Onko pakko, jos ei taho?

Meneillään ovat seurakuntavaalit. Olen ihmetellyt mistä nyt rahaa riittää vaalien mainostamiseen. Karjalaisessa oli mainokseen valittu koko pääsivu. Telkkari työntää mainosta ja muistutusta, ettei kala- ja kahvimainoksille jää tilaa.
Samaan aikaan on ennustettavissa, että mahtipontisesta mainoksesta huolimatta äänestysprosentti jää jonnekin alle 20 %:n. Miksi? Se on aiheellinen kysymys.
Tohmajärven seurakunta poistaa säästösyistä luottamushenkilöiden 10 euron kokouspalkkion. Se tietää jopa 30 euron vuotuista säästöä seurakunnalle luottamushenkilöä kohti / vuosi. Sanoisin tällaisen säästön puhuvan jonkin muun puolesta kuin järkevästä talouden hoidosta. Tämmöinen ei ole lillukan varsikaan esim. mitä kiinteistöjen hoitopuolella tapahtuu.
Seurakunta lämmittää ja ylläpitää rakennuksia, joilla ei juuri päivittäistä, eikä aina kuukautistakaan käyttöä löydy. Samaan aikaan ollaan myymässä seurakunnan omaisuutta, josta on tuloa ja varsinkin omaisuuden pysyttämistä seurakuntalaisten omaisuutena tuleville sukupolville.
Seurakunnan hyvänä palveluna seurakuntalaisten suuntaan tuskin voi pitää kirkkoherran viraston aukioloaikaa, joka on klo 9.00 - 12,00 välisen ajan.
Jäätyäni ilman seurakunnan virkamiesten ja luottamushenkilöiden tukea viime keväisessä Katri Helena raitti farssissa puolustaessani  Kirkkotien pysymistä tien nimenä myös Kemien keskustassa, päätin olla asettumasta kirkkovaltuustoehdokkaaksi. Eipä juuri ollut ehdokkaaksi pyytelijöitäkään. Puheet ainakin vaikeasti saatamista ehdokkaista ovat tältä osin kyseen alaisia.
Palatakseni otsikkoon. Pohdin onko pakko, jos ei taho. Varsinkin jos ei näe touhulle järkeviä perusteita.
Kaikesta edellä olevasta huolimatta käykää ihmiset äänestämässä aina kun siihen on mahdollisuus. Äänestyksessä on kuitenkin se demokratian ydin, jonka varassa asioita hoidetaan. Hyvin tai huonosti. Tai joskus molemmin puolin. Hyvin huonosti.

Köyhätkään eivät löydä toisiaan.

Otsikko on aiheellinen, kun katsoo Ylä-Karjalan valtuustopäätöksiä kuntaaliitoksiin. Nurmes ei tahdo kuntaliitosta äänin 20 - 15. Valtimo ei tahdo äänin 13 - 8. Lieksa olisi ollut valmis kuntaliitokseen äänin 23 - 12. Juuka ei uskaltanut lähteä kuuntelemaan mitä mieltä sen valtuustossa olisi oltu kuntaliitoksesta.
Omana näkemyksenä sanon, että asia oli ymmärretty oikein vain Lieksassa. Muissa kunnissa jyräävät vain ennakkoluulot ja virkamiehet.
Toivottavasti valtiovallan päättäjille tästäkin yrityksestä tuli viesti, ettei järkiperusteilla synny mitään. On oltava pakko tai vapaaehtoinen pakko vähintäin.
******
Entäpä jos saadut valtuustoäänestykset olisi laskettu yhteen?  Silloin liitosääniä olisi ollut kolmessa kunnassa yhteensä 46 ääntä ja vastustajia yhtä vähemmän eli 45 ääntä.
Jos samaa menetelmää äänten laskussa olisi käytetty vain Nurmeksen ja Lieksan osalta olisi Lieksa ja Nurmes äänin 48 - 32 liitetty yhteen.
Kuka sanoo, ettei ääniä saa laskea myös toisella tavalla kun nyt lasketaan. Mitä pienempiin porukoihin mennään sitä sotkuisemmaksi asiat tuppaavat menemään. Ja tätä sanotaan lähidemokratiaksi. Lähidemokratia tänä päivinä pitää yllä vain vanhoja rakenteita ja kohtuuttoman kallista ja ylisuurta virkamieskuntaa.
Näillä näyttää olevan pakko mennä. Toistaiseksi. Eihän siltärumpupolitiikkakaan voi loputtomiin jatkua.
Hyvä Lieksa terveestä yrityksestä parempaan.

