keskiviikko 17. helmikuuta 2016

Terveisiä nämäkin



Tase ei tee työtä Suomessa.
Caruna, Digita, Autokatsastus, Destia ja Kemira Growhow on myyty. Nyt puhutaan Yleisradion pilkkomisesta. Se enteilee ensin parhaiten osien myyntiä ja loputhan jäisivät  tarpeettomina käsiin. Pääministeri Sipilä ja hallitus sanovat tällä toiminnalla panevansa taseen töihin. Ennen vanhaan tuommoinen ennusti yksityisellä puolella pikaista konkurssi.
Olen yrittänyt vuoden ajan myydä yksiötäni Tohmajärvellä. Antaisin sen hallituksen myyntilistalle, mutta en uskalla. Ostaja varmasti löytyisi, mutta kun katson hallitusaitiossa istuvia  pelkään, että halvalla menisi.
*****
Kansanedustaja Eero Lehti (kok) on esittänyt Ylen panemista "päreiksi". Asiasta kysyttiin mielipidettä kansanedusta Hjallis Harkimolta (kok) Ylen kanavalla.
Kansanedustaja Hjallis Harkimo (kok) haastattelee sopiviksi katsomiaan haastateltavia MTV:n kanavalla. Ensimmäinen on ministeri Petteri Orpo (kok). Myöhemmin tulevat muut hallituspuolueiden edustajat kuten pääministeri Juha Sipilä.(kesk) Vastaava tuottaja Hanna Kortti sanoo huolehtivansa taustatiimeineen ohjelman poliittisesta tasapuolisuudesta. Kuka uskoo?
Mikä on kansanedustajan motiivi tunkeutua vajaa työllisyyttä kärsivien ammattitoimittajien tontille? Jos se on raha, niin lisää liksaa kansanedustajille, että tekevät sitä työtä, jonka tekijöiksi heidät on valittu.
Kansanedustaja Susanna Koski (kok) roikkui sirkustelineillä MTV:n kanavalla koko syksyn. Hän ja Harkimo (kok)istuvat vierekkäin eduskunnassa. Susanna Koski (kok) on todettu olevan läsnä eduskunnan istunnoissa kaikkein vähiten. Susanna Koski (kok) antoi julkisuuteen taannoin lausunnon, jossa hän sanoi toivovansa, ettei tämä viideskään yhteiskuntasopimus onnistuisi. Veikkaan, että Harkimo (kok) haastattelee Koskea (kok) TV:ssä, jonka tasapuolisuutta valvoo tuottajan taustatiimi.
****
Muistan kun Helli liikelaitoksen aikaan ministerit Anu Vehviläinen (kesk) ja Juha Rehula (kesk)kävivät vuoroillaan kehumassa erinomaista Helliä Tohmajärvellä. Henkilökohtaisesti olin toista mieltä. Ja kohta ministerien käynnin jälkeen Helli kuolla kupsahti.
Kokemukseeni perustuen toivon parasta, mutta pelkään pahinta, kun molemmat ministerit järjestelevät yhdessä Keski-Karjalan sote- ja muitakin asioita. Ministeri Vehviläinen (kesk) uskoo  vahvistavansa  Rääkkylän kuntaliitoksella Kiteeseen Keski-Karjalan myönteistä tulevaisuutta. Mielestäni ko. liitos on tekohengitystä ja saattohoidon pitkittämistä sekä taloudellisesti raskasta köyhälle Keski-Karjalalle.
Ilmeisesti Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehulalta (kesk) riittää aikaa siirtää sote-asiat hetkeksi sivuun ja hoitaa hetki oikeita perheasioita. Niihin kuuluu kiistatta Alko. Ministerin  muutokset alkoholilakiin  ovatkin merkittäviä.
Otan esiin vain yhden. Ennen piti henkilökohtaisesti itsensä noutaa kolpakot  tiskiltä. Vanhukselta pöytään köpöttäessä saattoi jo ensimmäinen kaatua ennen kuin oli saanut yhtään hörppyä kolpakostaan. Tapahtumaan liittyi vielä se, ettei toista tilaisuutta enää tullutkaan. Kohta mennään kansainväliseen suuntaan, kun saan lain suojaamana viedä pysyvälle ihmissuhteelle Ginitonicin pöytään. Kiitos ministeri Rehula (kesk) tästä tärkeästä muutoksesta, joka vie ajatukseni  hetkesi pois maakuntamallista.
****
Tohmajärvellä kunnanvaltuutetut ovat huolissaan tulevaisuudestaan. Ovat keskuudessaan väsänneet aloitteen kunnanvaltuuston koon pysymisessä 27 valtuutetussa.  Ilman tätä ennakkoon tehtyä päätöstä uhkaa uusi kuntalaki pudottaa valtuuston koon 13 valtuutettuun. Ollaanko huolestuneita kunnallisesta päätöksenteosta vai omasta läpimenosta tulevissa vaaleissa?
Eduskunnassa on 200 kansanedustajaa. On esitetty pohdittavaksi riittäisikö jos kansanedustajia olisikin vähemmän, esim. 100. Onneksi kansanedustajat itse eivät ole tulleet virallisesti julkisuuteen edustajien lukumäärästä.
Tiedän, että valiokuntatyön  vievän  aikaa. Jotain muutakin voi päätellä, kun katsoo kansanedustajien paikalla oloa TV-lähetystenkin aikaan. Tyhjä tuoli viestii äänestäjälle jotain edustajan vastuullisuudesta ja aktiivisuudesta äänestäjää kohtaan.
                                            Veijo Tuunanen

