lauantai 31. joulukuuta 2011

Vanha saa mennä ja uusi tilalle

Niin siinä vuoden vaihtumisessa käy. Jotkut muistelevat menneitä. Toiset aprikoivat tulevaa. Paljon kummastakaan ei jää käteen.
Olen kirjoitellut kotipalstalle enimmäkseen kunnallisia tapahtumia. Tärkeimmäksi syyksi siihen olen katsonut luottamusmies asemani. Minulla on käsitys, että henkilöiden, jotka minut ovat asettaneet edustamaan itseään, on oikeus myös tietää mitä minä tässä tehtävässä touhuan.
Tulevan vuoden alusta vapaudun Keski-Karjalan Sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenyydestä. Se olikin oikeastaan ainut luottamustehtävä, jonka johdosta pidin tärkeänä kirjoittaa esim. tähän blogiin.
Enää tätä velvoitetta ei minulla ole. Jutut siltä osin vähenevät. Mikä tiedoksi heille, jotka koko glogin ajan ovat kirjoituksiani väheksyneet ja pitäneet niitä vahingollisina kuntalaisille.
Kirjoituskapasiteettia siis vapautuu. Johonkin se pitää purkaa. Tuskin kuitenkaan ryhdyn WC:n seiniä tuhrimaan.
*******
Tapana on vuoden lopussa kiittää kanssaihmisiä menneestä ja toivottaa hyvää tulevaisuudelle.
Niinpä minäkin kiitän lukijoitani niin tässä kuin paperilehtienkin puolelta mielenkiinnosta kirjoituksiani kohtaan. Heitä on ollut riittävästi kannustukseksi kirjoittamiselle.
Toivon tulevan vuoden jatkuvan jossain mitoissa entiseen tahtiin. Palaute tähän asti enteilee sitä. Jotkut tahtoisivat, että kotipalstalla syntyisi keskustelua palautteiden pohjalta. Toistaiseksi en ole siihen ryhtynyt, vaikka se elävöittäisi palstaa.
Jokaisen palautteen olen lukenut ja se tietenkin vaikuttaa tavalla tai toisella myös minun mielipiteisiin.
Keskustelua olen käynyt pääasiassa Karjalaisen nettimielipidesivulla. Mielestäni se saavuttaa laajemman lukijakunnan kuin minun vaatimaton blogini.
Jotkut haikailevat aikoja, jolloin kirjoitin enemmän paikallisiin lehtiin. Kieltämättä sitä kautta olisi laajemmat yhteydet vanhempaan väestöön.
Paikallislehdet ovat kuitenkin sidoksissa omiin taustoihinsa, ja sitä kautta valitsevat ketkä heidän lehtiin kirjoittavat ja mitä.
Näillä mennään. Kiitän lukijoitani menneestä vuodesta. Erikoisesti kiitän henkilökohtaisita yhteyden otoista niin toreilla kuin turuilla ja puhelimitse.
Toivotaan tulevalta vuodelta enemmän tolkkua. Vaikkapa kunnalliseen elämään. Demokratia ei ole vallan käyttöä enemmistön puolesta. Se on vallankäyttöä myös vähemmistön puolesta niin, että heidän tarpeensa tulisi myös huomioiduksi.
HYVÄSTI VUOSI 2011! TERVETULOA VUOSI 2012!

keskiviikko 28. joulukuuta 2011

Tämä jäi pois edellisestä jutusta

Kerron seuraavassa erään valituksen kulkua Keski-Karjalan diabetesyhdistys ry:n ja Itä-Suomen aluehallintoviraston kesken. Väliin mahtuu Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunnan selvityksiä ja lisäselvityksiä.

Prosessi on kestänyt rapiat kolme vuotta. Kerron tarinan kronologisessa järjestyksessä pelkistäen sen päivämääriin.

Keski-Karjalan diabetesyhdistys ry valitti 18.5.2009 Itä-Suomen lääninhallitukselle huonoista tai olemattomista palveluista.

Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta antoi asiasta selvityksen 25.6.2009, jonka laati tilaajajohtaja Päivi Hakulinen.

Edellä olevaan antoi vastineen Keski-Karjalan diabetesyhdistys 17.6.2010.

Nyt Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta antoi lisäselvityksen 18.10.2010. Tämän laativat tilaajajohtaja Päivi Hakulinen ja terveyssuunnittelija Pirjo Rinne.

Vielä tarvittiin Keski-Karjalan diabetesyhdistyksen vastine 1.12.2010.

Itä-Suomen aluehallintovirasto antoi asiasta päätöksensä 22.12.2011. Pituudeltaan päätös on 13 liuskaa, josta päätöksen perusteluja on 6 liuskaa.

Päätös on palvelujen tuottajille niin Sosiaali- ja terveyslautakunnalle, mutta myös Helli-liikelaitokselle langettava.

Valituksen alaiset palvelut on pantava kuntoon 15.2.2012 mennessä. Ja niistä on tiedotettava Aluehallintovirastolle viimeistään 29.2.2012.


Tämmöistä palveluja on Keski-Karjalassa tarjottu diabetikoille. Säästöjä olisi luullut syntyvän kun palveluja ei ole ollut käytettävinä.

Valituksiin on vastannut ja selityksiä antanut näköjään myös Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta. Käytäntö lautakunnassa oli vaan sellainen, ettei lautakunnan jäsenille edes pyydettäessä annettu mahdollisuutta esittää omaa mielipidettään. Siitä huolehtivat virkahenkilöt ja puheenjohtaja. Tai jos väkisin sai jotain sanottua, sille ei annettu mitään merkitystä.

