Apollo osaa. Seuraavan jutun kommentista löytyy koko Marjut Lindbergin kirjoittama kolumni.
Kiitos ja vassukuu.
torstai 29. tammikuuta 2009
keskiviikko 28. tammikuuta 2009
KEHOITUS LUKEMAAN HYVÄ JUTTU
Arvoisat blogini lukijat. Kehoitan teitä lukemaan keskiviikon 28.1.2009 Helsingin Sanomien pääkirjoitussivulta Marjut Lindbergin kirjoittaman kolumnin, joka on otsikoitu: Terveyspalveluista puuttuu linja.
Juttuun on kirjoitettu kaikki se, mitä suomalaiset terveyspalvelut tänä päivänä pitävät sisällään.
Samalla voi vertailla mihin asemaan asettuu sote/helli suomalaisessa terveyspalvelukentässä.
Marjut Lindbergin kolumni on kaikilta osiltaan täyttä asiaa. Henkilökohtaisesti ajettelen terveyspalveluista juuri hänen tavallaan.
Lähetin kirjoituksen johdosta Marjut Lindbergille kiitokset, jotka hän ystävällisesti otti vastaan ja kiitti.
Juttuun on kirjoitettu kaikki se, mitä suomalaiset terveyspalvelut tänä päivänä pitävät sisällään.
Samalla voi vertailla mihin asemaan asettuu sote/helli suomalaisessa terveyspalvelukentässä.
Marjut Lindbergin kolumni on kaikilta osiltaan täyttä asiaa. Henkilökohtaisesti ajettelen terveyspalveluista juuri hänen tavallaan.
Lähetin kirjoituksen johdosta Marjut Lindbergille kiitokset, jotka hän ystävällisesti otti vastaan ja kiitti.
tiistai 27. tammikuuta 2009
Kahteen suuntaan kumulatiivista
Kaksitoista vuotta olin kunnanvaltuutettuna ja nyt vasta otin selvää mitä sana kumulatiivinen tarkoittaa. Kumulatiivinen = kasaantuva.
Pysyvä ihmissuhde sanoi heti, että sinä sitä tuot eteiseen kumulatiivistä sontaa kengissäsi joka päivä.
Tohmajärven kunnalla sanotaan olevan sanojasta riippuen n. kumulatiivista velkaa rapiat 3 milj. euroa. Summa ei ole tärkeä. Riittää kun sanotaan, että velka on kumulatiivista.
Nyt valtuutetut ryhtyvät hankkimaan kumulatiivisiä säästöjä. Mitenkäkö? Vaikkapa siten, että jos aseman koulu lakkautetaan 2010 syntyy sinä vuonna säästöä 70000 euroa ja seuraavana vuonna 150000 euroa ja edelleen seuraavana vuonna 150000 euroa. Eli yhteensä 370000 euroa.
Näin se kumulaatio toimii. Jos lakkaat tässä kuussa syömästä, säästät 500 euroa. Ensikuussa säästö on jo 1000 euroa, seuraavana 1500 euroa ja lvv. päälle.
Säästäjä tosin kuoli jo ensimmäisenä säästökuukautena, kun Hellistä ei löytynyt lääkettä tämmöiseen tautiin. Kauppiaskin vähän kärsii, kun hyvä vastakirja-asiakas poistui kassajonosta.
Valtuutettujen tulee olla tarkkana kumulatiivisten kanssa. Olivatpa ne velkoina tai säästöinä. Useimmiten ne ovat vain kylmiä numeroita, joita pyöritetään tarkoitushakuisesti. Ei aina järkevän toiminnan kannalta ajateltuna vaan siksi, että halutaan kumartaa numeroita.
Meikäläinen tuli kuin tulikin valituksi yhdeksi uuden sosiaali- ja terveyslautakunnan jäseneksi.
Siksipä olenkin yrittänyt ottaa selvää jo ennakkoon lautakunnan asemasta, tehtävistä ja vastuustakin, joka viime mainittukin pitäisi kuulua luottamustehtävän hoitoo.
Nyt on käymässä niin, että pallo ainakin minulta on toistaiseksi hukassa. Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö on olemassa. Itse asiassa niitä on minullakin useita eri kappaleita. Ei kuitenkaan kahta samanlaista.
On kursittua, on värillä vahvistettua ja pallukoilla terävöitettyä. Nykytilanne selviää kunhan lautakunta joskus kokoutuu. Siinä tilanteessa toivottavasti kaikilla lautakunnan jäsenillä on samanlaiset johtosäännöt käytettävissään.
Olen Sote/Helli järjestelmää arvostellut tälläkin palstalla reippaasti. Joku voisi luulla, että olen jotenkin sotajalalla ja tulisin olemaan jotenkin häirikkö Hellin toiminnalle.
Asia ei ole kuitenkaan niin. Luottamushenkilön toimintaan kuuluu toimia kuntalaisten edusmiehenä, heidän palvelujensa turvaamisessa. Näin tulen toimimaan lautakunnassakin. Hellin toiminnan alkuun saattamisessa näyttää olevan hankaluutta muutenkin. Ei sille ehdoin tahdoin pitä hankkia vastuksia lisää.
Arvostelu luottamushenkilötoimintaani kohtaan johtunee siitä, että yritän toimia avoimesti. Kirjoitan lehtiin ja pidän tätä blogia. Kaikki eivät tällaisesta toiminnasta pitä.
Tällaista toimintatapaa aion jatkaa. Tiedän julkisuussäännöstöt ja salassapitovelvoitteet. Niitä pyrin noudattamaan mahdollisimman tarkkaan. Mutta suurin osa luottamushenkilötoiminnasta on julkista. Niistä tulen kirjoittamaan edelleen. Kirjoituksissa tulee näkymään myös oma mielipiteeni. Sen olen velkaa niille lukijoille, jotka kirjoituksiani jaksavat seurata.
Pysyvä ihmissuhde sanoi heti, että sinä sitä tuot eteiseen kumulatiivistä sontaa kengissäsi joka päivä.
Tohmajärven kunnalla sanotaan olevan sanojasta riippuen n. kumulatiivista velkaa rapiat 3 milj. euroa. Summa ei ole tärkeä. Riittää kun sanotaan, että velka on kumulatiivista.
Nyt valtuutetut ryhtyvät hankkimaan kumulatiivisiä säästöjä. Mitenkäkö? Vaikkapa siten, että jos aseman koulu lakkautetaan 2010 syntyy sinä vuonna säästöä 70000 euroa ja seuraavana vuonna 150000 euroa ja edelleen seuraavana vuonna 150000 euroa. Eli yhteensä 370000 euroa.
Näin se kumulaatio toimii. Jos lakkaat tässä kuussa syömästä, säästät 500 euroa. Ensikuussa säästö on jo 1000 euroa, seuraavana 1500 euroa ja lvv. päälle.
Säästäjä tosin kuoli jo ensimmäisenä säästökuukautena, kun Hellistä ei löytynyt lääkettä tämmöiseen tautiin. Kauppiaskin vähän kärsii, kun hyvä vastakirja-asiakas poistui kassajonosta.
Valtuutettujen tulee olla tarkkana kumulatiivisten kanssa. Olivatpa ne velkoina tai säästöinä. Useimmiten ne ovat vain kylmiä numeroita, joita pyöritetään tarkoitushakuisesti. Ei aina järkevän toiminnan kannalta ajateltuna vaan siksi, että halutaan kumartaa numeroita.
Meikäläinen tuli kuin tulikin valituksi yhdeksi uuden sosiaali- ja terveyslautakunnan jäseneksi.
Siksipä olenkin yrittänyt ottaa selvää jo ennakkoon lautakunnan asemasta, tehtävistä ja vastuustakin, joka viime mainittukin pitäisi kuulua luottamustehtävän hoitoo.
Nyt on käymässä niin, että pallo ainakin minulta on toistaiseksi hukassa. Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö on olemassa. Itse asiassa niitä on minullakin useita eri kappaleita. Ei kuitenkaan kahta samanlaista.
On kursittua, on värillä vahvistettua ja pallukoilla terävöitettyä. Nykytilanne selviää kunhan lautakunta joskus kokoutuu. Siinä tilanteessa toivottavasti kaikilla lautakunnan jäsenillä on samanlaiset johtosäännöt käytettävissään.
Olen Sote/Helli järjestelmää arvostellut tälläkin palstalla reippaasti. Joku voisi luulla, että olen jotenkin sotajalalla ja tulisin olemaan jotenkin häirikkö Hellin toiminnalle.
Asia ei ole kuitenkaan niin. Luottamushenkilön toimintaan kuuluu toimia kuntalaisten edusmiehenä, heidän palvelujensa turvaamisessa. Näin tulen toimimaan lautakunnassakin. Hellin toiminnan alkuun saattamisessa näyttää olevan hankaluutta muutenkin. Ei sille ehdoin tahdoin pitä hankkia vastuksia lisää.
Arvostelu luottamushenkilötoimintaani kohtaan johtunee siitä, että yritän toimia avoimesti. Kirjoitan lehtiin ja pidän tätä blogia. Kaikki eivät tällaisesta toiminnasta pitä.
Tällaista toimintatapaa aion jatkaa. Tiedän julkisuussäännöstöt ja salassapitovelvoitteet. Niitä pyrin noudattamaan mahdollisimman tarkkaan. Mutta suurin osa luottamushenkilötoiminnasta on julkista. Niistä tulen kirjoittamaan edelleen. Kirjoituksissa tulee näkymään myös oma mielipiteeni. Sen olen velkaa niille lukijoille, jotka kirjoituksiani jaksavat seurata.
Herää kysymys mistä on kysymys
Tämän päiväisessä kirkkovaltuuston kokouksessa oli läsnä 14 valtuutettua paikalla ja viisi poissa. Mutta missä oli innostus? Sitä ei juuri havainnut paikalla olijoissakaan.
Seurakunnassa johtavat luottamushenkilöt vaalitetaan parinvuoden välein. Seurakuntavaalien jälkeen kilpailtiin "henkeen ja vereen" luottamushenkilöpaikoista. Nyt ei enää ollut tunkua paikoille. Eikä poliittista intomieltä.
Kirkkoneuvoston varapuheenjohtajan paikka on arvostetuin luottamuspaikoista. Tehtävää tähän asti on hoitanut Juhani Mäkinen. Mielestäni oikein hyvin. Olisi luullut, että hän jatkaa tehtävässä edelleen. Luottamusta olisi ollut yllin kyllin valtuutettujen puolelta.
Juhani Mäkinen ei ollut kokouksessa, eikä hänen tahdostaan jatkaa tehtävässä tuntunut tietävän kukaan.
Kokouksessa jouduttiin pitämään tauko, että päästiin jatkamaan valintoja. Ilman taukoa pallo olisi ollut totaalisesti hakusessa. Muutamalla puhelinsoitolla päästiin jatkamaan valintoja.
Merkille pantavaa tapahtumssa oli, että aloitteet tilanteen haltuun saattamiseksi tulivat Kirkko kaikille valitsijayhdistyksen valtuutetuilta. Varsinaiset henkilö ehdotukset tulivat kuitenkin Juhani Mäkisen omalta ryhmältä.
Kirkkoneuvoston varapuheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti Hannu Kivivuori.
Kirkkovaltuuston puheenjohtajana jatkaa yksimielisesti Vuokko Väistö.
Kirkkoneuvostoon valittiin Esa A. Luukkaisen tilalle Aulis Kosonen. Niin ikään yksimielisesti. Luukkainen tahtoi antaa tilaa valitsijayhdistyksen muille ehdokkaille ja siten jakaa vastuuta uusille ja tulevaisuuden henkilöille.
Aulis Kosonen on eläkkeellä oleva komisario. Virkauransa hän on tehnyt Helsingissä ja asuu paluumuuttajana Kemiessä. Hän on myös Värtsiä seuran puheenjohtaja.
Seurakunnassa johtavat luottamushenkilöt vaalitetaan parinvuoden välein. Seurakuntavaalien jälkeen kilpailtiin "henkeen ja vereen" luottamushenkilöpaikoista. Nyt ei enää ollut tunkua paikoille. Eikä poliittista intomieltä.
Kirkkoneuvoston varapuheenjohtajan paikka on arvostetuin luottamuspaikoista. Tehtävää tähän asti on hoitanut Juhani Mäkinen. Mielestäni oikein hyvin. Olisi luullut, että hän jatkaa tehtävässä edelleen. Luottamusta olisi ollut yllin kyllin valtuutettujen puolelta.
Juhani Mäkinen ei ollut kokouksessa, eikä hänen tahdostaan jatkaa tehtävässä tuntunut tietävän kukaan.
Kokouksessa jouduttiin pitämään tauko, että päästiin jatkamaan valintoja. Ilman taukoa pallo olisi ollut totaalisesti hakusessa. Muutamalla puhelinsoitolla päästiin jatkamaan valintoja.
Merkille pantavaa tapahtumssa oli, että aloitteet tilanteen haltuun saattamiseksi tulivat Kirkko kaikille valitsijayhdistyksen valtuutetuilta. Varsinaiset henkilö ehdotukset tulivat kuitenkin Juhani Mäkisen omalta ryhmältä.
Kirkkoneuvoston varapuheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti Hannu Kivivuori.
Kirkkovaltuuston puheenjohtajana jatkaa yksimielisesti Vuokko Väistö.
Kirkkoneuvostoon valittiin Esa A. Luukkaisen tilalle Aulis Kosonen. Niin ikään yksimielisesti. Luukkainen tahtoi antaa tilaa valitsijayhdistyksen muille ehdokkaille ja siten jakaa vastuuta uusille ja tulevaisuuden henkilöille.
Aulis Kosonen on eläkkeellä oleva komisario. Virkauransa hän on tehnyt Helsingissä ja asuu paluumuuttajana Kemiessä. Hän on myös Värtsiä seuran puheenjohtaja.
maanantai 26. tammikuuta 2009
Lyhyesti eilispäivästä
Tänään odotin turhaan uutista Pohjois-Karjalan radiosta Liikelaitos Hellin johtajan ja johtokunnan valinnasta.
Onko syy radion vai Kiteen kaupunginhallituksen tiedottajan? Oma tyhmyys voi olla syy siihen, etten päässyt kompuutterillani Kiteen sivustolle. Vai liekö sielläkin uutispimennys meneillään.
