tiistai 29. kesäkuuta 2010

Oikeat asiat, väärät henkilöt.

Otsikon asia tuli mieleeni, kun luin Nelosten pääkirjoitusta. Esa A. Luukkainen toi pienen asian esiin kokeiltavaksi Potsipäivillä.
Potsipäiviä mainostetaan vanhojen ystävien ja nykyisin toispaikkakuntalaisten kohtauspaikkana. Onko se sitä? Minä vaan kysyn.
Ihmisiä on torilla pilkkopimein. Kulmien alta kyyräillään kukahan se tuokin tutun näköinen on? Mieli tekisi mennä juttusille, mutta en taida uskaltaa. Voi saada tylyn vastaanoton.
Ja paskat. Kuka se Potsipäiville tulee isottelemaan? Ei kukaan. Tuttuja sinne mennään tapaamaan. Mitä pitempi aika entiseen tapaamiseen, sen parempi juttu nyt.
Ei paikalle tulijoita kiinnosta pitkät puheet. Ei torille saada rahallakaan tarpeeksi valovoimaisia valtakunnan tähtiartisteja. Tuttuja sinne mennään katsastelemaan.
Nimilappu rintaan. Siihen nimi ja teksti: Saa puhuttaa. Loistava idea.
*****
En usko sen kelpaavan Potsipäiviä ylläpitävälle järjestelmälle. Se koostuu kunnan virkamiehistä ja eräistä järjestöjen napahenkilöistä.
Aikoinaan oli parin innokkaan henkilön ideoima ja vetämä Hymy Herkässä Tohmajärvellä projekti.
Hanke onnistui kerran, mutta ei saanut jatkoa. Hanketta kehuttiin, mutta tietyllä taholla vastustettiin. Oliko vetäjinä väärät henkilöt.
Saman kohtalon sai julkisuuskynnyksen ylittänyt Suomen mestaruuskisat Paskan heitossa. Kilpailusta tykättiin ja sille naurettiin, mutta ei kelvannut kunnan kulttuurikuvasta vastaaville. Ideoija ja vetäjä tässäkin taisi olla väärä henkilö.
Kiteellä oli loistava kaupungin imagon ylläpitoprojekti, joka perustui pontikkaan. Sen ampuivat alas asiaa ymmärtämättömät mutta vallassa olevat kiteeläiset.
Tohmajärven tämän kesän vetoasiaksi näytetään vaihdetun uudet liput pylväisiin. Se sopii hyvin. Ei tarvitse käyttää päätään ideointiin. Tilaa uudet liput puhelimella ja antaa käskyn teknilliseen toimistoon ja siirtyy hyvin ansaitsemalleen vuosilomalle. Somasti lippu hulmuaa kesäisen Kemien leppeässä tuulessa.
*****
Kemien työväentalolla on tulevana perjantaina klo 19,00 Lahjattomat Blues illanvietto.
Toivottavasti ohjelmaa on sen verran, että lysti naurattaa ja, että ohjelmaan voi tehdä muutoksia. Se kuvaa yleensä ohjelman tasoa. Niin nytkin mutta toivottavasti alaspäin. Ollaanhan tosi lahjattomia monessa mielessä.
Porista asti on viime vuosina tultu näyttämään kyvyttömyyttään. Niin nytkin. Niin ja onhan meillä omat onnettomamme, minä mukaan lukien.
Toimin tilaisuuden juontajana ja lupaan, että munaan itseni tällä kertaa totaalisesti. Tästä olen antanut itselleni takuun. Sopii tulla paikalle katsomaan.
Jotain yllätyksiä entiseen on tulossa.
Mottoni: Kun metsä lähenee, vauhti vain kovenee.

sunnuntai 27. kesäkuuta 2010

Juhannus kuulumisia

Oli hieno juhannus. Ei ollut pakko olla hauskaa. Vietettiin pyhät vaimon kanssa kahdestaan. Ennen vanhaan, kun paikalla oli lapsia, lapsenlapsia, vieraita ja heidän vieraitaan saattoi syntyä paniikkia. Oliko kaikilla hyvä tai edes siedettävää. Piti koettaa huomioida jokaisen tarpeet ja tarpeettomat tarpeet. Parhaimmillaan tai pahimmillaan taisi mökin pihassa temmeltää viisitoistakin enemmän tai vähemmän vierasta.
Se on aika aikansa kutakin. Silloin oli hauskaa ja nyt on hauskaa jo pienemmällä porukalla. Jos se tästään supistuu, niin tuskin lysti lisääntyy.
******
Aattona kävin Kemiessä. Mitä lie ollut asiaa. Apteekista ostin sydänystävällistä aspiriiniä. Taitaa olla mainosmiesten keksimä lisänimi asperiinille. Vasta kolmannella yrityksellä sain ostoksen suoritettu. Apteekissa oli semmonen kymmenen ihmisen jono. Kaikille ei riittänyt istuinta odotukseen. Kävin välillä muilla asioilla. Sairasta porukkaa vai lienevätkö muutkin vain olleet täydentämässä kotiapteekkiaan juhannusta varten. Minä olin.
Aspiriini pakkaus on aloittamatta. Ei sitä yksinään näytä saavan edes päätään kipiäksi. Vaimosta ei ole ollut ikinä juhannuskaveriksi siinä mielessä. Hyvä näin. Terveisiä Mikko Lappalaiselle. Luin lehdestä hänen kannanottonsa juomien käyttöön yleensä ja juhannuksena erikoisesti. Kukako on Mikko. No, pappipa tietenkin.
*****
Kahta katiskaa olen liottanut Tohmajärvessä. Ovat Veke-merkkisiä. Viime päivinä on katiskoihin eksynyt vain pieniä ahvenia. Olen kaatanut takaisin järveen. Kerran viikossa eksyy pyydykseen joko kuha tai hauki. Kuhan otan, jos on kohtuu kokoinen. Haukea en ota kuin tosi kalanälkään. Suurta haukea en ollenkaan. Siinä on Sernopyliä.
Taidan olla jollain tavoin tolkussaan oleva, pitkäaikaisin kalastaja, joka kalastaa Tohmajärvestä. Eihän minun kalastus ole kuin katiskapyyntiä, mutta veneestä sekin on tehtävä.
Silmissä on lääkärinkin mukaan näköä sen verran, etten valkoista keppiä tai opaskoiraa tarvitse. Näillä näköelimillä voi todeta, että elkäähän intoilko sen yleisen uimarannan rakentamisen kanssa.

