perjantai 29. huhtikuuta 2011

Uusi suunta etsittävä

Miettiselläkö aikoinaan sanottiin eväiden olevan levällään? Nyt ne ovat levällään myös Helli-liikelaitoksella. Johtajan kuin johtajan tittelin edessä koreilee vs. Ei muuten tarkoita; vähän sekaisin vaan jotain yhtä merkitsevää.

Kitee, Kesälahti ja Tohmajärvi uhkasivat Rääkkylää oikeustoimilla. Se ei tietenkään onnistunut. Perustus- enempää kuin kuntalaistakaan ei löytynyt kohtaa, millä olisi rääkkyläläisiä ojentanut. Ei, vaikka hallinto-oikeus etsi.

Muutakaan pakkoa, jolla Rääkkylä olisi pidetty väkisin Hellin otteessa ei löytynyt. Kuukausi sitten kuulin Olli Riikosen sanovan, että Rääkkylä ei voi erota Hellistä. Nyt näyttää, että voi.

Eilen oli ääni kellossa muuttunut Rääkkylän naapurikunnissa. Nyt hyväksytään kuulema Rääkkylän lähtö ja sitä jopa tuettaisiin. Kuka tai ketkä ovat takin käännön takana, siitä ei ole tietoa. Yhdenkään kunnan päättävissä elimissä tuollaista päätöstä ei ole tehty. Missään kokouksissa ei mielipiteen kääntymistä ole edes käsitelty. Pitäkää luottamushenkilöt silmänne auki. Edelleen virkahenkilöt näyttävät uittavan teitä kölin alitse.

*******

Kuka tämmöisen sotkun on saanut aikaan? Veturina on ollut Tohmajärven kunnanjohtaja Olli Riikonen. Hyväuskoisina apureina ovat häärineet naapurikuntien korkeat virkahenkilöt ja luottamusmiehet. Viime mainituista eniten Tohmajärven omat kepulaiset. No, muista pitänee mainita kokoomuksen Antero Nenonen.

Jotta soppa olisi tarpeeksi sakea, lisätään siihen konsulttitoimisto Helsingistä, seutuvaltuusto ja seutuvaliokunta. Lukija varmaan huomaa, ettei tästä sopasta ole syötäväksi. Olisiko tunkiollekaan?

*******

Rääkkylä saa jatkaa valitsemallaan tiellä. Herää kysymys, mitä tekevät jäljelle jääneet? Paraslain perusteella ei ole jatkomahdollisuuksia. Asukasmäärä ei riitä. Oma epävarmuutensa väijyy Kesälahtea. Mitä sanovat ministeriön miehet talouden kuntoonsaattamisesta?

Mitä edellyttää valmisteilla oleva uusi terveydenhuoltolaki? Veikkaisin, että sen mukaan mennään jollain tavoin kaikki Joensuun kainaloon. Millä nimellä liittymää sitten kutsuttaisikaan.

Tulevaa ennakoiden on Rääkkylässä jätetty valtuutetun aloite, jolla kehotetaan tutkimaan mahdollisuutta liittyä Okuliin tai Joensuuhun palvelujen tuottamisen takaamiseksi. Helli ja Kitee ovat tämänkin aloitteen tultua julkisuuteen laskeneet hädän housuihinsa. Pitäisikö onnitella luottamushenkilöpuolelta Kankkusta ja Muukkosta. Välit ko. kuntien kesken on tyritty totaalisesti.

*******

Nykytilanteessa näyttää, että Tohmajärven suunta on myös Joensuu. Tuttu käyntisuunta ainakin sadan vuoden ajalta. On muistettava, että jo Paraslaki edellytti tulevaisuutta katsomaan 30-50 vuoden päähän. Joensuu näyttää tätä taustaa vasten entistä vahvemmalta.

Haudataan Helli ja hoidetaan terveys- ja vanhuspalvelut toistaiseksi kunnan omana palveluna. Meillä on siihen täydet mahdollisuudet. Hellin kaverina ei köyhä kunta pysty olemaan. Ei anneta kusettaa enää enempää.

maanantai 25. huhtikuuta 2011

Eikö vaalit jo vastanneet?

Reino Löppönen jaksaa jauhaa. Mitä, jääköön sanomatta. Viimeisin jauhatus hänen myllystään tulee Karjalaisen nettimielipidepalstalta. Olisi voinut olla kaivamatta esiin vanhoja jauhoja. Ovat kovin pilaantuneita. Mutta yritykseksi Reinolle taitaa jäädä syöttää Esa A. Luukkaiselle sellaista, joka ei Esalle maistu. Esan vastaus löytyy Nelosista. Joten se riittänee Reinollekin.

Reino kaivoi esiin Karjalan Maan jutun, joka on päivätty 3.5.2005. Onko jutulla tarkoitettu kirkastaa Olli Riikosen tietä pois Tohmajärveltä vai sementoida hänet ikuiseksi kunnanjohtajaksi Tohmajärvelle? Mene tiedä.

Juttu uutisoi Olli Riikosen valinnan Tohmajärven kunnanjohtajaksi. Kirjoituksessa kerrotaan, että Olli Riikosen valintaa kannattivat puheenvuoroissaan: Tuomo Eronen kepu, Matti Majoinen kepu, Aarne Laasonen KD, Kaija Ollikainen kokoomus, Esa A. Luukkainen kepu/sit, ja allekirjoittanut Veijo Tuunanen SDP/sit.

Reino Löppönen taisi olla vielä silloin niin pieni tekijä kepussa, ettei hänen puheenvuoroaan toimittajat noteeranneet tai sitten hän vaikeni mielipiteestään. Muita puheenvuoroja kuin yllämainitut ei lehtijutussa mainittu.