Rääkkylän kunta ei näytä luottavan tilaajalautakunnan toimintaan. Vai olisiko luottamus mennyt lopullisesti Helliin vai omiin lautakunnan jäseniin?
Rääkkylä valitsi ihka oman seuranta "lautakunnan" vahtimaan mitä palveluja Rääkkylässä tuotetaan ja miten.
Tohmajärven kunnanvaltuuston kokous osoitti, että kokousta johtamaan tarvitaan muutakin kuin vaaleilla saatua yksinkertaista valtaa.
Kokoustekniikka ja sen hallitseminen on pohja koko demokraattiselle päätöksenteko järjestelmälle. Ilman tekniikan ja muotoseikkojen hallitsemista ei kuntalakia ja sopimuksia voida käsitellä ja päättää niistä niin, että tehdyt päätökset pitävät ja niihin osallistujat voivat olla tyytyväisiä. Myös "hävinneet" osapuolet.
Valtuustonpuheenjohtaja Matti Majoisella on toistaiseksi vielä parannettavaa kokouksen johtamisessa. On ymmärrettävää, ettei komentojärjestelmästä (everstiluutnantti) ole helppoa ryhtyä johtamaan demokraattisesti valittua porukkaa joka saa sanoa sanottavansa ja mielipiteensä omalta tasoltaan ja tavallaan.
Omat vaikeutensa näyttävät jatkuvan myös kunnanjohtja Olli Riikosen osalla. Ei auta tuskastua luottamushenkilöihin, vaikka he ylemmältä tasolta katsoen näytäisivät kiusankappaleilta ja ehkä tyhmiltäkin.
Kunnanjohtajalta jos keneltä vaaditaan hyvää hallintojohtamista. Myös tähän kiusalliseen porukkaan nähden, jotka kyselevät ja ehdottelevat asioita omista lähtökohdistaan.
Kiteen kaupungin hallitus on tehnyt valinnat Hellin johtajasta ja johtokunnasta. Valinnat ovat vähintäinkin monen kiemuran kautta kulkeneet. Uskon kuitenkin, että kaiken takana seisoo (tai kaatuu) kaupunginjohtaja Kirsi Hämäläinen. Asemastaan johtuen.
Annetaan veden Humalajoessa virrata ja palataan asioiden kulkuun myöhemmin.
Airi Turusen valinnasta johtuen Tohmajärvellä vapautuu yksi korkeasti palkattu virka. Oliko se tilaajajohtajan palli.
Nyt pitää kysyä tarvitaanko uutta henkilöä kyseiselle paikalle. Tohmajärvellä on tilaajaorganisaatioon jo palkattu henkilö. Eikö hänen pätevyytensä riittäisi hoitamaan tilaajajohtajan pestiä?
Tai löytyykö Tohmajärven kunnan virkamiehistä henkilöä, joka ottaisi tilaajajohtajan hommat hoidettavakseen. Uskallan väittää, että nykyisessä hallinnossa on sen varran löyttä, että hommat hoituisivat vähemmällä satsauksella keskushallintoon.
Vertaan vaan siihen, että kunnanjohtajalla on ollut varaa kuluneena vuonna sivutehtäviin ja palkkaakin on valmiiksi korotettu ennakkoon.
Onko syy radion vai Kiteen kaupunginhallituksen tiedottajan? Oma tyhmyys voi olla syy siihen, etten päässyt kompuutterillani Kiteen sivustolle. Vai liekö sielläkin uutispimennys meneillään.
Rääkkylän kunta ei näytä luottavan tilaajalautakunnan toimintaan. Vai olisiko luottamus mennyt lopullisesti Helliin vai omiin lautakunnan jäseniin?
Rääkkylä valitsi ihka oman seuranta "lautakunnan" vahtimaan mitä palveluja Rääkkylässä tuotetaan ja miten.
Tohmajärven kunnanvaltuuston kokous osoitti, että kokousta johtamaan tarvitaan muutakin kuin vaaleilla saatua yksinkertaista valtaa.
Kokoustekniikka ja sen hallitseminen on pohja koko demokraattiselle päätöksenteko järjestelmälle. Ilman tekniikan ja muotoseikkojen hallitsemista ei kuntalakia ja sopimuksia voida käsitellä ja päättää niistä niin, että tehdyt päätökset pitävät ja niihin osallistujat voivat olla tyytyväisiä. Myös "hävinneet" osapuolet.
Valtuustonpuheenjohtaja Matti Majoisella on toistaiseksi vielä parannettavaa kokouksen johtamisessa. On ymmärrettävää, ettei komentojärjestelmästä (everstiluutnantti) ole helppoa ryhtyä johtamaan demokraattisesti valittua porukkaa joka saa sanoa sanottavansa ja mielipiteensä omalta tasoltaan ja tavallaan.
Omat vaikeutensa näyttävät jatkuvan myös kunnanjohtja Olli Riikosen osalla. Ei auta tuskastua luottamushenkilöihin, vaikka he ylemmältä tasolta katsoen näytäisivät kiusankappaleilta ja ehkä tyhmiltäkin.
Kunnanjohtajalta jos keneltä vaaditaan hyvää hallintojohtamista. Myös tähän kiusalliseen porukkaan nähden, jotka kyselevät ja ehdottelevat asioita omista lähtökohdistaan.
Kiteen kaupungin hallitus on tehnyt valinnat Hellin johtajasta ja johtokunnasta. Valinnat ovat vähintäinkin monen kiemuran kautta kulkeneet. Uskon kuitenkin, että kaiken takana seisoo (tai kaatuu) kaupunginjohtaja Kirsi Hämäläinen. Asemastaan johtuen.
Annetaan veden Humalajoessa virrata ja palataan asioiden kulkuun myöhemmin.
Airi Turusen valinnasta johtuen Tohmajärvellä vapautuu yksi korkeasti palkattu virka. Oliko se tilaajajohtajan palli.
Nyt pitää kysyä tarvitaanko uutta henkilöä kyseiselle paikalle. Tohmajärvellä on tilaajaorganisaatioon jo palkattu henkilö. Eikö hänen pätevyytensä riittäisi hoitamaan tilaajajohtajan pestiä?
Tai löytyykö Tohmajärven kunnan virkamiehistä henkilöä, joka ottaisi tilaajajohtajan hommat hoidettavakseen. Uskallan väittää, että nykyisessä hallinnossa on sen varran löyttä, että hommat hoituisivat vähemmällä satsauksella keskushallintoon.
Vertaan vaan siihen, että kunnanjohtajalla on ollut varaa kuluneena vuonna sivutehtäviin ja palkkaakin on valmiiksi korotettu ennakkoon.
Ei hyvältä näytä
Tohmajärven kunnanvaltuuston toisessa kokouksessa oli oikeastaan kaksi päätösasiaa.
Niiden kanssa tuherrettiin tunti ja suoritettiin yksi äänestys ja yksi vaali.
Puheenvuoroja käytettiin sitäkin runsaammin. Taisi olla neljännessata. Matti Gröhn kysyi alkuun työjärjestyspuheenvuorossaan onko valtuutetun jäädessä pois kokouksesta menetelty oikein kun varavaltuutettu kutsutaan valtuustoon.
Gröhn totesi. että varavaltuutetut otetaan valtuustoon vaalituloksen antamassa järjestyksessä, ja heitä on kutsuttava kokoukseen myös tässä järjestyksessä.
Oliko näpäytys, joksi asian käsitin, tarkoitettu Matti Majoiselle vai Tuomo Eroselle, joka oli varavaltuutetun kolmannelta sijalta nyt valtuutettuna.
Ensimmäinen äänestys suoritettiin Ritva Simosen valtuutetun aloitteesta, jossa hän kysyi paljonko rahaa on kunnalta kulunut sote-asioihin. Hallitus päätösesityksessään ilmoitti paljonko ulkopuolista projektirahaa on kulunut, mutta jätti vastaamatta itse kysymykseen, paljonko ovat kunnan kulut.
Lauri Eronen esitti vastaesityksen, jossa esitti asian palauttamista kunnanhallituksen käsittelyyn. Esitys oli demareiden ryhmäesitys ja niin äänestettiin.
Äänin 14 - 13 hallituksen esitys jäi voimaan ja kuluja ei näin ainakaan tässä vaiheessa saatu tietoon.
Varsinaisen vaalirumpan sai aikaan viisikon ryhmä. Ryhmälle ei kelvannut suhteellisen vaalitavan mukainen hallituksen päätösesitys.
Aarne Laasonen esitti sosiaali- ja terveyslautakuntaan ohi hallituksen esityksen Antero Nenosta ja Vesa Ranista.
Perustelujakin häneltä tuli ylenpalttisesti Nenosen ja Ranisen puolesta.
Keskusta otti tänä vuonna jo hyväksi havaitun kokoustauon käyttöön. Esityksen tauosta teki Reino Löppönen.
Tauon jälkeen lyötiin taululle kuntalain § 60 enemmistövaalista. Sählättiin aikansa ja suoritettiin suljettu lippuäänestys.
Vaalin tuloksena valituiksi tulivat samat henkilöt kuin jo hallituksen esityksessä olivat olleet.
Eli Tuunanen varalla Heinonen ( ääniä 9)
Eronen varalla Könönen ( ääniä 13)
Partanen varalla Löppönen ( ääniä 13)
Nenonen varalla Raninen ( ääniä 6 ) eivät tulleet valituiksi.
Vaalin jälkeen alkoi todellinen puheenvuorosähläys. Kyseltiin kokouksen kulusta.
Milloin alkoi tauko ja milloin se loppui. Oliko vaali oikein suoritettu ja oliko vaalin suorittajat oikeutettuja tehtäväänsä. Mihin väliin pitää antaa eriävämielipide vai pitääkö antaa lainkaan. j.n.e.
Suurimmat pyyhkeet menivät valtuustonpuheenjohtaja Matti Majoiselle. Lopulta hän sanoi ottavansa ohjeet nöyränä vastaan. Henkilökohtaisesti tulkitsen ja epäilen oliko ilmaisu Majoiselta aito.
Kunnanjohtaja Olli Riikonen piti yhden puheenvuoron. Oliko ilmaus kunnanjohtajan erosta tarpeellinen, kun Riikonen sanoi siihen tarvittavan kaksikolmannesta valtuutetuista. Tuskastumista ilmaus ainakin kuvasi.
Loppuna voi arvailla, ettei Tohmajärven kunnalliselämä tule tulevaisuudessa paljoa helpottumaan. Valtuustoryhmien välit ovat kireät ja se etenee näköjään myös henkilötasolle.
Näyttää, että sote-asiat jatkuvat kivenä valtuutettujen kengissä. Olisiko ollut parempi edetä asioissa toisin kuin yksinkertaisen enemmistön varassa.
Kysyä myös sopii virkamiesten, erityisesti kunnanjohtajan merkitystä asioita sovittelevana henkilönä.
Kokous kesti tunnin ja vartin. Huh huijaa.
Niiden kanssa tuherrettiin tunti ja suoritettiin yksi äänestys ja yksi vaali.
Puheenvuoroja käytettiin sitäkin runsaammin. Taisi olla neljännessata. Matti Gröhn kysyi alkuun työjärjestyspuheenvuorossaan onko valtuutetun jäädessä pois kokouksesta menetelty oikein kun varavaltuutettu kutsutaan valtuustoon.
Gröhn totesi. että varavaltuutetut otetaan valtuustoon vaalituloksen antamassa järjestyksessä, ja heitä on kutsuttava kokoukseen myös tässä järjestyksessä.
Oliko näpäytys, joksi asian käsitin, tarkoitettu Matti Majoiselle vai Tuomo Eroselle, joka oli varavaltuutetun kolmannelta sijalta nyt valtuutettuna.
Ensimmäinen äänestys suoritettiin Ritva Simosen valtuutetun aloitteesta, jossa hän kysyi paljonko rahaa on kunnalta kulunut sote-asioihin. Hallitus päätösesityksessään ilmoitti paljonko ulkopuolista projektirahaa on kulunut, mutta jätti vastaamatta itse kysymykseen, paljonko ovat kunnan kulut.
Lauri Eronen esitti vastaesityksen, jossa esitti asian palauttamista kunnanhallituksen käsittelyyn. Esitys oli demareiden ryhmäesitys ja niin äänestettiin.
Äänin 14 - 13 hallituksen esitys jäi voimaan ja kuluja ei näin ainakaan tässä vaiheessa saatu tietoon.
Varsinaisen vaalirumpan sai aikaan viisikon ryhmä. Ryhmälle ei kelvannut suhteellisen vaalitavan mukainen hallituksen päätösesitys.
Aarne Laasonen esitti sosiaali- ja terveyslautakuntaan ohi hallituksen esityksen Antero Nenosta ja Vesa Ranista.
Perustelujakin häneltä tuli ylenpalttisesti Nenosen ja Ranisen puolesta.
Keskusta otti tänä vuonna jo hyväksi havaitun kokoustauon käyttöön. Esityksen tauosta teki Reino Löppönen.
Tauon jälkeen lyötiin taululle kuntalain § 60 enemmistövaalista. Sählättiin aikansa ja suoritettiin suljettu lippuäänestys.
Vaalin tuloksena valituiksi tulivat samat henkilöt kuin jo hallituksen esityksessä olivat olleet.
Eli Tuunanen varalla Heinonen ( ääniä 9)
Eronen varalla Könönen ( ääniä 13)
Partanen varalla Löppönen ( ääniä 13)
Nenonen varalla Raninen ( ääniä 6 ) eivät tulleet valituiksi.
Vaalin jälkeen alkoi todellinen puheenvuorosähläys. Kyseltiin kokouksen kulusta.
Milloin alkoi tauko ja milloin se loppui. Oliko vaali oikein suoritettu ja oliko vaalin suorittajat oikeutettuja tehtäväänsä. Mihin väliin pitää antaa eriävämielipide vai pitääkö antaa lainkaan. j.n.e.
Suurimmat pyyhkeet menivät valtuustonpuheenjohtaja Matti Majoiselle. Lopulta hän sanoi ottavansa ohjeet nöyränä vastaan. Henkilökohtaisesti tulkitsen ja epäilen oliko ilmaisu Majoiselta aito.
Kunnanjohtaja Olli Riikonen piti yhden puheenvuoron. Oliko ilmaus kunnanjohtajan erosta tarpeellinen, kun Riikonen sanoi siihen tarvittavan kaksikolmannesta valtuutetuista. Tuskastumista ilmaus ainakin kuvasi.
