Kunnanjohtaja Riikonen Attendon mainoksessa

Polemiikki lehden numerossa 4/2013 sivulla 5 on kokosivun ilmoitus, jossa Riikonen kertoo Tohmajärvestä ja sen solmimasta palvelusopimuksesta Attendon kanssa. Sopimusta mainostetaan kuntaturvaksi.
Koska kysymyksessä on Attendon monisanainen mainos, ei sitä ole aihetta ryhtyä tarkemmin ruotimaan. Mainos on mainos.
Otan yhden lauseen tässä esiin. "Kunnalle palvelu tuo täyden ennakoitavuuden menoissa ja riskittömyyden, sillä taloudellinen riski toiminnan onnistumisesta on Attendolla ja käytännön toimia valvoo AVI ja Valvira,"
Näinkö kunnanjohtaja luulee asioiden olevan? Niin minäkin toivoisin, mutta kun niin ei ole.
Ei kunta voi millään sopimuksilla väistää lakisääteisten palvelujen kustannus- ja järjestämisvastuuta. Attendon kanssa on tehty palvelusopimus kiinteään hintaan. Mutta entä sitten jos palveluja tarvitaan enemmän kuin mihin sopimusrahat riittävät?
Silloin kunta pulittaa lisähintaa Attendolle. Lakisääteiset palvelut on tuotettava. Luuleeko joku, että mikään yritys maksaa omasta pussistaan kunnalle kuuluvien palvelujen tuottamisesta. Minä en ainakaan semmoisesta ole kuullut.
Sopimuskauden lopulla, jos näyttää, ettei rahat riitä palvelujen tuottamiseen, lienee käytössä sama konsti kuin yksityistaloudessa. Palveluja huononnetaan tai siirretään tuota tuonnemmaksi. Näin se vain tapahtuu.
******
Ei Attendoa ole syytä moittia. Mutta ei kirkasotsaisesti lähteä kehumaankaan. Ensimmäisen vuoden kokemukset ovat vielä kirjaamatta.
"Attendo Kuntaturva" ovat iskusanat mainoksessa. Todellinen kuntalaisen turva on edelleen kunnan tarjoamissa palveluissa. Niiden kustannukset kerätään verovaroista. Jos ja kun Attendo joskus lähtee paikkakunnalta "kuntaturvineen", huomataan oikean turvan löytyvän vanhasta konstista. Kunnan tuottamista palveluista.
*****
Kunnanjohtaja Olli Riikonen on lähtenyt Attendo Kuntaturvan mainosmieheksi. Suomessa on tällä hetkellä kolme kuntaa, joista Tohmajärvi on yksi, jotka ovat solmineet kyseisen "turvasopimuksen". Kovin kokemuspohjaiseen tarkasteluun ei pitäisi vajaan vuoden kokemuksen jälkeen vielä lähteä. Varsinkaan kunnan nimissä, jolla on kovat epäonnistumiset aikaisemmista Sote järjestelyistään.  

OLISIKO JOHTOPÄÄTÖSTEN AIKA ?

Taitaa olla ensimmäinen kerta kahteenkymmeneen vuoteen, kun keskustapuolue hävisi Tohmajärven kunnanvaltuustossa äänestyksen. Eilen se tapahtui ja vielä kahteenkertaan.

Siihen tarvittiin hävityt kuntavaalit, osaltaan epäuskottavaksi käyvät kunnanjohtajan esitykset ja kokoomuksesta kaivettu tuki valtuuston puheenjohtajavaalissa.

15 – 12 hävitty äänestys ei näkynyt kuitenkaan keskustavaltuutettujen puheenvuoroissa. Eikä ryhmäkurissa. Valitulla, vai uskaltaisiko sanoa, sanennulla linjalla jatkettiin, vaikka sitten ristiriitaisin perustein.