Miten on tänään kannattajien mielipiteet? Tuomo Erosen nimeä ei näkynyt Olli Riikosen eduskuntavaalien kannattajaluettelossa. Vähän Tuomoa nykyisin näkyy muutenkaan. Kaija Ollikainen ja Aarne Laasonen tuskin enää voi laskea Riikosen faniryhmään. Aino Ollin kannattaja lehtijutussa mainituista taitaa olla enää Matti Majoinen. Esa A. Luukkaisen mielipiteen löytää nelosista ja minä kerron nyt omani, jonka olisin jättänyt kertomatta, ellei Reino Löppönen olisi tahtonut kääntää puukkoa selässäni.

Pidin Olli Riikosta kannatuspuheenvuorossani iältään sopivimpana. Arvostin Riikosen yhteiskunnallista kokemusta maakunnan ja valtakunnan tasolla eniten omaavana henkilönä hakijoista. Taisinpa vielä perustella kantani.

Kas kummaa. Sen minkä tuolloin sanoin, pitää paikkansa vielä tänäänkin. Kokemus on vain osoittanut, ettei noilla ansioilla vielä Tohmajärvenkään kokoista kuntaa pysty kunnolla johtamaan. Esteenä näyttävät olevan henkilökohtaiset ominaisuudet. Niitä ei aina näy hakutilanteessa. Ei ainakaan, jos niitä ei haluta näyttää.

Yleensä olen pyrkinyt virheeni korjaamaan, kun aihetta on löytynyt. Edellä olevaan olen pyrkinyt vastaamaan kirjoituksillani eri lehdissä, mutta ennen kaikkea tällä blogillani.

Annan lukjoilleni mahdollisuuden arvioida olenko ”korjauksissani” onnistunut.

perjantai 22. huhtikuuta 2011

Lukea saa,----omalla vastuulla

Heikko hermoisen pitäisi viimeistään nyt sulkea blogi. Tai vähintäinkin tyhjentää huone muista henkilöistä, tai ainakin sammuttaa valot. Tulen käsittelemään seuraavassa erittäin salassa pidettäviä asioita.
Kysymyksessä on taannoin Pohjois-Karjalan käräjäoikeuden päätös: Asiano:10/1888. Päätöksestä kirjoittaminen on vaikeaa. Käräjäoikeus on määrännyt asianomistajien henkilöllisyyden pidettäväksi salassa. Yleisöä ei ole sallittu käräjäpaikalle. Oikeudenkäyntiaineisto on määrätty pidettäväksi salassa. Asianomistajien nimet on pidettävä salassa.
Jokunen asia käräjäoikeudelta on lipsahtanut julkisuuteen. Kun käräjäoikeus on istunut Pohjois-Karjalassa, on tapahtumapaikkakin täällä. Myös yhden asiaosaisen ammatti on lipsahtanut päätökseen. Hän on sosiaalijohtaja.
Näillä ja aikasemmin jo julkisuudessa olevilla johtolangoilla päädyn otaksumaan, että kyseessä on Kitee ja siellä ennen Helliä ollut sosiaalijohtaja ja hänen huostaanottopäätöksensä.
Heti alkuun tulkoon sanotuksi, että käräjäoikeuden päätöksen mukaan sosiaalijohtaja on ollut huolimaton virkatyössään kyseistä asiaa hoitaessaan, mutta muilta osiltaan ei rangaistavaa syytteestä se läytänyt. Ja niinpä huolimattomuuskin ei ole johtanut rangaisemiseen asti.
Oikeuden käyntikuluja sentään käräjäoikeus langetti yhteisvastuullisesti kunnan ja sosiaalijohtajan maksamaan 23900 euroa. Korvausta asianosaiselle lapselle 4000 euroa ja äidille 1000 euroa.
Kyllä Kitee selvisi halvalla. Sen ei tarvitse maksaa kuluistakaan kuin puolet. Tohmajärvellä töpeksittiin miljoonien kulut huostaanotossa. Kunta maksoi ja maksaa edelleen "osaajan" töpeksinnät hamaan kolmen lapsen aikuisuuteen asti. Kukaan ei huuda perään. Asia lienee ollut "poliittisesti" hoidettava. Kyseinen virkahenkilö nousi vielä astetta ylemmäksi virkaportaikolla. Ennenkuin otti uuden haasteen vastaan toisella puolen Suomea.
Edellä olevaa käräjäoikeuden päätöstä ei ole muut lehdet, netti Keski-Karjalan Nelosia lukuunottamatta julkaisseet. Mistähän syystä? Asiahan on yhteiskuntapoliittisesti erittäin merkittävä. Miten virkamiehet, järeintä asettaan, lapsen huostaanotossa käyttävät. Jo huolimattomuus huostaanotossa pitäisi johtaa johtopäätöksiin.
Toivotan lukijoilleni Hyvää Pääsiäistä!

keskiviikko 20. huhtikuuta 2011

Naisten käsistä karkasi mopo

Kyllä Hellissä riittää ihmettelemistä. Ensiksi Helli ei saa lääkäreitä vastaanotoille. Eikä edes listoilleen. Johtava lääkäri puuttuu. Lääketieteellisistä asioista vastaavat puhelin vastaajat. Nekin ehdolla, että toimivat.

Hellin ja kuntien sekä nyt myös kaupungin johtajien yhteydet pelaavat vain oikeusasteisiin. Miksikö? Siksi, että Hellissä eletään muka laittomassa tilassa. Minkä lain suhteen? Tuskin perustuslain ja kuntalain suhteen. Se, ettei Helli itse noudata omia sopimuksiaan ei synnytä vielä laitonta tilaa. Kyvyttömyyden tilan kylläkin. Rääkkylän kunta yrittää juuri perustus- ja kuntalain mukaan järjestää kuntalaisilleen lain mukaisia palveluja. Se tuskin on moitittavaa. Lain vastaista ei ainakaan.

