torstai 30. joulukuuta 2010

Hyvä esimerkki huonosta asiain hoidosta.

Ensin tehtiin Paras-laki. Noin niinkuin kokeeksi. Sitten innostuivat kuntien johtajat. He kutsuivat konsulentit töihin. Nämä rakensivat himmelin ja veivät rahat. Todettiin, että vähemmät palvelut maksavat enemmän ja ovat osaltaan kaukana tai olemattomissa.
Syntyi kuntalaisten keskuudessa tyytymättömyyttä. Mielenosoituksia ja kerättiin nimilistoja.
Rääkkyläläiset päättivät ottaa ohjat omiin käsiin. Tämä ei miellyttänyt Helliin kiintyneitä. Eikä Mediradix Oy:tä. Se teki valituksen markkinaoikeuteen.
Lukijan on syytä huomata, että edelleen on kysymys hallinnollisista asioista ja niiden oikeellisuudesta. Eli samasta, josta on osattu kiistellä omalla porukalla koko Hellin olemassa olo ajan. Nyt lusikkansa soppaan lyö mielestäni ulkopuolinen Mediradix. Ulkopuolinen siksi, etten ainakaan minä ole nähnyt kyseistä virmaa täällä päin toimivan.
Kyseinen Mediradix Oy ei näytä siis olevan huolissaan seutukunnan sosiaali- ja terveyspalveluista. Niiden tuottamisesta taas Rääkkylä on ollut huolissaan ja tällä perusteella on ratkaisunsa tehnyt.
Onko markkinaoikeus oikea paikka arvioimaan sosiaali- ja terveystoimen tilaa ja tarvetta Rääkkylässä. Sillä perusteellahan pitäisi ratkaisuja ensi sijaisesti tehdä. Kuntalaki velvoittaa yksiselitteisesti kunnan huolehtimaan lakisääteisistä palveluista. Nytkö oikeaksi paikaksi nähdään markkinaoikeus. On aikoihin eletty.
********
Toivotan lukijoilleni hyvää uutta vuotta. Samalla toivon, että täällä syntyisi lopulta ymmärrys, ettei nykymeno voi jatkua sisiaali- ja terveystoimessa. Kun on itse asiamme sotkettu tähän jamaan, voimme itse myös asiat saattaa oikealle tolalle.

tiistai 28. joulukuuta 2010

Pohdittavaksi

Kuten monet jo tietävätkin olen pyytänyt eroa erityisiin syihin vedoten Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenyydestä. Syiksi listasin 5 kohtaa.
Eron pyyntöni on julkinen. Tohmajärven kunnanhallitus on asian käsitellyt ja esittää valtuustolle, ettei meikäläiselle eroa esittämilläni syillä myönnetä. Nyt pitää odottaa, mitä mieltä valtuutetut ovat asiasta.
********
Otan tässä esiin vain yhden syyn. Se on sanatarkasti:
Lautakunnan kokous 26.10.2010. §162.
Pöytäkirjan kellon ajan osalta pöytäkirja ei ole kokouskulun mukainen. Kellon aika puuttuu. En ole myöskään esittänyt tekstiin lisättäväksi sanoja "asiakastarpeen mukaan".
*******
Mielestäni sosiaali- ja terveyslautakunnan pöytäkirja on sen verran julkinen asiakirja ja se käsittelee sekä päättää kuntalaisten tärkeistä asioista, että pöytäkirja pitää olla tarkalleen kokouskulun mukainen.
Nyt kun peruspalveluohjelmasta jäi puuttumaan lääkäreiden vastaanottopalveluista kellon aika klo 8-16 jättää se kyseiset palvelut epämääräisiksi.
Toinen, ehkä minua jo henkilökohtaisesti arveluttavampi kohta pöytäkirjassa oli jossa esittämäkseni on merkitty asia, jota minua tuntevat hevin uskovat sanomakseni.
Sanomakseni on merkitty: "Kuntakohtaisia lähipalveluja asiakastarpeen mukaan ovat mm."
Olisin muka esittänyt lisättäväksi sanat; asiakastarpeen mukaan.
Kun kyseistä esitystä suustani en ole laskenut ja se on nyt merkittynä sanomakseni pöytäkirjaan, pitää asiaa perätä.
Ensimmäiseksi tarvitsee kysyä hyväksytäänkö tämmöinen menettely. Ja toiseksi olenko oikeassa paikassa ja päätäntävaltainen lautakunnassa.
Katsotaan nyt ensin mitä valtuutetut sanovat asiasta.
*******
Jos lääkärin päivittäisestä vastaanotosta puuttuu kellon aika (esim. 8-16) antaa se vastaanotolle sellaisen epämääräisyyden, jota Hellin aikana on ollut yleistä. Eli lääkärit saavat puuttua "laillisesti" vastaanotolta.
Alkuaan kuntakohtaiset lähipalvelut oli merkitty muotoon: "Kuntakohtaisia lähipalveluja ovat mm." Ja perässä oli luettelo kuntakohtaisista lähipalveluista. Joku, en suinkaan minä, oli lisännyt sanat "asiakastarpen mukaan".
Näillä kahdella sanalla annetaan palvelun tuottajalle eli Hellille mahdollisuus arvioida asiakastarvetta ilman, että siihen voisi puuttua lautakunta tai kuntalainen. Melkoinen avoin valtakirja siis.
Huonoin esimerkki voisi olla, että asiakastarve Tohmajärven terveyskeskuksen päivystysvastaanotolla katsotaan kahdeksi tunniksi. Tämän ajan jälkeen lääkäri voisi siirtyä pariksi tunniksi vaikka Kesälahdelle. Kaikki olisi sopimuksen mukaista toimintaa. Todellinen syy voisi olla edelleen jatkuva lääkäripula. Sopimus täyttyisi, mutta Kutsun mummo myöhästyisi vastaanotolta. Hän kun ei kotoa lähtiessään tiedä tämän päivän "asiakastarvetta."
Joku kokousvirtuoosi sanoi, että tämmöiset asiat pitää hoitaa oikaisuvaatimuksella. Hoh, hoijaa. Katsotaan nyt jos joku toinen konsti löytyisi.