keskiviikko 23. kesäkuuta 2010

Selitystä ja johdattelua

Edellinen kirjoitukseni loppui lyhyeen. Tämä kompuutteri toimii omapäisesti. Katkaisee jutut mistä haluaa ja lähettää ne minne haluaa. Lukijan on syytä tietää tämä. Tämä osa on sitä selittelyä.
******
Johdatteluksi lukisin paperilehdissä olleen jutun, jossa Kesälahden entiset ja nykyiset kunnanjohtajat vakuuttelivat: ...OLKAAMME SIIS KESÄLAHTELAISIA.
Juttu saattaa olla selittelyä huonosta taloudenpidosta. Ei tosin vakuuttavaa siinäkään. Mutta jos juttu on tehty ohjailuksi kuntalaisille ikään kuin ainoana vaihtoehtona, ollaan kaukana kunnallisesta demokratiasta.
Eikö itsenäisyysasia ole kuntalaisten asia. Heidän mielipidettään ja tahtoa tulisi kysyä ja kuunnella. Kunnanvirkamiesten ja luottamushenkilöiden pitäisi sitten noudattaa kuntalaisten tahtoa. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa voisi kysäistä mitä mieltä ovat kuntalaiset itsenäisyydestä. Hehän tulevat maksamaan viulut.
******
Tohmajärvellä on luovutettu kahdet nimilistat, joissa kuntalaiset kysyvät oikeuksiensa perään. Toisella listalla kysyttiin mihin suuntaa, Joensuuhun vai Kiteelle pitäisi yhteistyötä suunnata. Kunnanjohtajan ja luottamushenkilöiden niukalla enemmistöllä vastattiin: Tohmajärvi pysyy itsenäisenä kuntana. Siis hyvää päivää, kirvesvartta.
Nyt on yhteistyö Keski-Karjalassa edennyt vaiheeseen, jossa niin kunnanjohtajat tahtoen ja luottamushenkilöt tyhmyyttään ovat sivuraiteella itsenäisestä ja kuntien keskeisestäkin yhteistyöstä. Valta (ei vastuuta) on luovutettu virkamiehille niin Hellissä kuin sos.- ja terveyslautakunnassakin. Sitä ei tässä tarvitse todistaa. Käykää lukemassa kyseisten elinten pöytäkirjoja, niin näette. Vielä olisi mahdollisuus palata kuntademokratiaan, mutta kovin vaikealta se näyttää.
Vaikka vauhti kohti tuntematonta näyttää kiihtyvän toivotan lukijoilleni HYVÄÄ JUHANNUSTA.
Kyllä se siitä.

tiistai 22. kesäkuuta 2010

Onko tässä enää mieltä?

Kiteen valtuusto pätkii Sote/Helli päätöksiä kokouksessa, joka pituus nimenhuutoineen kestää neljä minuuttia.
Seuraavana päivänä kokoontuu tilaajalautakunta päättämään samoista asioista. Paikalla ei ole lautakunnan puheenjohtajaa eikä varapuheenjohtajaa. Varamiehinen lautakunta on sentään päätösvaltainen. Miten paljon asioihin perehtynyt? Minä vain kysyn.
Helli-liikelaitoksen ongelmat ovat lääkäripulassa. Kokous keskittyy talouteen. Tutkitaan kuntamaiseman prosentteja. Ja tietenkin prosesseja.
Esityslistalla on Matti Kososen oikaisuvaatimus. Siinä on neljä kohtaa ja pituus vajaa yksi A4 liuska. Vaatimus keskittyy voimassa oleviin sopimus- ja hallintosääntöjen ylityksiin tai huomiotta jättätämisiin.
Esittelijä Päivi Hakulinen tykittää 11 listaa pitkällä perustelulla, jolla esittää oikaisuvaatimuksen hylkäämistä.
Oikaisuvaatimus ja hylkäysesitys eivät kohtaa toisiaan. Malliin, kun Kosonen sanoo Hyvää päivää, vastaa Päivi Hakulinen kirvesvartta.