On se kumma, että Hellin palveluja työnnetään väkisin Rääkkylään. Miksi ei Tohmajärvelle? Täällä ei ole enää päivystys lääkäreitäkään. Mitä silloin tällöin. Terveyskeskuksen vuodeosastojen sairaspaikkoja vähennettiin taannoin. Siksikö, että saadaan potilaita Rääkkylään?

Käenpoika näyttää pullauttavan emon pesästä. Toimitilat Rääkkylässä niin kuin muissakin kunnissa ovat kuntien omaisuutta. Nyt niissä ei saa Hellin ja Kiteen ohjeistuksen mukaan liikkua ja toimia ilman vs.johtaja Aulikki Hautsalon tai Kiteen vs. kaupunginjohtaja Eeva-Liisa Auvisen lupaa. Sitten asian huipennus. Lupia ei tulla myöntämään. Onko järkevää palvelujen tarjoamista? Helli ei pysty ja muiden ei anneta. Pitäisikö ilmoittaa Valviralle. Ei kannata. Ilmoitetaan kuntalaisille, että koettavat pysyä erossa terveyspalveluista.

Sivujuttuna tulkoon muistutettua, että taannoin Helli operoi Tohmajärven kunnan omistamat röntgenlaitteet huisinnevadaan. Kunnanjohtaja ei reagoinut tapahtumaan.

Sitten ohjeisiin, joita korkeat johtajat jakoivat alaisilleen. Ohjeistukset ovat julkaistu Nelosissa. Ne ovat lapsellisia. Ei tuommoisia aikuisten ja johtavassa asemassa olevien ihmisten pitäisi enää nykyaikana antaa. Ohjeissa aliarvioidaan ihmiset kyvyttömiksi toimimaan omissa asioissaan.

Vai mitä mieltä olette kiellosta, ettei kunnan edustajia saa päästää toimitiloihin. Kyllä johtajat kiellollaan rikkovat voimassa olevaa omistusoikeutta. Entä, jos sattuu tulemaan vesivahinko tai muu vastaava vahinko ja kielto tulisi syyksi vahinkoihin, niin vastaavatko johtajat taloudellisesti aiheuttamastaan vahingosta? Entä, jos kiellolla saatetaan ihminen hengenvaaraan? Pitääkö hakea lupa, josta jo etukäteen on sanottu, ettei lupaa anneta. Johtajatko vastaavat ohjeittensa synnyttämistä vahingoista?

Sitten loppukevennys. Järjestys ja turvallisuus Hellissä on taattu sillä, että ohjeen antajat antavat poliisin hätänumeron käytettäväksi. Kiteen poliisia on ohjeen mukaan tiedotettu tilanteesta. Poliisi ilmeisesti odottaa milloin lähdetään hoitamaan lääkärien vastaanottoa Rääkkylään. Tosi lapsellista aikuisilta ihmisiltä.

Sitten arvon työsuojelupäällikkö ja pääluottamusmiehet. Miksi olette menneet allekirjoittamaan moisen ohjeistuksen. Asia ei kuulu teille. Tarkistakaa tehtäväkuvanne ja toimivaltanne. Teidän tehtävä on olla työntekijän apuna ja turvana, kun hän apua pyytää. Nyt sidotte kätenne työnantajan tahtoon. Mitä teette, jos teitä tarvitaan todella puolustamaan työntekijää. Näissäkin asioissa.

Voi surkeuksien surkeus tämä Keski-Karjalan yhteistyö.

tiistai 19. huhtikuuta 2011

Lopun ajan meininkiä

Tohmajärven kunnanvaltuusto päätti äänin 14 - 13 myydä Uusi-Värtsilässä olevan Peijonniemen koulun 31500 eurolla Aki Pullille. Mitä hän kiinteistöllä mahdollisesti tekee, ei valtuustossa keskusteltu.
Kuten äänestystuloksesta voi päätellä virisi kaupasta 28 puheenvuoron keskustelu. Äänessä enemmän olivat hallituksen esityksen kannattajat. Heistä eniten käyttivät puheenvuoroja Reino Löppönen, Antero Nenonen ja Aarne Laasonen.
Hallituksen esitykselle teki vastaesityksen Jukka Haaranen. Hän esitti, että hinta nostettaisiin 60000 euroon. Esitys sai runsaan kannatuksen ja niinpä edettiin äänestykseen, jonka Jukka Haarasen vastaesitys hävisi yhdellä äänellä.
******
Eräitä huomioita kokouksen virittämänä.
Tohmajärven kunta poukkoilee kiinteistökaupoissaan. Peijonniemen koulustakin pyydettiin 120000 euroa, mutta myydään 31500 eurolla. Tietävätkö kaikki ostajaehdokkaat missä tasossa hinta kulloinkin liikkuu. Tällä kaupalla tuli taseeseen miinusmerkin jälkeen lähes 250000 euron lovi.
Onko varmaa, ettei kohta kalliilla rakenneta kouluja? Miten on Onkamon ja Tikkalan tuleva tilanne?
Kokouksessa pidettiin ennen lopullista käsittelyä ja äänestystä tauko. Sen aikana kävivät Antero Nenonen ja Aarne Laasonen jututtamassa Aki Pullia, joka oli seuraamassa valtuuston kokousta.
Molemmat Nenonen ja Laasonen kertoivat valtuustolle ennen äänestystä, ettei Pulli tee kauppaa, jos hintaa nostetaan.
Oliko heidän menettelynsä asian mukaista kauppahintaa määritellessä. Voiko heidän "tiedotustaan" pitää johdattelevana vai jopa painostuksena muita valtuutettuja kohtaan? Minä pidän sitä sopimattomana.
Aarne Laasonen on tarkastuslautakunnan puheenjohtaja. Se antaa lisävelvoitteita hänelle erityisesti kuntataloutta kosketteleviin asioihin. Myös hänen toimiessaan valtuutettuna. Kuntalain 71§ siitä kerrotaan selvästi.
Tarkastuslautakunnan tehtävä on arvioida jälkikäteen, ovatko valtuuston asettamat päätökset toteutuneet esim. kiinteitöjen myynnissä.
Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja osallistumisellaan päivän kunnallispolitiikkaan menettää lautakunta mahdollisuuden esittää arvovaltaisesti arvionsa siitä, miten kunnan hallintoa on tarkastusvuoden aikana hoidettu.
Kannattamalla valtuutettuna muiden mielestä alihintaista kiinteistökauppaa, tarkastuslautakunnan puheenjohtajana hän sitoi kätensä arvioida kauppaa tarkastuslautakunnassa muuten kuin kehumalla sitä. Onko se tiukassa äänestystilanteessa enää puolueetonta vastustaneita valtuutettuja kohtaan. Ei se ainakaan lisää kuntalaisten luottamusta tehtyjen päätöksien tarkasteluun tarkastuslautakunnassa.