Loppuna voi arvailla, ettei Tohmajärven kunnalliselämä tule tulevaisuudessa paljoa helpottumaan. Valtuustoryhmien välit ovat kireät ja se etenee näköjään myös henkilötasolle.
Näyttää, että sote-asiat jatkuvat kivenä valtuutettujen kengissä. Olisiko ollut parempi edetä asioissa toisin kuin yksinkertaisen enemmistön varassa.
Kysyä myös sopii virkamiesten, erityisesti kunnanjohtajan merkitystä asioita sovittelevana henkilönä.
Kokous kesti tunnin ja vartin. Huh huijaa.
lauantai 24. tammikuuta 2009
Läpinäkyvyys ei näy
Vilkaisin Kiteen kaupunginhallituksen ensi maanantain kokouksen esityslistaa. Kokouksessahan pitäisi (niin pitäisi) valita liikelaitos Hellille johtokunta ja johtaja.
Johtokunnan valintapykälän päätösehdotuksen viimeinen lause kuuluu: "Asia käsitellään tässä kokouksessa, mikäli tieto valittavista on tullut kokoukseen mennessä".
Näinkö on todella asiat. Ei oo tietoo enempää kun sillä entisellä viinarokarilla.
Se on melkoista hallintokulttuuria Kiteelläkin. Ei paljoa poikkea tohmajärveläisestä. Kiirettä pitää virkamiehillä, etteivät ehdi kuin ryntäille sylkäistä.
Avoimmuus luottamushenkilöille avautuu kokouksen kuluessa. Jos sittenkään. Luottamushenkilöt päättävät valinnoista, joista eivät ehdi saada mitään käsitystä. On vain päätösehdotus ja sitä on kannatettava tai vastustettava olemattomilla tiedoilla.
Liikelaitoksen johtajan valinta tapahtuu yhtä avoimesti: "Päätösehdotus annetaan kokouksessa".
Saattaa olla, että avoimmuus koetaan eritavalla Kiteellä kuin mitä minä ajattelen. Virkamiehet tuppaavat toimimaan omalla tyylillään. Joskus mutkia oiotaan suoriksi. Niin ei saisi kuitenkaan tapahtua.
Sitä varten on luottamushenkilöt ja kokouksilla puheenjohtajat. Heidän vastuullaan on millaisia päätösehdotuksia ottavat kokousten työjärjestykseen.
Virkamies on vastuussa päätösehdotuksensa lainmukaisuudesta, luottamushenkilö päätöksen sisällöstä kuntalaisille.
Päätösehdotusten tulee olla selkeitä ja taustatiedot päätökselle kaikki esillä ennakkoon. Kokouksissa niihin ei ehditä tarpeeksi hyvin perehtyä. Ehdollisia päätösehdotuksia ei pitäisi tuoda kokouksiin lainkaan. Tämä vaatisi ryhtiä ja rotia kokousten puheenjohtajilta. Ja teitenkin vahvaa kokemusta ja luonnetta.
Odotellaan nyt rauhassa valintoja.
Johtokunnan valintapykälän päätösehdotuksen viimeinen lause kuuluu: "Asia käsitellään tässä kokouksessa, mikäli tieto valittavista on tullut kokoukseen mennessä".
Näinkö on todella asiat. Ei oo tietoo enempää kun sillä entisellä viinarokarilla.
Se on melkoista hallintokulttuuria Kiteelläkin. Ei paljoa poikkea tohmajärveläisestä. Kiirettä pitää virkamiehillä, etteivät ehdi kuin ryntäille sylkäistä.
Avoimmuus luottamushenkilöille avautuu kokouksen kuluessa. Jos sittenkään. Luottamushenkilöt päättävät valinnoista, joista eivät ehdi saada mitään käsitystä. On vain päätösehdotus ja sitä on kannatettava tai vastustettava olemattomilla tiedoilla.
Liikelaitoksen johtajan valinta tapahtuu yhtä avoimesti: "Päätösehdotus annetaan kokouksessa".
Saattaa olla, että avoimmuus koetaan eritavalla Kiteellä kuin mitä minä ajattelen. Virkamiehet tuppaavat toimimaan omalla tyylillään. Joskus mutkia oiotaan suoriksi. Niin ei saisi kuitenkaan tapahtua.
Sitä varten on luottamushenkilöt ja kokouksilla puheenjohtajat. Heidän vastuullaan on millaisia päätösehdotuksia ottavat kokousten työjärjestykseen.
Virkamies on vastuussa päätösehdotuksensa lainmukaisuudesta, luottamushenkilö päätöksen sisällöstä kuntalaisille.
Päätösehdotusten tulee olla selkeitä ja taustatiedot päätökselle kaikki esillä ennakkoon. Kokouksissa niihin ei ehditä tarpeeksi hyvin perehtyä. Ehdollisia päätösehdotuksia ei pitäisi tuoda kokouksiin lainkaan. Tämä vaatisi ryhtiä ja rotia kokousten puheenjohtajilta. Ja teitenkin vahvaa kokemusta ja luonnetta.
Odotellaan nyt rauhassa valintoja.
Olin tänään kirkossa
Harva nykyaikana voi sanoa, että olin elinaikäisen ystäväni siunaustilaisuudessa. Minä voin sanoa. Tänään siunattiin haudan lepoon Jorma Tiilikainen.
Jorman tuntenevat lähes kaikki tohmajärveläiset. Jorma eli kotipaikallaan Töröntiellä koko elämänsä. Syntymästä havaan hetkeen, jolloin oli lähdettävä.
Sain olla hänen ystävänsä lapsuudesta tähän päivään. Lähes 74 vuotta.
Siunaus tapahtui ystävien ja läheisten läsnäollessa Jorman kotikirkossa. Siinä, jolle hän oli uskollinen läpi elämänsä. Ilman julistusta, mutta ilman kapinahenkeäkään uskollisena isäinsä uskolle.
Saattoväkeä oli runsaasti. Muistotilaisuus pidettiin Murtoin Metsästysmajalla Jopin rakkainta harrastusta kunnioittanen.
Jokaisen poismenneen muistotilaisuudessa nostetaan edesmenneen elämästä joku erikoinen osuus eletystä elämästä tarkasteluun. Jopin kohdalta se tuli esiin muistopuheista.
Jorma eli elämäänsä ja antoi toisten myös tehdä samoin. Jormalla tuskin oli yhtään sellaista ihmistä tuttavapiirissään, joka muistaisi häntä pahalla.
Kun en tiedä mitä tässä sanoisin, käytän vanhaa sanontaa: "Kepeät mullat sinulle Jorma. Katsele paikkoja valmiiksi. Uskon, että vielä tavataan."
Jorman tuntenevat lähes kaikki tohmajärveläiset. Jorma eli kotipaikallaan Töröntiellä koko elämänsä. Syntymästä havaan hetkeen, jolloin oli lähdettävä.
Sain olla hänen ystävänsä lapsuudesta tähän päivään. Lähes 74 vuotta.
Siunaus tapahtui ystävien ja läheisten läsnäollessa Jorman kotikirkossa. Siinä, jolle hän oli uskollinen läpi elämänsä. Ilman julistusta, mutta ilman kapinahenkeäkään uskollisena isäinsä uskolle.
Saattoväkeä oli runsaasti. Muistotilaisuus pidettiin Murtoin Metsästysmajalla Jopin rakkainta harrastusta kunnioittanen.
Jokaisen poismenneen muistotilaisuudessa nostetaan edesmenneen elämästä joku erikoinen osuus eletystä elämästä tarkasteluun. Jopin kohdalta se tuli esiin muistopuheista.
Jorma eli elämäänsä ja antoi toisten myös tehdä samoin. Jormalla tuskin oli yhtään sellaista ihmistä tuttavapiirissään, joka muistaisi häntä pahalla.
Kun en tiedä mitä tässä sanoisin, käytän vanhaa sanontaa: "Kepeät mullat sinulle Jorma. Katsele paikkoja valmiiksi. Uskon, että vielä tavataan."
keskiviikko 21. tammikuuta 2009
300 tulee täyteen
Niin, tämä on kolmassadas blogiteksti tällä palstalla. Asioita, joista juttuni olen värkännyt, on tietenkin enemmän. Että huh, huh.
Eräs johtava kunnanvirkamies kysyi muutama kuukausi sitten: " Luuletko sinä, että juttujasi joku lukee"?
Mitäpä tuohon muuta osasin vastata kuin, että en luule, vaan tiedän. Sitä en kehdannut sanoa, että näitä luetaan päivittäin. Siitä tiedosta laskurit pitävät huolen. Jos laskuri näyttää nollaa, ei juttujakaan ole tarjolla. Tässä järjestelmässä kysyntä ja tarjonta pysyvät tasapainossa.
Vilkaisin mitä ja mistä asioista olen kirjoittanut. Ykköseksi näyttää nousevan kirjoitukset kunnallisista asioista ja niistä erityisesti sote/helli.
Myönnän kirjoituksieni yksipuolisuuden. Tulevaisuudessa toivottavasti nousee näyttävämmin esiin muitakin asioita.
Sote/Helli on asia, jota ei ole voinut sivuuttaa. Jakaahan se edelleen kuntapäättäjät Keski-Karjalassa kahteen lähes yhtäsuureen ryhmään. Intomielisiin kannattajiin ja lähes samaan innostukseen pyrkiviin vastustajiin.
Miten jakautunevat tavalliset ihmiset sote/hellissä. Ovatko tyytyväisiä Helliin vai tyytymättömiä. Se nähdään aikanaan.
Johtavien kunnallisten virkamiesten kanta Sote/Helliin ei ole jäänyt epäselväksi. Hehän ovat koko systeemin rakentaneet Hellin ympärille. Miksi eivät sitä kannattaisi. Vielä eläkepäiviltä saakka.
Kannatus tuli selväksi myös keskiviikon Koti-Karjalan Jaakko Turusen eläkkeelle jäämishaastattelusta. Ansiokas haastattelu ja ansiokas työura Jaakko Turusella Kiteen kaupungin viekamiehenä.
Sitä minä jäin haastattelusta ihmettelemään, mihin Jaakko Turusen mielipide perustuu, kun hän haastattelussa toteaa sanatarkasti Koti-Karjalaa lainaten:
"On ollut surullista havaita, miten kampittajat ovat yrittäneet kaiken aikaa jarruttaa Hellin etenemistä."
Lukija voi päätellä onko Jaakko Turusen "valitus" oikeutettu, jos vajaaseen kahteen vuoteen on entiset sosiaali- ja terveyspalvelut purettu ja uusi liikelaitos Helli pyörii täysillä, johtavia virkamiehiä ja hallintoa lukuunottamatta.
Minusta maininta "kampittajat" kuvaa enemmän virkamiesten hienohipiäisyyttä kuin asian todellista kulkua. Virkamiehet ovat Keski-Karjalassa päättäjäluokka, joiden toimiin puuttumista ei katsota heidän puoleltaan hyvällä.
Tässäpä 300 sadannen blogin terveiset lukijoille, mutta myös Keski-Karjalan kuntien virkamiehille. Uskon vastaväitteistä huolimatta, että terveiset menevät perille.
Eräs johtava kunnanvirkamies kysyi muutama kuukausi sitten: " Luuletko sinä, että juttujasi joku lukee"?
Mitäpä tuohon muuta osasin vastata kuin, että en luule, vaan tiedän. Sitä en kehdannut sanoa, että näitä luetaan päivittäin. Siitä tiedosta laskurit pitävät huolen. Jos laskuri näyttää nollaa, ei juttujakaan ole tarjolla. Tässä järjestelmässä kysyntä ja tarjonta pysyvät tasapainossa.
Vilkaisin mitä ja mistä asioista olen kirjoittanut. Ykköseksi näyttää nousevan kirjoitukset kunnallisista asioista ja niistä erityisesti sote/helli.
Myönnän kirjoituksieni yksipuolisuuden. Tulevaisuudessa toivottavasti nousee näyttävämmin esiin muitakin asioita.
Sote/Helli on asia, jota ei ole voinut sivuuttaa. Jakaahan se edelleen kuntapäättäjät Keski-Karjalassa kahteen lähes yhtäsuureen ryhmään. Intomielisiin kannattajiin ja lähes samaan innostukseen pyrkiviin vastustajiin.
Miten jakautunevat tavalliset ihmiset sote/hellissä. Ovatko tyytyväisiä Helliin vai tyytymättömiä. Se nähdään aikanaan.
Johtavien kunnallisten virkamiesten kanta Sote/Helliin ei ole jäänyt epäselväksi. Hehän ovat koko systeemin rakentaneet Hellin ympärille. Miksi eivät sitä kannattaisi. Vielä eläkepäiviltä saakka.
Kannatus tuli selväksi myös keskiviikon Koti-Karjalan Jaakko Turusen eläkkeelle jäämishaastattelusta. Ansiokas haastattelu ja ansiokas työura Jaakko Turusella Kiteen kaupungin viekamiehenä.
Sitä minä jäin haastattelusta ihmettelemään, mihin Jaakko Turusen mielipide perustuu, kun hän haastattelussa toteaa sanatarkasti Koti-Karjalaa lainaten:
"On ollut surullista havaita, miten kampittajat ovat yrittäneet kaiken aikaa jarruttaa Hellin etenemistä."
Lukija voi päätellä onko Jaakko Turusen "valitus" oikeutettu, jos vajaaseen kahteen vuoteen on entiset sosiaali- ja terveyspalvelut purettu ja uusi liikelaitos Helli pyörii täysillä, johtavia virkamiehiä ja hallintoa lukuunottamatta.
Minusta maininta "kampittajat" kuvaa enemmän virkamiesten hienohipiäisyyttä kuin asian todellista kulkua. Virkamiehet ovat Keski-Karjalassa päättäjäluokka, joiden toimiin puuttumista ei katsota heidän puoleltaan hyvällä.
Tässäpä 300 sadannen blogin terveiset lukijoille, mutta myös Keski-Karjalan kuntien virkamiehille. Uskon vastaväitteistä huolimatta, että terveiset menevät perille.
Kunnia menee, mutta maine kasvaa
Niin näyttää käyneen Tikkalan kassan baarille.