maanantai 27. joulukuuta 2010

Joulu män, uusvuos tulloo

Lahjattomaksi en jäänyt tänäkään jouluna. Mitäkö sain lahjaksi? Sitä en kerro naurettavaksi ja kadehtittavaksi. On sen verran kokemusta entisistä joululahjoista.
Jotensakin on semmoinen tunto, jotta kinkku saisi loppua. Tilalle vaikka soppoo tai rokkoo. Ei ihmisen pitäisi määräänsä enempää syödä, vaikka olisi kärsinyt aikanaan pulavuodet.
Pakkasia on pitänyt. En ole kyvennyt edes moottorikelkkaa ottaamaan esille. Saati pilkille lähtemään. Ahvenkukko kinkun jälkeen voisi tehdä Eetvarttia.
*******
Kunnallisella rintamalla on joulun seutuun ollut hiljaista. Muutama päivä on pärjätty paperilehdittä.
Tämän päivän Karjalaisessa oli potoskavaaralaisen Pentti Holopaisen 70-vuotishaastattelu. Onnea vaan minunkin puolestani. Olen miestä tavannut muutaman kerran kuntapolitiikan tiimoilta. Läheisemmin en häntä tunne. Olen muistavinani, ettei hän juuri esityksiäni ole kannattanut. Tuskin arvostanut mielipiteitänikään. Se ei estä, ettenkö häntä onnittelisi. Onnea vaan.
Lainaan tähän Karjalaisen haastattelusta yhden lauseen. Se koskee tietenkin Helliä. Pentti Holopainen sanoo: "Minusta tilaaja-tuottajamalli on järkeenkäypä."
Voisin liittää tähän oman mielipiteeni. Minunkin mielestä Helli-liikelaitos nykymuodossaan on järkeenpäypä, mutta ei käytäntöön. Käsitykseni pohjautuu kokemukseen, jonka olen saanut tohmajärveläisenä luottamushenkilönä ja viimeksi nyt sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenenä.
Ei Pentillä ikänsä perusteella ole mitään pelkoa Hellistä. Ikää hänellä on vasta 70 vuotta. Hän on kuranttia Hellin hoidettavaksi. Toisin on meikäläisen asiat. Ikää on yli 75 vuotta ja se on raja, jossa ihminen muuttuu epäkurantiksi ja siirretään hoidettavaksi keskiarvojen mukaan.
Jokainenhan tietää tilanteen, jossa pää hikoilee, mutta jalkoja paleltaa. Keskivartalolla on kaikki kuitenkin hyvin.
Lehtijutussa Pentti Holopainen kaipailee karismattista johtajaa, joka lähtisi viemään seutukuntaan parempaan suuntaan, mahdollisesti kuntaliitokseen. Ajatus ei ole uusi. Kiteeläisen sanomana tuiki harvinainen. Jotain sellaista olen minäkin ajatellut. Sen voi varmistaa lukemalla kirjoittanani tuhatkunta lehti- ja blogijuttua. Kiteen puolelta kannatusta ei juuri jutuilleni ole tullut. Ei Pentti Holopaiselta eikä Kirsi Hämäläiseltä. Kävin jopa Kirsi Hämäläiselle kuntaliitoksen hyviä puolia ( 2.11.2007) tarjoamassa henkilökohtaisesti. Hän sanoi, että Helli riittää.
Eipä juuri Koti-Karjalakaan ole ainakaan liikaa kuntaliitosten puolesta kirjoitellut. Tähän toivoisi Pentti Holopaisen Koti-Karjala-lehden hallituksen puheenjohtajana vaikuttavan niin, että kuntallitosvaihtoehtoa ei vaiettaisi olemattomiin. Onko aika ajanut Keski-Karjalan kuntaliitosten ohi. Se vaihtoehto taitaa olla jo nyt keskustelussa.
Tästä tuli tämmöinen juttu. Onnea vaan Pentille ja vuosia paljon lisää. Minusta tuntuu, että kokemusta tullaan tulevaisuudessa tarvitsemaan entistä enemmän. Sitähän meiltä löytyy. Ei vaan meinaa kelvata näille nuorille hikipäille.