maanantai 18. huhtikuuta 2011

Johtopäätöksiä pitäisi vetää

Keskusta sai maakunnallisella tasolla ensimmäisen varoituksen. Ennusmerkit näkyivät joka Keski-Karjalassa. Kansa ei ole yhden totuuden politiikkaan tyytyväinen. Keski-Karjalassa vaalitulokseen vaikutti varmasti Helli.
Hellin merkitys näkyy kahden miehen vaalituloksessa. Kunnanjohtaja Olli Riikonen keräsi Tohmajärveltä 410 ääntä ja Helliin kriittisesti suhtautunut Jouni Martiskin 360 ääntä. Kun kysymyksessä on kunnanjohtaja, joka on koko Hellin "isä" ja tavallinen kunnanvaltuuston varapuheenjohtaja Martiskin, voi äänimääriä pitää Hellin loppulauluna. Jos vähänkin tunnustetaan tosiasioita.
Kiteellä Martiskin sai 300 ääntä, Riikonen 260, Kesälahdella Martiskin sai 59 ääntä ja Riikonen 27 ääntä. Rääkkylän ääniä sai Martiskin 16 ja Riikonen 14.
Keski-Karjalassa Mrtiskin peittosi Riikosen 24 äänellä ja Pohjois-Karjalassa 38 äänellä.
Tyypillistä oli Olli Riikosen selitykset Karjalaisessa. Hän sivuutti vähäisen äänimääränsä ja keskittyi hämmästelemään puolueensa rökäletappiota. Tyypillistä siksi, ettei Riikonen hevin häviötään tunnusta omaksi syykseen missään asiassa eikä myönnä tehneensä virhettä.
*******
Onko Olli Riikosen eduskuntavaalilla merkitystä Tohmajärven kunnalle ja kuntalaisille?
On. Ryhtyessään yhden poliittisen puolueen kansanedustajaehdokkaaksi hän tulee tunnustaneeksi sen, joka on näkynyt Riikosen toimissa koko hänen kunnanjohtajana olo aikanaan. Hän on niin syvällä puoluepolitiikassa, ettei millään sieltä voi kiemurrella kaikkien kuntalaisten etujen ajajaksi.
Ryhtyessään Keskustan ehdokkaaksi hän irtisanoi lupauksensa, jonka hän antoi tohmajärveläisille tullessaan valituksi kunnanjohtajaksi. Hän sanoi silloin olevansa kaikkien tohmajärveläisten kunnanjohtaja ja asioiden ajaja tasapuolisesti kaikille kuntalaisille. Olisiko nyt kunnanjohtajan aika vetää asemastaan johtopäätöksiä?
Alkuun voisi verrata äänimääriä Keski-Karjalassa. Riikonen 711 ääntä, Martiskin 735 ääntä.

perjantai 15. huhtikuuta 2011

"Pekuloijaan" vaaleista

Taivottavasti nämä vaalit eivät ole ns. normaalivaalit. Sellaiset, joissa mikään ei muutu miksikään. Riippumatta siitä ketä hallituksessa istuu. Jotain rotaatiota on nyt synnyttävä tai hukka köyhät perii.

Olen katsonut ja kuunnellut puoluejohtajien jaarituksia väsymiseen saakka. Olen luullut, että nyt on kysymys Suomen astioista. Miten meillä eletään tai tullaan elämään. Niin ei näytä kuitenkaan olevan. Nyt näytetään ratkottavan Kreikan, Portugalin, Irlannin ja Espanjan talousasioita. Sellaisia asioita, jotka eivät Suomen voimin ole ratkottavissa kuin niiden puheissa, jotka luulevat suuria Suomesta ja itsestään. Sanat vastuu ja vastuun kanto ovat kärsineet inflaation. On kansalaisten aliarvioimista liittää vastuu yhden mielipidesuunnan omistukseksi, vaikka kysymyksessä olisivat velkatakuut. Kyllä ihmiset kantavat vastuun äänestyskopissa itsenäisesti. Ilman ohjausta. Elettyyn ja koettuun nojautuen.


Suomessa poliittisen suunnan määräävät Etelä-Suomessa asuvat. Valtakunnan päättäjiksi voi toki täältäkin joku henkilö nousta. Korkein taso voi olla ministerin jakkara. Millainen jakkara, siitä kiistellään. Todellista suunnan määrääjää ei täkäläisistä tällä haavaa ole ainakaan meikäläisen näkökentässä.