sunnuntai 20. kesäkuuta 2010

Tämä on 600:s blogikirjoitukseni

Vasta nyt olen ryhtynyt ajattelemaan onko tässä mitään tarkoitusta tai järkeä. Tiedonjakoa tuskin. Oikea tieto tulee virkamiehiltä ja vaaleissa valituilta luottamushenkilöiltä. Näin he ovat sanoneet.
Mitään näistä jutuista ei maksa kukaan. Mihinkään en näillä kirjoituksillani pyri. Jäljelle ei jää montakaan motiivia, miksi kirjoittaa. Kyllä nämä jutut menevät terapian puolelle. No, ei sentään yksin. Lukijoita on riittänyt toistaiseksi. Se taitaa olla paras kannustin kirjoittajalle. Eli en vielä lopeta kirjoittamista.
******
Olin tiedotustilaisuudessa. Tohmajärven kunta oli kutsunut lehti-ilmoituksilla kuulemaan, mitä järven ennestämiselle kuuluu. Sitä selvittämässä oli kunnanjohtaja Olli Riikonen, luonnonsuojelun puolelta Sanna Kasurinen ja hankevetäjä Pentti Heinonen.
Paikalla oli yleisöä arviolta parikymmentä henkilöä. Pääasiassa peijonniemeläisiä.
Tarkoitus oli selvittää tulevaa hanketta, joka sisältää järveen laskevien vesien puhdistusta, vesikasvillisuuden poistoa ja virkistyskäytön vahvistamista.
Tulevan hankkeen kustannusarvio on rapiat 1,5 miljoonaa euroa. Prosentteina se jakautuisi niin, että EU:lta tulisi 50%, kunnalta 45%, Vapolta 3%, metsäkeskukselta 1%, seurakunnalta 0,7% ja osakaskunnilta 0,3%.
Hankkeen suurin virkistyskohde on Kirkkorantaan suunniteltu yleinen uimaranta. Se edellyttää massiivisia ruoppauksia rantaan (leveys n.300m. ja selälle päin n. 100m) Paikalle on suunniteltu myös tarvittavat rakennukset pukeutumis- ja grillipaikkoineen.
Yleisen uimarannan rakentaminen 20 metrin päähän hautausmaasta edellyttänee vielä tarkempaa harkintaa, päätöksiä kirkkovaltuustolta, sopimuksia kunnan kanssa rannanhoidosta, puhtaanapidosta, vuokra-ajasta j.n.e. Seurakunnalla on kilometrikaupalla rantaa, joka sopii uimarannaksi. Rannan puutteeseen ei hanke kaatune. Sijainnista on syytä päättää luottamushenkilöpohjalta.
Tunteet käyvät kuumana järven kohtalosta edelleen. Peijonniemeläiset kysyivät mistä mahtaa lahdesta löytyä Hentonäkinruohoa, joka estää kasvillisuuden poiston umpeen kasvavasta Peijonniemenlahdesta. He eivät ole kasvia nähneet. Kukaan paikalla olleista ei neuvonut mistä ko. kasvia löytyy.
Palaan järvikeskusteluun myöhemmin.

torstai 17. kesäkuuta 2010

Kaksi asiaa, kaksi tuntia.

Tohmajärven kunnanvaltuuston kokouksessa oli kolme asiaa. Hellin johtaja Airi Turunen selitti firmansa tilinpäätöstä. Valtuutetut hyväksyivät Värtsilän kirjaston myynnin leiripaikkoineen ja kuultiin Kuopion Hallinto-oikeuden päätös Vuokko Väistön ja Veijo Tuunasen tekemästä valituksesta.
Tilinpäätöskeskusteluun otti eniten kantaa demareiden ryhmä. Enimmät puheenvuorot käytti Vuokko Väistö. Hän oli selvästi eniten valtuutetuista paneutunut asiaan. Hän kysyi Airi Turuselta kymmenen eri kohtaa Hellin tileistä. Vasatauksiakin hän sai.
Ennen keskustelun alkua rajasi puheenjohtaja Matti Majoinen kysymykset koskemaan vain tiliasioita. Lääkäripulasta, hallintomallista ja sopimuksista ei saanut kysyä. Menettelyllä Majoinen osoitti armeijanmallisen keskustelun tulevan pikkuhiltaa demokraattisiin valtuustoihin.
Keskustelun aikana Tohmajärven 400000 euron palautus Helliltä pieneni 141000 euroon. Mihin olisi pienetynytkään jos keskustelu olisi jatkunut. Keskustelussa Reima Ehrukainen sanoi menneensä sekaisin selitysten runsaudesta, joihin osallistui myös kunnanjohtaja Riikonen.
Pieni välikohtaus sattui, kun puheenjohtaja Matti Majoinen keskeytti nuijaa pöytään lyömällä demareiden Ritva Simosen puheenvuoron asiattomana. Jonka kohta tulkitsikin asiaan kuuluvaksi. Sama kohtalo, joskin ei niin kärjekkäänä, osui myös Matti Gröhnin kohdalle. Hän arvosteli puheenjohtajan menettelyä Simosta kohtaan.
Omassa puheenvuorossaan entinen Tohmajärven kunnanjohtaja Teuvo Korpelainen totesi, ettei Hellin tilinpäätös kuulu Tohmajärvelle vaan Kiteelle. Tällaisen asian käsittelyssä oli Korpelaisen mielestä törkeää keskeyttää puheenvuoro.
Korpelainen sai nopeaa opastusta nuorelta Matti Kuittiselta, joka sanoi, että nyt ollaan kokouksessa, ei kyselytunnilla. Mitä lie tarkoittanut, kun Hellin tilit olivat kyselyn kohteeksi puheenjohtaja määritellyt. Asiasta ei voinut tehdä mitään päätöstä. Tarkoittiko Matti Kuittinen, että asiaa pitäisi vain kuunnella mitä Airi Turusella on ilmoitettavaa.
Kiitoksia Airi Turuselle esityksestään annettiin. Ne aloitti Tuomo Eronen jo ennakkoon kesken esityksen. No, kiitoksia antoivat toki toisetkin ja Matti Majoinen lopussa.
Itse en pitänyt kokouksessa ainuttakaan puheenvuoroa. Olen alkanut epäillä olenko ollenkaan tarpeellinen tällaisessa nykyisessä järjestelmässä, jossa Keski-Karjalan asioita hoidetaan. Tämän kokouksen tapahtumat pakottavat ajattelemaan asiaa entistä tarkemmin.