MTV 3 tekstitv:n tämän päivän sivuilta luin, että Nightwishin keulahahmo Tuomas Holopainen on osakkaana Tohmajärven Tikkalan kylässä sijaitsevassa juottolassa.
Miten juttu on päässyt valtakunnan mediaan ja millä perusteella? Vai että juottola?
Kylä on hiljainen ja hiljaiseksi saattaa jäädäkin, vaikka Kassan baari jonain iltana olisikin auki.
Käsittämätön "uutinen" ja ilmeisesti suhteilla ja pahatahtoen tekstiteeveehen ujutettu.
Nyt pitäisi saada vielä kameraryhmä vilmaamaan vilskettä baarin tietämiltä. Tuskin siinä ihmisiä liikkuisi. Ainakaan iltapimiällä, kun ei juuri päivälläkään.
MTV 3 tekstitv:n tämän päivän sivuilta luin, että Nightwishin keulahahmo Tuomas Holopainen on osakkaana Tohmajärven Tikkalan kylässä sijaitsevassa juottolassa.
Miten juttu on päässyt valtakunnan mediaan ja millä perusteella? Vai että juottola?
Kylä on hiljainen ja hiljaiseksi saattaa jäädäkin, vaikka Kassan baari jonain iltana olisikin auki.
Käsittämätön "uutinen" ja ilmeisesti suhteilla ja pahatahtoen tekstiteeveehen ujutettu.
Nyt pitäisi saada vielä kameraryhmä vilmaamaan vilskettä baarin tietämiltä. Tuskin siinä ihmisiä liikkuisi. Ainakaan iltapimiällä, kun ei juuri päivälläkään.
maanantai 19. tammikuuta 2009
Valittajat vaihtuvat, valtusasiat ei
Vilkaisin www.tohmajarvi.fi sivustolta tänään pidettävän hallituksen kokouksen esityslistaa. Ja kas kummaa. Mihin meikäläisten homma jäi, tilalle löytyy uusia toimijoita.
Kuten tarkkaava bloginlukija kotipalstalta voi muistaa (ja voihan sen lukea vieläkin) demariryhmän puolesta teimme vastaesityksen Airi Turusen valinnasta tilaajajohtajan virkaan. Perustelut vastaesityksessä eivät kohdistuneet Airi Turuseen.
Tämän päivän valtuusto on saanut käsiteltäväkseen entisen kunnanjohtaja Teuvo Korpelaisen oikaisuvaatimuksen samasta asiasta. Osiltaa samoilla perusteilla, mutta ehkä eri painotuksilla.
Jos hallitus näkee asian ok:ksi, tietää se valituksen lähtemistä Kuopion Hallinto-oikeuteen.
Korpelainen vaatii oikaisuvaatimuksessaan hallituksen kumoavan tehdyn päätöksen sekä, että virkajulistetaan auki ja täytetään Tohmajärven kunnan voimassa olevan säännöstön mukaisesti.
Että sillä lailla. Sote/Hellillä näyttää riittävän käyntiinlähtö vaikeuksia. Ei hyvältä näytä. Nyt pitäisi Hellin intomielisten perustajien näyttää, että kiire ei ole este Hellille. Kun siitä varottavassa mielessä aikoinaan puhuttiin erityisesti kunnanjohtaja Olli Riikosen ja silloisen hallituksen puheenjohtaja Tuomo Erosen taholta kiireen epäilijät lähes "tyrmättiin".
Samaiselta esityslistalta luin Ritva Simosen valtuustoaloitteesta tehdyn päätösehdotuksen. Simonen kysyi paljonko Sote/Helli on aiheuttanut Tohmajärven kunnalle tähän mennessä kustannuksia.
Vastauksessa kerrottiin mitä valtiolta on saatu Helli-projektiin rahaa. Vastaamatta jäi paljonko rahaa on kulunut Tohmajärven kunnalta.
Onko tämä sitä läpinäkyvää hallintokulttuuria? Niin läpinäkyvää, ettei numeroita erota.
Kuten tarkkaava bloginlukija kotipalstalta voi muistaa (ja voihan sen lukea vieläkin) demariryhmän puolesta teimme vastaesityksen Airi Turusen valinnasta tilaajajohtajan virkaan. Perustelut vastaesityksessä eivät kohdistuneet Airi Turuseen.
Tämän päivän valtuusto on saanut käsiteltäväkseen entisen kunnanjohtaja Teuvo Korpelaisen oikaisuvaatimuksen samasta asiasta. Osiltaa samoilla perusteilla, mutta ehkä eri painotuksilla.
Jos hallitus näkee asian ok:ksi, tietää se valituksen lähtemistä Kuopion Hallinto-oikeuteen.
Korpelainen vaatii oikaisuvaatimuksessaan hallituksen kumoavan tehdyn päätöksen sekä, että virkajulistetaan auki ja täytetään Tohmajärven kunnan voimassa olevan säännöstön mukaisesti.
Että sillä lailla. Sote/Hellillä näyttää riittävän käyntiinlähtö vaikeuksia. Ei hyvältä näytä. Nyt pitäisi Hellin intomielisten perustajien näyttää, että kiire ei ole este Hellille. Kun siitä varottavassa mielessä aikoinaan puhuttiin erityisesti kunnanjohtaja Olli Riikosen ja silloisen hallituksen puheenjohtaja Tuomo Erosen taholta kiireen epäilijät lähes "tyrmättiin".
Samaiselta esityslistalta luin Ritva Simosen valtuustoaloitteesta tehdyn päätösehdotuksen. Simonen kysyi paljonko Sote/Helli on aiheuttanut Tohmajärven kunnalle tähän mennessä kustannuksia.
Vastauksessa kerrottiin mitä valtiolta on saatu Helli-projektiin rahaa. Vastaamatta jäi paljonko rahaa on kulunut Tohmajärven kunnalta.
Onko tämä sitä läpinäkyvää hallintokulttuuria? Niin läpinäkyvää, ettei numeroita erota.
sunnuntai 18. tammikuuta 2009
Paikallislehtien tehtävä
Olen useasti pohtinut paikallislehtien tehtävää, suhteessa kuntaan ja paikallisiin liikkeisiin ja yrittäjiin. Ongelmallinen se ainakin näyttää olevan, jos päätehtäväksi lehdelle asetataan tiedottaminen. Nimen omaan monipuolinen tiedottaminen, jossa pitäisi huomioida koko toiminta-alue ja lukijakunta.
Lehden ilmestyminen onnistuu vain, jos sen talous on kunnossa. Se taas riippuu siitä onko julkaisijalla riittävästi "louvoa" takataskussa. Vai joudutaanko tekemään kompromissejä lehden linjasta suhteessa lehden sisältöön ja tukitahojen intressien kesken.
Lehden olemassa olo kuitenkin taitaa perustua siihen, onko lehti haluttu luettava. Onko se sellainen, että se vastaa lukijan tarpeita. Se tarkoittaa, että lehti herättää lukijassaan tunteita ja mielipiteitä. Myönteisiä tai kielteisiä.
Paikallislehden lukijat muodustuvat paikallisista lukijoista. Heitä taas on laidasta laitaan. Siinä riittää paikallislehdelle haastetta. Pitää tiedottaa, viihdyttää, ärsyttää, miellyttääkin ja olla tasapuolinen lukijoitaan kohtaan.
Lauantain Koti-Karjalassa oli "Toimittajan kynästä" palstalla alaotsikolla "Malttia palkkapolitiikkaan" Tuomo Flinkmanin ansiokas kirjoitus, jossa hän kiinnitti huomiota tärkeään asiaan. Kunnallisten johtavien virkamiesten palkkoihin.
En tässä puutu asiaan enempää. Totean vain, että Koti-Karjala alkaa mielestäni pikku hiljaa ryhtyä toteuttamaan entistä enemmän sitä tehtävää, joka sille johtavana aluelehtenä kuuluu.
Kunnallisiin asioihin pitää puuttua nyös rohkeasti pääkirjoituksissa sekä antaa mielipidekirjoituksille sijaa kun ne koskettelevat yhteisiä kunnallisia asioita.
Ryppyotsainen kokousselostus on monesti tylsä. Selostukseen liitetty toimittajan mommentti antaa jutulle monesti enemmän sisältöä kuin pelkkä päätös.
Niin kovaa asiaa tuskin Keski-Karjalasta löytyy, ettei sitä voisi käsitellä myös huumorin kautta.
Hyvästä alusta pisteet Tuomo Flinkmanille.
Karjalaisen netti sivut näyttävät vievän mielipiteiden julkaisukanavana asemat paikallislehdiltä. Mielestäni turhaa.
Onko paikallislehdillä varaa menettää lukijoitaan toisen lehden nettisivuille. Minä vaan kysyn. Hyvin toimitettu ja riittävän suuri mielipidepalsta on paikallislehdenkin luetuin osio lehdessä.
Ei pitäisi tästä torahampaasta luopua. Edes poliittisen painostuksen uhalla. Ei politiikka tämän päivän Suomessa pidä yllä yhtäkään lehteä. Lehti pysyy julkaisuna niin kauan kuin se on haluttu luettava.
Lehden ilmestyminen onnistuu vain, jos sen talous on kunnossa. Se taas riippuu siitä onko julkaisijalla riittävästi "louvoa" takataskussa. Vai joudutaanko tekemään kompromissejä lehden linjasta suhteessa lehden sisältöön ja tukitahojen intressien kesken.
Lehden olemassa olo kuitenkin taitaa perustua siihen, onko lehti haluttu luettava. Onko se sellainen, että se vastaa lukijan tarpeita. Se tarkoittaa, että lehti herättää lukijassaan tunteita ja mielipiteitä. Myönteisiä tai kielteisiä.
Paikallislehden lukijat muodustuvat paikallisista lukijoista. Heitä taas on laidasta laitaan. Siinä riittää paikallislehdelle haastetta. Pitää tiedottaa, viihdyttää, ärsyttää, miellyttääkin ja olla tasapuolinen lukijoitaan kohtaan.
Lauantain Koti-Karjalassa oli "Toimittajan kynästä" palstalla alaotsikolla "Malttia palkkapolitiikkaan" Tuomo Flinkmanin ansiokas kirjoitus, jossa hän kiinnitti huomiota tärkeään asiaan. Kunnallisten johtavien virkamiesten palkkoihin.
En tässä puutu asiaan enempää. Totean vain, että Koti-Karjala alkaa mielestäni pikku hiljaa ryhtyä toteuttamaan entistä enemmän sitä tehtävää, joka sille johtavana aluelehtenä kuuluu.
Kunnallisiin asioihin pitää puuttua nyös rohkeasti pääkirjoituksissa sekä antaa mielipidekirjoituksille sijaa kun ne koskettelevat yhteisiä kunnallisia asioita.
Ryppyotsainen kokousselostus on monesti tylsä. Selostukseen liitetty toimittajan mommentti antaa jutulle monesti enemmän sisältöä kuin pelkkä päätös.
Niin kovaa asiaa tuskin Keski-Karjalasta löytyy, ettei sitä voisi käsitellä myös huumorin kautta.
Hyvästä alusta pisteet Tuomo Flinkmanille.
Karjalaisen netti sivut näyttävät vievän mielipiteiden julkaisukanavana asemat paikallislehdiltä. Mielestäni turhaa.
Onko paikallislehdillä varaa menettää lukijoitaan toisen lehden nettisivuille. Minä vaan kysyn. Hyvin toimitettu ja riittävän suuri mielipidepalsta on paikallislehdenkin luetuin osio lehdessä.
Ei pitäisi tästä torahampaasta luopua. Edes poliittisen painostuksen uhalla. Ei politiikka tämän päivän Suomessa pidä yllä yhtäkään lehteä. Lehti pysyy julkaisuna niin kauan kuin se on haluttu luettava.
torstai 15. tammikuuta 2009
Ymmärtämisen vaikeus
Luin paikallismediasta haastattelun, jonka uudet puheenjohtajat Matti Majoinen ja Leena Väistö olivat antaneet valintansa jälkeen.
Jutun pääotsake oli: "Avoimin mielin". Ja alaotsake: "Keskustalaispuheenjohtajat hakevat yhteistyötä ja keskustelua".
Juttu on juttu muiden juttujen joukossa. Eikä siihen kannattaisi puuttua, ellen olisi neljää vuotta istunut kunnanhallituksessa Leena Väistön vastapäätä.
Vähät olivat Leena Väistön keskustelut esim. tekemistäni aloitteista tai vastaesityksistä.Ei hän jostain syystä ilmaissut mielipidettään muuten kuin äänestyksissä. Asian voi tarkistaa hallituksen pöytäkirjoista, jos se nyt ketä kiinnostaa.
Erittäin jaloa jutussa on kohta, jossa Leena Väistö lupaa ehkä antaa anteeksi sukunimikaimalleen tämän valtuustopuheenvuorosta.
* * *
Samassa jutussa uutta valtuuston puheenjohtaja Matti Majoista näyttää kaihertavan allekirjoittamatta jäänyt valtuustoryhmien välinen sopimus. Siinähän piti valtuutettujen sitoutua itsenäiseen kuntaan, etupainotteiseen talouden tasapainottamiseen, Helliin ja ties mihin Ketiäkään unohtamatta.
Rehellisenä miehenä tai poliittisesti kokenemattomuuttaan hän jutussa toteaa sopimuksen kaatuneen nimenomaan henkilökysymyksiin, koska keskustalla oli tavoitteena kuitenkin molemmat puheenjohtajuudet.
Vuokko Väistö ei siis äänimäärästään huolimatta kelvannut keskustalle valtuuston puheenjohtajaksi.
* * *
Samaisen aviisin "Näyttöpäätteen ääressä-palstalla" Arttu Laakkonen pohtii otsikolla "Dynaaminen duo?" Keski-Karjalan sosiaali- ja terveystoimen tulevaisuutta.
Jutussa nousee epäilys lautakunnan onnistumisesta, kun yhteistoimintasopimuksessa on maininta siitä, että jäsenten on pääsääntöisesti oltava valtuutettuja.
Erityistä huolta Laakkonen kantaa siitä, ettei kukaan ehdolla oleva Tohmajärven ehdokas ole valtuuston jäsen. Huolta voi kantaa toimittajakin monesta asiasta. Miksikäs ei tästäkin.