Pohjois-karjalaisittain tuntuukin hukkaan heitetyltä se kova kamppailu, jota täkäläiset kansanedustaja ehdokkaat käyvät puoluepoliittisten lippujen alla toisiaan ”vastaan”. Kenelläkään kansanedustajaksi valittuneenakaan ei tule olemaan valtaa lupauksiensa toteuttajaksi. Onneksi sentään esittäjäksi ja puolesta puhujaksi.

Olisikin äänestäjän kannalta ollut selventävää, jos ehdokkaat olisivat löytäneet pari kolme asiaa, joita olisivat sitoutuneet yhdessä ajamaan pohjois-karjalaisten hyväksi.


Eduskuntavaaleilla voi olla paikallisiin asioihin merkitystä. Ajatellaanpa vaikka Keski-Karjalaa, sen rapakunnossa olevaa kuntataloutta tai surullisen kuuluisaa Helli-liikelaitosta. Harva enää väittää, etteikö ko.asioihin pitäisi saada muutosta.

Korjattavat asiat ovat syntyneet nykyisten poliittisten voimasuhteiden aikana. Keskustapuolueen voimin asiat on päätetty ja nyttemmin pystyssä pidetty. Virhettä ei ole myönnetty ja siksi kaikki saa jatkua kohti edessä olevaa kaaosta.

Jos näissä vaaleissa halutaan saada muutosta myös keski-karjalaiseen elämän menoon, on saatava muutos nykyisiin poliittisiin voimasuhteisiin.

Se tietää ajattelua äänestäjältä, ennen numeron kirjoitusta äänestyslippuun. Valtakunnan politiikkaan tuskin keski-karjalainen äänestäjä saa muutosta, mutta paikalliseen päätöksen tekoon kyllä.

Miten? Muutos on peloke tulevasta nykyisille kunnallisille päättäjille. Konstia kannattaa käyttää.

keskiviikko 13. huhtikuuta 2011

Tämäkö on tärkeysjärjestys?

Tilaajalautakunta yhtyi Eeva Seppäsen lähtötyönään tekemään ehdotukseen hankkia vuoden käytössä olleen puhelinjärjestelmän tueksi Hellille uuden Virtual Contact Center järjestelmän. Perustamiskustannukset ovat 20000 euroa, vuosittaiset kustannukset 40000 euroa/vuosi. Lisäksi räpsähtää muutamalla tonnilla opetuskuluja ja maksut uusien puhelinlaitteiden hinnoista.
Vielä edellisessä kokouksessa kunnanjohtaja Olli Riikonen vakuutti, että vanha järjestelmä toimii hyvin. Häiriöt ovat olleet tilapäisiä ja käyttäjät kärsimättömiä. Nyt näyttää taas kelkka kääntyneen 180 astetta niin tilaajilta kuin tuottajilta.
Yritin hankinnalle saada lisäaikaa esittämällä hanketta jätettäväksi pöydälle. Kukaan ei esitystäni kannattanut. Perusteluiksi esitin meneillään olevaa sekavaa Hellin tilannetta ja siinä erityisesti Rääkkylän poisjääntiä Hellistä. Epäilin myös valmistelija Eeva Seppäsen teknillistä osaamista hankkeen vetäjänä ja hänen jäämistään pois Hellin palveluksesta. Hän lienee ollut yksi entisen puhelinpalvelujärjestelmän valitsijoista. Häntähän ei voi enää kuulla hankkeesta.
Yritin esittää, että ensimmäiseksi olisi saatava lääkärit vastaanotoille. Vasta sitten voidaan järjestää puhelinpalvelut tyydyttäviksi. Vähän potilasta helpottaa kuulla, ettei lääkäri ole vastaanotolla.
Kokous paikalla oli merkittävä osa kuntien virkamiehistä ja johtavista luottamushenkilöistä. Kysyttäessä kukan heistä tai kokoukseen osallistujista ei tiennyt lääkäritilanteesta mitään. Montako lääkäriä on Hellin palveluksessa ja missä.
Tilaajalautakunta velvoitti lisäämään Virtual Contact Center ratkaisun Hellin tilattaviin palveluihin. Hellin tulee sitten ilmoittaa kun saa tietoonsa mitä lysti maksaa kustannukset myös lautakunnalle.
PS. Jonomusiikki maksaa 50 euroa/kk. Se saattaa ollakin merkittävin parannus entiseen palveluun verrattaessa.
Minulle ei selvinnyt vieläkään kuka tilaa, kuka käyttää ja mitä. Sen tiedän, että veronmaksajat maksavat tämänkin hankinnan. Onko siitä apua kuntalaisille, jäi ainakin minulle epäselväksi.