Edellä olevan kirjoitan entisenä lautakunnan jäsenenä.

Tämäkin valitus liittyy niiden kahden langettavan valituksen joukkoon, jotka taannoin tulivat Hellin toimista Eduskunnan oikeusasiamieheltä. Ja korutonta oli kertomaa myös Tampereen yliopiston tekemä tutkimus Hellin toimista.

Kun tämmöinen on jälki kohta loppuvasta vanhasta Hellistä, niin paljon pitää Humalajoessa vettä virrata, jos uusi Helli saadaan toimimaan paremmin kuin entinen.

Jos jotkut luulevat asioiden paranevan, niin en kuulu heidän joukkoonsa. Olen iloinen päästessäni seuraamaan tapahtumia lautakunnan ulkopuolelta. En saanut mitään aikaan lautakunnan jäsenenä. Se painoi ja rasitti. Jo se, että jaksoi lukea esityslistat läpi tietäen, ettei virkamiesten päätösehdotuksille voinut esittää vastaesitystä. Jos sellaisen johonkin väliin sai, muutti kohta esittelijä omaa päätösehdotustaan.

Tämmöinen tapaus tällä kertaa. Onnittelut Keski-Karjalan diabetesyhdistykselle ja sen puuhaihmisille. Olette saaneet enemmän aikaan kuin mitä Sosiaali- ja terveyslautakunta, jolle palvelujen tuottamisesta vastuu kuuluisi.

Hävettää lautakunnan, mutta eniten omasta puolestani saamattomuutta.

Mutta vuosi kohta vaihtuu. Hyvät loput ja uuden alut!

Lunta Hellin tupaan

Vielä tarvittiin Keski-Karjalan diabetesyhdistyksen vastine 1.12.2010.

Itä-Suomen aluehallintovirasto antoi asiasta päätöksensä 22.12.2011. Pituudeltaan päätös on 13 liuskaa, josta päätöksen perusteluja on 6 liuskaa.

Päätös on palvelujen tuottajille niin Sosiaali- ja terveyslautakunnalle, mutta myös Helli-liikelaitokselle langettava.

Valituksen alaiset palvelut on pantava kuntoon 15.2.2012 mennessä. Ja niistä on tiedotettava Aluehallintovirastolle viimeistään 29.2.2012.


Tämmöistä palveluja on Keski-Karjalassa tarjottu diabetikoille. Säästöjä olisi luullut syntyvän kun palveluja ei ole ollut käytettävinä.

Valituksiin on vastannut ja selityksiä antanut näköjään myös Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta. Käytäntö lautakunnassa oli vaan sellainen, ettei lautakunnan jäsenille edes pyydettäessä annettu mahdollisuutta esittää omaa mielipidettään. Siitä huolehtivat virkahenkilöt ja puheenjohtaja. Tai jos väkisin sai jotain sanottua, sille ei annettu mitään merkitystä.

Edellä olevan kirjoitan entisenä lautakunnan jäsenenä.

Tämäkin valitus liittyy niiden kahden langettavan valituksen joukkoon, jotka taannoin tulivat Hellin toimista Eduskunnan oikeusasiamieheltä. Ja korutonta oli kertomaa myös Tampereen yliopiston tekemä tutkimus Hellin toimista.

Kun tämmöinen on jälki kohta loppuvasta vanhasta Hellistä, niin paljon pitää Humalajoessa vettä virrata, jos uusi Helli saadaan toimimaan paremmin kuin entinen.

Jos jotkut luulevat asioiden paranevan, niin en kuulu heidän joukkoonsa. Olen iloinen päästessäni seuraamaan tapahtumia lautakunnan ulkopuolelta. En saanut mitään aikaan lautakunnan jäsenenä. Se painoi ja rasitti. Jo se, että jaksoi lukea esityslistat läpi tietäen, ettei virkamiesten päätösehdotuksille voinut esittää vastaesitystä. Jos sellaisen johonkin väliin sai, muutti kohta esittelijä omaa päätösehdotustaan.

Tämmöinen tapaus tällä kertaa. Onnittelut Keski-Karjalan diabetesyhdistykselle ja sen puuhaihmisille. Olette saaneet enemmän aikaan kuin mitä Sosiaali- ja terveyslautakunta, jolle palvelujen tuottamisesta vastuu kuuluisi.

Hävettää lautakunnan, mutta eniten omasta puolestani saamattomuutta.

Mutta vuosi kohta vaihtuu. Hyvät loput ja uuden alut!