Seurakunta myymässä Kirkkoniemen rantoja

Olin eilen seuraamassa kirkkovaltuutettujen ehdokas esittelyä seurakuntatalolla. Vain puolet ehdokkaista oli vaivautunut paikalle. Seurakunnan palkollista oli samoin noin puolet paikalla. Meitä tavallisia äänestäjiä lienee ollut paiikalla parikolme.
Kirkkoherra johti tapahtumaa. Ehdokkaat noudattivat kirkkoherran tahtoa, kun hän asetteli ehdokkaita mielipiteitensä ja syntymäpaikkansa mukaan riviin.
Tohmajärvellä on tällä kertaa valittavat valtuutetut kaikki yhteisessä "vaaliliitossa". Mikä on hyvä. Tuntui, ettei kovin vahva ole ehdokkaiden tuntemus seurakunnan aasioista tai taloudesta.
******
Yhteisen seurakunnan ehdokkaat ovat paikallislehdessä julkaisseet tavoitteensa. Ensimmäiseksi niissä oli asetettu seurakunnan omaisuuden myynti ennen kirkollisveron korotusta. Kysymyksessä lienee seurakunnan Kirkkoniemessä olevat rantatontit, joiden myyntiin valmistelu on jo äänestyspäätöksillä pantu vireille.
Kun valtuustoehdokkaat pitivät Värtsilän kirkon kunnostamista ja Kirkkoniemen vanhan pappilan ehostamista ja edelleen seurakunnan käytössä, lienee rahoituksen saamiseen ainoa mahdollisuus maiden myynti. Kokouspalkkiot (10 euroa/kokous) luottamushenkilöiltä  jo taloussyistä poistettiin.
******
En ole kirkkovaltuustoehdokkaana näissä vaaleissa. Tunnen eilisen tilaisuuden jälkeen tästä mielihyvää. Olen vanhan liiton mies, enkä pidä viisaana myydä seurakunnassakaan sellaista, joka edustaa pysyvyyttä ja josta on vielä tuottoa. Käyttämätön omaisuus kuten vanha pappila ja esim. Värtsilän kirkon kohtaloa kannattaa ajatella. Jo siitäkin syystä, että niiden ylläpito on taloudellisesti raskasta nykykäytöllä.
******
Kysyin ehdokkailta kuka puolustaa kiinteän omaisuuden pysymistä seurakunnan omaisuutena, juuri rantatonttien kohdalta. Samalla kysyin, eikö kirkollisveron korotus ole parempi vähäosaisille. Veroahan maksavat he, joilla on enemmän tuloja.
Kukaan ei ehdokkaista ilmoittanut suoraan tukevansa esittämääni ajatusta. Verukkeena he sanoivat kirkollisveron korotuksen johtavan kirkosta eroamiseen. Seurakunnan säästöistä ei juuri ehdokkaat puhuneet mitään, enempää kuin toiminnan sopeuttamisesta tai seurakuntien yhdistymisistä.
******
Jos ja kun tonttikaupat tehdään tietää se ehdokkaiden esittämien asioiden kohdalla sitä, että kauppojen jälkeen seurakunnan talous on kunnossa. Voiko siitä vetää johtopäätöksen, ettei veronmaksajiakaan enää tarvita. Onko tullut ajatelleeksi sitä, että jotkut jättävät kauppojen jälkeen kirkon. Jotkut kun pitävät yhteisen omaisuuden myymistä "syömiseen" lopun alun meininkinä.
*****
Myyntisuunnitelmista on meneillään valitus, joka perustuu muotovirheeseen valtuustonkokouksessa. Se ei maakauppoja estä. Valtuustolla on suvereenioikeus tehdä lähes millaisia päätöksiä hyvänsä.

