisuus Värtsilässä. Paikalla oli puolensataa seurakuntalaista. Mielipiteet olivat puolesta ja vastaan sekä siltä väliltä. Esitys menee seuraavaksi kirkkoneuvoston päätettäväksi miten kirkkoa tullaan käyttämään.

Kiinteistö- ja ympäristötyön johtokunnan kokous 13.8.2013 sen 23 § Muut asiat.

Puheenjohtajan esityksestä johtokunta päättää esittää kirkkoneuvostolle seuraavaa.

Päätösehdotus:
Värtsilän kirkkokiinteistöstä muodostetaan ns. kesäkirkko.
Kiinteistön lämmitys lopetetaan. Jäätyvät lämmityksessä tarvittavat nesteet poistetaan. Kaikki lämmityksessä tarvittavat laitteet jätetään paikoilleen odottamaan mahdollista uuskäyttöä.
Sähköliittymä ja kaikki siihen liittyvä tarpeisto ja laitteisto jäävät paikoilleen.
Urut ja kirkkoirtaimisto jäävät paikoilleen kesäaikaista käyttöä varten.
Kirkon varas-, palo- ja mahdollinen muu valvonta pidetään toiminnassa ja kunnossa.
Kiinteistön lumityöt lopetetaan. Kesäaikaiset hoitotyöt jatkuvat entisellään.

Perustelut:
Seurakuntalaisten käynti kirkossa suhteessa seurakunnalle tuleviin kustannuksiin käyntikertaa kohti on kustannustasoon nähden epäedullinen.
Seurakunnalla ei ole varaa Värtsilän kirkossa edessä oleviin ja kohta pakollisiin remonttikustan Kirkkoniemen vanha pappila. Nämä kaikki yhdessä ovat liian suuri rakennusmassa pidettäväksi kaikki moitteettomassa kunnossa ja käytössä.
Samalla kun Värtsilän kirkko muutetaan kesäkirkoksi on ryhdyttävä ajattelemaan vanhan pappilan käyttöä ja mahdollista myymistä.
Värtsilän kirkon muuttaminen kesäkirkoksi ei merkittävästi heikennä varsinaista seurakuntatyötä. Haittaa seurakuntalaisille voidaan vähentää tarjoamalla heille kyyditystä Kirkkoniemen kirkkoon.

Tietoa Värtsilän kirkon käytöstä ja kustannuksista:
Vuonna 2013 on Värtsilän kirkossa ollut 4 tapahtumaa, joissa on ollut yhteensä 227 osallistujaa.
Lisäksi kylätalolla on ollut seurakuntatapahtumaan 25 osallistujaa ja kesäteatteri tapahtumaan 47 osallistujaa.
Kirkkoon on tulossa tänä vuonna vielä 28.8 messu.

Vuonna 2012 ovat toimintamenot olleet 34000 euroa
” ” toimintatulot ” 500 euroa.

Vuoden 2012 sähkökulut ovat olleet 1372,50 euroa
Vuoden 2012 lämmitysöljykulut ovat olleet 9762,12 euroa
Eli sähkö ja öljy yhteensä 11134,62 euroa.

maanantai 23. syyskuuta 2013

Onko valtuusto vallaton?