tiistai 27. joulukuuta 2011

Hyvää joulun jälkeistä aikaa

Pyhät meni pitelemättä. Ei tullut mitään tehdyksi. Se on paljon tekevältä mieheltä. Söin, haisin, nukuin ja sitten taas söin. Pekka Puska ei tullut uniin.
Laskin äsken tulleet postikortit. Niitä oli 26 kpl. Se on paljon kun katsoo sukuun ja tuttava piiriin. On paljon enemmän homeloita kuin mitä me.
Paketteja tuli kuudelta eri lähettäjältä. Kiitoksia vaan korteista ja paketeista.
Muistan joulut Helsingin ajalta. Oltiin talonmiehiä. Asukkaat taisivat tykätä meistä. Siitä päätellen mitä kukkapuskia toivat jouluna. Kymmeniä hyasinttejä. Vai mitä ne olivat. Haisivat mahottomasti ja aiheuttivat päänsärkyä.
Ei niitä voinut suoraan viedä roskikseen. Asukkaat olisivat pahoittaneet mielensä. Pidettiin kukkia piilossa. Ensin komerossa ja sitten kun sinne ei enää sopinut vietiin haisevat pannuhuoneeseen.
Näin jälkikäteen olen tuuminut, että olivatko asukkaat hyasintit ostaneet vartavasten meille. Vai käyttivätkö talonmiestä hyväkseen päästäkseen kiusallisesta kukan hajusta. Olipa niin tai näin. Jotkut toivat joululahjaksi sellaistakin, jota sai siihen aikaan vaan erikoiskaupasta. Pullottain.
Tätä viime mainittua kutsuin naapuri talkkarin jouluaamuna lumitöiden jälkeen maistamaan. Lisukkeeksi juotiin päälle kaljakori. Hyvin viihtyi naapuri.
Emäntänsä tuli hakemaan. Kun sai osailtua ukkonsa ulos, tuli takaisin ja sanoi: " Älkää tälle meidän ukolle viinaa tarjotko. Se on semmoinen, että sille tarttuu putki päälle. Nyt se on ollut kolme vuotta kuivilla. Edellinen putki kesti 11 vuotta. Oli sen ajan tiellä tiettymissä. Ehdin sillä aikaa lapset kasvattaa yksin."
En tarjonnut naapuritalkkarille sen jälkeen kertaakaan. Vaikka työnnettiin lumia kahden puolen katua vielä kymmenkunta vuotta.
Se oli semmoinen tapaus se.

keskiviikko 21. joulukuuta 2011

Hyvää joulua

Tänään on talvipäivänseisaus. Tuskin se paljoakaan merkitsee tämän päivän meneville ihmisille. Eipä paljon minullekaan. Jos rehellisiä ollaan. Ja mehän ollaan.

Heti kun totesin tuon, aloin kelata asiaa. Mitä muuta kuin sen ajallisen merkityksen, joka talvipäivänseisaukseen kuuluu, voisi siihen liittää?

Olisiko se pysähtyminen. Pitkän syksyn puurtaminen on saanut loppupisteensä. Se tietää hetkeksi pysähtymistä. Pian alkaa kiriminen kohti kevättä. Ensin on vietettävä Joulu.

Joulun viettotapa muuttuu vuosien myötä. Se seuraa perhetapahtumia. Keskeistä muutoksiin ovat lapset. Ensin omat, sitten lapsenlapset ja lopulta lapsenlapsenlapset.

Myös oman lapsuuteni joulumuistot tulevat mieleen. Vertailen niitä tämän päivän joulujen viettoon.

Muistan kun mummini pesi tukkani joulusaunassa. Kova maatiaissaiput kolahti ensin päähäni ja kohta oli saippuaa silmissä. Mummi imaisi saippuan silmistä. En tykännyt siitäkään.

Muistan ensimmäiset joululahjani. Punasinisen värikynän ja liian suuret nilkkasukat. Kumpaisetkaan eivät alkuaan olleet minulle tarkoitetut. Olen kirjoittanut tästä joskus joulupakinassani.

Muistan myös runsas lahjaisia jouluja. Miten joulupäivänä suksimäessä kehuttiin kilpaa lahjoistamme. Ylpeiltiin kuka oli saanut eniten lahjoja. En yleensä tässä kisassa hävinnyt kaauppiaitenkaan lapsille, vaikka sepän poika olinkin.

Kymmeniin jouluihin jokaiseen liittyy omat muistonsa. Ne ovat tärkeitä, mutta jotenkin haluaa muistaa vain ensimmäiset ja nyt tämän joulun.

Tänä jouluna tuli vähemmän joulukortteja kuin viime jouluna. Ja sitä edellisenä jouluna. Mutta varmasti enemmän kuin ensi jouluna. Kuolema on kulkenut tuttavapiirissä. Ja vääjäämättä se osuu joskus omalle kohdalle. Silloin joku jää ilman meidän lähettämää korttia. Elämä on.

Tämän joulun vietämme poiketen entisistä jouluista kahdestaan vaimon kanssa, jota joskus olen kutsunut myös pysyväksi ihmissuhteeksi. Ja sitä hän on enemmän kuin tämän päivän vaimot, joiden sitoutuminen puolisoonsa voi lopahtaa ensimmäiseen pieneen riidan poikaseen.

Lapsia ja sukua riittäisi joulun viettoon, vaikka sadalle. Kortit, paketit ja jolutervehdykset on hoidettu aikanaan. Nyt koetetaan mitä joulu on kahdestaan. Jaa, onhan se kissa. Pyryksi kutsuttu.

Kissat ovat kuuluneet perheeseemme kymmeniä vuosia. Miksikö? Siksi, että on yksi joka saa pitää mielipiteensä loppuun saakka. Meillä on vieraita varten seinätaulu, jossa lukee: ”Jos tahdot saada talon parhaan paikan, siirrä kissaa.” Kissa nimittäin nukkuu aina parhaalla paikalla.

Jouluumme kuuluu käydä viemässä kynttilät edesmenneille hautausmaalle. Ei pakosta tai tavasta, vaan kiitollisuudella heidän työtään kohtaan, joka on monella tavalla vaikuttanut positiivisesti meudän tämän päivän joulunviettoon.

Kiitokset lukijoilleni menneestä vuodesta. Ensi vuonna taas tavataan.

Hyvää Joulua ja onnekasta Uutta vuotta!

tiistai 20. joulukuuta 2011

Kuka pärjää vaalikeskusteluissa....

