perjantai 26. helmikuuta 2010

Onko otettava kovat piippuun?

Miten tässä näin kävi? Ohittaako Hellin johto täysin sen rippeen mikä enää on jäljellä kunnallisesta päätöksenteosta. Niin näyttää käyvän, jos on totta se, että kunnanvaltuuston päätöksillä ei ole mitään vaikutusta Hellin tekemiin päätöksiin. Mielipidettä tuodaan esiin niin Hellin johdon kuin kunnanjohtajien puolelta.
Kysymyksessä ovat olleet lasten päivähoidon ja viimeksi tehostetun palveluasumisen ratkaisut Hellissä.
******
Allekirjoittanut on Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen. Lautakunnan kokouksessa 12.5.2009 annettiin lupa kilpailuttaa tehostettu palveluasuminen. Ajatuksena ainakin minulla oli kyseessä olevan paikallisten yrittäjien kesken käytävä kilpailutus. Tarve siihen oli saada yhteneväisesti tilanne Hellin haltuun siihen asti neljän kunnan hoitamista asioista.
Tuon kokouksen jälkeen en ole ollut asian kanssa missään tekemisissä. Kauhukseni sain lehdistä lukea, että Helli on kilpailuttanut tehostetun palveluasumisen niin, että palvelut ovat karanneet (lue ohjattu) helsinkiläiselle yritykselle. Sen rahoittaja taustaa voi vain haikailla. Nelosten pääkirjoituksessa sitä on tehtykin.
******
Kilpailutuksen lopputulos herättää monenkin laisia ajatuksia. Onko Hellin johtaja unohtanut, että vanhuspalvelut ovat sopimuksissa määritelty lähipalveluksi?
En tiedä mikä on Hellin vastuu ja erityisesti sen johtajan vastuu tehdä "miljoonaluokan" ostoja ohi kunnallisten päättäjien?
Mikä asema on tilaajalautakunnalla kilpailutuksen ja sen perusteella valittavan voittajan suhteen? Helli on alkuaan merkitty palvelujen tuottajaksi, mutta nyt se esiintyy yksinvaltiaana tilaajana.
Miten palvelujen laatu on vaikuttanut valintaan? Onko se vaikuttanut mitenkään, vaikka 20 % valintakriteereistä sanotaan perustuvan laatuun. Valitulla voittajalla ei ole näyttöjä ainakaan Keski-Karjalan alueella laadukkaasta tai laaduttumasta toiminnasta.
Miten Helli on huolehtinut paikallisista yrityksistä, joilla on näyttöjä laadukkaasta toiminnsta joka vielä perustuu käyttäjien kokemuksiin.
*******
Hellin johtaja Airi Turunen on omalla käytöksellään osoittanut halveksuntaa kuntien valtuutettuja, tilaajalautakuntaa ja kuntien virkamiehiä kohtaan Tohmajärvellä 23.2.2010 pidetyssä seminaarissa, jossa hän ei sanallakaan maininnut Hellin edellisenä päivänä tekemästä päätöksestä, jossa tehostostetun palveluasumisen paikoista olivat päättäneet.
Henkilökohtaiseti näen hänen käytöksensä ja menettelytavat poikkeavan siitä ajatusmaailmasta, jolla kunnallisia palveluja tähän asti on hoidettu.
Elleivät kuntalaiset, kunnanvaltuutetut ja henkilöt, jotka asiaan voivat vaikuttaa, saa muutosta Hellin johtoon ja johtamistapaan, sopii kysyä kannattaako olla mukana koko luottamushenkilötoiminnassa.
Nyt on viimeinen aika puuttua tähän asiaan, ennen suurempia vahinkoja. Kysymyksessä on koko Keski-Karjalaa hajoittava ja jakava asia.