keskiviikko 22. joulukuuta 2010

Jouluna 2010

Ulko-oven pielessä roikkuu kynttilälyhty ja enon hevosen aisakello. Keittiössä on ikkunalaudalle asetettu sähkökynttelikkö, joulupuu ja pari myssyt silmillä istuvaa pikkutonttua. Katosta roikkuu joululahjaksi saatu "pesä" tuikkukynttilälle.
Eteisessä on tasku joulukorteille. Yksi on tullut eduskuntaan pyrkivältä. Peilipöydällä on sähkökynttelikkö.
Olohuoneessa on pöydillä joululiinat ja oikeat kynttilät sekä joulupuu. Kynttilät ovat sinivalkoiset. Olohuoneeseen antaa valoa ikkunan ulkopuolelle räystään alle asentamani ulkovalot. Niistä saa valoa ja lämpöä toivottavasti myös talitintit ja varpuset.
Makuuhuoneen ikkunaan on laitettu sähköinen joulukuusi. Tuossapa meidän perheen tämän vuotiset joulutavarat.
Sisäjoulukuusi on puuttunut joulustamme jo vuosia, lasten ja lasten ollessa omissa jouluissaan. Tänä vuonna en laittanut joulukuusta uloskaan. Laiskuus taitaa voittaa siinäkin asiassa.
Edessä voi sanoa olevan ns. tavanomainen joulu. Kaksi isovanhempaa, joiden lapset ja lapsenlapset viettävät joulujaan satojen kilometrien päässä. Yhteyttä pidetään puhelimella. Lahjat ja niihin liittyvät toimet on hoidettu jo kuukausi sitten. Nyt eletään ja ollaan jouluna näin.
*******
Toki jouluumme kuuluu monen moista jouluhässäkkää. On siivoamista, paistamista. Kuuden kilon kinkkukin pitäisi riittää kahdelle.
Vähällä taidetaan päästä entisiin jouluihin verrattaessa. Joskus oli puute petipaikasta, kun keräännyttiin kaikki yhteen. Vanhoja aikoja voi nyt muistella niinä ainoina oikeina jouluina.
Joulusaunassa käymme jo aatonaattona. Sitä voi sanoa ennakoimiseksi tai kiireen liioittelemiseksi. Aattona on varauduttava haudoilla käyntiin ja hiljentymiseen. Se ei kahden hengen taloudessa liene vaikeaa. Tyhjät höpinät on höpisty menneinä vuosikymmeninä.
********
Tarkoitus on hiljentää myös blogi jouluksi. Sähköposti jostain syystä on ollutkin tukossa jo pari päivää.
Kirjoittajan on aina syytä muistaa lukijoitaan. Niin minunkin. Puhtaaksi pöytälaatikkoon kirjoitajaksi ei minusta olisikaan.
Kotipalsta on koko olemassa oloaikansa ollut lukijoiden määrän suhteen nousujohtoinen. Se on kannustanut kirjoittajaa.
Erikoiseksi blogistin aseman tekee se, ettei tiedä kenelle kirjoittaa. Ei voi ohjata juttujaan tietylle kannattajakunnalle tai tietyn ajatussuunnan vastustajille. On vain otettava asia esiin ja kirjoitettava siitä oma mielipiteensä. Sitä voi sitten kannattaa, vastustaa tai olla vaan.
Haluan kiittää lukijoitani ja samalla toivotan teille kaikille hyvää, rauhallista Joulua ja entistä parempaa Uutta Vuotta.
Joulu on myös kirkollinen juhla. On syytä muistaa edesmenneitä. Tärkeintä on huomioida pienet lapset. Heille kenties juuri tämä joulu jää sinä oikeana jouluna ikimuistoisena mieleen.

tiistai 21. joulukuuta 2010

Radiosta kuultua

Radio 1:stä tuli eilen Markku Heikkisen toimittama ohjelma Rääkkylän eroamisesta Hellistä. Paikalle toimitukseen oli kutsuttu Rääkkylän kunnanjohtaja Yrjö Eronen, Hellin johtaja Airi Turunen ja Tohmajärven kunnanjohtaja Olli Riikonen. Miksi viime mainittu? Tohmajärven kunnanjohtajalla tuskin pitäisi Rääkkylän ratkaisuihin olla mitään sanomista. Ei ainakaan enempää kuin Kiteen kaupungin johtajalla, joka paikalta puuttui.
Eikö parempi olisi selvittää ensin Rääkkylän ja Hellin keskinäiset "kiistansa". No, niinhän on tapahtunutkin. Rääkkylä on lähtenyt Hellistä.
Nyt Helli voisi katsoa peiliin ja kertoa jäljelle jääneille kunnille, miten aikoo hoitaa hommat tästä eteen päin. Ja kuulla mitä kolmella kunnalla on sanottavaa Hellille.
******
Markku Heikkinen oli mennyt siihen mihin monet toimittajat ennen häntä. Hän kyseli ja kuunteli vain virkamiehiä. Jopa Utsjoelta ja Kouvolasta saakka.
Kysymys oli kuitenkin ennen kaikkea kuntalaisten palveluista, joista päättävät vain ja ainoastaan kuntalaisten valitsemat luottamushenkilöt. Eivät virkamiehet. Tämä puoli Heikkisen sinänsä hyvästä jutusta jäi täysin huomiotta.
*******
Yrjö Eronen puolusti terhakkaasti palvelujen tuottamisella ja niiden kustannuksilla Rääkkylän päätöstä.
Muut eivät juuri siitä asiasta suostuneet keskustelemaan. Epäilivät vain tehtyä päätöstä huonoksi ja keskittyivät puolustamaan Hellin organisaatiota ja siinä pysymistä.
Jopa Kouvolan, oliko hän sikäläinen tilaajajohtaja, sanoi Kouvolan luopuvan omasta tilaaja/tuottaja-mallista, mutta suhtautui Rääkkylän päätökseen varautuneesti. Ihmeellinen kannanotto.
******
On selvää, että sosiaali- ja terveyspalvelut Helli-liikelaitoksen hoitamina nykytavalla ovat lopussa. Vai vieläkö, joku väittää muuta?
Tilaaja/tuottaja-malli otettiin käyttöön Keski-Karjalassa kiireellä ja yhden vaihtoehdon asiana. Päätöksen siirtymisestä Helliin, ja pitäisi olla kai myös vastuun, ottivat keskustalaiset yksinkertaisen enemmistönsä turvin. Päätökset tehtiin vahvojen ryhmäpäätösten turvin.
Nyt keskustan rivit repeilevät. Siitä ei pidä olla vahingon iloinen. Rakoilu osoittaa tervettä suhtautumista asiaan, jonka katsoo olevan korjauksen tarpeessa. Se on sitä tervettä maatiaisjärkeä ja vastuun ottamista myös huonoksi havaitsemistaan päätöksistä. On vastuullista korjata huonot päätökset, jos ne huomaa.
Nyt on korjauksien aika. On pohdittava miten tästä eteen päin. Entinen tie loppui umpikujaan. Elämä ei. On etsittävä uusi tie sosiaali- ja terveyspalveluille. Kenttä vaihtoehtojen esityksille pitäisi olla avoin, viimeisttään nyt myös tilaaja/tuottajamallia kannattaneille. Vaihtoehtoja ei rajoita Paras-laki.
Ja ei kun kuusen hankintaan.