Kun ei ole valtuuston jäsen, voi vapaasti tulla ja mennä valtuuston kokouksiin. Niin tein tänään, kun menin lehterille vasta pykälää 7 käsiteltäessä. Kysymyksessä oli Matti Kuittisen aloite kunnan palveluksessa olevien henkilöiden työnkuvien kartoittamisesta ja säästöjen saavuttamisesta.
Kysymys on puhtaasti työnjohdollinen ja pitäisi näin ollen olla omissa käsissä ja varsinkin kunnanjohtajien hoidettavissa. Pienessä kunnassa jossa kaikki tuntevat toisensa ja sen mitä kukakin tekee, on henkilökunnan tehokas sijoittaminen oltava organisaation johdon käsissä.
Mielestäni aloite onkin epäluottamuslause kunnan virkamiesjohdolle. Mutta siitä ei kukaan maininnut. Suurin osa valtuustosta ei ilmeisesti tiennyt mitä konsultin käyttö tämmöisessä tilanteessa tarkoittaa. Se on asioiden antamista ulkopuolisten käsiin ja vielä suolaista korvausta vastaan.
Tämmöistä asioiden hoitoa Tohmajärvellä harrastetaan. Jos oikein ymmärsin kesken paikalle tulleena äänin 18 - 8, yksi tyhjä otettiin konsultti tehtävään. Keskusta ja viitoset kannattivat, demarit vastustivat konsultin ottoa ja yksi valtuutettu äänesti tyhjää.'
Henkilökohtaisesti minun on vaikea ymmärtää tyhjää äänestäjiä. Eikö heillä ole ymmärrystä valita kantaansa. Jos valittavina on kannattaa tai vastustaa asiaa, niin ei vaihtoehdon valitseminen luulisi olevan liian vaikeaa. 
Huonosti tyhjää äänestänyt pärjäisi valamiehistössä, jossa vaihtoehdot ovat: syyllinen vai syytön.
******
Pykälässä 8 oli valtuuston aloite maahanmuuttajaopettajien lukumäärästä Tohmajärven kunnassa.
Nyt irtosi valtuutettujen kielenkannat. Oltiin puolesta ja vastaan ja siltä väliltä. Tietoa tulvi virkamiehiltä ja asiaan paneutuneilta valtuutetuilta. Heitäkin oli.
Asiasta käytiin keskustelua vähintään yhtä vilkkaasti viime valtuustokaudella. Ja yhtä sekavasti.
Kun selvää ei tunnuttu saatavan vielä yli kahdenkymmenen puheenvuoron jälkeen päätettiin asia palauttaa takaisin kunnanhallituksen selvitettäväksi. Herää kysymys miksi vaillinaisilla tai virheellisillä tiedoilla asiaa olikaan tuotu valtuuston päätettäväksi. Hallintokulttuurissa näyttää olevan edelleen korjaamisen varaa.
Työjärjestyspuheenvuoron jälkeen, jossa siirtoa esitettiin, olisi ehkä valtuuston puheenjohtajan pitänyt olla tarkempi rajauksessaan ja pyydettyä taukoa ennen päätöstä jatketaanko vai siirretään en ainakaan minä olisi antanut.
Asiaan ei menettely kuitenkaan vaikuttanut, koska tauon jälkeen uhattu vastasitys vedettiin pois, (jota ei edes annettu) ja yhteistuumin asia siirrettiin valtuuston edelleen selvitettäväksi.
*****
Muissa asioissa puhuttiin ummet ja lammet. Kuinkas muuten, kun ollaan Tohmajärvellä. Pitkälle yli kaksikymmentä puheenvuoroa.
Otan niistä tähän yhden. Valtuutettu Hannu Hämäläinen kysyi terveyskeskuksessa olevien röntgen laitteiden kohtalosta. Varsinkin jos röngentoiminta Tohmajärveltä loppuu.
Asiallinen kysymys, johon kunnanjohtaja Olli Riikonen ei vastannut oikeastaan mitään. Eikö asia ole tarpeeksi merkitsevä kunanjohtajan tiedettäväksi.
Omana tietonani voin kertoa olleeni kokouksessa tilaajalautakunnassa, jossa röngenlaitteita oltiin ohjaamassa röntgen liikelaitokselle. Se saatiin estettyä kun esittelijät alkoivat pelätä asiasta viriävää julkisuutta.
Myöhemmin olen antanut itselleni kertoa, että Helli on laitteet myynyt. Nyt pitäisi kysyä kenen luvalla ja valtuuksilla.
Yhteistoimintasoipimuksessa on selvä pykälä laitteista, jotka tulee palauttaa takaisin Hellin purkautuessa kuntaan, josta ne on annettu Hellin käyttöön.
Kuka ryhtyy kysymään kuntalaisten omaisuuden perään. Olisi ainakin kohtuullista, jos kunnanjohtaja viitsisi vastata valtuutetulle esitettyyn kysymykseen. Siitähän hänelle maksetaan

perjantai 20. syyskuuta 2013

Tielinjaus epäilyttää yrittäjiä.