keskiviikko 24. helmikuuta 2010

Valta ja vastuu on kiistatta valtuustolla

Tämän päivän Karjalaisessa oli pieni juttu otsikolla: "Kiistaa palvelujen päätäntävallasta".
Toisena kiistäjänä mainittiin minut ja toisella puolella, yllätys yllätys, kunnanjohtaja Olli Riikonen.
Kyseinen mielipiteiden vaihto käytiin sote-seminaarissa Rääkkylän terveyspalvelujen nykytilanteen johdosta. Yritin puheenvuorossani korostaa valtuutettujen asemaa palvelujen järjestämisessä Hellin virkamiestoimien vastapainona.
Tähänkös kunnanjohtaja Riikonen tarttui koko tietämysarsenaalillaan. Hän toi kokousväen tietoon yhteyden ottonsa lakimiehiin ja heidän tulkintoihinsa asioiden järjestämisessä. Riikonen tuli samalla laventaneeksi reviiriään myös Rääkkylän alueelle.
Mielestäni hänen tulisi kunnanjohtajana toimia Humalajoen tällä puolella, eikä Salmensiltaakaan pitäisi ylittää sote-asioiden hoidossa ilman kutsua.
Oma-asemani yltää koko Keski-Karjalan alueelle sote-asioissa. Tosin vain ilmaisemaan oman mielipiteeni. Enkä turvaudu kannoissani edes kuntaliiton lakimiehiin, vaan kuntalaisiin. Joskus vilkaisen kuntalakiin.
******
Karjalaisen tarkkaavainen lukija huomaa, että jutussa puhutaan kahdesta eri asiasta. Toivottavasti sen huomasivat myös paikalla olleet seminaarilaiset. Yritin asian vääntää rautalankamalliin, että se olisi ymmärretty myös korkeampien virkamiesten joukossa.
Sanoin seminaarissa, että päätäntävalta sote-asioissa on edelleen kuntien valtuustoilla.
Riikonen kertoi lakimiesten tulkinnan, että yhteistoiminta-alueella yhteinen toimielin järjestää palvelut.
Minä eikä kukaan seminaarissa kiistänyt Helliltä toimivaltaa palvelujen järjestämiseen. Rääkkyläläiset moittivat kylläkin Helliä palvelujen järjestämisen puutteesta. Siitä syntyi koko "kiistakeskustelu". Yritin herätellä puheenvuorollani rääkkyläläisiä valtuutettuja käyttämään valtaansa suhteessä tilaajalautakuntaan ja erittyisesti Helliin.
On näet niin, että edelleen valtuustoissa päätetään mitä palveluja Helli tuottaa. Millään sopimuksella tätä päätäntävaltaa ei ole annettu ainakaan minun tietääkseni minnekään. Sanoisin onneksi.
Peruspalveluohjelmaa tehdessä on neljän kunnan valtuutettujen huolehdittava oman alueensa palvelujen järjestämisestä. Toiset siitä tuskin huolehtivat.
Yhtä tarkeää, ellei tärkeämpää, on merkitä niin peruspalveluohjelmaan kuin Yhteistoimintasopimukseenkin yksilöiden mitä palveluja omassa terveyskeskuksessa saadaan, milloin ja keiden toimesta. Muuten vastaanotto saattaa muuttua saattohoidoksi ja sekin ulkoistetaan naapuritalkkarille.
*******
Jos ketä kiinnostaa voi tutkailla kuntalakia. KO. asian osalta riittää 2§ ja 3§. Ovat muuten semmoista tekstiä, että joku toinenkin voi soittaa lakimiehelleen. Sitten se vasta sekoaakin.
Jatkotutkimuksia voi suorittaa lyhyellä oppimäärällä kuntalakiin liitetyllä 10a luvulla. Kunnallinen liikelaitos. (27.4.2007/519)
Allekirjoittaneelle jo vilkaisu edellä oleviin saa aikaan mikreenin. Siksi tyydyn vanhaan perimätietoon, kun sanon, että korkeinta päätäntävaltaa kunnissa käyttävät kunnanvaltuutetut. Tietenkin kuntalain antamin valtuuksin.

