Sähköpostiin tulvii tarjouksia otsikoilla: "Päivitä tilisi." ja "Aktivoi tilisi". Varmasti tili alkaisi aktivoitua, varsinkin jos kaikki tiedot antaisin mitä pyytävät.
Juttu nyt vain sattuu olemaan niin, että kyseiset hommat tein jo vaimolle montakymmentävuotta sitten. Tili on ollut tosi aktiivisessa käytössä. Ei ole ollut valittamista. Jos jonain päivänä on joku euro tullut tilille, niin viimeistään seuraavana se on tililtä lähtenyt.
Jotta kiitosta vain.
****
Harvakseen on tullut kirjuutettua blogiin. Helli kuoli ja Aatteetokin elää uskoakseni välivaihetta. Pitänee odotella isoa sotea. Siitä tulee tosi jytky.
Kirjoituksiini pitänee ryhtyä itsenikin kiinnittämään huomiota. Tarkkaavainen lukijani kertoi oikein lehdessä, että kaadoin niin mainion Hellin. Facebookissa hän kirjoitti juttujeni karkoittavan asiakkaat maatilamatkailulta.
Tämmöiseen tulokseen en tahdo jutuillani pyrkiä. Soisin projektien onnistuvan, varsinkin kun niitä yhteiskuntakin tukee.
Poistan muutaman näppäimen kompuutteristani. Kyllä siitä pahan suopa kirjoittelu tokenee.
*****
Minusta näyttää tulleen Katri Helenan uutisten välittäjä. Pistäytyin pienellä matkalla Etelä-Suomessa. Eikö vain muutama henkilö kysynytkin miten raitilla menee. Ja joko positiiviset vaikutukset Katri Helenan raitista ovat näkyvissä.
Neuvoin kysyjiä kääntymään kirkkoherra Mikko Lappalaisen ja kunnanjohtaja Olli Riikosen puoleen. He molemmat ovat syventyneet niin raitin syntyyn, nykytilaan kuin varmasti myös tulevaisuuden odotuksiin.
*****
Minusta alkaa tuntua järjettömältä väsätä näitä juttuja. Lehdet eivät näitä julkaise ja netissäkin ilmoitetaan, että turhaan kirjoitat paskaa. Ei juttujasi kukaan lue. Olenkin miettinyt, mitä jos kirjoittaisin jotain itselleni. Jos se joskus putkahtaa julkisuuteen, niin mitä sille mahdan.
Jatketaan nyt hiljalleen vielä tätäkin palstaa. Hikistä kesää muillekin.
maanantai 28. heinäkuuta 2014
torstai 17. heinäkuuta 2014
Julkaistu Viikko Pohjois-Karjalassa 17.7. Tohman terveisissä
Sillisalaattia olkaa hyvä
Luin 11.7. päivän Hesarista jutun, jonka otsikko oli
"Kaikki sotesta". Siinä haastateltiin sosiaali- ja terveysministeriön
kansliapäällikkö Päivi Sillanaukeeta. Seitsemällätoista kysymyksellä ja
vastauksella sain sen verran tolkkua jutusta, että kysymyksessä on tahto
parempaan. Miten se tapahtuu, ei vielä minulle avautunut. Suora lainaus
jutusta. Kysymys: "Tarkoittaako
ratkaisu sitä, että kunta ei voi enää ulkoistaa kaikkia sote-palveluitaan kuten
esimerkiksi Rääkkylä ja Tohmajärvi tekivät?" Osa vastaus kysymykseen:
"Rääkkylä ja Tohmajärvi ei enää itse vastaa asukkaittensa sotepalveluista
eikä voi itse päättää kuka tuottaa palvelut." Selvää tekstiä Tohmajärven
ja Rääkkylän päättäjille tulevasta. Mitenkä nyt suu pannaan. Lähidemokratiasta
huolehtijat.
****
Keski-Karjalassa ollaan kipeitä. Kiitoksen kipeitä. Ja
kateita. Hellihupsutukseen lähdettiin luulolla, että keksitään pyörä uudestaan.
Kun huomattiin, ettei sotenelikulmapyörä pyöri lohkaistiin yksi kulma pois. Se
oli Rääkkylä. Ei pyörinyt. Poistettiin yksi kulma lisää. Kesälahti. Ei
pyörinyt, vaikka Tohmajärvikin lähti. Myös yksityistämiset ovat keinotekoisia
ja eivätkä ole kovin vakuuttavia olleet edes alkumetreillään. Kuntien johtavat
näyttävät yksityistämisestä tykkäävän. Onhan se siirtänyt pääosan kunnanjohtajan
tehtävistä yksityisten liikelaitosten hoidettaviksi. Joten keveät mullat
Hellille ja yksityistämisille.