maanantai 8. helmikuuta 2016

OTSIKOISTA OTETTUA

"NAAMASTANI  TULI  TIKKATAULU" otsikoi tämän päivän Helsingin sanomat Carunan toimitusjohtajan Ari Koposen sanomana.
Jutussa Koponen selittelee sähkön siirtohinnan korotuksen taustoja. Varsinaisia syitä ei tietenkään tässäkään selittelyssä selvinnyt. En odottanutkaan hänen sanovan, että fyrkan saalistushan tässä on pohjimmaisena, kun valtakunnan politiikot sitä ehtoin tahdoin tyhmyydessään tyrkyttivät.
Olen vihainen nimenomaan suomalaisille virkamiehille ja politiikoille siitä, että antavat kusettaa itseään. Coruna vie rahat hutshelvettiin veroparatiiseihin, joista ne eivät koskaan palaa suomalaisten hyvinvointia parantamaan.
Asia koskettaa henkilökohtaisesti minuakin. Olen yksi Corunan 640000 asiakkaasta. Eikä tässä vielä kaikki. Curanan lisäksi minulla on vielä kolme muutakin sähkönsiirtosopimusta. On pelättävissä Corunataudin leviävän muihinkin siirtosopimuksiin.
Ymmärrän, että sähkölinjoja pitää rakentaa ja kunnostaa. Se maksaa. Maksaisin mielelläni kohdalleni tulevat kustannukset, jos tietäisin virman, joka työt tekee, maksaa veronsa Suomeen.
Saatana. Nyt on otettava välillä happea patiolla.
******
Helpotti vähän. Koposelle sanoisin hänen kohdallaan olevan ammatinvalinta kysymyksen. Mitä sitä valittelet. Monet muutkin työssään ressautuneet vaihtavat ammattia. Paitsi möhlivät politiikot. Toisekseen saahan Koponen "ressistään" kohtuullisen korvauksen.
*****
Olisi hauska tietää millaisiin laskelmiin Corunan hintakorotukset perustuvat? Nyt puhutaan vain yleisellä tasolla sähkölinjojen maahan kaivamisesta. Onko pakko kaivaa johdot maahan? Mielestäni ei.
Corunan asiakkaat ovat pääasialtaan etelän kaupunkiseudulla. Kaupungeissa ei juuri ilmajohtoja ole näkyvissä. Ne lienevät siis jo valmiiksi osaltaan maassa. Jos missä ilmajohtoja näkyy, ei näy puita eikä metsää yleensäkään, josta puut voisivat kaatua linjoille. Mihin varsinaiseen tarpeeseen linjoja pitää kaivaa maahan?
*****
On selvää, että syrjäseuduilla voi pahimmassa tapauksessa sähkö tulla muutamaan taloon vanhaa piikkilanka-aitaa pitkin. Voipa olla niinkin, että metsä on päässyt linjan vieressä kasvamaan perillisten ollessa ja asuessa kaupungissa niin, että puut voivat myrskyllä kaatua sähkölinjalle.
En usko, että tämä muuttunut olosuhde edellyttää johtojen maahan kaivua. Eikö halvempi vaihtoehto olisi raivata sähkölinja leveämmäksi. Maan omistajat saisivat muutoksesta puun myyntituloja ja maan vuokratuloja. Lisäksi he maksaisivat tuloistaan verot Suomeen ja eritoten omalle paikkakunnalleen.
Taitaa olla turha toivo. Suomessa on vielä niin paljon pintaan pyrkiviä virkamiehiä ja politiikkoja, etteivät tämmöisiin jorinoihin juuri korviaan lotkauta.

torstai 4. helmikuuta 2016

Paavo ei yllättänyt


Nurkkakuntaisuus kukoistaa

Muistan joskus kuulleeni poliittisen hokeman: "Heill` Hitrel, meill` Kosola." Nyt voisi kuulla: " Heill` Tynkkynen, meill` Väyrynen."

Paavo Väyrynen otti hajurakoa keskustan johtoon. Toimenpide tyydytti ilmeisesti molempia osapuolia. Kun toinen ei pääse mihin pyrkii ja toinen ei ota niin syntyy tilanne, joka kuvastaa hyvin ilmitullutta tilannetta.

Varmistaakseen tapahtumalle riittävän julkisuuden Väyrynen väsäsi viikossa kirjan, jossa toi ilmi mitä mieltä hän on keskustan linjasta ja Juha Sipilästä eritoten.