tiistai 23. helmikuuta 2010

Tuskin viimeinen seminaari Hellistä

Täysi päivä Helli-seminaaria vastaa rasitukseltaan puolimaratoonia. Ainakin. Maratoonilla tietää mihin suuntaan pitää liikkua. Hellissä ei.
Alustajissa Olli Tolkissa ja Jorma Teittisessä ei ole vikaa. Tittelit jätän sanomatta. Ovat sen verran hienoja. Mutta aihe sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen Keski-Karjalassa on täkäläiset tuntien sen verran vaikea laji, ettei ne tulleet turvatuksi vielä tässä seminaarissa.
* * *
Seminaarissa oli täysi arsenaali toimittajia. Jätän heidän raportointinsa varaan varsinaisen seminaariselostuksen. Saavat siitä palkkansakin. Muutaman rivin kirjoitan, mitä meikäläiselle jäi mieleen. Käytin muutaman puheenvuoronkin.
Alkuun muutama kohta Olli Tolkin alustuksesta:
- Peruspalveluohjelma ei välttämätön.
- Puhui Sitran kannasta asiasta ulkoistaminen/ yksityistäminen, jotka eivät ole sama asia.
- Oma palvelutuotanto on paras.
- On tehtävä oikeita asioita.
- On tehtävä rakenteellisia muutoksia.
- Kaikki palvelut organisoitava uudestaan.
- Edellä oleva ei tarkoita lähipalveluiden lopettamista.
- Kuntakohtainen ajattelu lopetettava.
Tolkki ei painostanut päättäjiä ainoan oikean, hänen näkemyksensä mukaiseen ratkaisuun. Mikä on hyvä asia, kun kysymyksessä on kuntademokratiaan kuuluvat päätösasiat.
Jorma Teittinen puhui ja selvitti lääkärin näkökannalta palvelujen järjestämistä lähinnä Juväskylän seudulta. Hänkin pysyi hyvin reviirillään. Ei tuputtanut.
* * *
Omassa puheenvuorossani toin omana näkemyksenäni esiin sen hallintohimmelin, josta on puhuttu puhumasta päästyä. Esimerkkinä mainitsin toimintaa ohjaavan peruspalveluohjelman, yhteistoimintasopimuksen, kuntien tilaajasopimukset, asiaan millään tavalla kuulumattoman seutusopimuksen. Edellä olevien hallinto- ja johtosäännöt ja kuntabyrokratian. Kaikki sopimukset ovat lisäksi enemmän tai vähemmän ristiriidassa keskenään.
Posmotukseni jälkeen alustajat totesivat, että sopimukset on pikimmiten korjatta kuntoon. Kukahan tehtävän ottaa suorittaakseen? Toivottavasti eivät samat henkilöt, jotka rakensivat nykyisen himmelin.
******
Merkittävimmäksi tavoitteeksi näin seminaarille asetetun akuuttiosaston perustamisen Kiteelle. Aistin myös, että tarkoitus helliläisillä, heitä on myös kuntien ylimmissä virkahenkilöissä ja luottamushenkilöissä, ajaa alas muiden kuntien terveyskeskukset ja arkipäivän lääkäripalvelut.
Toin mielestäni riittävän selvästi esiin kantani: jokaisessa kuntakeskuksessa tulee säilyttää arkipäiväiset lääkäripalvelut klo 8 -16 välisenä aikana, johon liittyy toimintaan sopeutettu vuodeosasto.
Perusteluiksi luin Rääkkylän nykytilanteen. Miksi pitää toimiva, asiakastyytyväisyydestä nauttiva palvelu ajaa alas vain sen tähden, että jossain muualla päästäisiin kokeilemaan jotain uutta.
Puheenvuoroni jälkeen koin jotain odottamatonta. Vaimeat suosionosoitukset. Nyt taputettiin, tosin vaimeasti käsiä. Yleensä puheenvuoroni jälkeen haluttaisiin taputtaa kaljuani. Vieläpä niin, että luu näkyisi.
******
Lääkärin asemasta Helli-liikelaitoksessa syntyi mielen kiintoinen sanailu. Lautakunnan jäsen Tuomo Eronen näki lääkärin aseman Hellissä hyvänä.
Minä puolestani tartuin asiaan ja kerroin, ettei Hellin johtokunnan kokouksissa lääkärillä ole kuin läsnäolo-oikeus. Kerroin sen varmana.
Asian väittivät Hellin johtaja ja muutamat virkamiehet ja olihan siinä muutama kellokas luottamushenkilökin, olevan toisin. Lääkäri on mukana tekemässä päätöksiä.
Allekirjoittaneesta olisi ilman Veijo Hurskaisen puuttumista asiaan, tehty valehtelija. Hurskainen luki paperista mitä lääkärin asemasta sanotaan johtokunnan kokouksessa.
Johtavalla lääkärillä on kokouksissa läsnäolo-oikeus. Ei siis edes puheoikeutta.
Se siitä. Tämmöisillä väittämillä Helliä viedään.
Ei ihme, jos lääkäreitä ei saada Keski-Karjalaan ja Hellin palvelukseen.