Pilkkijän viimeiset sanat

Kyllä tämä jää jo kestää......Ulp...pulp.

Seuraava liian pitkä juttu on julkaistu Viikko Pohjois-Karjalssa

Puheet lillukan varsista on vähättelyä

 

Kokoomuksen Ben Zyts....:sta, on tullut meikäläiselle painajainen. Olen "törmännyt" häneen viime aikoina liian monta kertaa. Viimeksi Joensuun kalamarkkinoilla ja TV:n A-studiossa. Ja kaiken huipuksi en osaa kirjoittaa hänen sukunimeään.

A-studion haastattelussa toimittaja Kirsi Heikel sai kysymyksillään Ben:in ja lähellä oli, ettei myös Vapaavuoren selittelijän osaan, josta vain hädin tuskin selvisivät. Eivät kuitenkaan ilman kolhuja. Se on paha rikkaan ruveta huolehtimaan köyhän asioista, kun ei ole halujakaan. Eikä hajuja, miten se tehdään.

*****

Samassa TV-ohjelmassa kokoomukselaiset toistuvasti puhuivat lillukan varsista, kun kysymys oli Antti Rinteen aloitteista. Olipa kysymys sitten lapsilisistä, kalastusmaksusta tai mistä muusta, joka poikkesi heidän mielipiteistään.

Jos asiat ovat pieniä, niin miksi niitä pitää kokoomuksenkaan vastustaa naama punaisena? Näyttää siltä, että mikä on pientä rahallisesti hyvätuloiselle on suurta  vähätuloiselle  kalastusmaksussakin.

Oli hauska nähdä miten Kirsi Heikel hymyllään ja kysymyksillään sai kaksi poliittista konkaria vääntelehtimään ja väistelemään vastausta selviin kysymyksiin.

****

Kokoomusta näyttää ärsyttävän enemmän demareiden esiintulo omilla aloitteillaan kuin lillukan varret. Antti Rinne näyttää olevan heille vaikea vastustaja. Tähän voi ennustaa, että on tulevaisuudessa vielä enemmän, kunhan vaalit saadaan pidetyksi. Edellytyksellä, että äänestäjät heräävät ja äänestävät niiden asioiden puolesta, jotka tarvitsevat nykymenoon muutosta. Äänestäessä on muistettava, että valtakunnan asioita  johdetaan tulevaisuudessakin Helsingistä käsin. Jos maakunnan ehdokas on tarpeeksi kyvykäs, niin hän hankkii asemansa kyllä valtakunnan politiikassakin.

******

Soteen en koske pitkällä kepilläkään. Tuhat blogi kirjoitusta Helli ajalta riittää. Siinä meni usko omiin kykyihin hoitaa kuntatasolla terveys- ja sosiaaliasioita. Niistä ajoista on vauhti vain kiihtynyt. Nyt isokenkäiset ovat huomanneet, että kysymyksessä ovat myös heidän etunsa. Kuntapomot ovat kohta kevyttä kamaa pelimerkkien jaossa. Jopa lääkärifirmat pelkäävät, että heidän hinnoitteluunsa tullaan puuttumaan. Sairaat ja vanhukset ovat tässäkin taistossa sivuraiteella.

*****

Mikä näitä kuntapomoja riivaa. Juukaan ollaan rakentamassa jääkatedraalia. Kunta rahoittaa lumilinnaa, sillä sehän se on, 150000 eurolla. Hanketta perustellaan matkailullisilla näkökohdilla. Lumitilanne on nykyisin sään varassa enemmän kuin ennen vanhaan. Tuleeko lunta vai ei. Varmaa on vain, että jos tulee se kesäksi sulaa. No, jos rahhoo on niin haetaan sitä tarpeen vaatiessa vaikka Lapista. Ja korotetaan veroäyrin hintaa.

Tohmajärvellä kuntapomot ovat mieltyneet nimeämään katujaan jos jonkin sorttisten entisten tohmajärveläisten nimiin. Epävirallisenakin se on maksanut viimekesältä 30000 - 40000 euroa.