maanantai 20. joulukuuta 2010

Niin salaista, niin salaista.

Tohmajärven kunta on myymässä koulujaan. Näyttävät menevän huonosti kaupaksi. Piejonniemen koulusta pyydetään 120000 euroa. Jo vasta uusitut lämmitysjärjestelmät huomioiden ei pitäisi olla kallis.
Viimeisimmässä hallituksen kokouksessa näkyy kauppa olleen esissä. Ilman asiaan kuuluvia ennakkotietoja. Ostaja oli kutsuttu paikalle kuultavaksi.
Ilmeisesti kaupasta ei kuitenkaan liene ollut kysymys. Koskapa asiasta ei ole kuulunut julkisuuteen mitään. Eikä muutakaan päätöstä. Olisi kohtuulista tiedottaa mitä Peijonniemen koulun tiimoilla touhutaan.
Ostaja on Aki Pulli niminen henkilö. Hänestä tai hänen ajatuksistaan koulun käyttöön ei ole julkisuuteen tihkunut tietoja. Ne estää muka julkisuuslain 24 §:n kohta 20. Jos koululla aletaan kirjapainotyöt tai se muutetaan leirikeskukseksi, ei liikesalaisuudet tiedosta paljastu. Kuntalaisilla olisi kohtuullista tietää, mitä heidän omaisuutensa ympärillä tapahtuu.
Netistä löytyy Aki Pulli niminen henkilö. Liekö sama? Tämä Aki Pulli näyttää kierrelleen Eurooppaa matkaopasbisneksen kanssa.
******
Valtuusto on tehnyt koulujen osalta myyntipäätökset. Olisi siis selvää, että kiinneistöt myydään tai ei myydä. Jos hinnasta jää kiinni jätetään kauppa tekemättä.
Huonoin vaihtoehto on jos sorrutaan vuokraus/lunastus sotkuun. Tästä pitäisi olla kokemuksia kunnassakin riittämiin. Vuoralainen on vuokralainen ja käyttäytyy sen mukaisesti. Lunastusajan tullessa ollaan entistä enemmän sotkussa kiinteistön kunnosta ja kauppahinnasta. Yleensä vuokrasopimukset eivät kestä lunastusaikaan saakka.
*******
Puhdas vuokraus jossain tapauksissa on paikallaan. Silloin on oltava selvillä mihin vuoralainen kiinteistöä tulee käyttämään. Se ei ole liikesalaisuus.
Vuokran maksukyky ja riittävän suuret vuokraennakot, niin kuin irtisanomisperusteet molemmin puolin, on oltava selvästi paperilla. Kiinteistön lämmitys, sähkö ja muut kiinteistökulut on merkittävä selvästi vuoralaisen maksettaviksi. Jo nämä edellyttävät tiettyä takuusummaa vuokranantajalle eli kunnalle. Näiden asioiden huonosta hoidosta on kunnalla kokemusta. Huonot sopimukset eivät saa aiheuttaa enää kustannuksia kuntalaisille.
Jäädään odottelemaan.

torstai 16. joulukuuta 2010

Miten eteenpäin?

