Saa enemmän kuin tilaa

Äänestäjältä puuttuu kuluttajasuoja ja joiltain päättäjiltä moraali

Jos sivistys on hyväksi katsottua ihmisten välistä käyttäytymistä, niin sitä ei juuri ollut havaittavissa persujen puoluekokouksessa eikä samalla porukalla sen jälkeen. Opettajani Juhani Soila lyseossa opetti, että sivistykseen kuuluu keskikoulu ajokortti ja kippi rekillä.  Muut opettajat opettivat tervehtimään, hyvästelemään, käyttäytymään hillitysti, kunnioittamaan toista ihmistä ja valehdella ei saanut. Kiitoksen merkitystä korostettiin. Tuossa muutama muistamani neuvo sivistyksestä.

Oliko  kokousväki  rasismihurmiossa valitessaan Jussi Halla-ahon puheenjohtajakseen vai peräti tyytymättömiä Timo Soinin johtamaan politiikkaan hallituksessa. Varmasti syitä voi olla muitakin, mutta tavallinen persuja kannattanut pitää kokoomuksen ja kepun apupuolueena oloa ehkä raskauttavimpana Soinille. Voiton huumassa unohdettiin niin käytöstavat ja pantiin oikein kunnolla rantteliksi ja Teuvo Hakkarainen puheenjohtajistoon. Siinä lensi perintöprinssi Sampo Terho kuin Niinistökin katsomoon. Surkea näytös persuilta.

Tapahtuiko isän murha vai lapsensa tappo persuilla puoluekokouksessa?  Sillä ei olisi ollut paljoakaan merkitystä. Puolueen hajoaminenkin tässä tilanteessa olisi ollut positiivinen asia tulevaisuuden asioille. Mutta persujen toimet puoluekokouksensa jälkeen ovat käsittämätön tapahtuma ketju, josta kukaan vähänkin demokraattiseen puoluejärjestelmään uskova pitää hyvänä asiana. Tuskin kepussa tai kokoomuksenkaan kannattajien piirissä.

Onko mitenkään perusteltavissa, että kahdellakymmenellä kansanedustajalla saadaan hallitukseen 5 ministeriä? Ja vielä niin, ettei näillä ministereillä ole tautallaan puoluetta, jota edustaisivat. Kepu ja kokoomus puhuvat arvoista, joita loikkarit edustavat. Mitä eroa on soinilaisten loikkareiden ja halla-aholaisten arvojen välillä, joita molempia Sampo Terho ja Simon Elo juuri kokouksessa ilmoittivat kannattavansa. Ja samat arvot on kirjoitettu persujen arvoiksi puolueessa. Arvot kelpasivat Orpolle ja Sipilälle, kun niitä tarjosi loikkarit ja Soini takuumiehenä. Luulisi hävettävän, mutta kun tarjolla on sote, maakuntauudistus, kilpailutus ja pakkoyhtiöittäminen niin omatunto saa olla sivussa ja moraali tietämättömissä. Kaiken tämän tulevan sotesotkun  kansa saa maksaa,  koska Soini juoksupoikineen, Orpo ja Sipilä ovat takertuneet valtaan.

Surkein kohtalo tapahtumassa ovat olleet Juha Sipilällä, Petteri Orpolla ja Timo Soinilla. Sipilä ja Orpo ottivat arvot perusteluiksi loikkareiden turvapaikan tarjonnalleen. Tosiasiassa he pyyhkäisivät arvot pöydältä sanomatta mitä ne olisivat olleet ja ottivat  uuden vaihtoehdon äänettömiksi uskotuiksi miehiksi omille tavoitteilleen. Samalla pyyhkäistiin pöydältä uskottavuus politiikkaan ja demokraattiseen päätöksen tekoon. Mitä ajattelevat äänestäjät, kun katsovat loikkareita hallitusaitiossa? Tuskin he tällaista olivat tarkoittaneet, että he äänellään ovat tukeneet kokoomuksen ja kepun tavoitteita.

Persujen puoluekokous ja sen jälkeiset tapahtumat panevat kysymään mikä on äänestäjän kuluttajasuoja näissä tapahtumissa. Onko poliittisilla johtajilla moraali kadoksissa? Mitä tällaiset tapahtumat tekevät politiikan uskottavuudelle. Kehen voi luottaa, kun ystävästä voi tulla vihollinen ja vastustajasta ystävä ilman, että itse siihen voi vaikuttaa mitenkään.  Äänestysaktiivisuutta ei näillä ainakaan nosteta.

Parempaa tulevaisuutta voi odottaa vasta tulevissa eduskuntavaaleissa. Silloin asiat tulevat tarkasteluun miten kukin puolue on toiminut ja millä arvoilla. Vallan voi ottaa äänestäjät niin tahtoessaan. On puolueita, joilla arvot ja tavoitteet ja moraalinen vastuu äänestäjilleen ovat vielä kunniassaan. Siinä demarien mahdollisuus. Ne vaalit tulevat ja niissä voi tulla jytky, jonka jälkeen persujen jytky tuntuu enää tussahdukselta.

*******

Kun Tohmajärvellä ollaan niin ryhdytään potsipäivien viettoon. Pitäjätapahtumia riittää kautta Suomen. Yleensä tapahtumaohjelmat ovat entisten paikkakuntalaisten ja nykyisten keskeistä  muistelua. Miten oli ennen ja miten nyt. Historiaakin kertaillaan. Muistetaan kehua nykyistä elämää ja sitä miten vähällä pärjättiin ennen.

Juhannus on tulollaan. Moni ukko joutuu luopumaan välihousuistaan. Emännillä on tapana pestä ne kerran vuodessa. Keskikesän valojuhla on sopiva aika housupyykille ja kepsahtaa vaikka veneestä järveen, kunhan ei huku.

