maanantai 27. elokuuta 2007
Valtuustossa "vit- -taa" ja erotaan.
Siltä todella näyttää, jos viimeisimmän valtuustokokouksen tapahtumia katsoo. Keskustan puheenvuorot asioiden sisältöön käyttivät hallituksen puheenjohtaja ja kunnanjohtaja. Sittenpä jo äänestää rämpsäytettiin, jossa keskustan valtuutetut seisoivat yhtenä mutta äänettöminä johtajiensa takana.
Demarit puhuivat asioidensa puolesta ilman ryhmäpäätöksiä ja äänestyksessäkin mielipiteet vaihtelivat kannatuksesta tyhjään.
Asiasisällöllisesti kysymys tietenkin oli miten mennään Kunta- ja palvelurakenneuudistuslain toteuttamiseen Tohmajärvellä.
Keskusta on tiukoilla ryhmäpäätöksillä pitänyt kiinni kunnan pysymisestä itsenäisenä. Palvelujen järjestämisestä tai niiden hinnasta ei ainakaan hallitus- tai valtuustotasolla heidän puoleltaan ole mielipiteitä kuulunut.
Demarit ovat yrittäneet pitää avia auki vähän joka suuntan. Joensuulta olisi kysytty, kuntalaisilta olisi kysytty ja nyt viimeisimpänä olisi haluttu selvittää olisiko palvelujen tuottaminen Keski-Karjalassa "parasta" kuntaliitoksien kautta.
Viimeisimpäänkin yritykseen keskusta niin kuin aikaisempiinkin, ehkä Sortavalan reissusta opitulla kielellä sanoi: Niet!
Niinpä valtioneuvostolle lähetettävään vastaukseenkin uppiniskaisesta kiinnipidosta, "minä tiedän" jäi perustavaa luokkaa oleva virhe eli ristiriita.
Demarit yrittivät saada vastaukseen lisäyksen, joka koski yhteistoiminta-alueen muodostamistapaa.
Tohmajärven vastaukseksi jäi, joka sanottiin olevan Keski-Karjalan kuntien yhteinen kanta, että yhteistoiminta-alue muodostetaan a) isäntäkuntamallilla; b) kuntayhtymämallilla.
Demarit olisivat halunneet lisätä kohta c) joka olisi ollut kuntaliitosselvitys.
Tämän valtuusto tyssäsi, "johtajiensa" opastuksella.
Mitä neljän kunnan yhteinen kanta on sellainen, jossa Rääkkylä ja Kitee käyvät täyttä vauhtia kuntaliitosselvitystä valtuustojensa päätöksillä. Mitä ajattelevat ministeriössä meidän touhusta?
Johdon mukaisuus ja "minä tiedän" linja törmää vastaisuudessakin. Näin näyttää olevan näreet.
Esa A. Luukkaisen eron pyynnön ymmärrän ja uskon tietäväni myös syyt siihen. Asiasta toivottavasti käydään keskustelua ja nimenomaan keskustan piirissä.
Esa on niitä harvoja valtuutettuja, jotka voi sanoa paneutuneen tehtäväänsä. Hän on ollut keskusteleva ja aloitteellinen, jota ei liiemmälti valtuutettujen enemmistöstä voi sanoa.
Matti Kuittisen kielenkäytöstä en tohdi sanoa mitään. Sillä ei juuri kunnalliseen päätöksentekoon ole vaikutusta.
maanantai 20. elokuuta 2007
Vastaesitys
Vastaesitys Tohmajärven kunnanhallituksen 17.8.2007 pidetyn kokouksen 6 § päätösehdotukseen.
Keskusteltuani päätösehdotuksesta SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Martti Haarasen kanssa, esitän vastaesityksen ja siihen perustelut.
Vastaesitys: SDP:n valtuustoryhmä ei nimeä edustajia taloustyöryhmän jäseniksi.
Perustelut: Kunnan toimintaa ja taloutta hoidetaan valtuustokausittaan virkamiesten ja vaaleilla valittujen luottamushenkilöiden toimesta. Heidän toimintansa ja vastuut määritellään kuntalaissa. Nyt perusteilla oleva työryhmä ei anna mitään uutta kunnan toiminnan ja talouden hoitoon. On syytä pelätä, että se epävirallisena jopa hämärtää vastuita.