lauantai 20. helmikuuta 2010

Ylimielistä suhtautumista

Kunnanhallituksella on kokous huomenna. Kannattaa ottaa esityslistalta pari asiaa keskusteluun. Ne osoittavat kunnanjohtaja Olli Riikosen ylimielistä lähestymistapaa kunnan luottamushenkilöiden vähemmistöä kohtaan.
Kysymyksessä on demareiden aloite seutusopimuksen irtisanomiseksi ensi vuoden alusta. Aloite löytyy tästä blogista, joka on päivätty 31.1.2010.
Aloitteessa on perusteiksi merkitty selvästi 9 eri kohtaa, jotka tukevat irtisanomista. Ne kaikki kunnanjohtaja sivuuttaa ilman mainintaa. Sitä vastoin hän luettelee sotea, Ketiä, maaseutulomitustoimintaa ja musiikkiopistoa, jotka eivät mitenkään kuulu aloitteen puolustamiseen tai vastustamiseen. Mikä ajattelu ohjaa kunnanjohtajan perusteluja päätösehdotukseensa?
Yhteistyö kunnanjohtajan luettelemilla aloilla voi jatkua ja pitää lisääntyäkin. On hyvä etsiä uusia yhteistyömuotoja naapurikuntien kanssa. Asioiden selkeyttämiseksi yhteistyöpäätöksiä tehdessä ei seutusopimusta tarvita. Se enemmän sotkee kuin vie yhteistyötä eteenpäin. Se näkyy tämän päivän tilanteessa kuntien välillä ja aloitteen perusteluissa se on selvästi osoitettu.
Tilanteen tuntien poliittisissa voimasuhteissa lopputuloksen voi ennakoida. On hyvä, että asia on tuotu ainakin tietoisuuteen. Saman tyyppisiä asioida tiedän pohditun myös muissa Keski-Karjalan kunnissa.
Voi olla, että loppulaskenta seutuvaliokunnan vallankäytölle on alkanut. Tätä tukee myös Hellin lisääntyneet vaikeudet käytännön asioiden hoidossa. Mielestäni ilman, että syytä löytyy helliläisistä itsestään. Hellin organisaation takaa löytyy seutuvaliokunta. Sieltä tapahtunut ja edelleen tapahtuva ohjailu.
Seutuvaliokunnan vallankäytön murtamiseksi ja demokraattisen päätöksenteon palauttamiseksi seutusopimus on syytä sanoa irti.
*******
Toinen kunnanjohtajan päähän pinttymä ajatus on kunnan metsämaan myynti. Tai se tapa millä hän kauppoja pyrkii tekemään.
Kun Suomessa vielä on voimassa perustuslaki, joka määrittää kansalaisia käsiteltävän yhdenvertaisesti ja tasapuolisesti, siihen sopii erittäin huonosti kunnan kiinteän omaisuuden myynti ilman julkista myyntiinpanoa.
Tätä ei kunnanjohtaja näytä tiedostavan tai ei hän siitä jostain muusta syystä piittaa. Hän hieroo kauppoja kuka häneltä myytävää kysyy.
Entinen metsämaan kahdenkeskinen kauppa perustui lisäpeltomaan tarpeeseen. Nyt palstalla on suoritettu jo harvennushakkuu.
Kun hallituksessa ja valtuustossa jatkuvasti joudutaan äänestämään osoittaa se jotain muuta kuin yhteen hiileen puhaltamista. Olisiko joku syy tähän löydettävissä kunnan virkamieskohdosta?

keskiviikko 17. helmikuuta 2010

Kaikki hyvin , nyt hurrataan.

En enää pitkiin aikoihin ole käynyt infotilaisuuksissa, joissa valtaapitävät esittelevät aikaan saannoksiaan. Ne on niin putkikatseella tehtyjä, että ellei pahointia niistä saa, niin vatsataudin varmasti.
Närästyksen sain jo tämän päivän Karjalaisen otsikosta: "Tohmajärvellä kaikki hyvin." Otsikko oli tullut valtuuston puheenjohtaja Matti Majoisen ja kunnanjohtaja Olli Riikosen esitysten pohjalta.
On rohkeaa puhua tohmajärveläisten puolesta. Varsinkin jos puheista löytyy väljää tekstiä ja enemmän omaa näkemystä kuin lääkäri määrää.
Allekirjoittanut voi sanoa, että olen suht`koht` tyytyväinen itseeni ja Tohmajärven kuntaan kuin kuntalaisiinkin. Siihen tuntemukseni jääkin. Miten kunta voi ja kuntalaiset jätän arvioimatta.
Saman otsikon alla kunnanjohtaja Olli Riikonen toisti hokemaansa; Tohmajärven kunnan on pysyttävä itsenäisenä. Mikä painajainen hänellä itsenäisyydestä lienee? Kukaan ei ole tehnyt koskaan aloitetta kuntien liittymisestä mihinkään suuntaan.
Muutama aloite on ollut kuntaliitosselvityksestä ja nimilista kuntalaisilta samasta asiasta. Ne kunnanjohtaja on saanut sivuutettua alkuunsa omalla asemallaan.
Luulisi, että kuntalaisien kannalta olisi tärkeämpää puhua palveluiden puolesta, jotka kiihtyvällä vauhdilla ovat karkaamassa paikkakunnalta. Miten kunta voi hyvin, jos palvelut ja asukkaat häippäsevät? No, jäähän itsenäinen kunta virkahenkilöineen. Vähäksi aikaa.
*******
Menin piruuttani kuuntelemaan luottamushenkilöille tarkoitettua perehdyttämistilaisuutta. Tiedän kokemuksesta, ettei harmaa pää ja harvassa olevat korvat enää paljoa ympäristöstä havaintoja tee.
Tilaisuus oli Tohmajärven teknisen toimen järjestämä. Ihan ok. järjestely. Ei kehuttu itseä eikä hinguttu lisää rahaa. Siis harvinainen info.
Siivousjohtaja (liekö titteli oikein) Marja-Leena Puolakka piti uskottavan ja asian ytimeen osuuneen selvityksen oman alansa tämän päivän tilanteesta. Jo se oli myönteistä kuultavaa, kun homma näyttää olevan hanskssa ja budjetti pitää.
Tiedän kokemuksesta, että asiansa osaava työnjohto osaa laittaa oikeat henkilöt tekemään oikeaan aikaan kykyjensä nukaista työtä, mutta myös valvoa ja kiittää kun työ on suoritettu.
Näyttää ainakin kuullun esityksen puolesta, että Puolakka on onnistunut tehtävässään.
*******
Kesälahdella on pinnalla kysymys; kunnanjohtaja vai pormestari. Ottamatta ja tuntematta tarkalleen vaihtoehtojen välistä eroa, niin hyvää luulisi tulevan siitä, että nykyinen järjestelmä nousee ainakin keskusteluun.
Puhuttiinpa Uoksulaisen Jaskasta mitä hyvänsä, hän ei ole jäänyt kunnanjohtajan jalkoihin pormestari asiassa. Sanoisin poikkeuksellisen hyväksi esimerkiksi muillekin Keski-Karjalan luottamushenkilöille.
Lehdessä joku kesälahtelainen epäili löytyykö pormestariksi tarpeeksi viisasta henkilöä. Mihin te vertaatte pormestarin pätevyyttä? Onhan teillä siellä oma mittari. Kukako? En sano.
Ennen sanottiin; jos Herra antaa viran, niin Hän antaa siihen myös pätevyyden.