maanantai 11. huhtikuuta 2011

Pako Hellistä jatkuu

Onko niin, että ensin Hellistä lähtevät vähemmän pätevät. Sitten ovat vuorossa pätevät. Jäljelle jäävät he, jotka eivät ymmärrä kumpaan ryhmään kuuluvat. Tai joilla on sellainen asema ja palkka, joita etuja ei muualta ole mahdollisuus saada.
Viimeisimmäksi lähtijäksi on ilmoittautunut filosofian maisteri, Hellin hallintopäällikkö Kaisu Iittiläinen. Hänet on kutsuttu haastatteluun Joensuun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen talousjohtajan viran täyttämiseksi.
*******
Omana käsityksenäni voin sanoa, että Kaisu Iittiläinen oli yksi "päähän potkituista", kun Hellin korkeimpia virkoja jaettiin sopiville. Ei hän ainoa ollut, mutta yksi merkittävimmistä.
Sen ajan virkanimityksiin kuului, että täysin epädemokraattinen seutuvaliokunta hääri asiassa kuin asiassa päällä päsmärinä. Nyt alkaa näkyä, mitä tämä "viisasten kerho" on saanut aikaan. Ollaan lähellä kaaosta.
Helli-vankkurit näyttävät olleen Kaisu Iittiläisellekin liian raskaat vedettäväksi. Pätevä ja ahkera hän mielestäni on ollut, mutta niin se on, että rajansa kaikella.
Toivotan Kaisulle menestystä hakuprosessiinsa. Näyttää siltä, ettei Hellin hommiin tolkkua tule ennen kuin viimeinen aste on saavutettu. Ollaan lyöty pää Keski-Karjalan mäntyyn.
******
Peijonniemen koulukauppa on oma projektinsa. En tiedä pitäisikö sille itkeä vai nauraa. Kauppaa on valmistellut kunnanjohtaja Olli Riikonen. Kukas muukaan. Keskusta puolue näyttää olevan kovasti kaupan kannalla. Sille näyttää olevan koulusta tarjottu 31500 euroa riittävä summa. Kuin myös sopiva ostaja.
Kauppa etenee hallituksen äänestyspäätöksen turvin valtuuston päätettäväksi. Siellä voi voimasuhteet perinteisestä käskypolitiikasta muuttua.
Toivottavasti valtuutetut tekevät päätöksensä omasta vapaasta tahdostaan ilman painostavaa ryhmäkuria.

Vaalimainoskuvista

Kuvia näyttää olevan kolmea sortti. On kokovartalokuva, josta Keskon johtaja sai satinkutia. Mari Kiviniemestä ei saa kokovartalokuvaa ottaa. Tai sitä ei saa ainakaan katsoa eikä siitä puhua.
Lahdenperän rehuvaunussa komeileekin Kiviniemestä rintakuva. Rinnat ilmeisesti saavat näkyä, kunhan jalat ovat piilossa.
Kaikki muut ehdokkaat näyttävät tyytyvän ns. kasvokuvaan. Mikä joidenkin kohdalla on varsin kätevää. Mainokset saattavat olla seinissä ja tienvarsi blakaateissa aina Vapun yli. Kansa katsoo, että tässä kohta itse kunkin on lähdettävä tekonenän ostoon.
Tuosta Mari Kiviniemen mainoksesta vielä. Yhdessä mainoksessa hän kuvauttanut itsensä kokovartalokuvaan. Samassa kuvassa kaikki muut kokovartalossa poseeraavat ovat ilman päätä. Mitä nyt muilla kysymysmerkki on pään paikalla.
On rohkeaa kuvata itsensä täyspäiseksi ja kaikki muut päättomiksi. No, se on kaiketi sitä nykyaikaa.
Tekstien selittelyyn ei kannata edes yrittää. Kaikki lupaavat sitä yhtä ja samaa. Makeaa ja mammonaa mahan täydeltä.

lauantai 9. huhtikuuta 2011

On oltava puheväleissä

Meinasin kirjoittaa eduskuntavaaleista. Tai paremminkin edustajaehdokkaista. Nyt tuntuu siltä, ettei se olekaan viisasta.
Huomasin sen jo istuessani viimeisimmässä kunnanvaltuuston kokouksessa. Edessäni olevassa pulpetissa istui kaksi kansanedustajaehdokasta. Ritva Simonen ja Jouni Martiskin. Eikä siinä kaikki. Vierelläni istui Reima Ehrukainen. Estraatilta puuttui Olli Riikonen, ehdokas hänkin.
Ei ole viisasta lähteä valtuutettuja panemaan paremmuus järjestykseen. Vaikka ei ketään moittisikaan, niin kehutkin voivat joskus pahoittaa mielen. Voi mennä puhevälit.
No, kunnanjohtaja on erijuttu. Hän on virkamies ja edustaa täysin toisen laista arvomaailmaa. Jääköön hänkin omine ajatuksineen kiertämään toreja ja turuja.
Kollega Matti Kosonen on omassa blogissaan arvioinut rohkeasti keski-karjalaiset kansanedustajaehdokkaat. Heidän ominaisuutensa ja mahdolliset äänimäärät.
Lukija voi poiketa Matin blogissa. Osoite löytyy mm. Nelosten blogilistalta.
Taidan lopetaa tällä kertaa tähän ja häippästä käymään mökillä. Talven kelit ovat olleet siinä määrin kehnot, ettei ole ummen takia päässyt mökkiä katsastamaan. Liekö mökki murskana kattolumien alla? Se on moro, sanoi tamperelainen.

perjantai 8. huhtikuuta 2011

Suo sielä, vetelä Tohmajärvellä

Tohmajärvellä eletään aikoja, joita ei muutama vuosi sitten olisi mahdolliseksi voitu uskoa.

En tällä kertaa hämmästele Hellin asioita. Hellin tilinpito ja supistuvat lääkäripalvelut puhuvat puolestaan. Siihen kun laiteaan päälle veronmaksajille 1,16 millin lisälasku, niin luulisi valtuutetunkin heräävän horroksestaan.

Uusi-Värtsilän koulukaupasta olen mielipiteen kirjoittanut Nelosten paikallisiin.Tällä palstalla kun pelkäsin vuokrasutta niin kauppaharhu tuli vastaan. Lyhyesti sanottuna on ajettu tilanteeseen, jossa suo on siellä ja vetelä täällä.

Maanantain kunnanhallituksen kokouksessa vastataan Rääkkylän kunnan tarjoukseen ryhtyä keskustelemaan yhteistoiminta-alueesta.