Yhteislautakunta on nimensä mukainen yhteinen muiden Keski-Karjalan kuntien kanssa. Pääsääntöisyys voi toteutua muiden kuntien jäsenten osalta. Ja vaikka ei toteutuisikaan, se ei ole este lautakunnan syntymiselle sellaisena kuin valtuustot sen haluavat muodostaa. (kuntalaki 18§)
* * *
Laakkosen kirjoituksen osio siltä kohtaa, jossa hän epäilee allekirjoittaneen ja Tuomo Erosen sopimista hoitamaan yhteislautakunnan jäsenyyttä muka riitahaluisuuden takia on ennen aikainen. Uskoisin, että turhakin.
Hallituksessa päätösesitykset teki kunnanjohtaja Riikonen. Niitä yleensä kannatti Tumo Eronen. Minä puolestani muutamiin esitin vastaesityksen. Se ei ollut Erosta vastaa, vaan kunnanjohtaja Riikosen päätösesitystä vastaan. Tämä lienee Arttu Laakkoseltakin jäänyt huomaamatta.
Muistini mukaan hallituksenpuheenjohtaja Erosen esityksestä tehtiin kaksi päätöstä neljän vuoden aikana. Toista kannatin ja toiseen tein vastaesityksen. Ensimmäiseen kannatus tuli, kun Riikonen valittiin kunnanjohtajaksi. Vastaesityksen tein, kun Eronen ehdotti vuoden lopulla Riikoselle palkankorotusta. Tämän hävisin äänestyksessä.
Henkilöinä voimme kaikki olla epämiellyttäviä. Tavoistakaan ei ole takuita. Mutta siitä, ettemmekö Erosen kanssa olisi Helliin paneutuneet tuskin tulee vastaväitettä asiaa seuranneilta. Ainakin yhtä hyviä tietopohjalta uskon olevamme, kuin juuri valtuustoon valitut uudet valtuutetut.
Valta valintaan on uusilla kuin vanhoillakin valtuutetuilla. He tekevät valinnat ja siihen on tyytyminen niin minun kuin Erosenkin. Lehti voi "pekuloija". Se on hyvän lehden oikeus ja jopa velvollisuus. Jatka vain Arttu.
Jutun pääotsake oli: "Avoimin mielin". Ja alaotsake: "Keskustalaispuheenjohtajat hakevat yhteistyötä ja keskustelua".
Juttu on juttu muiden juttujen joukossa. Eikä siihen kannattaisi puuttua, ellen olisi neljää vuotta istunut kunnanhallituksessa Leena Väistön vastapäätä.
Vähät olivat Leena Väistön keskustelut esim. tekemistäni aloitteista tai vastaesityksistä.Ei hän jostain syystä ilmaissut mielipidettään muuten kuin äänestyksissä. Asian voi tarkistaa hallituksen pöytäkirjoista, jos se nyt ketä kiinnostaa.
Erittäin jaloa jutussa on kohta, jossa Leena Väistö lupaa ehkä antaa anteeksi sukunimikaimalleen tämän valtuustopuheenvuorosta.
* * *
Samassa jutussa uutta valtuuston puheenjohtaja Matti Majoista näyttää kaihertavan allekirjoittamatta jäänyt valtuustoryhmien välinen sopimus. Siinähän piti valtuutettujen sitoutua itsenäiseen kuntaan, etupainotteiseen talouden tasapainottamiseen, Helliin ja ties mihin Ketiäkään unohtamatta.
Rehellisenä miehenä tai poliittisesti kokenemattomuuttaan hän jutussa toteaa sopimuksen kaatuneen nimenomaan henkilökysymyksiin, koska keskustalla oli tavoitteena kuitenkin molemmat puheenjohtajuudet.
Vuokko Väistö ei siis äänimäärästään huolimatta kelvannut keskustalle valtuuston puheenjohtajaksi.
* * *
Samaisen aviisin "Näyttöpäätteen ääressä-palstalla" Arttu Laakkonen pohtii otsikolla "Dynaaminen duo?" Keski-Karjalan sosiaali- ja terveystoimen tulevaisuutta.
Jutussa nousee epäilys lautakunnan onnistumisesta, kun yhteistoimintasopimuksessa on maininta siitä, että jäsenten on pääsääntöisesti oltava valtuutettuja.
Erityistä huolta Laakkonen kantaa siitä, ettei kukaan ehdolla oleva Tohmajärven ehdokas ole valtuuston jäsen. Huolta voi kantaa toimittajakin monesta asiasta. Miksikäs ei tästäkin.
Yhteislautakunta on nimensä mukainen yhteinen muiden Keski-Karjalan kuntien kanssa. Pääsääntöisyys voi toteutua muiden kuntien jäsenten osalta. Ja vaikka ei toteutuisikaan, se ei ole este lautakunnan syntymiselle sellaisena kuin valtuustot sen haluavat muodostaa. (kuntalaki 18§)
* * *
Laakkosen kirjoituksen osio siltä kohtaa, jossa hän epäilee allekirjoittaneen ja Tuomo Erosen sopimista hoitamaan yhteislautakunnan jäsenyyttä muka riitahaluisuuden takia on ennen aikainen. Uskoisin, että turhakin.
Hallituksessa päätösesitykset teki kunnanjohtaja Riikonen. Niitä yleensä kannatti Tumo Eronen. Minä puolestani muutamiin esitin vastaesityksen. Se ei ollut Erosta vastaa, vaan kunnanjohtaja Riikosen päätösesitystä vastaan. Tämä lienee Arttu Laakkoseltakin jäänyt huomaamatta.
Muistini mukaan hallituksenpuheenjohtaja Erosen esityksestä tehtiin kaksi päätöstä neljän vuoden aikana. Toista kannatin ja toiseen tein vastaesityksen. Ensimmäiseen kannatus tuli, kun Riikonen valittiin kunnanjohtajaksi. Vastaesityksen tein, kun Eronen ehdotti vuoden lopulla Riikoselle palkankorotusta. Tämän hävisin äänestyksessä.
Henkilöinä voimme kaikki olla epämiellyttäviä. Tavoistakaan ei ole takuita. Mutta siitä, ettemmekö Erosen kanssa olisi Helliin paneutuneet tuskin tulee vastaväitettä asiaa seuranneilta. Ainakin yhtä hyviä tietopohjalta uskon olevamme, kuin juuri valtuustoon valitut uudet valtuutetut.
Valta valintaan on uusilla kuin vanhoillakin valtuutetuilla. He tekevät valinnat ja siihen on tyytyminen niin minun kuin Erosenkin. Lehti voi "pekuloija". Se on hyvän lehden oikeus ja jopa velvollisuus. Jatka vain Arttu.
tiistai 13. tammikuuta 2009
Sosiaali- ja terveyslautakunnan tilaajakeskus????
Helli elää, mutta sen voinnista ei vielä tässä vaiheessa voi sanoa mitään. Voi esittää vain kysymyksiä. Kenelle, kun siitäkään en ole saanut selkoa, niin esitän kysymykset tällä kotipalstalla. Tiedän, että kysymykset tätäkin kautta voivat mennä oikeisiin osoitteisiin.
Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosään 4 §:n otsikko on: "Toimialan organisaatio ja tehtäväalueet."
Pykälässä on johdanto-osa ja tehtävä "pallukoita" 7 kpl:ta.
Pykälässä sanotaan, että sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisuudessa toimii TILAAJAKESKUS.
Asiasta kiinnostuneiden ratkaistavaksi jätän selvittää montako henkilöä tilaajakeskukseen kuuluu? Ovatko he virkamiehiä vai luottamushenkilöitä ja mikä porukka tai kuka heidät tilaajakeskukseen valitsee?
Tilaajakeskuksen toimenkuvaa voi arvioida laajaksi. Jos lautakuntaa vertaa valtuustoon, niin tilaajakeskuksen status lähentelee hallituksen asemaa himmelissä.
Kysymyksen esitin siksi ja myönnän täten tyhmyyteni, sillä en löytänyt vastausta enempää yhteistoimintasopimuksesta kuin lautakunnan johtosäännöstäkään.
Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosään 4 §:n otsikko on: "Toimialan organisaatio ja tehtäväalueet."
Pykälässä on johdanto-osa ja tehtävä "pallukoita" 7 kpl:ta.
Pykälässä sanotaan, että sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisuudessa toimii TILAAJAKESKUS.
Asiasta kiinnostuneiden ratkaistavaksi jätän selvittää montako henkilöä tilaajakeskukseen kuuluu? Ovatko he virkamiehiä vai luottamushenkilöitä ja mikä porukka tai kuka heidät tilaajakeskukseen valitsee?
Tilaajakeskuksen toimenkuvaa voi arvioida laajaksi. Jos lautakuntaa vertaa valtuustoon, niin tilaajakeskuksen status lähentelee hallituksen asemaa himmelissä.
Kysymyksen esitin siksi ja myönnän täten tyhmyyteni, sillä en löytänyt vastausta enempää yhteistoimintasopimuksesta kuin lautakunnan johtosäännöstäkään.
maanantai 12. tammikuuta 2009
Kysymys ministerille
Lähetin sanomalehti Karjalaiselle ministeri Paula Risikolle osoitetun kysymyksen. Se oli kokonaisuudessaan seuraava:
Peruspalveluministeri Paula Risikko
"Onko kysymyksessä palvelujen monipuolisuus vai sekavuus, kun ihminen joutuu sairautensa kanssa etsimään palvelut kunnallisista, yksityisistä, kuntayhtymän, liikelaitosten, kunnallisten liikelaitosten tai maakunnallisten keskussairaaloiden keskenään sekavasti hallinnoitujen palvelujen piiristä?"
Lisäksi kysyin tuoko uusi Terveydenhuoltolaki muutosta palvelujen järjestämiseen ja mihin suuntaa?
Karjalaisesta luin ministerin todenneen perus- ja sosiaaliturvajärjestelmämme monimutkaiseksi himmeliksi. Lisäksi seuraava sanatarkka sitaatti Karjalaisesta.
"Palvelujärjestelmä on ehdottomasti selkeytettävä. Ellei tätä tehdä, joudumme palkkaamaan palveluohjaajia. Laki tulee. Toimintoja emme voi lähteä muokkaamaan, jos kenttä on sekaisin.
Otapa tuosta selvää. No, sen kuitenkin, että jotain muutosta on tulossa.
Keski-Karjalaan muutokset tullevat myöhennetyssä aikataulussa. Täällä on rakennettu Sote-himmeli ja sen himmeässä valossa eletään seuraavaan muutokseen asti. Se, milloin muutos tulee, näyttää tällä hetkellä olevan valtiovallan käsissä.
Täällä vannotaan yhden ainoan palvelutuotannon varaan. Nyt se on sote. Muita vaihtoehtoja ei hyväksytä keskusteluun saati selvityksiin.
Odotellaan ministerien lupaamaa uutta Terveydenhuoltolakia. Sotkeeko se palvelut entistä sekavimmiksi vai selkeyttääkö se palvelujen tuotantoa.
Peruspalveluministeri Paula Risikko
"Onko kysymyksessä palvelujen monipuolisuus vai sekavuus, kun ihminen joutuu sairautensa kanssa etsimään palvelut kunnallisista, yksityisistä, kuntayhtymän, liikelaitosten, kunnallisten liikelaitosten tai maakunnallisten keskussairaaloiden keskenään sekavasti hallinnoitujen palvelujen piiristä?"
Lisäksi kysyin tuoko uusi Terveydenhuoltolaki muutosta palvelujen järjestämiseen ja mihin suuntaa?
Karjalaisesta luin ministerin todenneen perus- ja sosiaaliturvajärjestelmämme monimutkaiseksi himmeliksi. Lisäksi seuraava sanatarkka sitaatti Karjalaisesta.
"Palvelujärjestelmä on ehdottomasti selkeytettävä. Ellei tätä tehdä, joudumme palkkaamaan palveluohjaajia. Laki tulee. Toimintoja emme voi lähteä muokkaamaan, jos kenttä on sekaisin.
Otapa tuosta selvää. No, sen kuitenkin, että jotain muutosta on tulossa.
Keski-Karjalaan muutokset tullevat myöhennetyssä aikataulussa. Täällä on rakennettu Sote-himmeli ja sen himmeässä valossa eletään seuraavaan muutokseen asti. Se, milloin muutos tulee, näyttää tällä hetkellä olevan valtiovallan käsissä.
Täällä vannotaan yhden ainoan palvelutuotannon varaan. Nyt se on sote. Muita vaihtoehtoja ei hyväksytä keskusteluun saati selvityksiin.
Odotellaan ministerien lupaamaa uutta Terveydenhuoltolakia. Sotkeeko se palvelut entistä sekavimmiksi vai selkeyttääkö se palvelujen tuotantoa.
Valtuuston ensimmäinen kokous
Hyvin se meni. Puhe ja äänivallan veivät äänestäjät, mutta istumapaikka valtuustosalin periltä löytyi. Ja kirjoitusvalta jäi ainakin toistaiseksi entiselleen.
Henkilövalinnat menivät ennakkotietojen mukaan. Lukuun ottamatta jo ennakkoon sössittyä sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenten valintaa.
Tohmajärven valtuusto joutuu sähläyksen takia, joka johtuu turhasta kiireestä ja harkitsevan ajattelun puutteesta pitämään seuraavan valtuuston kokouksensa jo 26.1.2009., jossa lautakunnan jäsenet valitaan.
Asia kohdassa 6, jossa valittiin valtuuston puheenjohtajisto, nosti entinen meno päätään. Eli puheenvuoroja pyydettiin ohi käsiteltävän asian.
Valtuutettu Matti Kuittinen esitti, että valtuustokauden puolivälissä tarkasteltaisiin myös luottamushenkilöiden osalta mennyttä aikaa ja jos olisi aihetta voitaisiin valintoihin palata.
Kuittinen sanoi, että hänen esityksensä ei tule ryhmäpäätöksenä vaan omana ajatteluna. Valtuutettu Hasunen ehätti jo Kuittista kannattamaan, mutta veti kannatuksensa jo kohta pois.
Demareilta ja Viisikolta ei herunut myöskään Kuittiselle kannatusta. Niistä piireistä todettiin, että asia olisi ollut hyvä tuoda esiin ennakko neuvotteluissa. Puheenvuoroista aisti, että Kuittisen yritys saattoi olla väljä veto tehtyjen henkilövalintojen pehmentämiseksi.