Lienee selvää, ettei 9-tie nouse Kemien mäelle. Sitä vastaan sanoo jo valtatien määritelmä. Tien nopeus pitää olla 100km/h ja mahdollisimman vähän liittymiä. Ja nekin mieluimmin eritasoliittymiä.
On mahdotonta sovittaa tällaista tietä Kemien taajamaan. Näin se ikävä kyllä on. 15-vuotta sitten "vaahtosin" minäkin taajamatien puolesta, mutta nyt tilanne on toinen. Niin Venäjällä kuin Suomessakin.
Tosiasiat on hyväksyttävä ja muuntauduttava uuteen tilanteeseen. Vastaan tappeleminen on turhaa ja pitkittää vain tien valmistumista.
******
Hiljaista on kuntarakenne- ja soterintamalla Keski-Karjalassa. Toistaiseksi. Kyllä täälläkin luottamushenkilöt ja virkamiehet heräävät sitten viime hetkellä. Yleensä silloin on paskat jo housuissa ja tyydetään niitä siivoamaan.
Joensuun ympäristössä sentään tapahtuu. Liitoskunnille ja kuntalaisille selvitetään nykyistä ja tulevaa tilannetta. Tuntuu kuin selvitykset menevät kuuroille korville. Pidetään kiinni vanhasta. Kun paikan on saanut auringosta ei siitä haluta luopua. Tällaista touhua kutsutaan sitten lähidemokratiaksi. Hyi helvetti.
******
Lähidemokratia on kannatettavaa, mutta se edellyttää muutakin kuin mukana oloa kokouksissa. Nykyasiat edellyttävät paneutumista asiaan. Se vie aikaa ja edellyttää tiettyä osaamista muustakin kuin omasta ammattialasta.
Varsinkin puheenjohtajistolta pitäisi vaatia muutakin kuin sopivuutta ja puoluekantaa tehtäviensä hoitoon.
 

maanantai 16. syyskuuta 2013

EEVA - LIISA AUVISESTA KITEEN KAUPUNGINJOHTAJA.

Allekirjoittanut onnittelee kiteeläisiä onnistuneesta valinnasta. Eeva-Liisa Auvinen tuntee kiteeläiset ja Kiteen kaupungin talousasiat läpikotaisin.
Ehkäpä juuri siitä syystä demokratian nimiin näyteltiin arvoton valintaprosessi pitkittämisiin ja turhin äänestyksin.
Kirjoitin valtuuston päätöksestä pienen jutun Nelosiin. Sieltä voi käydä katsomassa pääasiat Auvisen valintaan.
Kiteellä on pitkään vallinnut pienen porukan järjestelmä, jota on johdettu pääasiassa keskustalaisiksi ilmoittautuneista lähtökohdista. Tällä järjestelmällä on ollut vahva vaikutus myös johtaviin virkahenkilöihin. Se näkyi erittäin vahvana jo ennen Helli-liikelaitosta ja oli vahva syy myös Hellin epäonnistumiseen.
Valintaäänestyksen tulos 30 - 3 näyttää kolmen elävän vielä muistoissa menneeltä ajalta. Äänestyksen lopputuleman kannalta ei Auvista vastaan tuloksella ole muuta merkitystä kuin se, että pieni eripura tälläkin "turhalla" eleellä jäi kytemään.

torstai 12. syyskuuta 2013

Mikä on nykyisen ja uuden tien ero?

Olin eilen illalla yleisötapahtumassa, jossa selostettiin Onkamon ja Niiralan tien parannussuunnitelman nykytilaa. Valtuustosali oli tupaten täynnä tienkäyttäjiä.
Monella oli mielipide tulevasta tiestä. Lähtökohtana kuitenkin oman mökin sijoittuminen tienvarteen.
*****
Niin, se ero. Nykyisen tien paikan omat määritelleet suvun lehmät. Uutta tietä suunnittelevat tieinsinöörit.
Lehmät eivät kyselleet mistä tien pitää kulkea. Kunhan tissit eivät revenneet kannokossa ja risukossa.
Insinöörit selostivat tien rakentamisen tarvetta ja periaatteita, jotka on syytä ottaa humioon tietä linjatessa. Olivat kyselevinään paikalla olevilta mielipiteitä tiestä.
Kansalaisten mielipiteet, ainakaan eiliset, tuskin vaikuttavat uuden tien sijoittamiseen. Valtatietä kun ei näytetä tehtävän entisillä periaatteilla. Oman mökin viereen, mutta muuten naapurin maille, jos korvaukset tien paikasta ovat huonot. Jos hyvät saa tie koukata meidänkin maiden kautta, jos suolla pysyy, tuntuu olevan erikoisesti onkamolaisten näkenyt.
Valtatiellä on vaatimus, että sillä nopeus tulee olla 100km/h. Liittymiä mahdollisimman vähän ja nekin mieluimmin eritasoliittymiä. Meluhaitat on huomioitava asutukselle.
Jo nämä vaatimukset riittää unohtamaan uuden tien nousemisen Kemien taajamaan. Näin se valitettavasti vain näyttää olevan.
Tie Kemien kohdalta tullee kulkemaan koulukeskuksen ja rautatieaseman välistä. Lähempää koulukeskusta tai vähän kauempaa. Jomsin kumpsin. Asemalle lähelle rauratietä tietä ei tässä kohtaa vietäne.
Milloin tietä päästään rakentamaan, on korkeimman kädessä. Rakentamiseen liittyy paljon epävarmuus tekijöitä Niiralan rajaliikenteestä. Nimen omaan sen kehityksestä. Tie rakennetaan rajaliikenteen hoitamista varten. Ei kyläläisten tarpeisiin, vaikka nekin pyritään huomioimaan. 
Jos ja kun rakentaminen aloitetaan tullaan se toteuttamaan pätkissä.
 