maanantai 15. helmikuuta 2010

Missä sitä mennään?

Nyt ovat korkeimmatkin virkamiehet seutuvaliokuntaa myöten myöntäneet, että Keski-Karjalan kuntien keskeisissä sopimuksissa on rukkaamisen varaa. Tiukassa myöntäminen on ollut, mutta kipuhan hellittää, kun tiedostaa mistä se johtuu.
Ensiksi on kai myönnettävä se tosi asia, että kunnat ovat itsenäisiä ja niiden toimintaa ohjaa kuntalaki. Jos aiotaan epämääräisillä kirjauksilla ja tulkinnoilla kuntalaki sivuuttaa, ei homma tule tästään paranemaan.
Seutusopimus on aikansa elänyt. Sen irtisanomisesta on valtuutettujen aloite jätetty Tohmajärven kunnanvaltuustolle. Aloite on perusteluineen julkaistu aikaisemmin tällä palstalla. Jos seutusopimus jää tai sitä vain paikataan, ei edistystä yhteistoimintaan kannata odottaa.
Yhteistoiminta sopimus sote-palvelujen järjestämisestä on jo ensimmäisenä toiminta vuonna osoittautunut kelvottomaksi. Vaatii totaalista korjausta ja tarkkoja sanontoja mm. siitä missä palveluja tarjotaan ja miten.
Palvelusopimusta rustataan epätoivoisella vimmalla uuteen uskoon. Henkilökohtaisesti en anna paljoakaan painoa koko sopimukselle. Se on kuin ennustaja eukko sanoisi mitä tulevaisuus tuo tullessaan.
Kuntien, tilaajalautakunnan ja liikelaitos Hellin väliset tilaajasopimukset, ovat osoittautuneet täysin turhiksi. Niillähän kunnat ovat tilanneet palveluja ja sanoneet tarkasti mitä palvelut saavat maksaa. Sopimuksien yli on kävelty pahimman kerran.
Nykymenolla liikelaitos ei toimi liikelaitoksien periaatteilla. Se ei pysy budjetissaan, vaan kinuaa rahaa lisää jatkuvasti, jota sille kunnat myös antavat.
Suostuessaan lypsylehmänä oloon valtuutetut eivät näytä erottavan kuntayhtymän ja liikelaitoksen eroa.
Edellä oleva kaikki liittyy Sote-himmelistä johtuviin epäselvyyksiin. Ulkopuolelle jää mitä vaikeuksia himmelistä seuraa varsinaisille terveys- ja vanhuspalveluille. Ne eivät ole vähäisiä, eivätkä tule vähenemään. Siihen palataan myöhemmin.
******
Joko muissa Keski-Karjalan kunnissa aletaan toteuttamaan "poltetun maan" taktiikkaa? Tohmajärvellä eräiten mielestä sellainen on mahdollista jopa hyväksyttävää.
Lainaan suoraan UutisAlasimen juttua 10.2.2010 lehdestä.
"Jos tehtäsiin kuntaliitos puoleen tai toiseen, kunnan metsät ja sähköosakkeet menisivät jonkun muun lämmittämiseen. Jos näyttää menevän huonosti, pitäsi syödä omaisuus pois ja liittyä sitten, Nenonen toteaa."
Toteaja on Viisikon ryhmäpuheenjohtaja Antero Nenonen (kok). Että tällaista on odotettavissa Tohmajärveltä, jos ko. mielipide saa kannatusta. Onko nyt jo käsillä lopun alku, kun parilla sadalla hehtaarilla ollaan keventämässä kunnan metsämaan omistusta?
Onneksi viisikko on vain viisikko, eikä kaikki siinäkään ryhmässä ole kannattamassa Nenosen mielipidettä.

torstai 11. helmikuuta 2010

Hoitoon pääsee, mutta minne?