Kesälahdella kokoontuu tänään keskustelutilaisuuteen ministeriön miesten johdolla joukko keski-karjalaisia päättäjiä. Päätäntävaltaa tällä porukalla ei ole, mutta vireillepanovaltaa kyllä. Kesälahden talousongelmat eivät ole kuntakohtaisesti enää ratkaistavissa. Ne ovat osa neljän kunnan yhteistä ahdinkoa. Siksi ratkaisua pitäisikin etsiä tätä kokonaisuutta ajatellen.
Onko kysymyksessä enää Keski-Karjala vai Keski-Karjala osana suurempaa kokonaisuutta? Sitä pitäisi nyt pohtia, kun tähtäin on määritelty kymmenien vuosien päähän.
*******
Mitään ongelmaa ei ratkaista syyllisiä etsimällä. Tärkeintä on tunnustaa olemassa oleva tilanne. Jos siinä havaitaan virheitä, ne on korjattava.
Seuraavassa esitän oman näkemykseni tilanteesta. Tiedän tarjoukseni olevan katkeraa kalkkia monelle. Mutta elämä on, sanotaan VT:ssä.
Hellin hallinto on todettava epäonnistuneeksi toimissaan. Yksi mahdollisuus on sen korjaaminen ja toteutettavat mahdolliset henkilövaihdokset.
On selvitettävä yhtenä vaihtoehtona onko mahdollisuutta toteuttaa keski-karjalaisten kuntien keskeinen kuntaliitos vai tukeudutaanko Joensuuhun.
*******
Ministereille, kansanedustajille ja korkeille virkamiehille pitäisi olla selvää, ettei mikään pakko tämän päivän suomessa tule kysymykseen. Se ei ole onnistunut ennen, ei onnistu nyt eikä tulevaisuudessa.
Suomalainen on tottelevainen ja alistuu huonoihinkin ratkaisuihin, jos hän tuntee olevansa mukana päätöksiä tehtäessä.
On pyrittävä estämään vastakkain asettelua tai yhden vaihtoehdon ratkaisuja.
Muutaman äänen varassa tehdyt enemmistöpäätökset eivät kanna pitkälle. Huonoin vaihtoehto on päätös, joka perustuu yksinkertaiseen enemmistöön. Tästä pitäisi olla hyvä esimerkki Keski-Karjalasta.
Hyvää ei voi myöskään sanoa virkamiesvallan ylivallasta asioiden hoidossa. Tästäkin huono esimerkki löytyy omalta seudulta ja Hellistä.
Ja ei kun piparin paistoon.

keskiviikko 15. joulukuuta 2010

Kuka, mitä, hä?

Rääkkylän irtaantumisesta Hellistä on paikallisesti päristy paljon. Merkittävin mukaantulija keskusteluun on eilinen Helsingin Sanomat. Vieläpä kahdessa kohtaa. Pääkirjoituksessa ja sisäsivun jutussa.
Valtakunnan päälehdessä julkaistuna Rääkkylän tapaus saa aivan uudet ulottuvaisuudet paikalliseen purinaan verrattuna. Juttu herättää ministerit ja lainlaatijat huomioimaan mitä on tullut tehdyksi ja mitä ne ovat vaikuttaneet esim. sotepalveluihin.
Pieni Rääkkylä on sote-palveluineen valtakunnan fokuksessa. Julkisuus ei voi olla vaikuttamatta niin päättäjiin kuin muihinkin Suomessa palvelujensa kanssa kamppaileviin kuntiin.
Merkittävää Rääkkylän tapauksessa on myös se, että siellä on osattu ja uskallettu tunnustaa tehdyt kömmähdykset ja korjata vanhat päätökset uusilla. Rääkkylässä on palattu vanhaan hyväksi todettuun järjestelmään, jossa päätäntävalta ja vastuu ovat kunnanvaltuutetuilla. Hyvä.
******
Aivan päinvastaista ajattelua edustaa kunnanvaltuustojen asemasta ja päätäntävallasta tilaajajohtaja Päivi Hakulinen. Hänen antamansa juttu tiistain sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksesta tämän päivän Karjalaisessa oli otsikoitu "Päivähoitokysymys jäi ilmaan".
Jutussa hän leimaa kuntien (Kesälahti, Rääkkylä ja Tohmajärvi) irtaantumispäätökset ns. nahkapäätöksiksi.
Ilmaista valtuustojen päätökset nahkapäätöksiksi edustaa harvinaista kantaa virkahenkilöltä "esimiehiään ja palkanmaksajia" kohtaan. On perin omituista, että lautakunnan esittelijä ei kunnioita myöskään oman lautakuntansa tekemää päätöstä. Lautakuntahan äänin 9-3 muutti Päivi Hakulisen päätösehdotuksen päivähoidon pysyttämiseksi Hellissä. Päätöksellään lautakunta kunnioitti valtuustojen aikaisemmin tehtyjä päätöksiä siirtää päivähoito ja varhaiskasvatus Helliltä kuntien omaksi toiminnaksi.
Edellä oleva tapahtuma herättää kysymyksen? Mikä tai kuka jäi "killumaan" ilmaan.
******
Ministeriön miehet tulevat perjantaina kuuntelemaan Kesalahdelle mitä täällä touhutaan. Kuunteluajaksi on varattu kaksi tuntia. Se on kovin vähän, kun ottaa huomioon osanottaja määrän ja Tohmajärven kunnanjohtajan puheilmaisurunsauden kun aiheena on Hellin puolustaminen.
Lienee selvää heille, jotka ovat Keski-Karjalan tapahtumia seuranneet, ettei kahteen tuntiin mitään ratkaista. Ei edes kahteen vuoteen, jos vanhaa yritetään paikata käyttökuntoon. Tarvitaan järeämpiä konsteja.
Hellin myötä on onnistuttu jakamaa kansalaiset kahteen lähes yhtäsuureen ryhmään. Toiset puolustavat ja toiset vastustavat olipa asia sitten Hellistä tai Hellin kyljestä.
Kysymyksessä on asetelma myös virkamiehet vastaan luottamushenkilöjärjestelmä. Tavalliset kansalaiset ovat saaneet tarpeekseen ja ovat lähteneet mielenosoituksiin ja nimilistojen keräyksiin.
Nyt tarvittaisiin yhteen kokoaja, joka pystyisi löytämään tien nykysotkusta selville vesille. Nykyisistä virkamiehistä sellaista ei löydy. Vielä vähemmän nykyisistä johtavista luottamushenkilöistä.
Tarvitaanko odottaa tulevia vaaleja vai löytyisikö johtaja Keski-Karjalan ulkopuolelta. Muuten on vaikea nähdä selviytymistä nykysotkusta.