Jätetään paikalliset asiat hetkeksi ja katsotaan miten ehdokkaat ovat menestyneet pressan vaalikeskusteluissa.
Ensiksi on sanottava, että valittiinpa kuka hyvänsä pressaksi, ei ole syytä pelätä, etteikö hän hommaansa hoitaisi. Toinen ehkä toista paremmin, mutta hoitaisi kuitenkin. Vanha sanonta; jos herra antaa viran antaa hän kyvytkin viran hoitoon.
Paavotkin pärjäisivät. Lipponen ei ehkä ehtisi joka tuttuun sanoa sanottavaansa, mutta myöhemminkin juttuun ehtisi palata. Ehtiväthän hämäläisetkin jatkosotaan.
Väyrys-Paavo on omimmillaan vaalien alla. Jos oma ääni kestää, niin ääniä saattaa tulla vaaleissa yllättävän paljonkin. Jos tulee riittävästi on se häpeäksi keskustapuolueen johdolle. Ja siitähän Väyrys-Paavo ei pahoita mieltään.
Arhinmäen Paavosta en voi sanoa muuta, että hän on joutunut kilpailemaan väärässä sarjassa. Kevyen sarjan mies otellessaan raskaassa sarjassa synnyttää vain säälin tunnetta.
Timo Soinin kohtalo on mielenkiintoinen. Riittääkö ravimiesten tuki tasoituslähtöön. Pelkään alkulaukkaa. Säästävätkö äänestäjät Soinin tärkeäämpään vaaliin. Nehän ovat kunnallisvaalit, jotka tarvitsevat veturia enemmän kuin Suomi presitenttiä.
Sauli Niinistön otsarypyt ovat syventyneet sitä mukaa kuin vaalit lähestyvät. Puheetkaan eivät ole enää niin selkeitä kuin muutama vuosi sitten. Kestääkö Sauli rullaluistimilla vaaleihin asti?
Eipä olisi uskonut, että perheongelmat yltävät vaalitaistoihin asti. Vihreiden Haavisto vihreys on poskilta muuttunut punaksi. Puolison ratista käryäminen on häpeäksi kenelle hyvänsä. Oma tai läheisen käryäminen eritoten. Vaikutus vaaleihin ja valittavaan presitentiin tällä ei ole vaikutusta.
Sitten kaksi pahnan pohjimmaista. Ovat naisia, joiden kummankaan nimeä en osaa kirjoittaa. Heille kummallekin onneksi vaaleissa he saavat äänestysnumerot. Jos nimi pitäisi vaalilippuun kirjoittaa oikein, jäisi molempien äänisaalis kovin pieneksi.
Eeva Piudehee oli kovin tarkka nimensä ääntämisessä eräässä vaalikekustelussa. Pyydän osaamattomuuttani tässäkin anteeksi. Hän ei itse ymmärtänyt pyytää muilta anteeksi kuin puhui toisten päälle ja kikatti. Mille, se ei minulle selvennyt.
Lopuksi Sari Essauhue. Vaalikeskustelussa hän oli mielestäni porukan viksuin ja eniten toisia kuunteleva ja asiassa pysyvä henkilö. Mihin hän otti kantaa, niin eipä nämä muut "leipä papit" pystyneet Sarin puheita muuksi muuttamaan, joka oli yleistä muiden tentattavien kesken.
Annan ääneni vaalikeskusteluista yli voimaiselle Sari Eestaualle. Vaaleissa onkin sitten jo kokonaan eri juttu.
Nyt lähden opiskelemaan ehdokkaiden nimiä.
Hyvää Joulun odotusta.

lauantai 17. joulukuuta 2011

Kuka riiteli, kuka sopi???

Kunnanjohtajien oma-aloitteisesti aloittama valitus Kuopion Hallinto-oikeuteen on nyt vedetty pois käsittelystä. Oma-aloitteellinen siksi, että valituspaperit ehdittiin lähettää Hallinto-oikeuteen, ennen kuin ne hyväksyttiin esim. Tohmajärven kunnanhallituksessa.
Turhasta työstä tuli turhia kuluja. Kymmeniä ellei satoja tuhansia. Kuluja ei ole vielä "jyvitetty" veronmaksajille. Palaan kuluihin tuonnenpana.
Hallinto-oikeus sekoilu on pientä mitä Helli-liikelaitoksesta on veronmaksajille aiheutunut.
Muistelen silloin tällöin vanhoja asioita. Aikoinaan Yhteistoimintasopimuksen Keski-Karjalan kuntien kesken Tohmajärven kunnan osalta allekirjoittivat kunnanjohtaja Olli Riikonen ja hallituksen silloinen puheenjohtaja Tuomo Eronen.
Allekirjoittajista tehtiin kantelu oikeusasiamiehelle, joka antoi siitä "langettavan tuomion".
Koti-Karjalassa olleesta jutusta luin, että Hallinto-oikeusjutun poisvetämissopimuksen on Tohmajärven kunnan puolesta allekirjoittanut kunnanjohtaja Olli Riikonen ja valtuuston puheenjohtaja Matti Majoinen.
Tohmajärven kunnan hallintosäännössä sen 20§ sanotaan, että Tohmajärven kunnan puolesta sopimukset ja vastaavat allekirjoittaa kunnanjohtaja ja varmentaa hallinto-johtaja. Ei siis koskaan luottamushenkilöasemassa oleva. Ei ainakaan minun mielestäni, kun en semmoista mahdollisuutta löydä voimassa olevasta hallintosäännöstä.
Toisekseen sopimusta ei ole edes käsitelty hallituksessa. On vain neuvottelijat valittu.
Toivottavasti tällaisilta kunnanjohtajien turhautumisilta tulevaisuudessa vältytään.
Laiha sopu on aina parempi kuin lihava riita. Tämän saisivat kunnanjohtajat lopulta oppia.