****
Tohmajärvellä lopetti paikallislehti Uutis Alasin ilmestymisensä.
Lopettaminen ei tosin tapahtunut kovin tyylikkäästi. Vaikka lehti oli
aikaisemmin kertonut talousvaikeuksistaan, tuli kesälehdessä ilmoitus
viimeisestä numerosta yllätyksenä. Maininta uudesta yrittäjästä lehteä
julkaisemaan ei ollut toiveita herättävä loppuvuoden numeroista.
Vuositilaajilla on loppuvuoden numerot tulematta. Tohmajärvellä on tapahtunut
takaiskuja enemmän kuin tarpeeksi. On tuotu tiettäväksi myös
allekirjoittaneelle, ettei takaiskuista saisi kirjoittaa. Mitähän nämä tiedon
panttaajat mahtavat ajatella lehden tehtävästä. Tiedän heidän olevan
kyläpolitiikkoja, jotka ovat heti soittamassa lehtiin, jos vähänkin heidän mielipidettään
"loukataan". Tällaista ohjausta on harjoitettu ansiokkaasti myös
Tohmajärvellä.
****
Jos kirjoittajalta meinaa jutut loppua, niin aina voi
viinasta jutun vääntää. Ei kiljusta tai pontikasta tänä päivänä vaan Viron
viinasta. Sitähän rahdataan vauvasta vaariin selkä vääränä ja tietenkin vielä
Viron laivoilla. Myönnän kirjoittavani
kokemuksesta. On se suomalaisille politiikoille häpeä, että sallivat
viinarahdin jatkuvan. Kun kerran ollaan niin eurooppalaisia, niin
eurooppalaisia, oltaisiin sitten viina asiassakin eurooppalaisia. Eikö uskota,
ettei saatavuuden rajoittamisilla ihmisiä voida pitää irti viinasta. Sehän
nähtiin jo kieltolaki aikaan. Korkealla verolla on yhtä huono vaikutus. Sillä
ohjataan pahimmassa tapauksessa kiljun ja pontikan käyttöön. Tai nykyisellään
rahtimieheksi Viron viinalle. Alkoholi aiheuttaa paljon ongelmia. Sitä ei voi
kiistää. Suomessa nyt käytettävillä konsteilla ei ongelmia pystytä poistamaan.
Turmiolan Tommi on kokeiltu. Pitäisikö yrittää kuitenkin vielä terveeseen
järkeen pohjautuvaa valistusta.
****
Työelämässä ovat aina olleet ja tulevat aina olemaan
vastakkain pääoma ja työ. Pääomapuoli teettää työtä työntekijöillä saadakseen
tuottoa pääomalle. Työntekijä tässä prosessissa on tuiki tärkeä välikappale,
jota ilman ei synny tulosta pääomalle eikä leipää työntekijälle. Tässä kauhun
tasapainossa on tultava osapuolten toimeen toistensa kanssa. Jotta
ristiriidoilta vältyttäisiin on sovittu työehdoista, joilla toimitaan. Mukaan
ovat tulleet mm. työturvallisuus ja yhteistoiminta lait. Sopimusten ja lakien
rikkojaa voidaan rangaista. Työelämän järeimmät aseet ovat työsulku ja lakko.
Pääomapuolelta on viime aikoina pyritty rajoittamaan ja ohjailemaan lakon
käyttöä työelämän ongelmia ratkottaessa. Se on työtekijöiden puolelta
tarmokkaasti torjuttava alkuunsa. Työntekijällä on oikeus kaikissa tapauksissa
ilman rangaistuksen uhkaakin päättää tekeekö hän työtä, joka ei ole hänen
mielestään mielekästä ja oikeutettua. Kun eletään ns. sopimusyhteiskunnassa ja
varttaalitaloudessa on työntekijälle pysytettävä rikkumaton lakko-oikeus. Jos
sitä rajoitetaan tai poistetaan, mennään sata vuotta sitten olleisiin aikoihin.
****
Demarit ovat vuosikymmeniä vastanneet hyvinvoinnin
kehittymisestä maassamme. Ollaanko nykyisin totuttu hyvään ja unohdettu menneet
huonot ajat? Uskallan sanoa näin tapahtuneen joissain asioissa. On myönnettävä
demareittenkin olleen mukana ylikuumenneessa kehityksessä. Huono-osaisista,
sairaista ja työttömistä on pidetty huolta. Ja varmasti pidetään edelleenkin.