Alempana on ensin luettelo valtioneuvoston asettamista kiireettömään hoitoon pääsyn kriteereistä. Sen jälkeen Helli-liikelaitoksen jonotiedote samasta asiasta, jolla Helli ilmoittaa toimivansa.
Lukija voi vertailla, mitä hoitoon pääsyltä edellytetään ja miten se toteutuu.
Blogin pitäjän huomautus asiaan on se, ettei Hellin tiedotteessa sanota missä paikassa hoitoonpääsy tapahtuu. Potilaan kannalta olisi hyvä tietää tapahtuuko se Kiteellä, Kesälahdella, Rääkkylässä vai Tohmajärvellä.
Koska kysymys on lopulta lääkärin vastaanotosta ja koska nyt ollaan yhteistoimintasopimusta uusimassa esitän, että sinne kirjataan yksiselitteisesti seuraava:
JOKAISEN KUNNAN TERVEYSKESKUKSESSA; RÄÄKKYLÄSSÄ, KESÄLAHDELLA, TOHMAJÄRVELLÄ JA KITEELLÄ ON LÄÄKÄRIN VASTAANOTTO ARKISIN KLO 8 - 16 VÄLISENÄ AIKANA JA VASTAANOTTOON SUHTEUTETTU VUODEOSASTO SAMASSA PAIKASSA.
On perusteetonta väittää, että järjestelmää ei voisi hoitaa edellä esitetyllä tavalla. On valmiit hoitotilat. Onko oikein juoksuttaa potilaita ja heidän omaisiaan ympäri Keski-Karjalan vain sen vuoksi, että on rakennettu sellainen hallintohimmeli, joka aiheuttaa vain harmia tavalliselle avun tarvitsejalle. Ja mitä sanoo palvelusta laatu ja asiakastyytyväisyys!

Tietoa hoitoon pääsystä

2. Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Helli -liikelaitoksen kiireettömän sairaanhoidon tiedote 14.1.2010 tutkimuksiin ja hoitoon pääsystä

Valtioneuvoston asetuksen hoitoon pääsyn toteuttamisesta ja alueellisesta yhteistyöstä (Vna 25.11. 2004/1019) mukaan terveydenhuollon toimintayksikön tulee julkaista kansanterveyslain 15 b § 1 ja 2 momentin tarkoittamat tiedot odotusajoista vähintään puolivuosittain Internetissä, tiedotteessa tai muulla vastaavalla tavalla. Tietojen julkaisemistavassa tulee ottaa huomioon se, että se kattaa mahdollisimman laajasti alueen väestön.

Asetuksessa tutkimukseen ja hoitoon pääsyn aikarajat perusterveydenhuollossa ovat seuraavat:

1. Arkisin terveyskeskuksen aukioloaikana sinne on saatava välittömästi puhelinyhteys tai sinne on voitava mennä käymään.

2. Hoidon tarpeen arviointi tulee toteutua kolmen päivän kuluessa yhteydenotosta. Hoidon tarpeen arviointi edellyttää, että terveydenhuollon ammattihenkilöllä on asianmukainen koulutus, työkokemus ja yhteys hoitoa antavaan toimintayksikköön sekä käytettävissään potilasasiakirjat. Hoidon tarpeen arviointi voidaan tehdä myös puhelinpalveluna. Jos hoidon tarpeen arviointi vaatii terveyskeskuksessa käyntiä, sinne on saatava aika kolmen arkipäivän kuluessa yhteydenotosta.

3. Hoitoon on terveyskeskuksessa päästävä viimeistään kolmessa kuukaudessa.



Helli -liikelaitoksen etusivuille ja Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunnan ajankohtaisasioihin on Hellissä päivitetty 14.1.2010 kiireettömän hoitoon pääsyn seuraava jonotiedote:

Puhelinyhteyden terveyskeskuksiin saa välittömästi

Hoidon tarpeen määrittely tehdään puhelimitse välittömästi

- sairaanhoitajan vastaanotolla viimeistään seuraavana arkipäivänä

- terveydenhoitajan vastaanotoilla puhelimitse joko samana tai seuraavana arkipäivänä

- fysioterapeutin vastaanotoille puhelintuntien aikana joko samana tai seuraavana arkipäivänä.

Hoitoon pääsee

- hammaslääkärin vastaanotolle 4-6 viikossa

- lääkärin vastaanotolle 3-4 viikossa

- laboratorioon 1-3 päivässä

- röntgeniin seuraavana arkipäivänä

- sairaanhoitajan vastaanotolle 3-7 päivässä

- terveydenhoitajan vastaanotolle 1-3 viikossa

- työterveyshuoltoon 1-2 viikossa

- fysioterapiaan 2-3 viikossa.