Valtuutettujen puheenvuoroista kävi selväksi, että keskustalaiset ovat kuntaliitoksesta yksiselitteisesti Kiteen kannalla. Heitä tuki äänestyksessä kokoomuksen valtuustonpuheenjohtaja Antero Nenonen. Hänen äänestyskäyttäytymiseensä on syytä palata myöhemmin.

Laajempaa kuntaliitosselvitystä kannattivat demarit ja Seitsikkoryhmä. Ryhmä oli Nelosen äänestyskäyttäytymisestä johtuen tällä kertaa kuusijäseninen. Äänestystulos 15 – 12 tiesi, että myös Valtiovarainministeriölle ilmoitetaan tieto selvitysalueesta johon kuuluvat Joensuu, Kitee, Rääkkylä, Ilomantsi ja tietenkin Tohmajärvi.

Äänestystä ei tarvittu kunnan omaisuudenhoitoyhtiön pereustamiseen. Yhtiö perustetaan, vaikka harva näki perustamiseen muuta syytä kuin ”tempputalouden”.

Keskustan Jukka Haaranen piti puheenvuorossaan perustamista ”epätaloudellisena” ja turhanakin. Sadantuhannen euron perustamiskulut ovat ylimääräistä kunnan tiukkaan talouteen. Lisäksi taseeseen saatava näennäinen korjaus voi harhauttaa luulemaan, että taloutta ei tarvittaisi muuten korjatakkaan.

Luulin Haarasen tekevän vastaesityksen hallituksen perustamisesitykseen. Turha luulo. Hänkin kannatti yhtiön perustamista. Jukka Haarasen puheenvuoron voi siirtää luokkaan; turha puheenvuoro.

******

Oman lukunsa ja huomio pitää kiinnittää valtuustonpuheenjohtaja Antero Nenosen kokouskäyttäytymiseen. Siinä oli tapahtunut muutos aikaisempaan verrattuna. Olisiko syy Korkeimmasta hallinto-oikeudesta tullut päätös?

Aikaisemmin Nenonen on ilmoittanut olevansa lojaali puheenjohtajana ollessaan kaikille valtuustoryhmille. Tässä kokouksessa hän ei ollut sitä edes omalle valtuustoryhmälleen.

Esitys laajasta kuntaliitosselvityksestä oli tullut seitsikkoryhmältä, jonka jäsen Nenonen on. Kyseinen ryhmä hallituksessa oli kannattanut mm. Joensuun tulemista mukaan kuntaliitosselvitykseen.

Kysymyksen ollessa vain selvityksestä, näyttää kummallisemmalta, jos oman ryhmän tekemää ehdotusta ei Nenonen enää valtuustossa tue. Varsinkin kun vastaikkain ovat oman ryhmän ja keskustan ryhmäpäätökset. Perin epäloogista.

Samaan sarjaan voi laskea myös Nenosen jatkuvat kommentoinnit valtuutettujen puheenvuoroista ja puheenvuorojen jaosta. Aikaisemmin näytti, että hän pyrkii niistä pois. Nyt näyttää olevan vallalla paluu entiseen kommentointiin. Mielestäni se ei sovi puheenjohtajan tehtäviin.

*****

Nenosen käyttäytyminen ja äänestyskäyttäytyminen erikoisesti lehteriltä katsoen edellyttää puoluepoliittisia toimia.

Oman ryhmän aloitteen puolustamisesta lipeäminen ja ryhmäpäätöksellä esitetyn vastaesityksen taakse sitä tukemaan meneminen on epälojaalisuuden huippua. Jo kunnallispolitiikassakin.

Ellei Antero Nenonen näe tehdä käyttäytymisestään johtopäätöksiä, on siihen mahdollisuus seitsikkoryhmällä.

Jos näin jatketaan näverretään luottamusta yhteisten asioiden hoitoon erityisesti kunnallispolitiikan kautta. Samalla halveksutaan äänestäjien tahtoa, jonka he uskovat ohjautuvan poliittisten puolueiden ilmoittaman tavoitteiden kautta.

Kuntalaisena ja poliittisiin järjestelmiin uskovana jään odottamaan aiheuttaako Antero Nenosen menettely muutoksia vai jatkuuko meno valtuustossa ensiseen malliin.