Jopa siinä määrin, ettei rahat näyttäisi kaikkeen enää riittävän. Kun
ajatusmaailmassani työ nousee ykköseksi ja kun työtä Suomessa riittää
tehtäväksi, pitäisi asioita kehittää siihen suuntaan, jossa työt tulevat
tehdyksi. Minulla on sellainen lapsenusko, että kaikki työ on tarpeeksi
arvokasta tehtäväksi. Kun tämän ajatuksen saa pelaamaan, ei työttömiä Suomessa
ole. Työ on nostettava itseisarvoksi jokaiselle suomalaiselle.
Veijo Tuunanen.
keskiviikko 9. heinäkuuta 2014
Luonnos 15 vuoden takaa Mökkiläisen mietteistä
Mökkiläinen ennakoi silloisen Potsipäivän ohjelmaa. Suunnittelu ja toteutus lähes kokonaan tehtiin talkoo porukalla. Edesmennyt Sistonen suoritti omalla kustannuksellaan ylilennon ja levitti lentolehtiset, joissa löytäjä sai paikallisista liikkeistä noutaa palkinnon. Kenttäkeittiö saatiin rajasta, herneet ja liha paikallisista kaupoista, samoin lautaset ja leivät voineeen. Sotilaskotinaiset keittivät ja tarjosivat rokan. Palokunta räjäytti "lentopommin." Kustannukset kaikesta tästä kunnalle nolla.
Suunnittelu ja toteutus: Kulttuurisihteeri Risto Tolkki, Esa A. Luukkainen. Ja taisinhan siinä touhuta minäkin. Niin kuin siihen aikaan monessa muussakin, kunnes menetin kelpoisuuteni ja konsultit astuivat tehtäviin.
Suunnittelu ja toteutus: Kulttuurisihteeri Risto Tolkki, Esa A. Luukkainen. Ja taisinhan siinä touhuta minäkin. Niin kuin siihen aikaan monessa muussakin, kunnes menetin kelpoisuuteni ja konsultit astuivat tehtäviin.
Ei
Potsipäivätkään paikallaan polje. Tiettyä uudistumista löytyy tuleviltakin
päiviltä. Potsipäivien avajaiset on tuotu paikalle, jossa paikkakunnan
keskeisimmät toiminnot ovat tapahtuneet pian 100 vuotta. Olen antanut itselleni
kertoa, että perjantaina klo 18,00 kunnallistalon portailla on lyhyt mutta
ilmeisesti mielenkiintoinen avaus.
Tilaisuuteen
osallistuu lentokone lentolehtisineen joiden merkitys paljastuu vasta paikan
päällä. Lentokoneen osallistumiseen liittyy tosin säävaraus, mutta ilman
lentokonettakin päivät saadaan avatuiksi. Lyhyin puhein, jotka liittyvät
kunnallistalon historiaan. Toivottavasti yleisö tulee ajoissa paikalle.
Tilaisuus on todella lyhyt. Kestää n. 20 minuuttia. Avajaiset päättää yleisölle
tarjottava maksuton hernekeitto. Sekin talon historiaan liittyen.
(****
Toinen poikkeavuus entisiin Potsipäiviin on lauantain
Teatteritanssit Huviniemessä. Kello 19,00 esitetään Huviniemessä Maiju Lassilan
"Kun lesket lempivät". Esityksestä vastaa lahtelainen
Timoteiteatteri. Esiintyvät ovat kaikki nuoria neitoja. Heti esityksen jälkeen
tanssittaa Nina Päivänurmi yhtyeineen yleisön niin Potsivalssiin kuin onnen
naulaankin. Saario ja Potsitori edustavat jatkuvuutta ohjelmassa, mutta
päättäjäisissä ollaan tällä kertaa Kesäteatterilla katsomassa "Pohjalaisia"
Tohmajärven teatteriväen voiman ponnistusta
lauantai 5. heinäkuuta 2014
Julkaistu Viikko Pohjois-Karjalassa männäviikolla
Antille
epävirallista ohjetta
Kaikille ei
liene uutta, että ostin perunani vielä neljännes vuosisata sitten Helsingin
kauppatorilta kauppias Havukaiselta. Viron laivan lähtöä odotellessani
tölläilin taannoin torilla. Ja Havukainenhan siellä oli kappoineen. Teki
kauppaa jonkun miehen kanssa. Tervehdittiin ja Havukainen kysäisi kuulumisista
heti alkuun, että mitenkä se Katri Helenan raitti edistyy Tohmajärvellä. Oli
uutisista huomannut asian. Vastasin, että epävirallisesti, epävirallisesti,
muuta en tiedä. Tähän väliin perunan ostaja sanoi pitävänsä kesämökkiä
Tikkalassa ja seuranneensa mielenkiinnolla raitin edistymistä. Pieni se on maa,
kun kolme tohmajärveläistä äkeytyy pohtimaan raitin edistymistä Helsingin
kauppatorille. Havukainen on lähtöisin Tohmajärven asemalta. Entisiä
musiikkimiehiä hänkin. On levyttänytkin aikoinaan.