maanantai 14. kesäkuuta 2010

Näinkö se menee?

Näinkö se demokratia pelaa? Valittiinko Mari Kiviniemi hoitamaan keskustalaisten äänestäjien asioita ja aatteita? Onko hänellä siihen parhaat tiedot ja taidot. Vertailun voi suorittaa vaikkapa Paavo Väyryseen tai Mauri Pekkariseen.
Vai johdettiinko keskustalaiset puoluekokouksessa tukemaan äänillään etukäteen syötettyä tietoa siitä, ettei vaihtoehtoista huolimatta ole muuta vaihtoehtoa kuin valita Mari Kiviniemi ja Timo Laaninen. Miettiä sopii ajeltiinko valtaa vai keskustalaisten asioiden hoitoa enemmän.
Olen näkevinäni Mari Kiviniemen valinnassa samoja piirteitä kuin mitä oli silloin ilmassa kun demarit valitsivat Jutta Urpilaisen puheenjohtajakseen.
******
Kokoomuksen puoluekokouspäätöksistä näkee miten sillä suunnalla toimitaan demokraattisesti. Sanoisin, että fantastista. Ollaan ensin työväenpuolue ja sitten perään vihreitä. Eikä maahanmuuttoasioissa olla turhan yksipiippuisia. Ollaan puolesta ja vastaan.
Jyrki Kataisella on tapana sanoa mitä päätös tai tapa toimia tarkoittaa kokoomuksessa. Niin nytkin.
Puoluekokous äänestää pätkäytti ei pakkoruotsille. Tähän Jyrki Katainen ehätti tuoreeltaan selittämään mitä se tarkoittaa. Ei yhtään mitään. Että semmoista demokratiaa suolletaan puoluekokouksista. Ja eikun jäsenkirjoja ostamaan. Demokratia vahvistuu, jos omaa useamman jäsenkirjan. Tai vaihtaa puoluetta ainakin parikolme kertaa vaalikaudessa.
******
Mitä isot edellä sitä pienet perässä. Ei ne valtuuston päätökset Keski-Karjalassakaan päde. Kuntien johtajat tietävät ja tulkitsevat mitä päätökset tarkoittavat. Vanha taata voi uskoa, että kunnanvaltuusto on se paikka, jossa kuntien asioista päätetään ja vastataan. Nyt ei ole niin kuntajohtajien mielestä.
Sosiaali- ja terveysasioiden hoitoon menee kunnilta n. 70% rahoistaan. Valtuutetut koettavat pitää itsellään edes jonkinlaista valtaa rahojen käyttöön. Hankaluutena on, että neljä kuntaa pitäisi saada puhaltamaan kunnanjohtajien osoittamaan suuntaan. Kun kuntien tarpeet ovat erilaisia, menee puhaltelu erisuuntiin. Pahinta näyttää olevan, että savu menee kuntajohtajien silmille silloin tällöin.
Asian korjaamiseksi mieleisekseen kunnanjohtajat ovat (tai ainakin pari heistä) ottaneet asiakseen siirtää valtuustojen päätäntävaltaa sosiaali- ja terveyslautakunnalle. Johtajilla näyttää olevan sitä kautta enemmän mahdollisuus vaikuttaa asioihin.
Hankaluuteta on vain kunnanjohtajien itsensä värkkäämä peruspalveluohjelma ja Yhteistoimintasopimus. Ilman niiden radikaalia muuttamista valta pysyy valtuutetuilla.
Riippuu siis valtuutetuista pysyykö valta ja vastuu kuntien asioiden hoidosta vaaleilla valituilla luottamushenkilöillä vai annetaanko se kasvottomille byrokraateille.
******
Ottakaahan lukijat selvää mitä paljon mainostettu Kuntamaisemaraportti sanoo sos.- ja terveyspalvelujen nykytilanteesta. Minusta ei mitään sellaista, joilla olisi suoraa vaikutusta palvelujen tuotantoon tai saatavuuteen. Sehän on vain pallukoita, tolppia ja numeroita täynnä. Palvelee vain tilinpitoa.
Kuntamaisemalla ei saada yhtään lääkäri Keski-Karjalaan. Lääkäripula täällä on ensin pantava kuntoon. Numeroilla on sitä ennen turha raplata. No, hämäysmielessä kyllä.

torstai 10. kesäkuuta 2010

Milloin puhutaan palveluista?

