Peesaako persut Trumpia ja Orbania
Kuntavaalit tulevat. Demokratian sanotaan toteutuvan vaaleissa. Ehkä Valko-Venäjää ja Amerikkaa lukuun ottamatta. On mielenkiintoista nähdä miten kyseisten maitten vaalitulokset vaikuttavat myös Suomen tuleviin kuntavaaleihin. Amerikoissa istuva presidentti ei usko vaalitulosta oikeaksi ja Valko-Venäjällä äänestäjät pitävät tulosta väärennettynä. Molemmissa valtioissa vaalit johtivat mellakoihin ja väkivaltaan.
Odottelen mielenkiinnolla millaisia ehdokkaita persut saavat kuntavaalilistoilleen? Miten ehdokkaat suhtautuvat siihen, että heidän puheenjohtajansa Jussi Halla-aho mielistelee julkisesti Trumppia syyttämällä mediaa, joka tuo esiin väistyvän presidentin perättömiä puheita ja sivistymätöntä käytöstä ja jättää muka presidentin saavutukset vähälle huomiolle. Asettuuko persuäänestäjä tukemaan puheenjohtajansa mielipiteillä Amerikan isoa rahaa ja väheksymään laillista vaalitulosta? Entä mitä mieltä ovat äänestäjät siitä, että suuressa valiokunnassa persujen kansanedustajat yrittivät vesittää yhdessä hyväksytyn EU:n oikeusvaltiomekanismin. Esitys kaatui äänestyksessä, mutta osoitti persujen ajavan Unkarin ja Puolan johtamaa linjaa kohti kaaosta ja diktatuuria. Kunnallisvaaleissa etsitään päättäjiä oman kunnan asioiden hoitoon. Maahan muuton vastustaminen ei anna pätevyyttä valtakunnankaan asioiden hoitajaksi saati kuntaosaajaksi. Äänestäjän kannattaa olla valppaana kenelle äänensä antaa.
Suomi on poliittisten puolueiden ja yhdistysten luvattu maa. Jos vanhoissa puolueissa ei pääse vallan makuun niin perustetaan uusi puolue tai yhdistys. Olympiakomitean puheenjohtajaksi pääsee vasta kun on ensin menestynyt urheilussa tai ainakin noissa edellä mainituissa puljuissa ja onnistunut menestyksellisesti käyttämään yhteisiä rahoja. Puheenjohtajan uskotaan omaksuvan kaikki paikan edellyttämät eettiset ominaisuudet valituksi tultuaan. Yleensä hän unohtaa ne kohta pikaa. Ihmeteltäväksi jää miten Olympiakomitean johtajaehdokkaat valikoituvat oikeiston piiristä. Urheilijat taas alemmista sosiaaliluokista. Ai niin. Politiikkaa ja urheilua ei yhdistä mikään. Saa nähdä mitä mieltä tästä on olympiakomitean juuri valittu puheenjohtaja Vapaavuori.
Olin 70-luvun alussa jääkiekkofani. Kirjoitin Karjalaiseenkin "Helsingin hallista" palstaa jääkiekosta parisen vuotta. Suomessa elettiin kahden hallin aikakautta, mutta urheilullisesti sen ajan muistan jääkiekkopelistä. En rahasta, pelaajasiirroista enkä mainosrahoista. Lunastettuaan pääsylipun, sai rauhassa katsoa peliä hallissa tai palelluttaa varpaansa ulkokentillä. Leuka Mononen oli rautaa ja Kapanen muuta metallia. Ottelua selostettiin sen vähän aikaan, jonka olivat TV-herrat Anssi Kukkoselle antaneet. Nykyisen selostajan apuna ovat yliviisaat asiantuntijat ennen ottelua ja ottelun jälkeen. Niin kuin sokealle puhuisivat. Syöttö- kaatumis- ohilyönti ja jäähypisteet varausrahoineen seuravaihdoissa ovat heidän tietämyksensä huippua. Puhutaan jääkiekkoleijonista. Hyvä jos siinä tarkoitetaan pelaajia. Jääkiekkopomoja voi kutsua pupujusseiksi, elleivät hylkään Valko-Venäjää MM-jääkiekko tapahtuma maana.