maanantai 13. joulukuuta 2010

Asiat ovat niin, miltä näyttävät.

Hellin kohdalla asiat näyttävät olevan täysin sekaisin. Ja samaa voi sanoa eilisestä Tohmajärven kunnanvaltuuston kokouksesta. Jaksoin seurata kokousta kaksi ja puolituntia. Siihen mennessä oli pidetty muutama kokoustauko, äänestetty ja pidetty vaali. Kokous näytti kärsimysnäytelmältä, joka alkoi rasittamaan jokaista, joka vähänkin kunnioittaa hyväksyttävää kokousmenettelyä. Katsoin viisaimmaksi lähteä kotiin ennen auton lopullista hyytymistä pakkaseen.
******
Kokoussekoilu alkoi jo varajäsenen valinnassa maakunnallisen ympäristöterveydenhuoltoon. Kokousväestä enempää kuin virkamiehistäkään ei kukaan tiennyt oliko paikka ns. poliittista tasapuolisuutta vaativa paikka.
Paikalle esitettiin keskustasta Katja Turtiaista ja demaripuolelta esitettiin tehtävään kokoomuksen Antero Nenosta.
Valtuuston puheenjohtaja yritti ratkaista asian äänestyksellä. Demareiden puolelta puututtiin menettelyyn ja vaadittiin henkilövalinnan kyseessä ollessa suoritettavaksi vaalia suljetuin äänestyslipuin.
Seuraavaksi puheenjohtaja yritti valituttaa vaalitoimitsijoita. Asiaan puuttuivat taas demarit. He totesivat, että vaalin suorittaa valtuuston vaalilautakunta, joka on valittu valtuustokauden alussa.
Lopulta löytyivät pumahkat joissa vaalilautakunnan jäsenet oli nimetty. Suoritettiin vaali, jossa äänin 15 - 12 valituksi tuli Antero Nenonen.
Tähän valintaan mennessä oli kokousajasta oli käytetty 53 minuuttia.
*******
Varsinainen farssi alkoi kun demarit esittivät, että taloussuunnitelmassa Hellille merkityt päivähoitorahat siirretään kunnan sivistystoimeen. Samoin Hellille ei annettaisi rahoitusta kuin huhtikuun loppuun. Perusteena oli aikaisemmin Rääkkylän päätös erota Hellistä.
Kunnanjohtaja Olli Riikonen puuttui tapansa mukaan monisanaisesti keskusteluun. Hän näki, ettei valtuusto ole tehnyt päätöstä päivähoidon ja esiopetuksen siirrosta Helliltä kunnan omaksi toiminnaksi. Lukuisat valtuuston jäsenet olivat sitä mieltä, että päätös oli tehty lähes vuosi sitten.
Olli Riikonen kritikoi myös voimakkaasti Rääkkylän kunnan tekemää päätöstä erota Hellistä. Hän sanoi mm.: "Rääkkylä ei voi tehdä tuollaista päätöstä. Rääkkylä voi päättää mitä tahansa, mutta tulkintani on, että Rääkkylä ei voi erota." Oliko asiallista kunnanjohtajan puuttua Tohmajärven valtuuston kokouksessa Rääkkylän kunnanvaltuuston tekemiin päätöksiin? Päätelköön lukija.
Lopputulema oli, että valtuusto päätti äänin 15-12 siirtää päivähoidon ja esiopetuksen Helliltä kunnan omaksi toiminnaksi ensi vuoden alusta lähtien.
Päätös oli sama,joka oli jo aikaisemmin valtuustossa tehty. Vain aloitusaika tuli nyt mukaan päätökseen.
Tänään samaa asiaa käsittelee sosiaali- ja terveyslautakunta. Saa nähdä jatkuuko siellä sekoilu asiassa.
******
Saamani tiedon mukaan valtuuston kokous kesti puoleen yöhön. Eli seitsemän tuntia. Oliko käytetty aika oikeassa suhteessa kokouksen valmisteluaikaan nähden. Puheen vuorot olivat värikkäitä jo paikallaoloaikanani. Mm. valtuutettu Kakkonen esitti kunnanjohtajalle epäluottamuslausetta.

Asiat ovat niin, miltä näyttävät.