Nyt valtuuston päätettävissä oli mahdollisuus rakentaa näkötorni, virkistyskeskus ja uimaranta. Valtuutetut onneksi palauttivat tavoiteohjelman takaisin hallituksen jatkokäsittelyyn. Saa nähdä paisuuko suunnitelma vai miten sille käy. Rahhoo tarvitaan näihinkin matkailupyydyksiin. Onko nämä tornit, olivatpa lumesta tai mistä hyvänsä rakennettuja tämän päivän ykköshankkeita kunnissa?

*****

Tohmajärvellä on lopettanut syystä tai toisesta huoltoasema, iltaravintola ja paikallislehti. Eniten kaipaan juuri nyt huoltoasemaa. Ilmaa renkaisiin on haettava vielä toistaiseksi Kiteeltä tai Joensuusta.

                                                        Veijo Tuunanen  

Haastattelu tämäkin

- Mikko. Sait palkinrahaa 650000 euroa. Miltä tuntuu?
- Minä olen iloinen Ilonen.
******
-A, oot sie Mikko ilonen?
- En. Mie oon lappalainen.

Kulmalan näkökulma on vaihtunut

Toteamukseen tulin kun luin hänen kirjoituksensa lukijan porinoissa. Olimme Kari Kulmalan kanssa Helli-liikelaitoksen tilaajalautakunnassa. Silloin en huomannut hänen pitäneen mitenkään erikoista huolta kiteeläisten terveys ja sote-palveluista
Nyt näyttää olevan toisin. Kiteellä on uusi terveystalo, joka hänen mukaansa herättää jopa kateutta naapurikunnissa. No, ei aihetta kateuteen. On velalla rakennettu.
Karia huolettaa lääkäripalvelujen vähäisyys Kiteellä ilta- ja pyhäpäivien osalta. Jaamalta ja Akkalasta pitäisi päästä Kiteelle vastaanottoon silloin kun se heille olisi sopivampi kuin oman kunnan tarjoamat palvelut.
Jotain Kulmalan ajatuksista voi päätellä kirjoituksen kohdasta. joka oli: (suora sitaatti) "Turvallisuus- ja terveyspalvelut ovat kuntalaisten tärkeimmät peruspalvelut." Muistelen, että ne olivat Karillakin tilaajalautakunnan aikaan; terveys- ja sosiaalipalvelut. Olisiko turvallisuusasiat ja poliisinrooli ajaneet ohi sosiaalipalveluiden? Tiedäppä häntä.
Vai löytyisikö syy hänen käyttämästään allekirjoitustittelistään? Kansanedustajaehdokas. Tiedäppä häntäkään.

Julkaistu Viikko Pohjois-Karjalassa eilen

Haaveita ei tavoiteohjelmaan

Ulkoministeri Erkki Tuomiojan esiintyessä, puhuessa tai kirjoittaessa ei tarvitse kokea myötähäpeää. Uskon sen johtuvan hänen pitkästä elämän kokemuksesta ja rautaisesta ammattiosaamisesta. Tuomiojaa on retuutettu ja potkittu kotimaassa enemmän kuin lääkäri on määrännyt. Ja kas kummaa. Olen pannut merkille, että päähän potkijat ovat monesti  olleet omasta porukasta. Ulkomaiden suunnalta mitään  tällaista en ole havainnut.

Viimeksi TV:n Ykkösaamussa Tuomiojan kannanottoja oli kiva kuunnella. Vastaukset tulivat kysymyksiin lyhyinä ja selkeinä. Niin, että vähemmänkin ulkopolitiikasta perillä olija sai selvän mistä puhuttiin. Tuomioja selvitti myös sen mistä syystä ja miksi hän oli EU:n ministeriövaliokunnan pakotepäätökseen kirjauttanut  vastalauseensa "historiankirjoitusta" varten.

******

Ihmisen ei aina tarvitse olla yhtä mieltä toisten kanssa. Erimielisyydestä huolimatta voi toimia yhdessä muiden kanssa ryhmän  kärsimättä. Kunnalliselämässä, eikä vähiten Kiteellä,  luottamushenkilöt on leimattu erimielisiksi häiriköiksi. Mielestäni turhaan. Luottamushenkilöt tulevat monesti ns. pystymetsästä. Usein myös väärin odotuksin. Nämä viimeksi mainitut eivät yleensä "häiriköi". Eivät osaisikaan.