maanantai 8. helmikuuta 2010

Patterit kuin patterit

Lukijapalautteessa joku kysyi onko minulla sydämen tahdistin. Kysymykseen häntä oli ohjannut ilmoitukseni, että lähden tästä pattereita ostamaan.
Ei ole tahdistinta. Mitä nyt pysyvää ihmissuhdetta ei sellaiseksi luokitella. Reissussa kävin Tallinnassa asti. Ostin "pattereitakin" koko tulevaksi kesäksi. Koko lasti piti jättää Helsinkiin odottamaan lumien sulamista. Kärry ei Helsingin lumissa kulkenut.
Niin, ne patterit. On niissä volyymia. Tilavuutta patteria kohti 33 cl. Ammattimiehet tietää siitä, mitä pattereita käydän tahdistajassani.
Kiitoksia lukijalle "huolehtivaisuudestaan".
*****
Lukija otti yhteyttä ja ilmoitti kantanaan, että vastustakaa viimeiseen saakka kunnan metsien myyntiä maineen.
Siinäpä se. Vähäiset ovat blogistin mahdollisuudet vaikuttaa kunnassa tehtäviin kauppoihin. Valta on valtuutetuilla. He voivat, jos tahtovat ohjailla virkamieskaupantekijöitä. Näyttää, etteivät hekään halua, vaan antavat mennä asioiden omalla painollaa minne sitten menevätkään.
******
Samainen lukija kertoi, ettei vasta kunnan myymälle palstalle peltoa raivata ostajan ilmoituksesta huolimatta. Harvennushakkuu siellä on menossa.
Epäili, saman toistuvan uudenkin kaupan jälkeen, jos kauppa tehdään.
Kunnanjohtajahan näitä kauppoja valmistelee ja esittelee "päättäjille". Hänellä tuntuu olevan asiantuntemus metsäalaltakin. Jotta ottakaapa yhteyttä häneen, arvoisa lukija.

lauantai 6. helmikuuta 2010

Tässä taas ollaan

Reissu on tehty. Tulipahan tehtyä. Paskareissuksi se ei kuitenkaan muodostunut. Antoipa muutamia kokemuksia lisää. Ja ajatuksen vapautta entisistä ympyröistä.
******
Otetaan ensimmäiseksi käsittelyyn mitä lehdissä on kirjoitettu reissuni aikana. Karjalaisen suora linjalla 3.2.2010 kirjoittaa Juhani Junnilainen mielipiteitään asioista, joista näin alkuun jo voin sanoa olevani erimieltä. Siitäkin huolimatta, että hän vahvistaa kantaansa komealla tittelillä; Ikäihmisten palvelujohtaja Kiteen kaupunki/Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Helli-liikelaitos.
Herroja ja titteleitä arvostan ja kunnioitan vasta sitten, kun ymmärrän heidän ajatuksiensa ja tekojensa olevan yhtä kuin puheensa.
Juhani Junnilaisen tunnen ajalta, jolloin hän tuli Tohmajärven sosiaalitoimistoon työhön. Tittelit eivät ihmistä paljoakaan muuta, ellei siihen liity positiivistä tehtävien muutoksesta johtuvaa näyttöä.
*******
Sotesta ja Helli-liikelaitoksesta en olisi uskonut lähdettävän yleisönosastokirjoituksiin johtajien taholta. Nythän siltä tulee mielipidettä ja haastattelua tuuttien täydeltä.
Semminkin kun minua on samalta taholta kielletty kirjoittamasta Helliin liittyvästä mitään. Ja onhan henkilökuntaakin kielletty jopa puhumasta työasioistaan.
On hyvä asia, että johtajatkin tulevat ulos kuorestaan julkisuuteen. Voi syntyä keskustelua ja mielipiteen vaihtoa, joka yleensä on eduksi asialle.
*******
En puutu tarpemmin Juhani Junnilaisen kirjoituksen yksityiskohtiin. Totean vain sen sisältävän niin paljon asiavirheitä, että kirjoitus täyttää hädintuskin mielipidekirjoituksen tunnusmerkistöä. Vastaan Junnilaisen kirjoitukseen samalta tasolta.
Sairaat tarvitsevat sairaanhoitoa, jota heille antavat ja ohjaavat lääkärit koulutuksensa antaman ammattitaidon pohjalta.
Vanhukset tarvitsevat voimiensa ehtyessä hoivaajia ja hoitopaikkaa, kun kotonaan eivät päivän askareista enää selviä.
Hoidettavat ovat tiedossa ja hoitajat myös. Näin on menetelty muutama vuosikymmen. Kaikki ovat olleet suhteellisen tyytyväisiä.
Nyt on tapahtunut muutos. On syntynyt muutoksiin pyrkivien ammattikunta ilman ammattitaitoa. Näyttää, etteivät he tiedä sitäkään mihin muutokset johtavat. Näitä besservissereitä voidaan kutsua konsulteiksi, sosiaalitantoiksi tai taivaanrannan maalareiksi.
Nämä osaajat häärivät toistensa alueella sotkien senkin mikä vielä olisi järjestyksessä. Pahinta on, että tämä touhu maksaa maltaita.
******
Kysyn, mihin tarvitaan tätä johtajien ja välistä vetäjien joukkoa? Eikö terveyspalvelut tule hoidettua lääkäreillä ja sairaaloilla. Vanhuspalvelut hoitajilla ja vanhainkodeilla. Niin kuin ennenvanhaan on tehty.
Jos yksityistäminen on tavoite, niin kuin olen kuullut kunnanjohtajankin mainitsevan, mihin tarvitaan kuntaa ja sen johtajia. Ei ainakaan veronkantoon. Palvelut kun ostetaan suoraan rahalla.