SDP:n kunnanvaltuutetut, kunnanhallituksen ja lautakuntien jäsenet ovat tuoneet valtuustokaudella kunnan toiminnan ja talousasioiden hoidon järjestämiseksi lukuisia kirjallisia ja suullisia esityksiä. SDP:n luottamushenkilöt tulevat toimimaan niin myös tulevaisuudessa.
Korostamme, että tulevaisuudessakin arvostamme toimintaa, jossa ammattihenkilöt, joita kunnan virkahenkilöt edustavat, tutkivat, valitsevat ja esittelevät toiminta- ja talousasiat luottamushenkilöille, joiden tehtäväksi jää hyväksyä, hylätä tai siirtää päätettävät asiat.
SDP:n valtuustoryhmässä ei ole muista selvästi erottuvia talousasioiden erityisosaajia, jotka voitaisiin nimetä ohjaamaan epävirallisestikaan muita luottamushenkilöitä.
Jos ja kun taloustyöryhmä nimetään haluamme, että sen tekemät esitykset eivät saa enempää painoarvoa mitä epäviralliselle toiminnalle kunnallisessa päätöksentekojärjestelmässä voi kuulua ja eivätkä ohita nykyistä käytäntöä ja virkamiesvastuita.
Veijo Tuunanen
Kuntaelämää ja muutakin
Lehtiä lukemalla olen yrittänyt saada selvää miten ja missä mennään Pohjois-Karjalassa ja erityisesti Keski-Karjalassa. Mielenkiintoni kohdistuisi kuntarakenteiden ja palvelujen muutoksiin. Sitähän se uusi lakikin edellyttää.
Eipä niistä lehdistä aina tiedä. Sinne annetaan suodatettua tietoa. Aina sen mukaan, kuka on tiedon antaja. Yleensä näyttää, että eturistiriidat johdattelevat tiedotusta. Tavallisen kuntalaisen asemasta ei juuri tiedotusvälineistä puhu kukaan.
Keski-Karjalassa mielestäni pitäisi keskustella palvelujen järjestämisestä ja siitä millä keinolla palvelut pysyvät kuntalaisille parhaiten ja millä hinnalla edullisimmin.
En ymmärrä millä perusteella voidaan parhaimmaksi vaihtoehdoksi nostaa kuntien pysyminen itsenäisinä?
Itsenäisinä on oltu iät ja ajat ja konkan partaalla ollaan. Yhteistyöstä kuntien kesken puhutaan ja sen erinomaisuuteen vannotaan. Yhteistyötä on ollut mahdollisuus tehdä aikaisemminkin. Kovin nihkeästi yhteistyötä on tehty. Mikä sen saisi paremmaksi nyt pakon edessä?
Palvelujen järkevään järjestämiseen ei tarvita uusia organisaatioita eikä uusia hallintojohtajia. Palvelut tuotetaan lääkärien ja hoitajien toimesta. Jos heitä on vähän, niin kuin nyt näyttää olevan, heitä on lisättävä, ei hallintohenkilökuntaa.
Lähidemokratia, mitä sillä itse kukin tarkoittaneekaan, ei takaa palvelujen olemassa oloa kuntalaisille. Kyläpoliitikoille kylläkin kokousmatkoja, mutta luultavasti ne pikemmin vähentävät kuluillaan hoitopaikkoja kuin lisäisivät niitä.
Jos järkevästi ajatellaan ja jätetään haihattelut ja tunteen varassa puhumiset vähemmälle, on Pohjois-Karjalassa tilaa kolmelle keskittymälle. Yksi Ylä-Karjalaan, yksi Joensuun seudulle ja kolmas Keski-Karjalaan.
Kolmen painopistealueen puolesta puhuvat kulttuurilliset, liikenteelliset ja taloudelliset asia kokonaisuudet. Pirstaleisen kuntakentän ylläpitoon ei nykyaikana ole enää varaa. Sähköpostit ja autot sun muut yhteiseen toimintaan tarvittavat emmeet ovat kunnossa. Vardinkin jos niitä verrataan patikka, suksi ja polkupyöräaikaan, kun kokouksissa käytiin.