Sos.- ja terveyslautakunnan kokouksissa aika menee selvitellessä mikä maksaa mitäkin.
Häthätää jää aikaa puhua kuka maksaa mitäkin. Siis puhutaan sellaisista asioista, jotka kuuluvat kirjan- ja tilinpitäjille. Heitäkin kyllä on, mutta jostain syystä selvää rätinkiä ei heiltä heru. Tilit ovat myöhässä määräajoista kuukausitolkkua. Sitten kun niitä esitellään, sanotaan, että näin se on, mutta suattaa olla toisinnii. Lissee rahhoo pittää antoo. Muuten ei palvelut pelaa.
Tähän voi lisätä, ettei taida pelata sittenkään. Joka tapauksessa aika, joka tilaajalautakunnassa käytetään raha-asioiden selvittelyyn, on hukkaan heitettyä aikaa. Ei luottamushenkilöt lyhyessä kokouksessa saa käsitystä tilitapahtumista ja niiden oikeudellisuudesta. Miten luottamushenkilöt saisivat, kun eivät näytä saavan palkatut ammattihenkilötkään.
*****
Neljä tuntia ähistiin tänäänkin tilaajalautakunnan kokouksessa. Lopputuloksena paljon porua, vähän villoja. Hellin tilejä oli selvittämässä Hellin johtaja ja talouspäällikkö. Jos jollekin selvisi asiat niin ok. Minulle ei selvinnyt. Mitäpä tuosta. Asiat voivat muuttua vielä huomeniin mennessä. Hellin johtokunta allekirjoittaa paperit vasta huomenna.
******
Hellin johtaja kertoi, että Hellillä on 3-virkalääkäriä. Lisäyksestä ei ole tietoa. Myös johtavalääkäri puuttuu.
Lääkärin asemaan Hellin johtokunnassa ei näytä tulevan muutosta. Lääkärillä on siellä edelleen varattuna vain läsnäolo-oikeus. Siis kuunnella saa, mutta kun puheoikeuttakaan ei ole, niin tuskin sinne lääkärit menevät kuunteluoppilaaksi.
Airi Turuselle näyttää olevan kauhistus, kun joku kokouksessa puhui kahden esittelijän mallista. No, yhdelläkin pärjätään sitten kun sen vain näkisi käytännössä. Nyt ei ole nähty. Lääkärien asiantuntemuksen saaminen tilaajalautakuntaan näyttää johtajille olevan yhtä vastenmielistä kuin Hellin johtokuntaankin.
******
Ymmärrän Airi Turusen kantavan huolta aina vaan pahenevasta lääkäritilanteesta. Sitä en ymmärrä miksi hän pitää mustasukkaisesti kiinni menetelmästä, jolla Helli lääkäreitä pyrkii hankkimaan. Ei lehti-ilmoitus eikä valituskaan tuo lisää yhtään lääkäriä.
Eikö nyt lopulta olisi aika hyväksyä se, että lääkärien asemaa hallinnossa on vahvistettava. Luottamushenkilöt ovat asian tuoneet monta kertaa esiin. Virkamiehet ovat sen joka kerta estäneet. Tämä synnyttää ajatuksen mikä on luottamushenkilön asema Keski-Karjalan sote-asioiden hoidossa. Minäpä sanon: Ei mikään.
******
Hellissä pohditaan nyt miten edetään tästä eteenpäin. Mennäänkö vuokralääkäriperiaatteella vai ulkoistetaanko kokonainen terveyskeskus. Asiaa kysyi Aira Turunen. Lisäksi hän toi esiin, että tilaajalautakunnan pitäisi linjata ko. asia.
Asia ei ole uusi. Samaa ulkoistamismahdollisuutta Helli pyysi lautakunnan toisessa kokouksessa Kesälahdella. Silloin ei ulkoistamiseen lähdetty. Kysymyksessä oli Tohmajärven terveyskeskus. Eikä pitäisi lähteä vieläkään. Eikä se lautakunnan päätöksellä olisi mahdollinenkaan, jos sopimuksia kunnioitetaan.
Ulkoistaminen on niin rankka rakennemuutos, että siihen tarvitaan kaikkien kuntien yhteinen päätös.
*****
Mieli tekee kysyä, mistä näitä ulkoistamisaloitteita sikiää. Tiedän, että Tohmajärven kunnanjohtaja ei ole pois tämmöisen idean kehittelystä. Välipuhenaan hän jo vuosia sitten sanoi, että Tohmajärven terveyskeskuksen voisi vaikka yksityistää. Hänen nykyistä kantaansa en tiedä.
Mutta mihin tarvitaan tilaaja/tuottajaa. Mitä tehdään Hellin henkilökunnalla ja erityisesti Hellin ylisuurella johtaja-arsinaalilla, jos palvelut ulkoistetaan? Kysyin asiaa Airi Turuselta. Hän ei vastannut. Minä voi vastata omaan kysymykseeni. Ei mihinkään.
******
Toki lautakunnassa muitakin asioita käsiteltiin ja päätettiin.
Työryhmä perustettiin selvittämään mitä pitää tehdä "Päivähoidon siirtämiseksi kuntien omaksi toiminnaksi.
Kolmekuntaa on päättänyt toimielimissään ottaa ko. palvelut omaan hoitoonsa. Mielestäni kuntien päätöstä pitäisi kunnioittaa. Lautakunta näyttää nyt katsovan onko muutos järkevä. Tai tiedä, mitä pohtivat.
*****
Helli-liikelaitoksen johtokunta oli nähnyt, että Tohmajärven palveluasumisessa toimii epäpäteviä työllisyysvaroin palkattuja henkilöitä ja esitti, että näiden tilalle pitää palkata koulutetut henkilöt. Kysymyksessä oli 6 henkilöä.
Päivi Hakulinen yhtyi esitykseen ja teki asiasta päätösehdotuksen. Yritin jupista vastaan. Päivi opasti minua, että kysymyksessä on laatu. Panin suuni kiinni. Järjestelystä tulee lisäkuluja Tohmajärven kunnalle ja muutama henkilö siirtyy työttömien joukkoon.
Jupistessani sanoin, että olisipa Hellin johtokunta ja tilaajajohtja yhtä tarkka lääkäreiden ammattitaidosta ja työn laadukkuudesta.
Tämä tästä. Lukekaa parempi juttu sanomalehdestä.