Rääkkylän ratkaisut

Tietämättä vielä tässä vaiheessa sanooko Rääkkylän kunta tämän päivän valtuuston kokouksessa Helli-sopimusta irti, on todettava Hellin monella muullakin suunnalla elävän henkitoreissaan.
Helli perustettiin 24.6.2008 ja Rääkkylä sai siitä tarpeekseen niin, että on valmis siitä lähtemään jo 30.4.2011. Miksi näin?
Syitä on varmasti monia. Jopa niin monia, että on ihmeteltävä miten paljon niitä onkaan osattu kerättyä Hellille.
Älytön kiire. Yhden vaihtoehdon ehdoton pakkovalinta. Konsulttien käyttö, joiden mielipiteisiin ei luottamushenkilöillä ollut mahdollisuutta vaikuttaa. Taitamattomasti kirjoitetut Yhteistoiminta ja peruspalveluohjelmat, jotka olivat ristiriidassa jo keskenään. Johtavien viranhaltijoiden sisäinen ja ihmeellinen valintaprosessi. Seutuvaliokunnan ja seutuvaltuuston mihinkään perustumaton vallankäyttö Helliä luodessa. Tuossa vain osa Hellin vaikeuksista, joihin syylliset kyllä ovat tiedossa, mutta joka ei nykytilanteessa auta mitään.
Koko ajan varsinaisiin palveluihin kuntalaisten kannalta ei ole ehditty juuri puuttua. Hallinnon koossa pysyminen on ollut tärkein asia. Siinä on yritetty koko ajan viedä valtaa varsinaisilta vastuullisilta. He ovat kunnanvaltuutettuja. Kuntalain mukaan valta on vielä edelleen valtuustoilla.
Edellä olevaa taustaa vasten rääkkyläläiset ovat tekemässä ainoaa oikeaa päätöstä. Tosiasiat on tunnustettu. Helli ei ole pystynyt toteuttamaan sille annettua tehtävää. Tätä voidaan sanoa sopimusrikkomukseksi. Ei sitä jos valtuutetut toteuttavat tehtäväänsä vastata sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuudesta kuntalaisilleen.
Jos Rääkkylä eroaa Hellistä, sen asiat ovat tältä osin kunnossa. Miten käy Kiteen, Kesälahden ja Tohmajärven? Tohmajärven kunnanjohtajan pitäisi antaa jo tässä vaiheessa vinkkiä tulevasta. Onhan hän kiihkein Hellin kannattaja. Odotan, että hän ainakin pyrkisi estämään röntgenlaitteiden kaupan.
Olen kirjoittanut lähemmä 1000 juttua Hellistä. Näyttää, että muutama vielä pitää kirjoittaa.

sunnuntai 12. joulukuuta 2010

Mitä vuosi 2011 tuo tullessaan?

Siitä ei taida varmaa tietoa olle kenelläkään. Kuitenkin Tohmajärven kunnanvaltuusto kokoontuu huomenna päättämään mm. Vuoden 2011 talousarviosta.
Talousarviokirja on yhtä muhkea paksuudeltaan kuin ennen Helliä. Siitäkin huolimatta, että Hellille siirtyi n. 65% kunnan toiminnasta ja taloudesta. Nyt talousarvioon on riittänyt Hellin tarkastelua parikolme sivua. Niin ja tietenkin lisärahoituksen pyyntö tämän vuoden kuluihin. Niitä tullee vielä lisääkin, kun kaikki kulut uskalletaan lyödä tiskiin.
*****
Näyttää siltä, ettei Keski-Karjalan mainetta kunnat olisi ilman Helliä pystyneet näin paljon muilla toimilla pilaamaan, kuin mitä Helli on saanut aikaiseksi. Olemme saaneet maan laajuista julkisuutta. Eikä se todellakaan näytä olevan myönteistä.
Helli tulee pitämään huolta, elleivät valtuutetut herää,että verojen korotus tulee olemaan useimmin kuin mitä on luvattu valtuustojen esityslistalla.
Mikä siinä on vikana, etten näe todellakaan Tohmajärven tulevaisuutta tällä menolla hyvänä, niin kuin esimerkiksi kunnanjohtaja Olli Riikonen ja hänen kanssaan lähes sanasta sanaan samaa mieltä oleva Reino Löppönen tiedottavat julkisuuteen.
*****
Talousarvion investointiosassa näyttää olevan merkitty kunnanviraston ilmastointiin 200000 euroa. 50000 euroa on menossa teknillisen toimen "jäähdytykseen".
Molemmat ovat varmasti esitetty tärkeiksi kohteiksi. En viitsi siitä lähteä kinaamaan. Kysymys on onko kohteet valittu juuri niin, että ne pitää rakentaa tässä vaiheessa. Ja eikö kunnassa ole enää muita mahdollisesti tärkeimpiä kohteita.
Kunta ei voi investoida muulla kuin velkarahalla. Uutta velkaa ei saa, ellei entisiä velkoja lyhennetä. Siihenkin pitää ottaa velkaa.
Puhdas, viileä ilma kesällä ja lämmin talvella ovat erinomaisia asioita. Kysymys on vain, että ollaanko nyt tilanteessa, ettei jakseta odottaa rahakkaampaa aikaa toteutukseen.
Kuntalaisen kannalta katsoen "iliman pilluu", ei saata olla virastossa niin huono, että veronmaksajana lähtee investointia riemulla kustantamaan.
Jos jotain kunnanvirastosta tahtoo sanoa, se voisi olla, että työilmapiiriä korjattaisiin. Niin, hyvähän se voi olla nytkin, mutta parempaan aina pitää pyrkiä. Jos se siitä leviäisi valtuustosalin puolelle valtuutettujen keskuuteen.

torstai 9. joulukuuta 2010

Tässäpä tätä taas.