tiistai 2. helmikuuta 2010

Lähden pattereita ostamaan

Blogi hiljenee muutamaksi päiväksi. Tutkikaa onko perusteissa perää, joilla aiotaan haudata Seutusopimus. Heippa vaan!

maanantai 1. helmikuuta 2010

Lyhyesti valtuuston kokouksesta

Tohmajärven kunnanvaltuuston kokous kesti tänään 3 tuntia 20 minuuttia. Puheenvuoroja käytettiin yhteensä 95 kpl. Äänestyksiäkin saatiin aikaiseksi pari kappaletta.
On syytä panna merkille, että hallituksen puheenjohtaja Leena Väistö käytti kuntastrategian esittelyyn yhden puheenvuoron. Se kesti yhden minuutin, jossa hän totesi strategian tärkeäksi paperiksi. Muita puheenvuoroja hän ei sitten käyttänytkään.
Uskaltaisiko, kun ottaa huomioon puheenvuorojen lukuisuuden ja kokoukseen käytetyn ajan, sanoa, että Otto Saikkosen puheenvuoro oli yksi asiallisimmista. Hän kehoitti valtuutettuja pysymään asiassa.
Merkittävämmäksi asiaksi noussee tulevaisuutta ajatellen demareiden kokouksessa jättämä valtuutetun aloite. Tosin sen heti tuoreeltaan kunnanjohtaja "lyttäsi" sanomalla, että sopimukset muiden kuntien kanssa olisivat este aloitteelle.
Aloitteen, varsinkin kirjallisen ja perustellun aloitteen "tyrmääminen" on uutta kokouskäytäntöä Tohmajärvelläkin. Mielestäni se ei hyvän hallintotavan mukaan kuuluisi ainakaan kunnanjohtajalle.
Valtuutetulla on suvereeni aloitteenteko-oikeus, jota ei naapurikunnat tai sopimukset voi estää. Tohmajärven kunnanvaltuusto on tehnyt seutusopimuksen itsenäisesti. Valtuustolla on edelleen sama oikeus sanoa sopimus irti, jos katsoo sen hyväksi. Tässä asiassa ei löydy mitään sellaista, joka antaisi kunnanjohtajalle mahdollisuuden estää valtuustoa tekemästä haluamaansa päätöstä. Olla mukana tai irrota seutusopimukzsesta.
Epäilen, että asiaan palataan vielä monta kertaa. Seuraavassa osiossa aloite.

Aloite

Valtuutetun aloite
SDP:n valtuustoryhmä
25.01.2010.


Tohmajärven kunnanvaltuusto
Puheenjohtaja Matti Majoinen


Esitämme kunnioittavasti, että Keski-Karjalan seudun seutusopimus irtisanotaan Tohmajärven kunnan osalta seutusopimuksen 6. kohdan mukaisessa järjestyksessä niin, että Tohmajärven kohdalta sopimus päättyy 31.12.2010.


Perustelut:
Valtioneuvosto on kumonnut asiaa ohjanneen lainsäädännön.
Seutusopimus on vanhentunut, eikä täytä enää sille asetettuja tavoitteita. Esim. sopimuksessa mainittua seutujohtajaa ei ole valittu.
Asioiden käsittelyn, päätös- ja ratkaisuvallan osalta seutusopimus ei määrittele toimintaa eikä vastuuta tehdyistä päätöksistä.
Kiteen kaupungin hallintosääntö 7 §, kohta Seutuvaltuusto; mainitaan ainoastaan: ”Käyttää seutusopimuksessa mainittua ratkaisuvaltaa”. Seutusopimuksessa ei ole ratkaisuvaltaa koskevaa kohtaa.
Seutuvaltuustolla ja seutuvaliokunnalla ei ole toiminnalleen johtosääntöä.
Seutuvaliokunta on käyttänyt merkittävää itsenäisille kunnille kuuluvaa esittely- ja virkanimityksiin ohjaavaa valtaa ilman, että tehdyistä päätöksistä on pidetty pöytäkirjaa tai laadittu muistiota.
Seutuvaltuuston ja seutuvaliokunnan päätöksistä ei voi tehdä oikaisuvaatimusta tai valittaa. Tältä osin toiminta on epädemokraattista.
Seutusopimuksesta aiheutuu kuluja eikä toiminnasta ole ollut kuntalaisille vastaavaa hyötyä.

Tohmajärvellä 1p:nä helmikuuta 2010.