Sekaavaa olivat valtuutettujen puheenvuorot. Pöntöstä saakka luettiin julkaistua yleisönosasto kirjoitusta. Kannatettiin kiihkeästi itsenäisenä kuntana pysymistä ja samassa puheenvuorossa esitettiin kuntaliitosselvitystä Kiteen vain Kiteen kanssa. Voi voi! Mikä on Keskustan toimintalogiikka? Nyt siitä ei ota selvää erkkikään saati meikäläinen.

Oikeus vastaan oikeutta.

Tiedän työajaltani miten oikeuslaitos Suomessa toimii. Siinä suhteessa Kuopion Hallinto-oikeuden ja Korkeimman hallinto-oikeuden päätösten erilaisuudella ei ole mitään ihmeteltävää. Kysymyksessä on Tohmajärven kunnanvaltuuston puheenjohtajavaali. Siitähän tehtiin valitus.
Hallinto-oikeus katsoi päätöksessään vaalin uusittavaksi. Korkein hallinto-oikeus kumosi hallinto-oikeuden päätöksen. Kiistakumppaneina olivatkin päätöksissä kaksi oikeusastetta. Valittajalle ja kunnalle, mielestäni molemmille jätettiin mopen osa.
*****
No lopputulema on, että alkuperäisen vaalin tulos jää voimaan. Puheenjohtajan valintaan kummallakaan päätöksellä ei olisi ollut merkitystä. On uskottavaa, että valtuutetut olisivat uudessa vaalissakin äänestäneet samalla tavalla.
Ainoa merkitys tässäkin kärhämässä oli, että kuntalaisille jäi kuva miten heidän asioitaan virka- ja luottamushenkilöt hoitavat.
Aikaa ja perskannikoita koeteltiin niin täällä kuin oikeuslaitoksissakin. Kuntalaisten antamilla äänimäärillä ei ollut vaikutusta siihen, kuka valtuuston puheenjohtajana nyt toimii. Puheenjohtajan valitsivat omilla mielipiteillään valtuutetut ja kaksi oikeuslaitosta. Johan luulisi olevan pätevä lopputulos.
*****                        
Luin korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen (KHO:2013:176)
Pitkä paragraaffi. Ja oikeusoppineiden kielellä kirjoitettu.
Minulta uskottavuutta vei päätöksessä toistuvat ilmaukset: "ei voida tulkita tai tulkitaan."
Siis silloin kun tulkitaan, on kysymyksessä enemmän tai vähemmän useammasta vaihtoehdosta kysymys. Esimerkiksi pakkasmittaria tulkitaan silloin kun ikkuna on huurussa tai jäässä. Mittarissa voi olla muutama aste pakkasta tai saman verran lämpöä. Tärkeää asiaa siis tulkitaan ja ei olle yksiselitteisen asian puolella.
Puhtaasta tulkinnasta tai mielipiteestä on silloin kysymys kun asiaa puhutaan asimerkiksi kylmästä tai kuumasta. Sama lämpötila on yhdelle kuuma toiselle kylmä. 
Lait pitää osata kirjoittaa niin selvästi, ettei niitä tarvitse tulkita. No, se veisi tuomareilta leivän. Ja tohmajärveläisiltä kiistan aiheet.
*******
Summa summa ja rum. Olin paikalla kun valtuustossa käytiin puheenjohtajavaalia. Melkoinen sotku se oli.
Vaalisalaisuutta ei parhaalla tahdollakaan voinut tilanteessa nähdä.
Siinä oli tapahtuman suurin moka. Olisi yksin riittänyt syyksi vaalin uusintaan. Nyt Korkein oikeus vaalisalaisuuden osalta päätyi pöytäkirja merkintöihin. Mitä lie olleet.
Paikalla olleena, jos olisin joutunut asiasta todistajana kertomaan, olisi vaalisalaisuus saanut toisenlaisen tulkinnan kuin mitä siitä nyt sanottiin. Huomatkaa sana tulkinta. Se on tulkintaa siihen asti kun kuultava kertoo tarkkaan mitä hän näki ja kuuli.
Lopetetaan tulkinnat ja tositapahtumat tästä asiasta tahän. Annetaan valtuustonpuheenjohtaja Antero Nenoselle työrauha. Jos valinnasta on syntynyt sanomista niin sitä on turha enää jatkaa. Ja eihän Nenonen omassa valinnassaan tyrinyt. Kyllä tyrijöinä olivat valtuutetut ja osa virkamieskunmnasta. 