Keskustan Haaranen piti hyvänä Kuittisen esitystä, mutta ei sitä kannattanut. Mikä minussa herätti kysymyksen: Miten voi esitystä pitää hyvänä, mutta ei sitä kuitenkaan esitä kannatuspuheenvuorona? Olen huomannut vastaavia puheenvuoroja aikaisemminkin valtuuston kokouksissa.
Vähän saman tyylisen puheenvuoron piti Viisikon Aarne Laasonen asia kohdassa 11. Yhteislautakunnan jäsenten valinta. (Lautakunnalla on enemmänkin nimiä, joihin toivottavasti jossain vaiheessa vakiinnutaan.)
Hän puhui ryhmäpuheenjohtajansa Antero Nenosen puolesta. Aarne näki Anteron hyvänä ehdokkaana lautakunnan jäseneksi, mutta ei tehnyt esitystä Anteron valitsemiseksi. Kysyn mitä puheenvuoro kokouksessa esitti?
Kunnanhallituksen puheenjohtajaksi valittiin kokouksessa keskustan Leena Väistö.
Valinta tapahtui oman vaatimattoman havaintokynnykseni ulkopuolella. Selvää, tai ainakin takapenkille asti kuuluvaa esitystä hänen valitsemisekseen en kuullut. Enempää kuin suosionosoituksia, joita tällaisessa tapauksessa tavataan antaa.
Leena Väistö asteli vain yht`äkkiä korokkeelle hallituksen puheenjohtajan paikalle. Rohkenen tässä onnitella häntä valinnasta ja toivottaa menestystä tehtävässään. Luulen, että tehtävää riittää.
Henkilövalinnat menivät ennakkotietojen mukaan. Lukuun ottamatta jo ennakkoon sössittyä sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenten valintaa.
Tohmajärven valtuusto joutuu sähläyksen takia, joka johtuu turhasta kiireestä ja harkitsevan ajattelun puutteesta pitämään seuraavan valtuuston kokouksensa jo 26.1.2009., jossa lautakunnan jäsenet valitaan.
Asia kohdassa 6, jossa valittiin valtuuston puheenjohtajisto, nosti entinen meno päätään. Eli puheenvuoroja pyydettiin ohi käsiteltävän asian.
Valtuutettu Matti Kuittinen esitti, että valtuustokauden puolivälissä tarkasteltaisiin myös luottamushenkilöiden osalta mennyttä aikaa ja jos olisi aihetta voitaisiin valintoihin palata.
Kuittinen sanoi, että hänen esityksensä ei tule ryhmäpäätöksenä vaan omana ajatteluna. Valtuutettu Hasunen ehätti jo Kuittista kannattamaan, mutta veti kannatuksensa jo kohta pois.
Demareilta ja Viisikolta ei herunut myöskään Kuittiselle kannatusta. Niistä piireistä todettiin, että asia olisi ollut hyvä tuoda esiin ennakko neuvotteluissa. Puheenvuoroista aisti, että Kuittisen yritys saattoi olla väljä veto tehtyjen henkilövalintojen pehmentämiseksi.
Keskustan Haaranen piti hyvänä Kuittisen esitystä, mutta ei sitä kannattanut. Mikä minussa herätti kysymyksen: Miten voi esitystä pitää hyvänä, mutta ei sitä kuitenkaan esitä kannatuspuheenvuorona? Olen huomannut vastaavia puheenvuoroja aikaisemminkin valtuuston kokouksissa.
Vähän saman tyylisen puheenvuoron piti Viisikon Aarne Laasonen asia kohdassa 11. Yhteislautakunnan jäsenten valinta. (Lautakunnalla on enemmänkin nimiä, joihin toivottavasti jossain vaiheessa vakiinnutaan.)
Hän puhui ryhmäpuheenjohtajansa Antero Nenosen puolesta. Aarne näki Anteron hyvänä ehdokkaana lautakunnan jäseneksi, mutta ei tehnyt esitystä Anteron valitsemiseksi. Kysyn mitä puheenvuoro kokouksessa esitti?
Kunnanhallituksen puheenjohtajaksi valittiin kokouksessa keskustan Leena Väistö.
Valinta tapahtui oman vaatimattoman havaintokynnykseni ulkopuolella. Selvää, tai ainakin takapenkille asti kuuluvaa esitystä hänen valitsemisekseen en kuullut. Enempää kuin suosionosoituksia, joita tällaisessa tapauksessa tavataan antaa.
Leena Väistö asteli vain yht`äkkiä korokkeelle hallituksen puheenjohtajan paikalle. Rohkenen tässä onnitella häntä valinnasta ja toivottaa menestystä tehtävässään. Luulen, että tehtävää riittää.
perjantai 9. tammikuuta 2009
Hyvä, että keskustellaan edes netissä
Jos samat mielipiteet olivat keskusteltu esim. valtuustojen kokouksissa oltaisiin sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä toisessa mallissa. Sellaisessa, joka on ollut kansanvaltainen kunnallisen itsehallinnon ja sitä kautta veronmaksajien kontrollissa.
Jos kaupungin valtuuston puheenjohtaja Kankkunen sanoo, että kuntayhtymän mahdollisuus palveluihin estyi sen takia, ettei Tohmajärvi siihen lähtenyt, herää kysymys mistä tai keltä hän on tietonsa saanut ja milloin.
Ilmoitin hänelle saman asian 19.6.2008., Rääkkylässä pidetyssä "palaverissa", jossa oli osanottajia kaikista Keski-Karjalan kunnista, että kuntayhtymämallia ei ole Tohmajärvellä vastustettu eikä kannatettu, kun sitä ei olla mitenkään kunnassa käsitelty. Tämän tiedon voi tarkistaa kokousmateriaalista.
Samat mielipiteet ja oman kantani asioihin toin myös kaupunginjohtaja Kirsi Hämäläiselle tietoon kahdenkeskisessä palaverissä hänen virkahuoneessaan 2.10.2007.
Kiitoksia vaan hyvästä kahvitarjoilusta. Asioihin mielipiteemme vaihto ei ole mihinkään vaikuttanut. Omat mielipiteeni tuon asianosaisten tietoon etukäteen. Siksi katsoin asialliseksi käydä keskustelut suoraan ja etukäteen myös Kirsi Hämäläisen kanssa. Niin ei leimaudu selkään puukottajaksi.
Mielestäni silloin ja edelleen jokin muu vaihtoehto olisi parempi seutukunnalle kuin sote/helli.
Vanha systeemi, jossa asiat tuodaan tietoon päätettyinä vai uudempi, jossa asiat jo valmistelu vaiheessa ovat keskustelussa , näyttävät molemmat olevan käytössä Keski-Karjalassa.
Kiteellä pantataan luottamushenkilöiden ehdokkuuksia. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Muukkonen ei kerro mitä hän ei tiedä. Tähän kun lisää vielä, ettei kaupunginjohtaja Hämäläinen ehdi lukemaan kokousten esityslistoja, niin tuskinpa mitään tiedotettavaa onkaan. Odotellaan päätöksiä. Jos se on Kiteen tapa, niin kyllä se on kelvattava naapurikuntaankin. Aamen.
Kuntalaki 25 § on kova pykälä. Sitäkin on alettu vilauttelemaan mielipidesivuilla. Sen otsake on: "Kunnanjohtajan irtisanominen tai siirtäminen muihin tehtäviin."
Mitä se on katekismustyyliin selitettynä: Neljäsosa valtuutetuista saa asian vireille. Kaksikolmasosa valtuutetuista voi pykälän saada täytäntöönpantavaksi.
Joku voi sanoa, että eihän tuollaista voi tapahtua. No, ei näillä näkyvin. Henkilökohtaisesti olen saanut kahdet loparit. Siihen riitti yhden henkilön mielipide. Irtisanomisaika oli, mutta ei muuta. Piti etsiä uusi duuni, jotta tarjoilu kotona ruokapöydässä voi jatkua.
Kuntaliitoksissa taattu työpaikka viideksi vuodeksi on ainut laatuista Suomessa. Mutta miten pitkään se voi jatkua? Se olisi huomioitava myös tulevaisuuden kuntamuotoja kehitellessä.
Jos kaupungin valtuuston puheenjohtaja Kankkunen sanoo, että kuntayhtymän mahdollisuus palveluihin estyi sen takia, ettei Tohmajärvi siihen lähtenyt, herää kysymys mistä tai keltä hän on tietonsa saanut ja milloin.
Ilmoitin hänelle saman asian 19.6.2008., Rääkkylässä pidetyssä "palaverissa", jossa oli osanottajia kaikista Keski-Karjalan kunnista, että kuntayhtymämallia ei ole Tohmajärvellä vastustettu eikä kannatettu, kun sitä ei olla mitenkään kunnassa käsitelty. Tämän tiedon voi tarkistaa kokousmateriaalista.
Samat mielipiteet ja oman kantani asioihin toin myös kaupunginjohtaja Kirsi Hämäläiselle tietoon kahdenkeskisessä palaverissä hänen virkahuoneessaan 2.10.2007.
Kiitoksia vaan hyvästä kahvitarjoilusta. Asioihin mielipiteemme vaihto ei ole mihinkään vaikuttanut. Omat mielipiteeni tuon asianosaisten tietoon etukäteen. Siksi katsoin asialliseksi käydä keskustelut suoraan ja etukäteen myös Kirsi Hämäläisen kanssa. Niin ei leimaudu selkään puukottajaksi.
Mielestäni silloin ja edelleen jokin muu vaihtoehto olisi parempi seutukunnalle kuin sote/helli.
Vanha systeemi, jossa asiat tuodaan tietoon päätettyinä vai uudempi, jossa asiat jo valmistelu vaiheessa ovat keskustelussa , näyttävät molemmat olevan käytössä Keski-Karjalassa.
Kiteellä pantataan luottamushenkilöiden ehdokkuuksia. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Muukkonen ei kerro mitä hän ei tiedä. Tähän kun lisää vielä, ettei kaupunginjohtaja Hämäläinen ehdi lukemaan kokousten esityslistoja, niin tuskinpa mitään tiedotettavaa onkaan. Odotellaan päätöksiä. Jos se on Kiteen tapa, niin kyllä se on kelvattava naapurikuntaankin. Aamen.
Kuntalaki 25 § on kova pykälä. Sitäkin on alettu vilauttelemaan mielipidesivuilla. Sen otsake on: "Kunnanjohtajan irtisanominen tai siirtäminen muihin tehtäviin."
Mitä se on katekismustyyliin selitettynä: Neljäsosa valtuutetuista saa asian vireille. Kaksikolmasosa valtuutetuista voi pykälän saada täytäntöönpantavaksi.
Joku voi sanoa, että eihän tuollaista voi tapahtua. No, ei näillä näkyvin. Henkilökohtaisesti olen saanut kahdet loparit. Siihen riitti yhden henkilön mielipide. Irtisanomisaika oli, mutta ei muuta. Piti etsiä uusi duuni, jotta tarjoilu kotona ruokapöydässä voi jatkua.
Kuntaliitoksissa taattu työpaikka viideksi vuodeksi on ainut laatuista Suomessa. Mutta miten pitkään se voi jatkua? Se olisi huomioitava myös tulevaisuuden kuntamuotoja kehitellessä.
keskiviikko 7. tammikuuta 2009
Turhaa itkua menneen perään
Tuomo Eronen "itkee" lehtihaastattelussa menneistä hallitusvuosista turhaan. Jopa siitäkin nimeni mainiten, että olin hallituksessa aktiivinen tekemään vastaesityksiä.
Hän unohtaa tosin mainita, että vastaesitykset olivat kirjallisia ja yleensä lyhyitä muutaman rivin pituisia. Perusteluina olivat suorat viittaukset kuntalakiin.
Vastaesityksen jälkeen tuli yleensä pitemmät puheet, joissa joskus asetettiin järkenikin kyseen alaiseksi. Pyysin sellaisen puheenvuoron jälkeen lausumaa merkittäväksi pöytäkirjaan. Sieltä niitä ei kuitenkaan löydy.
Kirjallinen vastaesitys on siitä hyvä, että sen saa luettavakseen kuka haluaa. Sieltä näkee onko esityksessä järkeä vai ei. En niitä itse arvioi. Enkä yhdy Tuomo Erosen arvioihinkaan.
Kahdentoista vuoden aikana ryhmämme teki hallinto-oikeuteen neljä valitusta. Osa valituksista käsiteltiin ja osa jätettiin tutkimatta.
Valitusten päätarkoitus oli, että ihmiset kiinnittäisivät, niin virkamiehet, luottamushenkilöt kuin tavalliset veronmaksajatkin huomiota menoon, jota kunnassa harjoitettiin.
Tutkitut valitukset ovat tarkoituksensa valittajille täyttäneet. Tutkimatta jääneet valitukset olivat osaltaan tietoisesti tehtyjä "väärään" osoitteeseen. Kun niistä alettiin "ilkkua" on muutama sen jälkeen lähetetty oikeaan osoitteeseen ja odottavat siellä käsittelyään. Niidenkään tarkoitus ei ole sen kummempi kuin kiinnittää kuntalaisten huomio elämän menoon kunnassa.
Otetaan tässä yksi esimerkki, josta voisi valittaa, vaikka asiaa ei ole käsitelty muualla kuin Tohmajärven kunnanhallituksessa, joka tosin onkin tärkeä porras asiaa käsiteltäessä.
Tohmajärven kunnanvaltuuston kokous on 12.01.2009., klo 14,00. Asiakohdassa 11 se valitsee Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunnan. Kunnanhallitus viimeisessä kokouksessa ei saanut asiasta päätösehdotusta tehdyksi. Muilta kunnilta ei ollut tullut ehdokaslistaa lautakunnan jäsenistä. Voiko valtuustolle esittää päätösehdotusta tällaisessa tapauksessa muut kuin hallitus? Minä vaan kysyn.
Kiteen kaupunginvaltuuston kokous on niin ikään 12.01.2009., mutta vasta klo 16,00. Asiakohdassa18 se valitsee lautakuntaan Kiteen ehdokkaat, joista Tohmajärvi on ilmeisesti Kiteen puolesta päättänyt jo muuta tunti sitten.
Eikä tässä vielä kaikki.
Rääkkylän kunnanvaltuuston kokous on myös 12.01.2009., klo 18,30. Siellä päätetään myös ketkä ovat Rääkkylän luottamushenkilöt kyseiseen lautakuntaan, joista Tohmajärvi valtuuston esityslistan mukaan on päättänyt jo iltapäivällä.