Lyhyesti

En tavannut asianomaisia virkahenkilöitä, joilta olisin tiedustellut koulukauppojen nykytilaa. Sen voin todeta kysymättäkin, että hitaasti tieto niistä kulkee luottamushenkilöille.
Kauppojen peruuntuminen tuodaan kunnanhallitukseen ensi maanantaina (19.12.)
Ostajista toinen on ilmoittanut kaupanpurun kuntaan jo 30.11.2011. Ja toinenkin jo marraskuussa.
Valtuuston kokous oli 12.12.2011. Kauppojen nykytilasta olisi voinut hyvin tiedottaa valtuutetuille kokouksen lopussa muissa asioissa.
Kunnan virkamiesjohdon tiedotus kulkee omaa rataansa. Kovin aktiivisesti se ei tapahdu. Valikoivaksi kuitenkin.

torstai 15. joulukuuta 2011

Tyritäänkö taas???

Korostan, että tämä on vielä juoru. Mutta kun se tuntuu aivan mahdottomalta, täytynee sen olla tosi. Nimenomaan siksi, että tämä tapahtuu Tohmajärvellä.
Olen antanut itselleni kertoa, että taas koulukaupat purkautuvat. Niin aseman kuin Uusi-Värtsilänkin koulun kohdalta.
Miten kauppoja Tohmajärven kunnassa yleensä valmistellaan? Kuka niistä kantaa vastuun? Yhtään tämän valtuustokauden aikana tehty kauppa ei ole onnistunut ilman sanomista. Ei ne metsämaan kaupatkaan, joista sentään saatiin rahat. Metsää ymmärtävät sanoivat, halvalla meni.
Koulukaupat ovat jo pitkään täyttäneet farssin tunnusmerkistön. Huippuna se, että ostajalle luovutetaan allekirjoitettu kauppakirja ilman jetin jetiä.
Koitan ottaa huomenissa selkoa, mikä on nyt koulukauppojen todellinen tilanne ja milloin se on syntynyt.
Tuntuu tosi hyvältä, etteivät valtuutetut antaneet taannoisessa kokouksessa Tohmajärven kunnan virkamiehille valtuutusta myydä metsää maineen. Tämmöiset kauppamiehet, jotka nyt ovat kauppoja tehneet on pidettävä tarkasti silmällä.
Palataan asiaan.

keskiviikko 14. joulukuuta 2011

Vielä valtuuston kokouksesta

Valtuuston kokouksen lopussa "muissa asioissa" keskustan nuori valtuutettu kysyi missä on heidän jättämänsä valtuutetun aloite, joka koski Helli-liikelaitoksesta eroamista. Meitä on kusetettu.
Syntyi hiljaisuus, jonka puheenjohtaja laukaisi sanomalla, että siinä on kunnanjohtaja käyttänyt hänellä olevaa virkamiesvaltaa. Samalla hän huomautti kysyjää sopimattomasta kielenkäytöstä.
Kyseinen aloite oli valmisteltuna kunnanhallituksen esityslistalla. Se eteni jopa keskusteluun. Siinä ilmeisesti näytti käyvän niin, ettei päätös olisi ollut esittelijän kannan mukainen. Tällöin kunnanjohtaja veti esityksen "listalta".
Nyt herää kysymys, voiko hyvään hallintotapaan kuulua esittelijän keskeyttää asian käsittely hallituksessa. Mielestäni ei. Listalta poisotto kyllä hallintotapaan tuntuisi sopivan. Silloin asiaa, ei ehdittäisi käsitellä lainkaan. Tapaus sopii tilanteisiin, jolloin valmistelu on vajavainen tai sille on jokin muu hyväksyttävä syy.
Kun valtuustonpuheenjohtajan vastaus on mielestäni vajavainen, tuon tässä tietoon muutaman asian.
Kunnanvaltuuston työjärjestyksessä sanomaan mm:
5 § 2 momentti. Hallituksen on viipymättä otettava valtuuston sille osoittamat aloitteet käsiteltäviksi.
3. momentti. Hallitus ilmoittaa maaliskuun loppuun mitä ei vuoden loppuun mennessä ole käsitelty.
Kun kysymyksessä on "kuuma peruna" eli Hellistä eroaminen, voi helposti päätellä, ettei se ole kunnanjohtajan mieleen. Syntyy ajatus, että nyt tapahtuneella menettelyllä
hidastetaan asian käsittelyä nimenomaan valtuustossa, jolla on lopullinen päätösvalta asiaan.
En rupea tässä vatvomaan menettelyn lainmukaisuutta. Vaikutus kuitenkin on selvä. Onko menettely hyvää hallintotapaa? Mielestäni ei.
Se on valtuutettujen aliarvioimista kykyyn tehdä päätöksiä silloin kuin ne ovat ajankohtaisia. En ihmettele jos joku menettelyä sanoo valtuutettujen kusettamiseksi.

maanantai 12. joulukuuta 2011

Valtuutetut esiin


Seitsemän tuntia kestävässä valtuuston kokouksessa riitti pulinaa ja purnausta. Asiaa ja asian vierestä. Joillain valtuutetuilla näyttää olevan pakko kommentoida toisten puheenvuoroja. Tai oikeastaan heitä ei ole kuin kaksi henkilöä. Toisen kommentit ovat asiaa käsitteleviä ja toisen erittäin harvoin. Jos nämä kaksi puuttuisivat salista, lyhenisivät kokouksen kestoajat ratkaisevasti.

Demokratia vaatii kuitenkin molempien paikalla oloa ja siinä suhteessa pulinat pois.

