keskiviikko 22. helmikuuta 2023

Velasta ja sen tarpeesta

 

Tiedustelu ei vastaa vaalia.

"Velka on veli otettaessa, veljen poika maksettaessa". Tämä tiedetään. Mutta tietävätkö Petteri Orpo ja Riikka Purra miksi velkaa otetaan? Kokoomuksessa velkaa otetaan jos se avaa tietä rikastumiseen. Persuille velalla pelottelu sopii populismiin. Kepussa ei näytetä tiedettävän mihin porukkaan kuuluisi vaikka hallituksessa istuvatkin. Vaaliteemaksi hallituksen velan otto näyttää sopivan. Opposition mielestä velka sopii möröksi ja hallituksen mielestä velka pelastaa pahimman yli.

Elämäni tärkeimmän ostoksen tein velaksi Helsingissä Hämeenkylän K-kaupasta 1962. Olimme tulleet Helsinkiin ja olin juuri saanut työpaikan, mutta en vielä ensimmäistä palkkaanikaan. Kysyin kauppiaalta voisinko ostaa vastakirjalla. Se sopi hänelle kun sanoin, että minulla on työpaikka. Vuokramökissä odotti ostoksia vaimo ja kaksi alle kouluikäistä lasta. Ilman tuota velkaa olisi elämämme muotoutunut toiseksi. Uskon huonommaksi. Velka auttoi alkuun ja selvisimme myös velan maksuista kauppiaalle. Tiedoksi oppositiolle. Velkaa otetaan tarpeeseen, ei kiristetä elämää siksi, että pankkikirjassa  näyttäisi säästöt suurilta.

Joku tiedustelu kertoi, että nuorisosta merkittävä osa kannattaa persuja. Soppii tuota eppäillä. Nuoretko kannattavat eroa EU:sta ja näkisivät Suomen maana, johon ulkomaailta ei saisi tulla? Nousisiko Suomen talous kukoistukseen jos maahanmuutto ja kehitysapu lopetetaan? Edellä mainittu tiedustelun tulos voi perustua tietämättömyyteen asioiden hoidosta tai yleisestä protestista kaikkea vanhaa vastaan. Myös omia vanhempia ja heidän mielipiteitä vastaan. Vaalit vasta näyttävät nuorten vastuun asioiden hoidosta. Olisivatko nuoret nostamassa rangaistusasteikkoa katuväkivalta hysterialla, jota persut ajavat kuin käärmettä pulloon. Jos rangaistuksia halutaan kiristää, niin se käy nykyisenkin lain mukaan. Suomessa käytetään lain määräämän rangaistusasteikon alapäätä. Vastapainoksi löytyy toinenkin tiedustelu. Siinä reilusti yli puolet suomalaisista puolueestaan riippumatta kertovat tyytyväisyytensä nykyhallitukseen ja sen toimintaan.

Jos ollaan huolissaan nuorisosta niin rinnalle on noussut koulutus ja varhaiskasvatus. Kun parempaa tietoa ei ole kuin omani, niin kerronpa mitä ohjetta ja opetusta minulle aikoinaan annettiin. Kätkytikäisenä minua ei rangaistu. Varhaiskasvatus iässä rangaistusasteikko oli; tukkapölly, luunappi, nurkassa seisonta ja kerran vitsalla kintuille. Kiroilusta tiedän naapurin Anteron suun pestyn saippualla. Kouluaikaan harrastettiin vähän kiusaamista, kun kellään ei ollut mitään kiusattavaa. Muistan vain yhden, jolla oli silmälasit. Koulua ei juolahtanut räjäyttää. Sota-aikaan olisi ollut tarvikkeita siihenkin, mutta meille riitti viholliset vihattavaksi. Nuorisorikollisia meistä ei tullut näillä vajavaisilla rangaistuksillakaan. Tupakkaa opittiin polttamaan ja lopettamaan aikanaan. Kiljua koetettiin tehdä, mutta ei sillä päätä saanut sekaisin. Vatsan kyllä. Opittiin kimppapullon hankinta, mutta ei enää sitä miten se jaetaan kaikille tasan. Toiset kun kesti paremmin kuin toiset. Nyt yhteiskuntaa vaaditaan hoitamaan kaikki. Tupakanpolttoraja 20 vuotta?

Mutta on meillä hyvä hallitus ja tyylikkäät ministerit. Ei tarvitse kärsiä myötä häpeää kun esiintyvät Euroopassa ja yleensä maailmalla. Presidentti Sauli Niinistö, pääministeri Sanna Marin ja muut ministerit kuin oppositiokin ovat kiitoksen ansainneet Nato asian hoidosta.

torstai 9. helmikuuta 2023

Onko julkuista ja persuista poliittisiksi päättäjiksi?