sunnuntai 8. syyskuuta 2013

Raha tuskin tekee päteväksi

Karjalainen 7.9 lehdessään kysyi otsikolla "Lauottamus- vai palkkapoliitikko?, kunnanhallitusten puheenjohtajilta olisiko puheenjohtajuudesta maksettava palkkaa.
Mielestäni kysymys on yhtä aiheellinen kuin lapselta kysyisi karkkitiskillä haluatko tikkukaramellin? Hammaspeikolla peloteltu vastaa tahdonsa vastaisesti, että en, ja valehtelee. Imelään mieltynyt ei pelotteluja pelkää ja hyppii ilosta, kyllä haluan.
Myös Kuntaliitto on selvitellyt kyselyillään samaa asiaa. Vastaus hallitusten puheenjohtajilta perusttuu mielestäni samaan "karkkikysymykseen". Kuntaliitto on muuten mielestäni kuntien etua ajava järjestö. Ei niinkään kuntalaisten etuja ajava, kuin korkeintaan toissijaisesti.
Palkan maksua vastustaa Kiteen Esa Lahtela (sd), Rääkkylän Harri Laasonen (kesk.) pitää mahdollisena ja Tohmajärven Marketta Sairanen (kesk.) kannattaa palkan maksua.
******
Enemmän kuin maksettava korvaus, oli se sitten kokouspalkkioita tai puhdasta palkkaa, pitäisi kiinnostaa enemmän hallitusten puheenjohtajien pätevyys tehtävien hoitoon.
Pääsääntöisesti varsinkin menneinä aikoina pätevyys hankittiin kokemuksella olla mukana kunnallispolitiikan alemmilla osallistumisasteilla. Kuten valtuustossa ja lautakunnissa. Ei niissäkään pelkkä istuminen pätevyyttä lisännyt, vaan aktiivinen toiminta joka näkyi muille luottamushenkilöille ja kuntalaisille.
Nyt viimeaikoina on nähtävissä, että nykyviinkin luottamustoimiin ei enää tarvitse olla koeteltua aikaisempaa kokemusta edes poliittisesta toiminnasta. Esimerkkinä vain keskustan puheenjohtaja Sipilä. Hänen muut ominaisuutensa ovat olleet vahvemmat kuin aikaisempi kokemus puoluepolitiikasta. Siis kannatus löytyy miltä näyttää ja tuntuu linjalta enemmän kuin alan tekojen pohjalta.
******
Oman luunsa puheenjohtajien valintaan ovat tuoneet poliittiset pelurit. Taustalta löytyy yleensä kuntien johtavia viranhaltijoita ja pikkupolitiikkoja joita on helppo ohjata.
Näillä voimilla on mahdollisuus ohittaa esim. vaaleilla saatu kannatus, lyöttäytymällä yhteen. Ei niinkään kannattamaan jotain henkilöä tai poliittista suuntaa, vaan vastustamaan toisin ajattelijoita.
Jos esimerkkiä haluaa etsiä tästä menettelystä, niin voi miettiä onko Tohmajärvi sopiva esimerkki tästä.