tiistai 8. kesäkuuta 2010

Keski-Karjalasta kirjoitetaan

Sanomalehti Karjalainen on tämän päivän numerossaan ottanut Keski-Karjalan erikoiskäsittelyyn. Erikoisesti Kitee ja kiteeläiset ovat saaneet palstatilaa normaalia enemmän.
Lehdessä on myös kaupunginjohtaja Kirsi Hämäläisen haastattelu viiden palstan kuvalla vahvistettuna.
Muutamaa asiakohtaa haastattelusta pitänee kommentoida. Varsinkin kun tämän päivän Pohjois-Karjalan maakuntaradio kertoi Kirsi Hämäläisen lähtevän vuorotteluvapaalle.
Haastattelussa Kirsi Hämäläinen ihmettelee kun Hellin asioista riittää polemiikkiä, vaikka Helli-organisatiota oli rakentamassa myös luottamushenkilöt.
No, niin olivat, mutta millä painoarvolla esimerkiksi kunnanjohtajiin nähden? Keppihevosia ja kumileimasimia olivat luottamushenkilöt silloin kun Helliä kasattiin. Tämän tiedän sanoa luottamushenkilönä mukana olleena. Ei yhdestä vaihtoehdosta voi valita. Eikä äänestää, jos vaihtoehdot ovat: ota tämä tai jätä.
Kirsi Hämäläinen aprikoi seutuvaliokunnan epäonnistuneen tiedotuksessa. Saattaa olla niinkin, mutta uuden organisaation pystyttämisessä varsinainen epäonnistuminen tapahtui. Organisaatiot rakennetaan onnistuakseen alhaalta ylös, ei ylhäältä alaspäin, niin kuin Hellin kohdalla tapahtui. Miettiä sopii, olivatko Hellissä henkilövalinnatkaan tarpeeksi mietittyjä. Niihin Kirsi Hämäläisen vaikutus Kiteen kaupunginjohtajana lienee kiistaton.
Kirsi Hämäläisen olisi suonut sanoa, sen minkä hän nyt vuorotteluvapaalle lähtiessään Karjalaisen haastattelussa sanoi, jo paljon aikaisemmin.
Eli, että ulkoistettuja palveluja voidaan ottaa takaisin kunnan toiminnaksi. Ja, että Hellin organiasaatio voidaan muuttaa, jos luottamushenkilöt niin tahtovat.
Edellä oleva ei näytä olevan kaikkien luottamushenkilöiden tiedossa. Ainakaan ei silloin, kun Helliä perustettiin. Tuskin nyt kun sen toimintaa pitäisi tarkastella ja ehkäpä muuttaa.
Luottamushenkilöiden niukka enemmistö toimii sen ikivanhan ohjeen mukaan. Luottamushenkilön kuuluu luottaa. Ei muuta.
Tämän tietäen kunnanjohtajien tulisi toimia kunnan JOHTAJINA. Tuoda esiin vaihtoehtoja ja taustatietoa päätettäväksi. Mielestäni tässä tehtävässä Keski-Karjalan kuntien johtajien on syytä tarkastella toimiaan kriittisesti.
******
Hän, joka blogiani on lukenut muistaa, että olen ollut Keski-Karjalan yhtenäisyyden kannattaja. Olen sitä vieläkin.
Nyt kuitenkin näyttää tai ainakin tulee kysymyksen alaiseksi, onko aika ajanut Keski-Karjalan ohi. Ei näytä hyvältä ulospäin, että seutukunnan johtajat hakeutuvat pois tehtävistään. Onko heiltä mennyt usko omiin mahdollisuuksiin tehtäviensä hoidossa?
Jos on näin, niin tuleen ei saa jäädä makaamaan. Onko palattava siihen vanhaan, koettuun kuntalain antamaan järjestelmään. Siinä valtuustot sanovat mikä kuntalaislle on hyväksi ja kantavat myös päätöksistään vastuun. Sanottakoonpa sitä sitten vaikka poliittiseksi vastuuksi.

perjantai 4. kesäkuuta 2010

Entä sitten?