Kiteen kaupungin hallitus jo hylkäsi ”käden ojennuksen”. Tohmajärven kunnanhallitus valitsee kolme luottamushenkilöä neuvotteluun, joista kaksi, Matti Majoinen ja Antero Nenonen ovat julkisesti ilmoittaneet kannattavansa Helliä. Kolmas Jouni Martiskin tuskin kannattaa Helliä, vaan jotain muuta. Tarvitaanko tällaisella kokoonpanolla lähteä etsimään jotain vaihtoehtoa Hellille. Tohmajärven kanta tulee selväksi, kun ilmoittaa Rääkkylään osanottajat. Säästyy matkakulut.

Ja sitten vielä yksi huomio. Rääkkylän kutsu koski 10.3.2011 pidettävää keskustelutilaisuutta. Ainakin esityslistan mukaan. Tohmajärveläisten osanottajat nimetään 11.4.2011 pidettävässä kokouksessa. Taidetaan olla taas kerran myöhässä. Van, haitanneeko tuo mittää.

Taitaa olla niin, että pitää ryhtyä keskittymään eduskuntavaaleihin. Sitä tässä olen pohtinut, että mikä mahtaa olla keskustalainen talouden pito. Valtakunnan tasolla rahat vuotaa Etelä-Eurooppaan ja Tohmajärven kunnan tasolla kiinteistöt huisin Nevadaan.

tiistai 5. huhtikuuta 2011

Kouluongelma

Tohmajärven kunta ei näytä onnistuvan kiinteistöbisneksessä. Koulut eivät käy kaupaksi. Eikä Värtsilän entiset kuntakiinteistöt.

Valtuusto on tehnyt selvät päätökset luopua tarpeettomista kiinteistöistä. Hallitus on kompuroinut kunnanjohtajan johdatuksella hoitaa annettu tehtävä.

Onko päättäjiltä unohtunut, että elämme markkinataloudessa. Kiinteistön tarve määrää hinnan. Ei myyjän haave hinnasta.

Tätä haavetta tukemaan on lähdetty etsimään epätoivoisia ratkaisuja vuokrarintamalta. On unohdettu valtuuston päätös luopua tarpeettomista kiinteistöistä. Unohduksen piiriin on laskettava myös taannoin rakennettu lisäkiinteistö. Mahlahalli ei kuulu kunnan peruspalveluihin. Eikä edes niiden tukemiseen.

Ongelmaksi on noussut Uusi -Värtsilän koulukiinteistö. Se on rakennettu vain koulutointa silmällä pitäen. Rakennus on massiivinen, mutta käsittääkseni hyvässä kunnossa. Lämmitysjärjestelmä muutettiin kouluun taannoin.

Olen antanut itselleni kertoa, että nyt ollaan Uusi -Värtsilän koulua vuokraamassa. Asiaa ei ole käsitelty kunnanhallituksessa. Ei ainakaan pöytäkirjoista päätellen. Lienevät siis virkahenkilt ottaneet asiat hoitaakseen omalla ohjauksellaan.

Onko viisasta lähteä vuokraamaan kiinteistöä? Kiinteistön omistajalle jäävät kaikki kiinteistöstä sikiävät huolet. Kunnossa pito ja sen mukaan kulut. Vastapainoksi pitäisi tulla vuokratuloja, jotka peittävät vähintäin ylläpitokustannukset. Ja ylikin pitäisi jäädä. Löytyykö sellaista vuokralaista, joka takaa kunnan edes pysyvän omillaan. Uskallan epäillä.

Uusi -Värtilän koulu sössittiin pois koulukäytöstä. En viitsi kertoa kenen toimesta. Nyt on nähty, että tehtiin virhe. Yleensä virhe korjataan, jos se suinkin voidaan korjata.

Otetaan koulu uudelleen siihen käyttöön, johon se on rakennettu. Muuksi se ei näytä taipuvan ilman kohtuuttomia kuluja kunnalle.

Rakennukseen mahtuu paljon muuta kunnan toimintaan kuuluvaa tehtävää. Lasten päivähoito, musiikiopiston tunteja ja opintokerhotoiminta tulevat ensimmäisinä mieleen. Kyläläisten kokoontumispaikkana koulua on pidettävä vähintäin yhtä tärkeänä kuin vasta värtsiläläisille ”vuokrattua” kunnan entistä virastotaloa.

Värtsilässä Jänisjoen töyrällä on kunnostamistaan odottava koulukiinteistö. Eikö nyt kannattaisi ilman sarvia ja hampaita ottaa käsittelyyn näiden kahden koulun asema ja toiminta toisiinsa nähden. Taloudellisessa mielessäkin.

Minusta kannaisi.

maanantai 4. huhtikuuta 2011

Kauppakaan ei enää kannata

Tohmajärven kunta tekee bisnestä kiinteistöillä. On ajateltu, että kauppa se on joka kannattaa. Tätä varten tyhjennettiin kyläkoulut. Vähät oppilaat laitettiin linja-autoon ja keskustaajamaan tai naapurikylään.

Laskennallisesti osoitettiin järjestelyn tuovan säästöjä. Näin nähtiin ennen kuin suunnitelmat pantiin täytäntöön. Nyt toteutuman ollessa tiedossa, näyttää kun merkittäviä säästöjä ei olisi tullutkaan.

Kyläkoulujen lopettamisella menetettiin yksi niistä harvoista vetotekijöistä joita kunnalla olisi ollut vielä osoittaa ulkokuntalaisille tai mahdollisille paluumuuttajille.

*******

Hyvin ei näytä menevän kiinteistöbisneksen myynnilläkään. Kirjanpidollista ja todellistakin tappiota näyttää satavan kunnan kirstuun. Jos milloin sitten päästäänkään kauppoihin asti.

Aseman kouluista venäläinen tahon kerrotaan tarjonneen 65000 euroa. Uuden-Värtsilän kerroskoloksista suomalainen on tarjonnut 30000 euroa. Molempia lukija voi verrata kunnan pyyntihintaan tai olettamaansa käypään hintaan.