Häiriköiksi leimataan aktiiviset, jo jonkin verran kokemusta osaavat kuntapoliitikot. Sellaiset, jotka ovat jo perehtyneet kuntalakiin ja kokousmenettelyihin. Joskus he ovat malttamattomiakin. Tällaisille henkilöille ei vähemmistössä jää muuta mahdollisuutta saada ääntään kuulumaan kuin vastaesitykset, oikaisuvaatimukset ja vallitukset. Enemmistöllä näyttää olevan vääristynyt demokratian käsitys, kun vaaditaan taipumaan mukisematta enemmistön päätöksiin. Demokratia parhaimmillaan toimii niin, että enemmistö huolehtii myös vähemmistön tarpeista. Taitaa olla Suomessa vielä tavoittamaton tavoite.

*****

Keskustalainen Paula Lehtomäki jyräsi aikoinaan paskadirektiivin. Sen piti mummon ja ukon vähillä tuloilla tukkia vaivoin vanhoille päiville rakennettu vesilosetti Suomenlahden pelastukseksi. Samaan aikaan Lehtomäki näki Talvivaaran loistavaksi sijoitukseksi omille vanhuuspäivilleen. Tarinan tämän päivän tilanteen tietävät kaikki.

Kokoomus on nähnyt direktiivissä pelinpaikan. Uuni tuore ministeri Sanni Grahn-Laasonen tulevia eduskuntavaaleja ajatellen on lähtenyt ajamaan älytöntä jätevesiasetusta alas. Helppo homma. Ei taida asetusta puolustaa enää Paula Lehtomäkikään. Ainakaan julkisesti. Kyllä syrjäkylät tyhjenevät ns. luonnollisen poistuman kautta. Ei lopun lähestyessä pidä vähiä ropoja upottaa tyhjäksi jäävään likakaivoon. Ja senhän sanoo jo järkikin.

******

Kunnissa rakennellaan tavoiteohjelmia. Joihin on pitää suhtautua tietyllä varauksella. Tavoitteet kun syleilevät monesti taivaita. Niin on tapahtunut myös Tohmajärven kunnan tavoiteohjelmassa. Herää kysymys ketä varten on kirjaukset merkitty, mihin niillä pyritään. Muutama esimerkki tästä.

Ohjelmassa mainitaan Tohmajärven tulevaisuus itsenäisenä kuntana. Onko se realistinen totuus tulevaisuudesta? Entä tarvitsevatko kuntalaiset näkötornia, uutta uimarantaa ja onko vanhaan pappilaan tarpeellista perustaa seurakunnan kanssa yhteinen leiri- ja virkistyspaikka. Niitähän on maa täynnä tyhjillään. Haaveelta tuntuu avustuksen ja velkarahan varaan rakentaa Tohmajärven veden laadun parantamista. Se olisi tarpeellinen, mutta taloudellisesti esitetyillä rahamäärillä toteutumaton. Varsinkin kun järveen on odotettavissa uutta "tuohmaa" Kotkanpesän suolta. Tarpeettomalta byrokratialta tuntuu perustaa uusi konklaavi nimeltään Elinvoimaneuvosto. Sillä ei olisi mitään päätäntävaltaa. Miten kunta hyödyntää tunnettuja henkilöitä kuntaegon kohottamisessa, johon  tavoiteohjelmassa sanotaan pyrittävän? Tulee mieleen viime kesäinen Katri Helena episodi. Sen hyödyt, haitat ja kustannukset.

Onneksi kuntaohjelmassa ei ole merkintää, että toisinajattelijat savustetaan pois Tohmajärveltä. Pahoin pelkään, että olisin siinä yksi toiminnan kohde. Vitsi, vitsi.