Se on ihan sama onko aurinkokunta vai kriisikunta. Molemmissa talous pitäisi olla joltisessakin kunnassa. Ei talouden pito miksikään muutu sanottakoon kuntaa vaikka persläveksi. Ei, vaikka nimikummit tulisivat Helsingistä.
Edellinen ajatus pätkähti päähäni, kun uutisoitiin Kesälahden staduksen muuttuneen kriisikunnaksi. Riisikuntia on Kiinassa. Kriisikuntia Suomessa pian 40 kappaletta ja lisää tulee. Keski-Karjalassa jo 50%. Tuskin tapahtumaa voi enää uutiseksi kutsua.
Mitä ratkaisevaa kriisikunnaksi muuttuminen Kesälahdelle tietää? Ei mitään. Valtiovarainministeriöstä lähetetään vapaana oleva (en sano työtön) virkamies Kesälahdelle neuvottelemaan. Muuta valtuutusta hänellä ei olekaan puuttua itsenäisen kunnan talousasioihin kuin muihinkaan. Valta kun nykyisen kuntalain mukaan on vain ja ainoastaan kunnanvaltuutetuilla. Niin kuin Helli-asioissakin, jos olisivat halukkaita tätä valtaa käyttämään.
Ensimmäinen tehtävä ministeriön neuvottelijalla on osautua oikeaan junaan, joka lähtee Kesälahden suuntaan. Konnarilta voi kysyä pysähtyykö juna Kesalahdella ja miksi juna pysähtyi nyt keskelle metsää.
Toinen homma neuvottelijalle on koota arviointiryhmä pohtimaan Kesälahden kunnan taloudellista tilannetta. Sittenpä se joululoma jo tuleekin.
Talvilomat ja päällekäyvät pekkasvapaat, sairauslomat ja neuvottelijan siirtyminen eläkkeelle vievät arviointiryhmän tasapainottamisohjelman valmistelun seuraavaan kekriin.
Onneksi kiire ei ole lopettanut intoa keneltäkään panna Kesälahden kunnan taloutta kuntoon. Ponnistelut jatkuvat ja samalla odotellaan tuleeko kriisikuntia joukkoon lisää.
*****
Mitä tämä kaikki tietää? Ei lisärahaa valtiolta talouden hoitoon. Säästöjä on löydyttävä omasta kunnan toiminnasta. Veroja on pakko korottaa. Tai on etsittävä naapurikunta, jonka lämpimään hoivaan voi oman kunnan liittää.
Siis kaikki päätöksiä, jotka tehdään vain ja ainoastaan Kesälahden kunnanvaltuustossa. Ei ne Helsingin herrat muuta kuin pelottelevat tai maanittelevat. No, hommahan se on sekin.
Keppihevoseksi ministeriön herroille jää vain valtion osuudet ja harkinnanvaraisella uhittelu.
Jotta aurinkokunta vai kriisikunta? Kesälahdella se lienee tänä päivänä sama. Aurinko ei paista ja kassan pohja näkyy.

keskiviikko 2. kesäkuuta 2010

Asia suattaa olla toisinniin.