Yleisesti ottaen näytti kokouskulusta, että Tohmajärvellä on tapahtumassa hallintokulttuurin muutos. Valtuutetut ovat ottamassa käsiinsä heille kuuluvat asiat. Kaikki mitä kunnan virkamiesjohto tarjoaa, ei ainakaan tässä kokouksessa valtuutetuille kelvannut. Äänestettiin, ja ennen niin selvä vasemmisto oikeisto raja rikkoutui kaikissa äänestyksissä. Pidän sitä kuntalaisten kannalta hyvänä asiana.

Valtuutetun aloite kuntaliitosneuvottelujen aloittamisesta Joensuun kanssa äänestettiin 15 – 12 pöydälle. Kyseltiin onko se sama kuin siirretään. Molempia muotoja näytetään käytettävän ja samahan se on.

Siirto oli paikallaan, kun valtiovalta ei vielä tässä vaiheessa ole ilmoittanut omaa ”kuntakarttaansa”.

Kuntaliitosneuvottelujen aloittaminen Keski-Karjalan kuntien kesken tyrmättiin yksimielisesti. Tässä oli merkille pantavaa se, että tausta tiedoista ja muustakin päätellen, olisi kunnanjohtaja ollut halukas lähtemään neuvotteluihin. Mileipiteen muutos, jos se olisi todellinen, olisi täyskäännös entiselle itsenäisen kunnan puolustajalle. Henkilökohtaisesti odotan vanhaan kokemukseen pohjautuen uusia mielipiteen muutoksia samalta suunnalta.

Muutaman puheenvuoron kirvoitti Helli-liikelaitoksen johtokunnan jäsenten valinta.

Se tehtiin tällä kertaa kuntalakia noudattaen. Yhteistoimintasopimukseen oli värkätty valintakriteerit niin, ettei sotkuisammasta väliä. Onneksi niihin ei tällä kertaa kompastuttu.

Jos sopimuksella tahdottiin saada henkilövalinnat joillekin mieleiseksi ja esimerkiksi allekirjoittanut lautakunnasta, homma meni puihin. Mielipiteeni jäsenvalinnasta meni tahtoni mukaan. Esitin johtokuntaan ryhmäkokouksessa Vuokko Väistöä. Hänellä katson juuri sosiaali- ja terveysasioihin olevan luottamushenkilöistä ylivertainen alan tuntemus ja osaaminen Tohmajärvellä. Se on paljon sanottu, mutta niin se vain on.

Oliko Vuokon valinta yhteistoimintasopimuksen värkkääjille mieleinen. Ei varmasti kaikille, joka näkyi muutamassa puheenvuorossa, jotka saavat jäädä omaan arvoonsa.

Johtokuntaan ja sen toimintaan vedottiin monessa puheenvuorossa. Jonkin verran asiaa kuntevana totean odotukset ylimitoitetuksi. Vastassa on Hellin virkamieskunta, joka on tottunut tekemään mielensä mukaan mitä tahtoo. Lisäksi lähes mahdotonta eteen tuo Kesälahden ja Kiteen aloittamat kuntaliitosneuvottelut. Eli nyt on menossa kolmas Helli-vaihe ja ensimmäinenkin on kuoppaamatta. Ja toista ei ole edes saatu aloitettua. Kysyn vain, onko pallo hukassa?

Muutamia muutoksia tehtiin äänestäen myös talousarvioon. Supistuksia tuli yhteensä 84300 euroa. Joista Ketiltä otettu 22300 euroa ”ketutti” projektiuskovaisia ja viisikkolaisia eniten.

Merkittävää oli päätös, jolla torpattiin metsän myynti maineen. Metsämaita ei myydä. Kanta voitti äänin 15 – 11. Yksi poissa.

Metsän myynti maineen näyttää olevan vähän väliä virkamiesjohdon lempiasia. Merkille pantavaa on, että he tässäkin kokouksessa asettuivat ”metsäosaajiksi”.

En malta olla mainitsematta todellisista osaajista viisikon Aarne Laasosta. Kun hän puhuu metsäasioista, on ne puhetta asiasta, jota pitäisi kuunnella. Myös heidän, joilla ei ole omaa metsää. Ja niiden, jotka haluavat lopettaa ainoan todellisen tuoton kunnalle, jota ei voi millään järki perusteella saada raiteiltaan. Kuin tietenkin harhaan johtamalla.

Nyt se ei vielä onnistunut.

Metsän myynnin ja Pohjois-Karjalan Sähkön myynnin puolustajat puhuvat asioista, jotka eivät ainakaan tällä palstalla saa puolustajia. Varsinkaan hänen osalta, joka muutama vuosi sitten oli metsämaan myyntiä vastaan ja nyt oli tikahtua puhuessaan myynnin puolesta. Nuttu nurin, nuttu oikein. Mitenkä päin huomenna?

sunnuntai 11. joulukuuta 2011

Nyt on asiaa

Hyvät ihmiset! Lukekaa Matti Kososen blogi ennenkuin otatte kantaa kuntaliitoksiin Keski-Karjalassa.

torstai 8. joulukuuta 2011

Tuleen ei saa jäädä makaamaan

Vilkaisin ensi maanantain valtuuston kokouksen esityslistaa. Kokouksesta voi tulla pitkäkestoinen, mutta voi mennä läpi nopeastikin. Listalla on asioita, joita on eri muodoissaan jauhettu läpi vuosikausia.

Valtuutetuilta on puuttunut yhteinen näkemys miten pitäisi asioissa edetä. Typistäisikö asian niin, että johtoajatus ja johtajuus kunnallisten asioiden hoidosta puuttuu.