Helsingin seudulla tuli lunta kaduille. Täällä näyttää tulevan lunta tupaan. Politiikon paras ystävä on vaalien alla äänestäjä. Vaalien välillä pahin vastustaja on puoluetoveri.
Käsitykseen tulin siitä, miten keskustapuolue vyöryttää Matti Väistöä pois Joensuun kaupunginhallituksen puheenjohtajan jakkaralta ja demarit siirsivät ääniharavansa Esa Lahtelan ladon orsille varmistaakseen, ettei duunari enää istu häiritsemässä yhteishenkeä eduskunnassa. Eikä paikkaa piirihallinnon suosikeilta.
Puoluetoverit eivät näytä antavan paljoa painoa sille, että molemmat herrat edustavat sellaista kansansuosiota, jota on vaikea siirtää kampittajille.
******
Viikon viereksin sukulaisissa ja tuttavissa eteläisessä Suomessa. Välillä piipahdin Virossa jouluostoksilla. Siellä eräät tuotteet ovat ylivoimaisen edullisia suomalaisiin vastaaviin verrattuna.
Kysymyksessä ei ole ero, joka syntyy jalossa kapitalisessa kilpailussa, vaan suomalaisessa verotuspolitiikassa. Tästä johtuen jouduin asettamaan itseni tosi koetukselle. Saanko ja jaksanko tuoda lastin kotiin asti. Edellisellä reissulla piti jättää osa Helsinkiin.
******
Tuttava piirissäni näköjään seurataan Pohjois-Karjalan elämän menoa myös Helsingin seudulla. Ainakin siitä päätellen, että kysellään täkäläisiä kuulumisia tavallista tarkemmin.
Ykköseksi nousee selvästi täkäläinen sekoilu sosiaali- ja terveyspalveluissa. Yritäpä siinä löytää positiivisia asioita, joilla saat ihmiset ymmärtämään miten täällä asioita hoidetaan.
Ei siinä paljon muu auta kuin sivuuttaa asia mahdollisimman vähällä. Sanoa, että meillä rakennetaan imagoa ja brändiä omalla tavalla ja, että meillä on virkamiehet, jotka ovat aina oikeassa. Sitä on vaikea ulkopuolisen ymmärtää kun se on vaikeaa jo meille itsellekin.
******
Tässäpä tarinaa aluksi. Aiheita näyttää Helli työstävän kiihtyvällä nopeudella. Eikö ne siellä ymmärrä, että käärmettä on vaikea työntää lääkepulloon. Vaikeaa se olisi sittenkin, vaikka kyseessä olisi AIV-pullo.
Positiivisin asia reissuni aikana on se, että Rääkkylässä on herätty toimimaan Kuntalain edellyttämällä tavalla. Sitä on vaikea sivuuttaa Seutusopimuksilla ja muilla epädemokraattisilla pumahkoilla.

perjantai 3. joulukuuta 2010

Kuka on keksijä, kuka syyllinen

Olen tätä kirjoittaessa kaukana Tohmjärveltä. Välimatka jotenkin kirkastaa ajatuksia. Matkalla jo näin, että elämää on muuallakin. Ongelmiakin. Ehkä suurempia kuin Keski-Karjalassa. Onko ne jo ratkaistu. Vai ei. Se ei ohi ajavaa juuri kiinnosta.
Lukaisin äsken nopeasti Karjalaisen netin ja omat neloset. Molemmissa käsiteltiin Helliä. Ei niin hellästi.
Keski-Karjalaisessa luonteen laadussa on oleellista, että tärkeintä on minä itse. Kaikkea mitataan oman itsensä kautta. Se on mittapuu, joka pätee.
Ominaista myös on, ettei omia ajatuksia kerrota kenellekään. Voi olla niinkin, ettei niitä olekaan. Tällaisessa tapauksessa luulisi hiljaisuuden tulevan esiin. Mutta niin ei suinkaan tapahdu. Vain paremminkin päin vastoin. Ryhdytään puolustamaan toisten ajatuksia, jos sellaiseen löytyy tilaisuus.
Juuri nyt eletään sellaista aikaa. Keskustelun kohteena on Helli. Helli ei ole keskikarjalainen keksintö. Se ei ole syntynyt yhdenkään keskikarjalaisen päässä. Ei Kirsi Hämäläisen, ei Olli Riikosen, ei edes Airi Turusen aivoituksissa.
Helli on puhdasta tuontitavaraa. Helli on syntynyt Esko Ahon suosiollisella tuella konsulttitoimiston tuottamana ja tuomana kokeiltavaksi köyhään Karjalaamme.
Käytäntö on osoittanut sen sopimattomuuden palvelujen tuottamiseen. Tavallinen järki sen on osoittanut. Miksi sitten ongelmia yritetään ratkoa yhä uudelleen ja uudelleen konsulttien välityksellä. Heistä pitävät edelleen jotkut kiinni itku silmässä. Miksi? Miksi he puolustavat mahdotonta. Sellaista, joka ei käyttäjälle sovi. Eikö puolustajien olisi aika käyttää omaa järkeä. Heillä sellainen kyllä on. Myös virkamiehillä kuin luottamushenkilöilläkin.
Yritän nyt hetkeksi unohtaa Hellin.