Samaan ajankohtaan kunta on rakentanut lisää kiinteistöjä reilulla parilla miljoonalla eurolla. Kysymyksessä ovat mahlahalli ja terveyskeskuksen saneeraus ja lisärakennus.

Hahlahallista en sano mitään. Kuntalainen voi päättää oliko investointi oikeaan osunut.

Terveyskeskukseen investointi tuntuu viisaalta. Sehän osoittuu suoraan kuntalaisiin ja heidän palvelujensa parantamiseen. Nimittäin sillä ehdolla, että Helli-liikelaitoksen touhut saadaan muuttumaan.

Terveyskeskuksessa oli ennen remonttia 40 vuodepaikkaa. Remontissa Hellin johdolla ne puolitettiin 20:neen. Nyt niistäkin on Hellin johdolla niistetty 4 paikkaa. On ajan kysymys mihin päädytään.

*******

Tässäpä tätä Hellin ”vihakirjoitusta” taas on. Näyttää siltä, että kirjoituksilleni annetaan enemmän painoarvoa kuin itse uskonkaan. Siltä näyttää, kun katselee puoluepoliittisesti virittyneitä mielipiteen purkauksia paperilehdissä.

On hyvä, että kirjoituksiini kiinnitetään huomiota. Ei haukku haavaa tee, sanotaan.

Kirjoitukseni ovat puhtaita omia mielipiteitäni. Niin myös tulevaisuuden arvioni.

Aika on näyttänyt vanhat ennusteeni ja tulevaisuus näyttää olenko nykyisissä arvioinneissani miten pielessä.

PS. Kysykää lukijat valtuutetuilta mitä mieltä he ovat kuntapalvelujen tämän päivän tilanteesta. Siellä on monta näkyvällä paikalla olevaa luottamushenkilöä, jotka eivät ole vielä näistä asioista avanneet suutaan.

lauantai 2. huhtikuuta 2011

Kenen on vastuu.....

Kiteen talous on kriisissä.” ”Hellin menot veivät Tohmajärven tilinpäätöksen miinukselle.” Näin kirkuvat Karjalaisen tämän päivän otsikot.

Kesälahti kiemurtelee omissa talousongelmissaan ministeriön miesten ohjauksessa. Vain Rääkkylä ei näytä suostuvan samaan kastiin muiden Keski-Karjalan kuntien kanssa. Ei vaikka nämä lakituvalla uhkailevat.

Missä ovat vastuulliset virkamiehet. Mitä sanovat vastuulliset luottamushenkilöt. Heistä ne, jotka Tilaaja/Tuottajamallin ovat rakentaneet talouden saattamiseksi kuntoon.

Hellin osaaja johtokunnasta osa on älynnyt lähteä. Osalle on osoitettu ovea. Päivi Hakulinen ja Eeva Seppänen, osaajiksi mainitut ovat häipänneet, ennen todellisen tilanteen loppuselvitystä. Karkuunko? Joku voi kysyä.

Kirsi Hämäläinen on laataamassa akkujaan vuorotteluvapaalla. Tuleeko takaisin? Uskallan epäillä. Jorma Turusesta ei Tohmajärvelle asti kuulu mitään. Hellin perustamisen aikaan kuului. Yrjö Erosesta on Rääkkylän toimien jälkeen tehty Seutuvalikunnassa epähenkilö. Seutuvaliokunnassa, jolla ei ole mihinkään asiaa päätäntävaltaa. Tuskin Eronen kaipaa koko valiokuntaa.

Ja sitten koko Helli-ruljanssin isä, Olli Riikonen, hän kiertää makuntaa ja kerää ääniä, jotta pääsisi pois niin kunnanjohtajan hommista kuin ilmeisesti myös Tohmajärveltä. Löytyykö nostetta ja rittävätkö näytöt suurempiin tehtäviin? Olisi ihme, jos riittävät, kuulee kuntalaisilta.

Jos virkamiehet tai luottamushenkilöt eivät suostu myöntämään tekemiään virheitä ja korjaamaan sitä mikä Hellin kohdalta on mennyt pieleen, on edessä ainakin taloudellinen kaaos. Se taitaa ollakin ainoa keino, joka pakottaa aina ”oikeassa olevat” yksinkertaiseen enemmistöön tukeutuvat virkamiehet ja luottamushenkilöt tekemään jotain muuta.

Mikä on Helli-liikelaitoksen johtaja Airi Turusen vastuu liikelaitoksen nykytilasta? Jos kysymyksessä olisi oikea liikelaitos, niin tietäisimme vastuun. Jos johtaja on ottanut tehtävän, jonka alkuasetelma oli tuoda kunnille 4 milj. euron vuotuiset säästöt entisiin kustannuksiin verrattuna on hän totaalisesti epöonnistunut. Tai sitten hän tehtävää vastaan ottaessaan ei ole ymmärtänyt tehtävänsä vaikeutta. Tai hän ei ole välittänyt siitä.

Airi Turusen kohdalta vastuuta mittaa hän itse ja ymmärtääkseni Kiteen kaupunki. Kiteellä on määräaikainen Kaupungin johtaja, kaupungin hallituksen puhenjohtaja mutta ennen kaikkea valtuuston puheenjohtaja. Birgitta Muukkoseen ja Jukka Kankkuseen pitää veronmaksajien kääntää katseensa. Näillä kahdella on mahdollisuus vaikuttaa. Niin on, jos tahtovat. Vielä en vaikuttamista Hellin korjaamisen suuntaan ole havainnut.

Viimeisen vuoden saldo tohmajärveläisille on 1,16 milj. euron lisälasku ja toimen milli meni luovutetuissa röntgen laitteissa. Onnea vaan. Valtaapitävät.