Kuka, mitä, häh?

Tohmajärvi jatkaa kunnanjohtaja Olli Riikosen valitsemalla linjalla. Asiat tuodaan keskusteluun ja päätettäväksi vihon viimeisenä määräpäivänä. Saatesanoina kiire. Menettely johtaa vajaavaiseen käsittelyyn kunnanhallituksessa ja valtuustossa. Puhumattakaan, että kuntalaiset ehtisivät päästä mukaan keskusteluun.

Hyvä esimerkki tästä löytyy netissä olevasta 11.11.2013 pidettävän kunnanhallituksen kokouksen esityslistan pykälistä 5 ja 6. Kysymyksessä on kuntaliitosselvitys ja kenen kanssa.

Minun on turha tässä ryhtyä selvittämään miten asioita hallituksessa esitetään, käsitellään tai päätetään. Ne löytyvät netistä esityslistalta. Sotkuista ja moniselitteistä asiaa se kuitenkin on. Ei ota selvää erkkikään. Ottavatko hallituksen jäsenetkään.

Kunnanjohtaja on löytänyt seitsikon esiitämään kuntaliitosselvitykseen viisi vaihtoehtoista päätösesitystä. Vähempi olisi riittänyt, jos asiaa olisi lähdetty hoitamaan aikanaan. Yritystähän on ollut, mutta ne on kumottu tai pantu pöytälaatikkoon.

Heille, jotka eivät jaksa kunnan nettisivuille mennä lyhennän päätösesityksen vaihtoehdot pääpiirteissään.

a. Selvitys tehdään Keski-Karjalan kanssa. Ilman Rääkkylää. (tarkoittanee, että Kiteen kanssa)

b. Haetaan poikkeuslupaa pysyä itsenäisenä kuntana.

100. Esitetään aloitteen mukaista.
     d. Haetaan Keski-Karjalan ja Joensuun kanssa ilman Ilomanssia.
     e. Jokin muu.

Tunnen helpotusta voidessani seurata sivusta miten kuntalaisen kannalta tärkeitä asioita virka- ja luottamushenkilöt Tohmajärvellä hoitavat. Minun hermot eivät enää tuommoista kestäisikään.

Turhalta tuntuu tämä blogin pitokin. Kuntarakenteen muutokset eivät näytä kiinnostavan paikallislehtiäkään. Niillä näyttää olevan omat tavoitteet hoidettavinaan.

Taitaa tulla kuuma valtuuston kokous. Näyttää, ettei keskustastakaan kaikki enää seiso ryhmäpäätösten takana.

Ainakin yksi lukija on blogissani

Hän pyytää korjausta vajavaiseen prosentti laskuuni. Se ei yksin ole matematiikan opettajani syy. Osa on pantava Suomenkielen opettajan piikkiin. Ei opettanut kuullun ja kirjoittamisen ymmärtämistä.
Osa syy voi olla myös lain laatijassa. Asunto-osakeyhtiölain 6. luvun 13 §:ää voi tarkkailla mitä siellä sanotaan. Laki on pari vuotta vanha ja nyt siitä kerätään kokemuksia. Luulen, että tulee muutoksia.
******
Lukija pyytää korjaamaan yhtiökokouksessa suoritetun äänestystuloksen niin, että aidan säilyttämisen puolesta olisi ääniä ollut 224,6 ja aidan purkamisen puolesta 227.
Jo se vain minulle sopii, jos se ketä helpottaa. Kyllä aita joudutaan purkamaan 2,4 äänenkin enemmistön turvin.
Kokouksessa paikalla olleena tietoni ja äänestystulokset perustuvat muistiin panoihini, jotka nähdäkseni merkittiin myös pöytäkirjaan.
Pilkun siirrot ja äänimäärätulkinnat eivät tässäkään tapauksessa muuta aidan kohtaloa. Se puretaan.