Julkisuutta tuli, niin kuin aina missä Väyrynen näkyy. Nyt pohditaan mihin hän nyt tähtää ja mitä vaikutusta Paavon irtiotolla on keskustalle ja erityisesti Sipilälle. Paavo Väyrynen on henkilö, joka ei helpolla luovu tavoitteistaan, vaikka ne vaatisivat aikaa ja vaivaa toteutuakseen. Olenko väärässä jos sanon, että keskustalla on nyt yksi huoli lisää. Miten Paavo Väyrynen saadaan pysymään puolueessa.

Sanotaan asioiden olevan niin miltä ne näyttävät. Poliittista osaamattomuutta ja osaamista näin MTV:n aamuohjelmassa Enbuske 360. Paavoa haastatellessaan Enbuske vertasi Väyrystä USA:n presidenttiehdokas Donald Trump:iin ja sanoi Paavo Väyrysen olevan Amerikan vihaaja. Tähän Paavo vain hymähti ja totesi, että tuollaisesta puheesta hän voisi loukkautua. Jatkoon hän totesi arvostavansa demareista Erkki Tuomiojaa. Sillekin toteamukselle voi hakea poliittista merkitystä.

******

Jos olen osannut ilmaista itseäni oikein, niin lukija lienee huomannut, etten pidä nurkkakuntaisuudesta. Minua on viimeiset kaksikymmentä vuotta ärsyttänyt puheiden ja tekojen ero esimerkiksi Keski-Karjalan kuntien välisessä yhteistoiminnassa. Puhutaan jopa kuntaliitoksista, mutta toimitaan juuri päin vastoin.

Valtiovalta on nostanut nyt Rääkkylän tikunnokkaan. Rääkkylän kunta on pakon edessä. Edessä on kuntaliitos. Ongelmana vain on edelleen se vanha nurkkakuntaisuus. Tätä kirjoittaessani on tilanne, ettei Joensuu taho, Kittee tahtoo ja Riäkkylä ei taho kumpookaa.

Joensuun kielteinen kanta minua ihmetyttää. Se on ristiriidassa niiden tavoitteiden kanssa, joihin Suomessa sanotaan pyrittävän. Kuten vahvoihin kaupunkikeskuksiin, suurempiin kuntiin, Soteen ja  maakuntamalliin. Mikä viime mainittu sitten lieneekään. Kaikkien edellä olevien toteutuessa, niiden pitäisi toimia tästä eteenpäin vuosikymmeniä.

Onko niin, että lyhytaikaisia ratkaisuja tehdään enemmän virkahenkilöiden ajamana kuin perustuen yhteisesti hyväksyttyihin päämääriin pyrittäessä.

******

On tutkittua tietoa, että ihmisen toimintoja ohjaa kaksi pääviettiä. Ne ovat keskenään kilpailevat; hengissä pysymisvietti ja suvun jatkamisvietti. Näiden kahden välillä ihminen tiukan päälle joutuu tekemään valintansa. Jotta ei jouduttaisi elämään liikaa viettien varassa ihmiskunta on kehittänyt menetelmiä,  joilla ohjaillaan ihmisen toimintoja. Jotkut sanovat sitä sivistykseksi.

Se ei ole sivistystä, johon sodat perustuvat. Sodassa ja nimen omaan sotaan lähdettäessä käytetään hyväksi ihmisten hengissä pysymisviettiä. Tapa tai tule tapetuksi. Suvun jatkamisviettiä on ohjattu maltillisimmin sivistyksen kautta vaikuttamalla kulttuuriin, jota ihmisyhteisössä harrastetaan.

Näitä kahta viettiä pidän mielessäni, kun ajattelen pakolaisia ja maahan muuttajia.

******

Osa suomalaisista ja erityisesti media on höyrähtänyt jääkiekko menestyksestä. Kuitenkin kysymys on pelistä, jota harrastaa ja seuraa suhteellisen pieni joukko suomalaisia.  Tosin merkittävä lajien välisessä kilpailussa.

On pakko kysyä, onko tarpeellista antaa verorahoilla kustannetussa TV:ssä tilaa ammattilaisten NHL-tilastoille  maamme oman  harrasteurheilun kustannuksella? Lehdistö kirjoittakoon mitä kirjoittaa. Lehdet joutuvat tekemään päätöksensä jutuistaan suoraan lukijatahdon mukaan.

Saamastaan julkisuudesta "kärsivät" eniten he jääkiekkoammattilaiset, jotka ovat päässeet kiinni suuriin rahoihin. Osalta heistä näyttää olevan vaikea suhtautua todellisuuteen. Siihen, että ovat erinomaisia jääkiekon pelaajia, mutta yhtä hyvään tulokseen jollain muulla osa-alueella ei jääkiekko-oppi anna pätevyyttä. No, naimamarkkinoita lukuun ottamatta.

                                              Veijo Tuunanen