Tällaisia ne valituksen alaiset kysymykset yleensä ovat olleet. Ja tulevat ilmeisesti olemaan tulevaisuudessakin. Muotovirheitä, jotka ovat turhia. Kokemattomuus tai hallintomenettelystä piittaamattomuus näitä synnyttää.
Valtuusto voi tehdä miten "tyhmiä" päätöksiä hyvänsä. Niistä ei juuri valittaa kannata sen tähden, että niihin tulisi muutoksia. Jos tulee niin muotoseikan korjauksen jälkeen voi tehdä samanlaisen päätöksen, joka jää voimaan. Kyllä tämä on ollut valittajien tiedossa.
Virkamiehen ja kunnanhallituksen osa on toinen. Päätösten esittely ja toimeenpano edellyttää monesti hyvinkin tarkkaa toimintaa. Liian tarkaksi se ei Tohmajärvelläkään ole päässyt menemään. Vastaesityksistäni huolimatta.
Ja lopuksi tiedoksi lukijoille. Yhtään päätöstä ei Tohmajärvellä olla tehty Keskustan tahdon vastaisesti. Siitä on pitänyt huolen keskustan yksinkertainen enemmistö.
Hän unohtaa tosin mainita, että vastaesitykset olivat kirjallisia ja yleensä lyhyitä muutaman rivin pituisia. Perusteluina olivat suorat viittaukset kuntalakiin.
Vastaesityksen jälkeen tuli yleensä pitemmät puheet, joissa joskus asetettiin järkenikin kyseen alaiseksi. Pyysin sellaisen puheenvuoron jälkeen lausumaa merkittäväksi pöytäkirjaan. Sieltä niitä ei kuitenkaan löydy.
Kirjallinen vastaesitys on siitä hyvä, että sen saa luettavakseen kuka haluaa. Sieltä näkee onko esityksessä järkeä vai ei. En niitä itse arvioi. Enkä yhdy Tuomo Erosen arvioihinkaan.
Kahdentoista vuoden aikana ryhmämme teki hallinto-oikeuteen neljä valitusta. Osa valituksista käsiteltiin ja osa jätettiin tutkimatta.
Valitusten päätarkoitus oli, että ihmiset kiinnittäisivät, niin virkamiehet, luottamushenkilöt kuin tavalliset veronmaksajatkin huomiota menoon, jota kunnassa harjoitettiin.
Tutkitut valitukset ovat tarkoituksensa valittajille täyttäneet. Tutkimatta jääneet valitukset olivat osaltaan tietoisesti tehtyjä "väärään" osoitteeseen. Kun niistä alettiin "ilkkua" on muutama sen jälkeen lähetetty oikeaan osoitteeseen ja odottavat siellä käsittelyään. Niidenkään tarkoitus ei ole sen kummempi kuin kiinnittää kuntalaisten huomio elämän menoon kunnassa.
Otetaan tässä yksi esimerkki, josta voisi valittaa, vaikka asiaa ei ole käsitelty muualla kuin Tohmajärven kunnanhallituksessa, joka tosin onkin tärkeä porras asiaa käsiteltäessä.
Tohmajärven kunnanvaltuuston kokous on 12.01.2009., klo 14,00. Asiakohdassa 11 se valitsee Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunnan. Kunnanhallitus viimeisessä kokouksessa ei saanut asiasta päätösehdotusta tehdyksi. Muilta kunnilta ei ollut tullut ehdokaslistaa lautakunnan jäsenistä. Voiko valtuustolle esittää päätösehdotusta tällaisessa tapauksessa muut kuin hallitus? Minä vaan kysyn.
Kiteen kaupunginvaltuuston kokous on niin ikään 12.01.2009., mutta vasta klo 16,00. Asiakohdassa18 se valitsee lautakuntaan Kiteen ehdokkaat, joista Tohmajärvi on ilmeisesti Kiteen puolesta päättänyt jo muuta tunti sitten.
Eikä tässä vielä kaikki.
Rääkkylän kunnanvaltuuston kokous on myös 12.01.2009., klo 18,30. Siellä päätetään myös ketkä ovat Rääkkylän luottamushenkilöt kyseiseen lautakuntaan, joista Tohmajärvi valtuuston esityslistan mukaan on päättänyt jo iltapäivällä.
Tällaisia ne valituksen alaiset kysymykset yleensä ovat olleet. Ja tulevat ilmeisesti olemaan tulevaisuudessakin. Muotovirheitä, jotka ovat turhia. Kokemattomuus tai hallintomenettelystä piittaamattomuus näitä synnyttää.
Valtuusto voi tehdä miten "tyhmiä" päätöksiä hyvänsä. Niistä ei juuri valittaa kannata sen tähden, että niihin tulisi muutoksia. Jos tulee niin muotoseikan korjauksen jälkeen voi tehdä samanlaisen päätöksen, joka jää voimaan. Kyllä tämä on ollut valittajien tiedossa.
Virkamiehen ja kunnanhallituksen osa on toinen. Päätösten esittely ja toimeenpano edellyttää monesti hyvinkin tarkkaa toimintaa. Liian tarkaksi se ei Tohmajärvelläkään ole päässyt menemään. Vastaesityksistäni huolimatta.
Ja lopuksi tiedoksi lukijoille. Yhtään päätöstä ei Tohmajärvellä olla tehty Keskustan tahdon vastaisesti. Siitä on pitänyt huolen keskustan yksinkertainen enemmistö.
tiistai 6. tammikuuta 2009
Oliko viimeinen hallituksen kokous?
"Tunnin kokous eikä yhtään äänestystä Tohmajärvellä", otsikoi sanomalehti Karjalainen eilistä hallituksen kokousta.
Puoleenkin tuntiin olisivat asiat tulleet käsitellyksi, ellei keskustan "käskytysjärjestelmä" olisi yskinyt kokouksen aikana parissa pykälässä. Luottamushenkilöpaikat Tohmajärvellä on perinteisesti jaettu suhteellisen vaalitavan mukaan. Niin nytkin.
Keskustelua syntyi kolmijäsenisen tarkastuslautakunnan keskustan edustajan henkilöstä. Puolueiden keskeisellä sopimuksella oli puheenjohtajan paikka annettu "viisikon" Aarne Laasoselle. Jäsenpaikka oli sovittu demareiden Marja Sormuselle. Keskustan paikalle oli ehdolla Raili Ahlgvist, joka ei ole valtuuston jäsen niin kuin ei Marja Sormunenkaan.
Tarkastuslautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan on kuntalain mukaan oltava valtuuston jäseniä. Keskustan tulisi siis vaihtaa ehdokkaansa valtuutettuun.
Keskustasta ehdotettiin paikalle Juha Varosta, jota minä jo ehdin kannattaakin. "Sähläyksen" jälkeen asia jätettiin keskustan osalta myöhemmän päätöksen varaan.
Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenet vuosille 2009 - 2012 jäivät hallitukselta esittelemättä 12.1.2009 kokoontuvalle valtuustolle.
Kiteen, Rääkkylän ja Kesälahden ehdokkaita ei oltu vielä valittu tai ilmoitettu Tohmajärvelle. Asia piti jättää siltä osin "odottamaan." Ilmaisu on omani.
Tohmajärven ehdokkaat olivat suhteellisen vaalitavan perusteella varsinaisiksi jäseniksi:
Tuomo Eronen, Saila Partanen ja allekirjoittanut Veijo Tuunanen.
Varajäseniksi olivat samassa järjestyksessä ehdolla: Matti Majoinen, Reino Löppönen ja Lauri Heinonen.
Jotta lukijalle jäisi pohdittavaa, tulkoon tietoon, että varsinaiset ehdokasjäsenet eivät ole valtuuston jäseniä, mutta varajäsenet kaikki.
Keski-Karjalan kuntien yhteistoimintasopimus hyväksyy Tohmajärven ehdokasasettelun muilta osin kuin, että Saila Partasen henkilökohtaiseksi varajäseneksi tulisi vaihtaa naishenkilö.
Mutta, mutta asia ei oltu keskustan piirissä pohdittu. Oliko sopimus tältä osin edes tuttu. Asia jäi myöhemmän päätöksen varaan. Omana mielipiteenäni näin "käskytysjärjestelmän" yskimisen.
Mitä ja millaisia ehdokkaita muista kunnista tulee, jäädään odottamaan. Lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan on oltava sopimuksen mukaan valtuutettuja. Sopimus ei määrää mistä kunnasta he ovat.
Jos Tohmajärven keskusta ei halua puheenjohtajaa tai varapuheenjohtajaa piiristään, niin se osoittaa mielestäni tiettyä avarakatsoisuutta muita sopijakuntia kohtaan. Tohmajärven kunnanvaltuusto valitsee lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.
Vihon viimeisen ongelman mielestäni aiheuttaa se mahdoton kiire. jota tätäkin asiaa eteen päin viedessä joudutaan harrastamaan. Mielestäni turhaan.
Yritin hallituksessa pyytää aikalisää jo ilmenneiden keskeneräisten asioiden johdosta. Kunnan hallintosäännössä vai mistä parakraafista lienen saanut päähäni, että hallitukselle tekee päätösehdotukset kunnanjohtaja ja hallitus käsittelee ne ja esittää sitten edelleen valtuuston päätettäviksi.
Jos järjestelmästä poiketaan tehdään taas yksi muotovirhe lisää ja tie avautuu valituksille. Turhaan. Muotovirheitä soten kanssa on tehty mielestäni jo tarpeeksi. Yhtään lisää ei tarvita.
Puoleenkin tuntiin olisivat asiat tulleet käsitellyksi, ellei keskustan "käskytysjärjestelmä" olisi yskinyt kokouksen aikana parissa pykälässä. Luottamushenkilöpaikat Tohmajärvellä on perinteisesti jaettu suhteellisen vaalitavan mukaan. Niin nytkin.
Keskustelua syntyi kolmijäsenisen tarkastuslautakunnan keskustan edustajan henkilöstä. Puolueiden keskeisellä sopimuksella oli puheenjohtajan paikka annettu "viisikon" Aarne Laasoselle. Jäsenpaikka oli sovittu demareiden Marja Sormuselle. Keskustan paikalle oli ehdolla Raili Ahlgvist, joka ei ole valtuuston jäsen niin kuin ei Marja Sormunenkaan.
Tarkastuslautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan on kuntalain mukaan oltava valtuuston jäseniä. Keskustan tulisi siis vaihtaa ehdokkaansa valtuutettuun.
Keskustasta ehdotettiin paikalle Juha Varosta, jota minä jo ehdin kannattaakin. "Sähläyksen" jälkeen asia jätettiin keskustan osalta myöhemmän päätöksen varaan.
Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenet vuosille 2009 - 2012 jäivät hallitukselta esittelemättä 12.1.2009 kokoontuvalle valtuustolle.
Kiteen, Rääkkylän ja Kesälahden ehdokkaita ei oltu vielä valittu tai ilmoitettu Tohmajärvelle. Asia piti jättää siltä osin "odottamaan." Ilmaisu on omani.
Tohmajärven ehdokkaat olivat suhteellisen vaalitavan perusteella varsinaisiksi jäseniksi:
Tuomo Eronen, Saila Partanen ja allekirjoittanut Veijo Tuunanen.
Varajäseniksi olivat samassa järjestyksessä ehdolla: Matti Majoinen, Reino Löppönen ja Lauri Heinonen.
Jotta lukijalle jäisi pohdittavaa, tulkoon tietoon, että varsinaiset ehdokasjäsenet eivät ole valtuuston jäseniä, mutta varajäsenet kaikki.
Keski-Karjalan kuntien yhteistoimintasopimus hyväksyy Tohmajärven ehdokasasettelun muilta osin kuin, että Saila Partasen henkilökohtaiseksi varajäseneksi tulisi vaihtaa naishenkilö.
Mutta, mutta asia ei oltu keskustan piirissä pohdittu. Oliko sopimus tältä osin edes tuttu. Asia jäi myöhemmän päätöksen varaan. Omana mielipiteenäni näin "käskytysjärjestelmän" yskimisen.
Mitä ja millaisia ehdokkaita muista kunnista tulee, jäädään odottamaan. Lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan on oltava sopimuksen mukaan valtuutettuja. Sopimus ei määrää mistä kunnasta he ovat.
Jos Tohmajärven keskusta ei halua puheenjohtajaa tai varapuheenjohtajaa piiristään, niin se osoittaa mielestäni tiettyä avarakatsoisuutta muita sopijakuntia kohtaan. Tohmajärven kunnanvaltuusto valitsee lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.
Vihon viimeisen ongelman mielestäni aiheuttaa se mahdoton kiire. jota tätäkin asiaa eteen päin viedessä joudutaan harrastamaan. Mielestäni turhaan.
Yritin hallituksessa pyytää aikalisää jo ilmenneiden keskeneräisten asioiden johdosta. Kunnan hallintosäännössä vai mistä parakraafista lienen saanut päähäni, että hallitukselle tekee päätösehdotukset kunnanjohtaja ja hallitus käsittelee ne ja esittää sitten edelleen valtuuston päätettäviksi.
Jos järjestelmästä poiketaan tehdään taas yksi muotovirhe lisää ja tie avautuu valituksille. Turhaan. Muotovirheitä soten kanssa on tehty mielestäni jo tarpeeksi. Yhtään lisää ei tarvita.
lauantai 3. tammikuuta 2009
Sukset ristissä jo lähtöviivalla
Nyt elämölö Hellin kulmilla alkaa. Tohmajärvelle nimitetty tilaajajohtaja Airi Turunen (5500 euroa/kk) hakee kahden päivän kunniakkaan palvelun jälkeen liikelaitos Hellin johtajan paikkaa.
Samaan aikaan, jos olen oikein ymmärtänyt sen, mikä minulle on kerrottu ja projektipapereista lukenut projektipäällikkönä jatkaa 10kk Arja Pöntinen-Heinonen (5400 euroa/kk), jolle ennakkopaikkajaossa oli suunniteltu Hellin johtajan pesti.
No, eihän se ole ensimmäinen kerta, että suunnitelmat muuttuvat tai karkaavat käsistä.
Nyt pitäisi kysyä kunnanjohtaja Olli Riikoselta ja Tuomo Eroselta vaikuttaako johtajapaikkojen ja koko Helli-projektin kulkuun se tulenpalava kiire, jota he viimeiseen asti puolustivat Hellille elin tärkeänä.