****
Katri Helena
Kalaojan, ent. Turunen, ent. Rajala, os. Koistinen epävirallisesta raitista on
puhuttu ja kirjoitettu enemmän kuin laki sallii. Jos epävirallinen tarkoittaa
jotain ei ihan oikeaa, niin siinä suhteessa saatetaan liikkua oikeilla
jäljillä. Karjalaisessa mainitaan Katri Helenaa kotikylän tytöksi. Katrin
kotikylä, jos se on jossain Tohmajärvellä, niin se on Uusi-Värtsilä, ei Kemie,
johon epävirallinen raitti nimettiin. Täkäläisessä kielenkäytössä raitti on
lähes käyttämätön synonyymi tielle tai kadulle. Siis sekin kovin epävirallinen.
Nähtäväksi jää onko kunnan taloudellisella satsauksella voimaa kantaa Katri
Helenan nimellä kuntapäivien ohjelma sisällöksi tulevina vuosina. Kovin erikoinen satsaus epävirallinen
oli kumminkin. Ehkäpä tulevaisuudessa valitaan epävirallinen potsi.
****
Potsipäivillä
toivat toimintaansa esiin myös poliittiset puolueet. Oli aurinkokatoksia,
esitteitä ja näkyipä käppäilemässä muutama kansanedustajakin, joita paikalliset
auliisti ohjailivat. Heidän joukostaan tapasin SDP:n varapuheenjohtaja Antti Lindtmanin.
Helppo löytää. Oli päätä pitempi meitä itärajalla eläviä. Tarinoitiin
varttitunti niitä näitä ja varsinkin niitä demareiden ongelmia. Kerroin Antille
heti, että näen hänet tulevaisuuden miehenä. Kerroin, etten hukkaa ruutia
harakoihin. Tämmöisen alun tiesin herkistävän kuulijan korvia. Vaikka olisi
ammatti poliitikko. Esitin Antille pitkä tähtäyksen ohjelmaksi saada demarit ja
vasurit yhteen. Kerroin, etten koskaan ole nähnyt mitään tolkkua keskeisestä
kilpailusta. Nykyään arvot, asenteet ja tavoitteet alkavat olla samat
molemmilla vasemmisto puolueilla. Ei ole järkeä kilpailla toisiaan hengiltä.
Sitten seuraavaksi Antti voisikin ryhtyä puuhaamaan Suomeen
kaksipuoluejärjestelmää. Vasta silloin päästäisiin puoluesilpusta. Ei
jokaisella asialla tarvitse omaa puoluetta sotkemassa suurempien ja tärkeimpien
asioiden hoitoa. Siinä sivussa vapautuisi hyvää porukkaa tuottavaan työhön. Ei
tarvitsisi eläkeikää nostaa. En pyytänyt Antilta mielipidettä esittämiini
asioihin. Sanoin vain, että hyvä poliitikko kuuntelee ja valitsee kuulemastaan
hyvät asiat ajettavakseen. Lupasin seurata Antin touhuja tulevaisuudessa
tavallista tarkemmin. Onhan hän tulevaisuuden mies.
****
Kiteen
kaupungin hallituksen ja valtuuston kokouksista välitetään kuvaa, että siellä
riideltäisiin. Näin lehdistä on saanut lukea. Tieto riidoista näyttää olevan
liioiteltua ja vuodatettu julkisuuteen milloin minkin poliittisen tahon kautta.
Totta on, että Kiteellä on ryhdytty keskustelemaan ja esittämään erilaisia
mielipiteitä päätöksiksi. Niistä on poikinut äänestyksiä. Kysymyksessä ei
kuitenkaan tarvitse olla riita, tora tai
tappelu. Kysymyksessä on vain hallintokulttuurin muutos luottamushenkilöiden
kesken. Nyt näkemyserot tuodaan päätäntäsaliin asti. Miten muuten vähemmistö
saisi ääntään ja mielipiteitään julkisuuteen. Annetaan demokratian toimia.
Veijo
Tuunanen
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)