                                                              Veijo Tuunanen  

Kiteellä on jääty lääkärin odotushuoneeseen

Koti-Karjala valitsee juttunsa tarkkaan. Sen tiedän kokemuksesta. Sitä en tiedä mikä bointi on ollut julkaista lukijan porinoissa valtuustoaloite lääkäriajoista 29.9.2014.
Aloitehan kuuluu puhtaasti kaupungin hallinnon ja luottamushenkilöiden toimenkuvaan, joita tässäkin tapauksessa hoidetaan kaupungin hallituksessa ja valtuustossa kuntalain mukaan.
Aloitteen allekirjoittajia on kaikkiaan 17 henkilöä. Lähes kaikki valtuutsettuja. Kaupungin valtuustossa on 35 jäsentä. Allekirjoittajien määrällä ei ilmeisesti saada muuta aikaan kuin, että kalapaliikki jatkuu.
Aloitteen sisällön kun lukee niin siitä voi päätellä sillä olevan muitakin tarkoituksia kuin vaikuttaa lääkärin vastaanottoaikoihin. Niin tunteen omaisesti aloitetta oli perusteltu. Epäilen allekirjoittajien pyrkivän enemmän voittoon yleensä kuin siihen minkä asian ovat ajettavakseen valinneet.
Tuntuu kuin Keski-Karjalassa laajemminkin vielä eletään aikaa, jolloin kunnan kilpailivat keskenään asiasta kuin asiasta. Nyt aloitteessa oltiin laajentamassa kilpailuasetelmaa ottamalla esimerkiä Ylä-Karjalasta.
Humalajoen pitää tulvia tällä menolla monta kertaa ja Jaaman kankaalle kasvaa aukolle uusi petäikkö ennen kuin järkiratkaisua seutukunnan touhuihin saadaan.
Muistan hyvin ajan noin kymmenen vuoden takaa, kun yritin kirjoitella juttuja Kiteen ja Tohmajärven kuntaliitoksen puolesta. Ei kelvanneet enempää kiteeläisille kuin tohmajärveläisille virkahenkilöille ja luottamushenkilöille. Silloin elettiin tulevan Hellin hurmiossa.
Nyt näyttää, ettei sellaiset kirjoitukset kelpaa valtiovallallekaan. Ei sen puoleen. En ole niitä enää tarjoamassakaan.

Tämän aamun ajatuksia

Laittakaa ihmiset ajatuksenne arvo- ja tärkeysjärjestykseen. Ja hiven yhteiskunnassa tapahtunutta muutostakin voisi ottaa huomioon.
Näin ajattelin kun Villalan kymmenen oppilaan "muistokirjoitusta" luin  tämän päivän Karjalaisesta. Villalan alakoululaiset ja yläkoululaiset matkustavat kouluihinsa. Nyt näytetään pidettävän huonona, kun nämä keskikastilaiset eivät saa pitää omaa koulua. No, jokainen saa pitää mielipiteensä kouluista. Niin minäkin. Enkä pidä surkupuhetta syrjäkylien lapsiköyhille kouluille.
******
Muistan miten Tohmajärvellä lähdettiin oppikouluun Joensuuhun. Juna lähti aamulla klo 6. Siihen mennessä piti herätä, pukea ja Kemiestä asti varsinkin kävellä asemalle viikon eväät repussa. Joensuussa odotti 1000 oppilaan Lyseo, jossa luokkakoko oli neljäkymmentä ja osalle opetusta annettiin käytävässä. No, ikää meillä olikin jo 10 vuotta. Tiedon janoa vaimensi sopivasti koti-ikävä. Ajat ovat toiset. Sen tiedän. Mutta tulipahan tuokin mieleen.
******
Rääkkylässä ei ole ainakaan kovin suurta alkoholiongelmaa. Pitäsikö sanoa, ei enää.
Tätä mieltä ollaan, kun uusi kunnanjohtaja ilmoittaa Rääkkylän eroavan päihdehuollon kuntayhtymästä. Attendo hoitaa homman.
Mitä maksaa turhaa kahteen paikkaa.
Turhaa kulunkii, sanoi jo joku jostain asiasta. Olisiko ollut Luakkonen.
Ongelmat ovat aikaan sidottuja. Ennen oli ongelma saada hankituksi alkohoolia. Nyt näyttää ongelmat olevan ihan muut.
*****
Lähden tästä pelottelemaan ikäisiäni. Ovat pyytäneet puhumaan seurakuntavaaleista ja Tohmajärven tulevaisuuden näkymistä.