Ollaanko nyt hallitsemattomassa tilanteessa, jos Hellillä ei ole johtajaa eikä johtokuntaa. Vanhat kunnalliset sosiaalilautakunnat ja kuntayhtymä ovat lakkautetut. Lääkärit kantavat ammatillisen virkavastuun tehtävistään, mutta kuka kantaa ns. poliittisen vastuun, jos sellaista Keski-Karjalassa enää onkaan.
Karjalaisen nettimielipidepalstalla on alkanut keskustelu Airi Turusen nopeasta urasuunnittelun muutoksesta. Yhdeksi syyksi on esitetty, ettei tarpeeksi viksuja henkilöitä tule perustettavaan yhteislautakuntaan.
Niinkö se menee, että virkamiehet jo valitsevat luottamushenkilöt? Jos ei mieleisiään saa, virkahenkilö hakee paremmin palkattua paikkaa. Tuskin tästä nyt on kysymys. Nimettömiä mielipiteitä ei minunkaan pitäisi lähteä "pekuloimaan".
Totta on, että minäkin olen ehdolla kyseiseen "viisasten" lautakuntaan. Yhtä totta on, ettei minua tyhmempää siitä porukasta, joka minut ehdolle asetti, löytynyt. Minäkin kieltäydyin ehdokkuudesta muutaman kerran, mutta kun meikäläistä muutaman kerran pyytää, niin mukaanhan lähden uimataidottomana vaikka Atlantin yli uintiin.
Todennäköistä on, että sote/hellissä on huono alku. Minulle se ei tietenkään tule yllätyksenä. Sen voi lukija tarkistaa niistä blogin vajaasta 300 kirjoituksesta, joita asiasta olen väsännyt. Samoin kuin niistä lukuisista vastaesityksistä, joissa olen ollut mukana niin hallituksessa kuin valtuustossakin ryhmäni yhtenä jäsenenä.
Helli on saatava nyt toimimaan. Toinen juttu on kokonaan mitä ajatuksia sen jälkeen on hyvä lähteä eteenpäin viemään.
Sairaat, vanhukset ja lapset eivät saa kärsiä virkamiesten ja luottamushenkilöiden sekoilusta.
Samaan aikaan, jos olen oikein ymmärtänyt sen, mikä minulle on kerrottu ja projektipapereista lukenut projektipäällikkönä jatkaa 10kk Arja Pöntinen-Heinonen (5400 euroa/kk), jolle ennakkopaikkajaossa oli suunniteltu Hellin johtajan pesti.
No, eihän se ole ensimmäinen kerta, että suunnitelmat muuttuvat tai karkaavat käsistä.
Nyt pitäisi kysyä kunnanjohtaja Olli Riikoselta ja Tuomo Eroselta vaikuttaako johtajapaikkojen ja koko Helli-projektin kulkuun se tulenpalava kiire, jota he viimeiseen asti puolustivat Hellille elin tärkeänä.
Ollaanko nyt hallitsemattomassa tilanteessa, jos Hellillä ei ole johtajaa eikä johtokuntaa. Vanhat kunnalliset sosiaalilautakunnat ja kuntayhtymä ovat lakkautetut. Lääkärit kantavat ammatillisen virkavastuun tehtävistään, mutta kuka kantaa ns. poliittisen vastuun, jos sellaista Keski-Karjalassa enää onkaan.
Karjalaisen nettimielipidepalstalla on alkanut keskustelu Airi Turusen nopeasta urasuunnittelun muutoksesta. Yhdeksi syyksi on esitetty, ettei tarpeeksi viksuja henkilöitä tule perustettavaan yhteislautakuntaan.
Niinkö se menee, että virkamiehet jo valitsevat luottamushenkilöt? Jos ei mieleisiään saa, virkahenkilö hakee paremmin palkattua paikkaa. Tuskin tästä nyt on kysymys. Nimettömiä mielipiteitä ei minunkaan pitäisi lähteä "pekuloimaan".
Totta on, että minäkin olen ehdolla kyseiseen "viisasten" lautakuntaan. Yhtä totta on, ettei minua tyhmempää siitä porukasta, joka minut ehdolle asetti, löytynyt. Minäkin kieltäydyin ehdokkuudesta muutaman kerran, mutta kun meikäläistä muutaman kerran pyytää, niin mukaanhan lähden uimataidottomana vaikka Atlantin yli uintiin.
Todennäköistä on, että sote/hellissä on huono alku. Minulle se ei tietenkään tule yllätyksenä. Sen voi lukija tarkistaa niistä blogin vajaasta 300 kirjoituksesta, joita asiasta olen väsännyt. Samoin kuin niistä lukuisista vastaesityksistä, joissa olen ollut mukana niin hallituksessa kuin valtuustossakin ryhmäni yhtenä jäsenenä.
Helli on saatava nyt toimimaan. Toinen juttu on kokonaan mitä ajatuksia sen jälkeen on hyvä lähteä eteenpäin viemään.
Sairaat, vanhukset ja lapset eivät saa kärsiä virkamiesten ja luottamushenkilöiden sekoilusta.
perjantai 2. tammikuuta 2009
Kysymykset herättävät kysymyksiä
Kunnanhallituksen jäsenenä minulla on enää yksi kokous "lusittavana."
Edellisestä kokouksesta jäi muutamia kysymyksiä vastauksia vaille.
Miksi kunnanvaltuuston edellisen kokouksen pöytäkirja piti tuoda täytäntöönpantavaksi viikossa, vaikka sitä eivät olleet pöytäkirjantarkastajat tarkastaneet eivätkä allekirjoituksellaan todistaneet?
Äänestystulos 5 hyväksymisen puolesta ja 3 myöhemmän käsittelyn puolesta ei anna kovin hyvää kuvaa hallinnosta, jossa muotoseikkoja ja lakia kovin paljon kunnioitetaan.
Miksi sosiaali- ja terveystoimen tilaajajohtajan viran täyttämiseen käytettiin menettelyä, jota en löydä Tohmajärven hallinto-organisaatiosta, en Keski-Karjalan kuntien sosiaali- ja terveystoimen yhteistoimintasopimuksesta enkä mistään muualtakaan.
Molemmat edellä mainitut olisivat olleet, kunhan yhtä olisi käytetty, sopivia. Nyt tehtiin sillisalaatti siirtonimitysvirantäyttö, josta voi halutessaan valittaa, jos tuntee etujaan loukatun.
Viransiirtoon kuuluvat valmistelijat ovat ainakin siltä osin arveluttavia, kun niissä mainitaan yhtenä osallisena viran saanut. Miten palkan määrään on päästy ja ketkä ovat olleet siihen vaikuttamassa. Se ei kokouksessa selvinnyt esityksessä eikä puheissa.
Sama menettely ristiriita toteutui myös hallinto- ja kehittämispäällikön viran täytössä. Hyvällä poikkeuksella kuitenkin, että siinä noudatettiin yhteistoimintasopimuksen 4:ttä kohtaa, jossa määärytyvät viran siirron ehdot ja palkkaus aivan oikein.
Miksi sama menettely näiltä osin ei sopinut tilaajajohtajan kohdalla? Ollaanko jakamassa virkamiehiä vuohiin ja lampaisiin? Vai joko he ovat jaetut?
Yllä olevat menettelyt ovat aiheuttamassa turhaa painolastia tuleville virkamiehille, joita he itse eivät välttämättä ole olleet aiheuttamassa.
Ihmetyttää tohmajärveläinen hallinto. Se aiheuttaa jatkuvaa kitkaa kurvan oikomisillaan ja loputtomilla äänestyksillä.
Ihmettelyä aiheuttaa myös se, että vähän väliä lehdistä on saanut lukea milloin mistäkin "uudistuksesta", jotka olisi luullut kuulevan muualtakin, kun kunnanhallituksen jäsenenä olen ollut valveilla kokouksissa.
Viime kuun lopulla luin Karjalaisesta, että Keski-Karjalan projektipäällikölle on saatu jatkopesti 31.10.2009 asti.
Sote-projektit loppui viime vuoden loppuun, ja Sote/Helli alkoi 2009 alusta. Mitä projektia nyt vedetään lähes vuosilisää? Rahhoo näkyy menevän 5400 euroa kuussa.
Rahaa näyttää löytyvän silloin kun sitä täällä päin Suomea tarvitaan viranhoitajille sun muille päälliköille.
Meillä nostetaan Tohmajärvelläkin kunnanjohtajalle palkkaa, kun muualla pohditaan kunnan kulujen kattamiseksi lomautuksia.
Esa A. Luukkainen näyttää tehneen lehtitiedon mukaan kantelun oikeuskanslerille tohmajärveläisestä hallinnon käytöstä.
Se on kovaa peliä, mutta ymmärrettävää. Ei kantelu loppujen lopuksi sen kummempaa ole kuin kysyä onko äänestyspäätös pätevämpi kuin mitä laki sanoo samasta asiasta.
Oikeusvaltiossa ovat oikeusoppineet, jotka ratkovat kiista asioita.
Tai voiko kunta tehdä ostoksia ilman, että hankintaan on määrärahaa ja valtuuksia ostopäätösten tekoon. Tästähän Luukkainen ilmeisesti kysyi.
Jos kysyi, niin minä kysyisin vielä onko mahdollista kyseiset ostot suorittaa niin, että ne keskeisten sopimusten vastaisesti luovutetaan pois kunnalta.
Liikenteessä noudatetaan liikennesääntöjä ja hyviä tapoja. Jos ei noudateta poliisisetä ojentaa rikkojaa. Jos kunnassa tehdään rikkeitä, löytyy siihenkin opastukseen tahdinlyöjiä. Niitä kantelijat kyselevät.
Hyvinhän tämä vuosi alkoi. Samaa hyvää jatkoa toivon lukijallekin.
Edellisestä kokouksesta jäi muutamia kysymyksiä vastauksia vaille.
Miksi kunnanvaltuuston edellisen kokouksen pöytäkirja piti tuoda täytäntöönpantavaksi viikossa, vaikka sitä eivät olleet pöytäkirjantarkastajat tarkastaneet eivätkä allekirjoituksellaan todistaneet?
Äänestystulos 5 hyväksymisen puolesta ja 3 myöhemmän käsittelyn puolesta ei anna kovin hyvää kuvaa hallinnosta, jossa muotoseikkoja ja lakia kovin paljon kunnioitetaan.
Miksi sosiaali- ja terveystoimen tilaajajohtajan viran täyttämiseen käytettiin menettelyä, jota en löydä Tohmajärven hallinto-organisaatiosta, en Keski-Karjalan kuntien sosiaali- ja terveystoimen yhteistoimintasopimuksesta enkä mistään muualtakaan.
Molemmat edellä mainitut olisivat olleet, kunhan yhtä olisi käytetty, sopivia. Nyt tehtiin sillisalaatti siirtonimitysvirantäyttö, josta voi halutessaan valittaa, jos tuntee etujaan loukatun.
Viransiirtoon kuuluvat valmistelijat ovat ainakin siltä osin arveluttavia, kun niissä mainitaan yhtenä osallisena viran saanut. Miten palkan määrään on päästy ja ketkä ovat olleet siihen vaikuttamassa. Se ei kokouksessa selvinnyt esityksessä eikä puheissa.
Sama menettely ristiriita toteutui myös hallinto- ja kehittämispäällikön viran täytössä. Hyvällä poikkeuksella kuitenkin, että siinä noudatettiin yhteistoimintasopimuksen 4:ttä kohtaa, jossa määärytyvät viran siirron ehdot ja palkkaus aivan oikein.
Miksi sama menettely näiltä osin ei sopinut tilaajajohtajan kohdalla? Ollaanko jakamassa virkamiehiä vuohiin ja lampaisiin? Vai joko he ovat jaetut?
Yllä olevat menettelyt ovat aiheuttamassa turhaa painolastia tuleville virkamiehille, joita he itse eivät välttämättä ole olleet aiheuttamassa.
Ihmetyttää tohmajärveläinen hallinto. Se aiheuttaa jatkuvaa kitkaa kurvan oikomisillaan ja loputtomilla äänestyksillä.
Ihmettelyä aiheuttaa myös se, että vähän väliä lehdistä on saanut lukea milloin mistäkin "uudistuksesta", jotka olisi luullut kuulevan muualtakin, kun kunnanhallituksen jäsenenä olen ollut valveilla kokouksissa.
Viime kuun lopulla luin Karjalaisesta, että Keski-Karjalan projektipäällikölle on saatu jatkopesti 31.10.2009 asti.
Sote-projektit loppui viime vuoden loppuun, ja Sote/Helli alkoi 2009 alusta. Mitä projektia nyt vedetään lähes vuosilisää? Rahhoo näkyy menevän 5400 euroa kuussa.
Rahaa näyttää löytyvän silloin kun sitä täällä päin Suomea tarvitaan viranhoitajille sun muille päälliköille.
Meillä nostetaan Tohmajärvelläkin kunnanjohtajalle palkkaa, kun muualla pohditaan kunnan kulujen kattamiseksi lomautuksia.
Esa A. Luukkainen näyttää tehneen lehtitiedon mukaan kantelun oikeuskanslerille tohmajärveläisestä hallinnon käytöstä.
Se on kovaa peliä, mutta ymmärrettävää. Ei kantelu loppujen lopuksi sen kummempaa ole kuin kysyä onko äänestyspäätös pätevämpi kuin mitä laki sanoo samasta asiasta.
Oikeusvaltiossa ovat oikeusoppineet, jotka ratkovat kiista asioita.
Tai voiko kunta tehdä ostoksia ilman, että hankintaan on määrärahaa ja valtuuksia ostopäätösten tekoon. Tästähän Luukkainen ilmeisesti kysyi.
Jos kysyi, niin minä kysyisin vielä onko mahdollista kyseiset ostot suorittaa niin, että ne keskeisten sopimusten vastaisesti luovutetaan pois kunnalta.
Liikenteessä noudatetaan liikennesääntöjä ja hyviä tapoja. Jos ei noudateta poliisisetä ojentaa rikkojaa. Jos kunnassa tehdään rikkeitä, löytyy siihenkin opastukseen tahdinlyöjiä. Niitä kantelijat kyselevät.
Hyvinhän tämä vuosi alkoi. Samaa hyvää jatkoa toivon lukijallekin.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)