Hyvää juhannusta lukijoille.....              

SOININ "PERILLISET".

Perinnönjako pahimmillaan

Olipa kerran kolme veljestä Timoteus, Petelius ja Juhana. He saivat yhteiseksi perinnöksi  hyvin lypsävän lehmän nimeltään Suomikki. Ehtona perinnölle oli, että Suomikin tulot jaetaan tasan veljesten kesken. Petelius sai maitorahoilla yhtiöilleen kilpailutusaseman  joka takasi, että kurrillakin sai maidon hinnan. Juhana hankki maitorahoilla kunnon heinämaat, jotka olivat maakunnan kokoiset. Timoteuksen osuudeksi tuli syöttää Suomikkia.

Timoteus ei ollut tyytyväinen tulonjakoon. Hän pyrki lypsyjakkaransa kansa lypsämään Suomikkia. Se ei onnistunut, sillä lehmää jo lypsi toiselta puolen Petelius ja toiselta puolen Juhana. Heillä oli tarkoitus lyödä lypsytulot yhteen ja sijoittaa osa rahoista vakuudeksi kirjekuoreen ja osa hallintarekisteriin pois Suomesta. Timoteus oli joutunut tilanteeseen, ettei hänelle perinnöstä jäänyt kuin ruokintakulut  ja lannanlevitys. Timoteus tuli katkeraksi kun lehmää lypsettiin kahdelta puolelta ilman häntä.

Syntyi perintöriita. Timoteus vaati testamentin kumoamista ja uutta perinnön jakoa niin, että hänen osuudekseen tulee vähintään 5,5 % ja jos Juhana ei suostu tähän niin 10% tai enemmänkin. Perusteluina oli, että Juhana ja Petelius olivat aikaisemmin hieroneet yhdessä samaa kyttyrää.

Juttu menee raastupaan, vaikka Juhana koettaa sopia ja puhuu aikalisästä. Petelius katsoo sivusta ja antaa veljien tapella. Petelius on vetänyt omasta mielestään perintöasiassa molempia nenästä. Niin kuin perintöasiat yleensä tämäkin saattaa päättyä yllättävästi jo ensi pyhän seutuun. Tai voihan käydä niinkin, että turvaudutaan taas lehmäkauppoihin. Sen pituinen se.

*****

Viinasta minulla itsellänikin on henkilökohtaisia kokemuksia. Olen sodan jälkeen seisonut isän rinnalla talvipakkasessa Torikatu 10. kohdalla viinakauppajonossa. Tehnyt omaa juomaa Pielis-oluesta murentamalla ruisleipää kaljaan ja pitämällä pulloa auringossa. Liittynyt Karvisten poikien perustamaan Herpakerhoon. Ostanut kymmeniä kimppapulloja kavereiden kanssa kun omaan pulloon ei ollut varaa. Tehnyt valkkaria kaupasta ostetuilla vehkeillä. Vaurastuttuani olen ostanut myös kossua ns. perjantaipullon verran. Kaiken viinan olen juonut. Ollut humalassa ja krapulassa. Iloon ja suruun en viinaa ole käyttänyt. En lyönyt vaimoani enkä lapsiani tai heittänyt heitä mäkeen. Viime vuosina olen viinani hakenut kerran vuodessa Tallinnasta. Voin sanoa, että hallitusvallan tahdosta ja suosituksella. Ostaisin mieluimmin viinani Suomesta, mutta se asiantuntijoiden mukaan tekee juopoksi ja vie terveyden. Terveyteni takia kannattaa uhrautua ja koettaa matkustaa Viroon niin kauan kuin jaksan. Semmoinen juoppo minä olen. Siis samanlainen kuin meistä useimmat.

*****

Tuntuu, että persuilla on tulevana viikonloppuna enemmän valtaa suomalaiseen yhteiskuntaan kuin koskaan aikaisemmin. Puoluekokouksessa luopuu vallasta Timo Soini ja tilalle valitaan joko Sampo Terho tai Jussi Halla-aho. Pata tai kattila, musta kylki kummallakin, mitä suunnitelmia ovat esittäneet tulevaan politiikkaansa. Voi valinnasta, kummasta hyvänsä, tulla hyvääkin  suomalaisille. Se edellyttää hallituksen hajoamista ja uusia vaaleja. Se lopettaisi keskustan ja kokoomuksen öykkäröinnin persujen kustannuksella. Nykyisellä hallitusohjelmalla persujen tulevaisuus tietää varmaa surkastumista tai jopa loppua. Uudet vaalit voisivat pelastaa persutkin ja antaisivat mahdollisuuden aloittaa  touhu alusta puhtaalta pöydältä. Timo Soinin matkiminen tai hänen ohjauksessaan oleminen ei onnistu kumpaiseltakaan pääehdokkaalta.

*****

Tätä kirjoitellessani valmistelen muuttoa talviasumuksesta kesäpaikkaan. Talvipaikka on vaihtunut useampaan kertaan mutta kesät on vietetty viimeiset 45 vuotta samassa paikassa. Voi sanoa omilla juurilla. Toiset pitävät hyvänä, että ihminen saa elää kohdusta hautaan "omalla konnulla". Minulle sopi piipahtaa 30 vuotta Helsingissä ja nyt viimeiset kolme vuotta Ruotsinkielisellä alueella. Mielestäni olen välttynyt liialta nurkkakuntaisuudelta. Olen joutunut sopeutumaan ja näkemään miten muualla eletään. Luulen, että "uudella" ihmisellä on jotain annettavaa itsestään myös vieraalla paikkakunnalla. Jos ei muuten niin varoittavana esimerkkinä. Lukkiutuminen itseensä ja omaan kuoreensa ei tee hyvää kenellekään ja missään.