Ruma aita ja sen seiväs

Rumallako ei oikeutta olemiseen?

Kirjoitan rumasta aidasta. Se on todettu rumaksi äänestyksen jälkeen. 548:sta äänestä syntyi 10.4 äänen enemmistö rumuuden puolesta.

Kysymyksessä on oikeastaan asiallisesti aidan seivät. Onhan mielikivituksellista yleensäkin lähteä kiistelemään kauneusarvoista. No, Värtsilässä näköjään voidaan.

Päätös on tehty ja alla kuvassa näkyvä aita on saanut purkukehoituksen. Sillä siisti. Purkupäätös synnyttää muitakin ajatuksia. Onko aina mukana järki, kun puhutaan rumuudesta ja sille haetaan ”lainsuojaa”.

Lyhyesti aidan tappotarina.

Rivitalon tontin rajalle rakennettiin isännöitsijän ja ymmärtääkseni myös asukkaiden luvalla aita. Myöhemmin yksi ei talossa vakituisesti asuva osakas ei tykännyt aidasta ja rumuuteen vedoten vaati aitaa purettavaksi.

Taloyhtiön hallitus käsitteli kokouksessaan asiaa ja totesi yksimielisesti, että aita saa jäädä paikoilleen. Varsinkin kun sen oli rakentanut yksi osakas omalla kustannuksellaan ja aita lisäsi mm. kiinteistön arvoa.

Aitaan suivaantunut osakas vaati yhtiökokousta käsittelemään purkuasiaa. Edelleen aidan rumuuteen vedoten.

Taloyhtiössä on äänivaltaisia osakkeita yhteensä 548 kpl. Käydyssä äänestyksessä purku sai 227 ääntä ja säilyttäminen, joka oli hallituksen esitys 321 ääntä. Äänestystulos näytti, että 94 äänen enemmistöllä aita saa jäädä paikalleen.

Toisin kävi. Muutaman vuoden takaisen uuden Asunto-osakkeyhtiölain 6.luvun 13 § säätää, ettei yksi omistaja saa ännimäärästään käyttää kuin enintään 20%.

Näin äänestystulos muuttui, että hallituksen esityksen taakse tuli 216,6 ääntä ja purun puolesta 227 ääntä. Ja aita joutuu purettavaksi.

Päätökseen vaikutti eniten se, että kaksi osakasta olivat hallituksen kokouksen jälkeen muuttaneet aidan säilyttämisestä purkupuolelle.

******

Sitten ajatuksia tapahtuneen seurauksista.

Tohmajärven kunta omistaa yhtiössä 3 asunto-osaketta yhteisellä äänimäärällä 214. Tästä äänimäärästä kunta saa käyttää yhtiökokouksissa korkeintaan 20% eli 42 ääntä. Eli saman verran kuin yhden pienimmän osakkeen äänimäärän.

Paremmin asiaa tuntevat voivat päätellä onko rajoitus oikeuden mukainen, kun aletaan päättää talon kalleista korjauksista ja niiden painottamisesta osakkeiden kesken.

Toinen kysymys on, onko kunnan ja seurakunnan olla yleensä osakas rivitaloyhtiöissä. Ja onko osakkeiden käyttö yhteishyödyllistä ja oikein osoitettua tai taloudellista. Yhtiöön on tulossa kalleita remontteja. Korjaukset eivät nykyisellään siirry osakkeiden hintaan.

Oma mielipiteeni on, että kunnan ja seurakunnan tulisi myydä ko. osakkeet.