Tohmajärvi ja koko Keski-Karjala on pysähtynyt juoksuhautoihinsa. Vanhoissa poteroissa vaan maataan. Yhteiskunnassa jyräävät uudet tankit ja ne ovat suurempi uhka kuin Tohmajärven keskenään kamppailevat valtuustoryhmät.

Vanhojen virheiten jatkuva kelaaminen on syytä lopettaa. On katsottava miten tästä eteenpäin.

Olisiko syytä valita uusi toimintalinja? Sellainen, joka sopii tähän tilanteeseen, mutta ei sulje ovia uusilta vaihtoehdoilta jos niitä tulee eteen.

Olisiko kokouksessa päätettävä, ettei kuntaliitosneuvotteluja Joensuun kanssa tässä vaiheessa aloiteta. Perusteeksi riittää hallituksen tulevat linjaukset kuntarakenteeseen, joita on syytä odottaa muutama kuukausi.

Samoista syistä ei ole tarpeen lähteä kuntaliitosneuvotteluihin Keski-Karjalan kanssa. Neuvottelut vain sitoisivat ja vaikeuttaisivat ratkaista tilannetta, joita maan hallitus ehkä pitää tärkeinä. Lisäksi turhaa työtä pitää välttää, jos näyttää, että kohta on uusi tilanne ratkaistavana.

Edellä olevat päätökset pitävät sisällään asian, että Tohmajärven kunta pysyy itsenäisenä kuntana. Se taas edellyttää kunnan talouden saamista hallintaan. Talouden kuntoon saattaminen edellyttää, ettei se onnistu ellei käytettävissä ole koko talous, johon valtuutetut voivat yksityiskohtaisemmin vaikuttaa. Sama pätee myös virkamieskuntaan. Eli sosiaali- ja terveyspalvelut on otettava kunnan omana toimena hoidettaviksi. Se taas edellyttää eroa Helli-liikelaitoksesta mahdollisimman nopeasti.

Riippumatta valtuuston aikaisemmista päätöksistä, Hellistä voi erota nopeastikin. Vaikka valtuuston maanantain kokouksessa. Se edellyttää valtuuston yksimielistä päätöstä, jota en kyllä usko tapahtuvaksi. Vaikka viisasta olisikin.

Valtuustossa on yhtenä asiana valita neljä henkilöä uuteen kolmen kunnan sosiaali- ja terveyslautakuntaan. Neljän kunnan lautakunnassa pärjättiin kolmella jäsenellä. Mikä lie laajennuksen perusteena?

Valittavan lautakunnan jäseneltä vaaditaan poikkeuksellista asemaa. Pitää olla valtuuston varsinainen jäsen. Pitää olla vaalikelpoinen lautakuntaan. Lisä pätevyyttäkö haetaan sillä, että lautakuntaan on nimettävä myös kunnan puheenjohtajiston jäseniä. Itseäänkö valvomaan, kysyn minä. Mihin perustunee tasa-arvovaatimus, että kunnasta on valittava lautakuntaan 2 naista ja 2 miestä.

Lain edellyttämää tasa-arvovaatimusta vaaditaan vasta lautakunnassa. Ei vielä tässä vaiheessa. Ammatillista pätevyyttä ja kokemusta ei näytetä vaadittavan.

keskiviikko 7. joulukuuta 2011

Olisiko aika miettiä


Tohmajärven tulevana maanantaina pidettävässä valtuuston kokouksessa viitoitetaan pitkälti Tohmajärven kunnantulevaisuus. Tai vielä tärkeämpää, tohmajärveläisten tulevaisuus.

Kunnanhallituksen viimeisimmän kokouksen päätöksistä ei voi päätellä mitä valtuustossa päätetään. Jo pitemmän aikaa ovat virka- ja luottamushenkilöt haparoineet toimissaan. Mitään päämäärää tai tiettyyn tavoitteeseen pyrkimistä ei ole ollut havaittavissa.

Aloitteita viivytetään, hylätään ja samassa kokouksessa tehdään uusi aloite samasta asiasta. Päätetään pysyä itsenäisenä kuntana ja tehdään esityksiä kolmenlaisista kuntaliitoksista. Eipä osoita kovin korkealle arvostettavaa johdonmukaisuutta.

Samaan aikaan annetaan sosiaali- ja terveyspalvelun luisua huonompaan suuntaan. Jopa pois paikkakunnalta, vaikka kustannukset näin säästäessä vain nousevat.

Olisiko aika palata entiseen vanhaan systeemiin? Siihen, jossa kuntalaisten palvelut ovat keskipisteessä. Siinä systeemissä ei tarvita kalliita helsinkiläisiä konsultteja. Riittää tavallinen maatiaisjärki. Sillä pärjättiin ennen ja pärjätään edelleen. On vain uskallettava käyttää omaa järkeä.

Tohmajärveläiset tarvitsevat terveyskeskuksen, lääkärin ja vanhuspalvelut. Ne osattiin itse hoitaa ennenkuin konsulttit toivat uuden systeemin. Sen, jossa palvelut paranevat ja syntyy säästöjä.

Jokainen tietää miten siinä kävi. Kaupan päälliseksi uusi järjestelmä synnytti riidan Keski-Karjalan kuntien kesken, joka näyttää paisuvan yli äyräittensä.

Jos tohmajärveläiset ottavat asiat omaan hoitoonsa, on vielä toivoa tulevaisuudesta. Tähän ei tarvitse odottaa kunnallisvaaleja. Riittää kun valtuustossa ryhdytään hoitamaan kuntalaisten asioita ennen puoluepoliittisia tavoitteita.