 

Äänestäminen on yhteisvastuuta

Valta Suomessa on äänestäjien käsissä. Kaikkialla ei niin ole. Valta voi keskittyä pienelle ryhmälle, sotilaille tai yhdelle ihmiselle. Vaaleissa jaetaan valtaa. Siksi jokaisen, jolla äänestämiseen on oikeus, pitää sitä tietoisesti ja vastuullisesti käyttää. Sanotaan sitä demokratiaksi tai vastuulliseksi vallanjaoksi, on saman tekevää.

Poliittiseen valtaan pyritään eduskuntavaaleissa. Ehdokkaaksi pyritään, pyydetään tai tullaan poliittisen toiminnan kautta. Iltapäivälehdestä luin, että puolueet ovat ottaneet, pyytäneet tai haalineet ehdokkaikseen 32 julkkua. (Julkista henkilöä) Eniten näitä, 11 kpl, on kokoomuksen listalla. Armeijassa oppinsa saaneita aina kenraaliksi saakka löytyy listalta. On koripallossa kouluttautuneita kuin potkupallossa ansioituneita. Muiden puolueiden listoilta löytyy painonnostajia, pituushyppääjiä, luistelijoita, näyttelijöitä ja entisiä AY-pomoja sekä Jere Karalahti. Äänestäjien päätettäväksi jää miten käskyvaltaan koulutetut sotajohtajat soveltavat tietojaan demokraattiseen päätäntäjärjestelmään. Palloilijat tarvitsevat paitsiosta päätettäessä videokameraa, panonnostajat tukeutuvat puntariin, lopuille urheilijoille tarvitaan metrimittaa ja sekuntikelloa päätöksiä tehtäessä. On äänestäjien vastuulla, ketkä edellä mainituista asioistamme päättävät. Toki ongelmia on poliittisilla portaillakin nousseilla eduskuntaehdokkailla. Sieltäkin saattaa päästä ehdokkaiksi monilla ansioilla. On "kiipeilijää, nössöä, kykenevää ja takarivin taavia." Vastuun valinnoista puolueet ovat siirtäneet äänestäjille. Kuka väittää, ettei äänestämisellä ole merkitystä?

Tavalliselle äänestäjälle voi olla vaikeaa arvioida miten yhden kansanedustajan eduskuntaryhmässä toteutuu demokratia. Sukupuolinen tasa-arvo ainakaan. Ano Turtiainen ja Hjallis Harkimo voisivat vastata. Minä en kuitenkaan kysy. Otinpa vain esille lukijan pohdittavaksi. Äänestäjät voisivat miettiä persujen puolue- ja vaaliohjelmia. Miten maahanmuuttajat ovat kaiken pahan alku ja juuri? Tulosyystään riippumatta. Vain kehitysapu näyttää olevan yhtä paha. Eurosta ja EU:sta pitäisi päästä pois. Tuulivoimaloiden pyörivät lavat häiritsevät äänellään ja varjoillaan ihmisiä samalla kun räjäyttelevät lepakoita. Kun näitä tavoitteita vertaa muiden puolueiden samoihin asioihin, jotka ovat juuri päinvastaisia, pitäisi kovimmankin populistin herätä ajattelemaan ennen äänestystään onko tämmöisessä mitään järkeä. Purra ja Halla-aho siirtävät vastuun tavoitteistaan äänestäjille. On huomioitava, että ääni ei ole protesti vaan vastuu asioiden järkevästä hoidosta.

Mennyt eduskuntakausi on ollut tapahtumiltaan moninainen. Tapahtumia on riittänyt maailmalla kuin kotimaassakin. Päällimmäisinä pandemia  ja Ukrainan sota. Oma juttunsa vielä on Nato ja siihen liittyminen. On vaikea kuvitella millä poliittisella kokoonpanolla hallitus menneestä vaalikaudesta olisi selvinnyt paremmin. Viiden hallituspuolueen puheenjohtajat ovat kaikki hoitaneet hallituksessa tehtävänsä kiitettävästi. Kirsikkana tietenkin pääministeri Sanna Marin. Parhaana todistuksena tästä ovat ne henkilöön kohdistuneet asiattomat hyökkäykset, joita media ja iltapäivälehdet erikoisesti ovat Marinia kohtaan suunnanneet. Vaaleissa äänestäjät päättävät jatkuuko asiallinen asioiden hoito vai hypätäänkö tuntemattomaan.