Hallitusta ja kunnanjohtajaa nöyryytettiin

Olin valtuuston kokouksessa paikalla 4 tuntia 50 minuuttia. Kuulin 127 puheenvuoroa, näin 8 äänestystä ja lukemattoman määrän yksimielisiä muutosehdotuksia ilman äänestystä. Tyhjääkin äänestettiin 7 kertaa. Ja lähdin kesken kokouksen kotiin ensimmäisen kerran onnellisena, etten tarvitse istua kokouksessa valtuutettuna.
Edellä olevasta herää kysymys miten kuntaa johdetaan, missä, ketkä tai kuka?
Vastausta olen kysellyt ennenkin, mutta nyt olen saanut hyvän vinkin vastaukseksi. Ei kukaan, ellei sellaiseksi lueta mielipiteiltään sekavaa valtuustoa. Sellaista pöllytystä sai kokouksessa hallitus ja kunnanjohtaja, jonka kynästä sote-lausunto ja tavoiteohjelma ovat tulleet.
Ihmetystä herätti millä innolla valtuutetut hallituksen esityksiin puuttuivat. Oli kuin ennakkoon ei asioita olisi käsitelty missään. Hallituksen jäsenet tekivät vastaesityksiä omiin esityksiinsä ja äänestivät omia esityksiään vastaan. Niin teki hallituksen puheenjohtajakin kerran. Muuta puheenvuoroa hän ei tapansa mukaan käyttänytkään.
Valtuustossa kokousmeno oli kuin metsästysseuran kokouksessa hirvipaistin jälkeeen. Erotuksella, että metsästysseuran kokouksessa ei tarvitse joka asiaa muuttaa tai äänestää.
Kunnanjohtajaa vedettiin toistuvasti kölin alta. Olihan hän niin sote-lausunnon kuin tavoiteohjelmankin laatija. Entiset tukijatkin näyttivät hylänneen johtajansa. Ryhmäkäyttäytymistä ei tässä kokouksessa juuri havainnut.
Siinä menivät ja saivat kyytiä suunnitelmat virkistyspaikoista, uimarannasta, näkötornista kuin painotus itsenäisestä kunnasta, muutaman pöllytyskohteen mainitakseni.
Tällaisessa menossa ei ole ihmeellistä jos valtuuston puheenjohtajalta meni pasmat välillä sekaisin. Kerran jäi hallituksen esitys pois äänestyksestä, kun se tuli nimetyksi yhden valtuutetun nimiin.
Kokous osoitti mitä voi tapahtua, kun asioita ei tuoda keskusteluun ja valmistella ennen valtuuston kokousta huolella ja saada niihin ryhmien kannat selviksi niiden omissa kokouksissa. Yksityisiltä valtuuteuilta ilman ennakkoa ei voi odottaa kuin mitä eilen Tohmajärven valtuustossa sai kuulla.
Katri Helenan raitti oli tapaus, josta olisi pitänyt ottaa oppia. Ei ole otettu. Ei kunnanhallitus eikä varsinkaan kunnanjohtaja. Tällä menolla ollaan kohta taas Uutisvuodossa. Istumassa uimarannalla näköalatornissa homehtuneen vanhan rakennuksen varjossa.

Tänään menen kuuntelemaan kunnanvaltuustoon

Tiedän, ettei sieltä mitään uutta tietoa tule. Muuta kuin sitä, mikä on soveliasta kuntalaisille antaa.
No, onhan siellä mielenkiintoista seurata, millaisella seulalla lehdistö kokoustapahtumia siivilöi. Ja mitä kirjoittaa ohi kokoustapahtumien. Viime aikoina olen ollut huomaavinani tällaisenkin mahdollisuuden olevan olemassa. Voimassa näyttää olevan tapa; kenen leipää syöt, sen taikinaa hämmennät. Tai jotain tuohon suuntaan.
Palataan palstalle kokouksen jälkeen.