Olen jo aikaisemmin kirjoittanut Tohmajärven samaistuvan asumiskunnaksi. Vieläpä hyväksi sellaiseksi. Meiltä ovat hyvät yhteydet suurempiin asukaskeskuksiin. Niiden eduista voimme nauttia, mutta emme tarvitse kärsiä niiden haitoista.

Nyt ovat edessä viimeiset ajat lakata olemasta ajopuu tai oleminen puoluepolitiikkojen tai virkamiesten ohjauksessa.

Ottamalla lakisääteiset palvelut omaan hoitoon, nousee kuntalaisten arvostus päättäjiin. Samalla uskoisi myös päättäjien itsetunto nousevan.

Tiedän, että edellä esittämäni nostaa vastustajat suojakuopistaan taisteluun. He eivät kuitenkaan löydä vastaväitteilleen perusteluja. Se ei ole mahdollista, ei rahat riitä, ei ole mikään peruste. Se on pakoilu päätöksenteosta ja vastuusta.

Kuntaliitokset tulevat, jos ne tulevat. Palvelujen itsenäinen hoito on arvostusta herättävää. Ei huono, sanoisi Jorma Uotinenkin.

sunnuntai 4. joulukuuta 2011

Kosijoita riittää

Tuleeko Kesälahdella joulukuun kihlaus ja kenen kansa? Sulhasia on kaksi. Savonlinna ja Kitee. Viime mainittu viekistelaa, maanittelee ja lupailee suuria. Savonlinna rikkaampana yrittää näyttää rakkauttaan. Uskoo sen vetävän.

Tilanne on saanut jo mumoristisia piirteitä. Näyttäisi kuin kunnan päättäjiltä olisi mopo, ei karannut käsistä, vaan hävinnyt. Sanotaan yhtä, joka kohta perutaan.

Selvän kannan ottaminen näiden kahden välillä ei ole helppoa. Ei ainakaan ilman, että perehtyy asiaan. Vellihousuille se taas tietää ylitsepääsemätöntä estettä tehdä päätöstä, ennen kuin tietää mikä on enemmistön mielipide asiasta.

Tilanteesta johtuen onkin otettu ulkoparlamenttaaliset keinot käyttöön. Se näkyy Karjalaisen mielipidenetissä. Ihan hyvä. Se on toivottua mielipiteen muokkausta. Asian puolesta tai sitä vastaan. Lukija sitten päättää omasta kannastaan. Luottamushenkilöt päättävät sitten aikanaan sen tiedon mukaan, jonka he saavat todellisesta tilanteesta. Yleensä muualta kuin mielipidesivustoilta. He myös vastaavat päätöksestään.

Nyt näyttää myös siltä, että mielipiteen muokkaukseen ovat yhtyneet asemaansa hyväksi käyttäen tahot, jotka eivät saisi mielestäni sitä tehdä. Kysymis on ammattietiikasta. Kun toin asian esiin, niin löytyihän minun löylyttäjiä.

No, saunassa löylyä riittää. Kylpy on vielä kesken. Palaan asiaan.

Jätetään Kesälahti. Omissa asioissakin tulee riittämään ratkottavaa. Kiitos menneillään olevan valtuustokauden. Siitäkin huolimatta, vaikka en ole kunnanhallituksessa ja valtuustossakin vain varavaltuutettuna.

Sivu juttuna tulkoon mainittua, että keskustapuolueessa johtavat politiikot olivat pitäneet vaalien yhtenä tarkeinpänä tavoitteena pudottaa meikäläinen valtuustosta. Pudotus onnistui. Ei kuitenkaan heidän toimesta vaan äänestäjien. Äänestäjiltä ei riittänyt luottamusta ja se on eri juttu.

Vähästä ne politiikot innostuvat. Parempi tavoite olisi ollut panna Tohmajärven asiat kuntoon kuin vallan kahmiminen omalle porukalle. Vallanhimossa jätettiin puolet kuntalaisista vaille vaikutusmahdollisuutta kunnan asioihin. Se on näkynyt ja näyttää näkyvän myös tulevaisuudessa. Siitä tuonnempana.

torstai 1. joulukuuta 2011

Onnittelut Yrjö Eroselle


Paikallislehti Kotiseutu-uutiset on palkinnut osaajia ja tekijöitä vuodesta 1985 lähtien.

Tämän vuonna palkittuja oli kaksi kappaletta. Toinen heistä oli Rääkkylän kunnanjohtaja Yrjö Eronen. Hänen toimensa kunnanjohtajana on Kotiseutu-uutisten valintaraati arvostanut kuntalaisten terveys- ja sosiaalipalvelujen järjestämisestä palkinnon arvoiseksi.

Onnittelut Yrjö Eroselle. Hän on huomion-osoituksen ja palkintonsa työstään ansainnut.

Rääkkylän terveys- ja vanhuspalvelut on saatu toimimaan yksityisen palvelutuottajan kautta. Henkilökohtaisesti pidän palvelujen tuottamista kunnan omana työnä parempana. Tärkeintä on kuitenkin, että palvelut pelaavat alati muuttuvassa toimintaympäristössä. Tässä työssä kunnan luottamushenkilöt ovat onnistuneet Erosen toimiessa kunnanjohtajana.

Henkilökohtaisesti pidän Yrjö Erosen merkittävämpänä saavutuksena menneenä vuonna, että hänen johdollaan rääkkyläläiset ovat nähneet yhteistyön merkityksen yli puoluepoliittisten rajojen mahdollisuutena, ei rajoja rakentavana.

Samaa ei voi sanoa muiden keskikarjalaisten kuntien johtajista.