Olin päivän aivopestävänä. Tilaisuuden oli järjestänyt sote/Helliporukka. Lie mukana ollut, jokunen kunnanjohtajakin, jolla ovat suorat yhteydet Kuntaliittoon. Tilaisuuden tarkoitus oli selvittää miten keskikarjalaisten tulisi terveys- ja vanhuspalvelujamme hoitaa.
Paikalle oli kutsuttu kaikki Keski-Karjalan valtuutetut ynnä sos.- ja terveyslautakunta sekä virkamiehet. Alustajiksi oli kutsuttu toimitusjohtaja Eero Vaissa Kuntamaisema Oy:stä, erityisasiantuntija Anssi Kuolila ja kehityspäällikkö Oiva Myllyntaus molemmat Kuntaliitosta.
******
Seuraavassa käyn lyhyesti läpi asioita, joita muistiinpanoihini sattuman varaisesti merkitsin. On todettava jo alkuun, ettei alustajat saaneet ainakaan minua muuttamaan käsitystä siitä, että menee vielä pitkän aikaa ennen kuin palvelut toimivat käytännössä niin kuin paperilla ja alustajien puheissa.
- Kysyttiin palvelujen tuotteistamisesta, joka piti olla pohja tilauksille ja kustannusten jaolle. Hellin johtaja sanoi, että kuntamaisema on tuotteistamista tai ainakin alku sille. Kuntaliiton miehet sanovat, "että suottaa olla niinnii, mutta tuotteistaminen voipi olla muutakii." Eli palvelujen hinnoittelua.
- Kysyttiin järjestämisvastuusta. Sehän on jyvitetty tohmajärveläisten tontille. Kuntaliiton mies sanoi, ettei kukaan tietä mitä järjestämisvastuu oikeastaan on. Kuntalaki ei tunne sanaa.
- Jos syntyy vahingonkorvaustapauksia, niistä pitää sopia kuntien kesken.
- Jos kunta haluaa ylimääräisiä palveluja, niitä ei voi kieltää.
- Tuotteistus eli hinnoittelu on välttämätön.
Alustajat kävivät läpi laskujeni mukaan n. 500 A4 sivullista asiaa. On selvää, ettei semmoisesta materia paljoudesta ota selvää muutamassa tunnissa Erkkikään. En ainakaan minä.
******
Ohjelman tarkoitus lienee ollut, alustajille ennakkoon lähetetyistä kysymyksistä päätellen, ohjata jukuripäitä valtuutettuja ja lautakunnanjäseniä oikealle virkamiesten osoittamalle tielle.
Merkittävämmäksi asiaksi nousikin tarkoitus nostaa sos.- ja terveyslautakunnan asema ohi kuntien valtuustojen. Työkaluksi tähän otettiin peruspalveluohjelma. Sitähän ollaan jo ensimmäisen toimintavuoden jälkeen laittamassa uuteen kuosiin.
Tähän asti peruspalveluohjelman voimaan tuloon on tarvittu valtuustojen käsittely ja hyväksyminen. Tästä menettelystä kuntien valtuutetut ovat pitäneet kiinni ja tehneet ovat merkintänsä ohjelmasta ja palauttaneet peruspalveluohjelman uuteen valmisteluun. Menettely ei näytä miellyttävän virkamiehiä. Syytä on vaikea tietää. Kunnallisen päätäksentekodemokratian kannalta muutosta ei tarvita entiseen menettelyyn nähden.
******
Kuntaliiton miesten oli tarkoitus antaa ohjeistus ja perusteet peruspalveluohjelman uudelle käsittelytavalle ja tarkoitukselle. Toisin taisi vain käydä. Asia meni entistä kinkkisemmäksi. Eihän Kuntaliiton virkamiehillä riittänyt kantti kävellä itsenäisten kuntien valtuustojen yli. He pyörittelivät asiaa sinne tänne. Ja sanoivat, ettei ole oikeastaan oikeaa ei väärää. Pitää vain neuvotella ja sopia.
******
Alustusten ja keskustelun aikana tuli esiin, ettei peruspalveluohjelmalla olekaan sellaista merkitystä, jollaiseksi se alkuun tehtiin. Nyt sanottiin, että peruspalveluohjelma onkin vain stratekinen paperi, jota voi muuttaa tarpeen mukaan. Muutoksen voi tehdä sos.- ja terveyslautakunta ja lausunnon peruspalveluohjelmasta antaa Tohmajärven kunta. Muille sopija kunnille riittää, kun uusi peruspalveluohjelma annetaan niille tiedoksi. Että silleen on ajateltu.
Menettely on niin mielikuvituksellinen, etten jaksa asiaan tarkemmin tässä paneutua. Näen, että kysymyksessä on vähintäin palatsivallankumous, jossa korkeinta päätäntävaltaa tähän asti käyttäneet valtuutetut siirretään ulkotöihin. 70 % kuntien varoista käyttää Helli ilman luottamushenkilökontrollia ja tilaajalautakunta ohittaa vaaleilla valitut valtuutetut, jotka kantavat kuitenkin lopulta vastuun. Jos joku älyää sitä joskus kysyä.
Muutos entiseen on niin kova, etten usko sen toteutuvan. Muutoksen puolesta puhujat sanovat, että yhteistoimintasopimuksella on annettu järjestämisvastuu tilaajalautakunnalle. Tuskin toimivallan siirto voi olla näin ylimalkainen ja kaiken kattava. Toivaltaa voidaan siirtää. mutta yleensä toimivallan siirto on yksilöity. Eikä laajaa toimivaltaa kannata antaa järjestämisvastuu-sanalla, jota ei löydy edes kuntalaista.
******
Tarkoituksen mukaiseen lopputulokseen tähdättiin myös sillä, että loppusanat tapahtumassa lausui puhujapöntöstä käsin rääkkyläläinen Pirkko Kylänpää. (lautakunnan jäsen)
Hän kertoi omasta taustastaan ja kertoi näkemyksensä Sote/Helli nykytilanteesta. Hän näki tulevaisuuden valoisana.
Kritiikin hän osoitti sanomalla: "Täällä puhutaan ei asioista vaan asian vierestä." Ketä hän tarkoitti? Ei kai alustajia.
Pisimmälle hän meni sanomalla, että lautakunta hyväksyy peruspalveluohjelman, mutta kuuntelee kuntia.
Minä tuskin olen tuota päätöstä hyväksymässä. On se niin kovaa kamaa.
Kello on pian 23,00. Lukija saa kirjoitusvirheet kaupan päälle. En jaksa lukea omaa tekstiä. Asia virheitä tuskin tekstissä on enempää kuin mitä seminaarissa sekavaa puhetta.