Kahotaan, mittee immeiset suavat aikaan. Vai eikö mittään.
* * *
Tohmajärven kunnan taloudesta on ainakin kaksi erilaista käsitystä. Toinen on virallinen kunnan johdon julkisuuteen lanseerama ja toinen minun ihkaoma.
Toisessa kunnan talous lehtitietojen mukaan on lähes ok. Minun käsitys taloudesta on vähemmän ok.
Kirjoitan tässä vain omasta käsityksestäni. Käsitykseni mukaan velkaa on riittävästi, arviolta 7,5 milj.euroa. Siitä lienee ns. kumulatiivista n. 2,5 milj.euroa. Sitten ovat syödyt kuntaliitoksesta saadut investointirahat n. 1,5 milj.euroa. Näitä viimeksi mainittuja ei olisi pitänyt popsia vaan korjata vanhainkotia ja rakentaa terveyskeskusta. Jos ei rakenneta niin, rahat pitää palauttaa valtiolle.
Vanhan tavan mukaan velat pitää maksaa. Tohmajärvelläkin.
Tätä varten ilmeisesti kunnanhallituksen johtoakseli Tuomo Eronen, Matti Ikonen ja kunnanjohtaja Olli Riikonen junailivat keinon velkojen maksuun ja talouden tasapainoittamiseksi
Kunnanjohtaja esitti perustettavaksi epävirallisen taloustyöryhmän, jonka tehtävä olisi etsiä ja esittää virallisille päättäjille keinot ongelmien ratkaisuun.
Valtuustoryhmien piti valita keskustasta 2, demareista 2 ja kokoomuksesta 1 edustaja talousasioita järkeilemään. Lisäksi ryhmään kuuluisi kunnanjohtaja, hallintojohtaja ja joukko virkamiehiä ja lautakunnan jäseniä tarpeen mukaan.
Kunnanhallituksen kokouksessa demarit ilmoittivat kirjallisesti, etteivät nimeä henkilöitä kyseiseen työryhmään. Kannanottoa he perustelivat kirjallisesti.
Mutta eihän se riittänyt. Kunnanhallitus perusti taloustyöryhmän puheenjohtajan "tulkinnan" jälkeen.
Semmoista on demokratia Tohmajärvellä.
Kun kunnanhallituksessa käsittelyssä ollut ilmoitus on allekirjoittaneen allekirjoittama, vaikkakaan ei yksin minun mielipiteeni, julkaisen sen tässä blogissa.
Edelletyksellä, että osaan sen liittää blogiin. Yritetään ainakin.
torstai 9. elokuuta 2007
Sortavalaanko suunnataan
Itse mukana olleena olen jäävi puolustamaan tai moittimaan matkaa. En tiedä matkan mielekkyyttä ja kustannuksia antiin.
Silloin kun matkaa hallituksessa pohdittiin, kysyin eikö olisi tärkeämpää suunnata tutustumismatkat lähikuntiin. Vastaesitystä en kuitenkaan tehnyt. Olen yleensä kaikki vastaesitykseni hävinnyt, joita lienee jo kolminumeroinen luku kunnallisena luottamushenkilöurallani.
Olen huomannut, ettei älyni riitä kamppailussa, olipa kysymys tyhjän soramontun ostosta tai ehdotuksesta kuntalaisten kuulemisesta tai keskustelun aloittamisesta terveys- ja vanhuspalveluista. Ei keskustella, lisätään korkeampia titteleitä kunnanvirastoon ja jökötetään entisissä poteroissa. Se on virkamiesten ja luottamushenkilöiden enemmistön järkähtämätön kanta. Ainakin sillä taataan tilin tulo ja kokouspalkkiot mahdollisimman pitkälle.
Lyhyesti Sortavalan matkasta voin todeta, ettei se ketään meistä tyhmentänyt jos ei kaikkia viisastanutkaan.
Venäläinen uusi kunnallishallinto sopisi meille kyllä malliksi, mutta tuskin kelpaa. Sortavalassa kaupungin hallinnossa puurtaa puolenkymmentä virkahenkilöä. Helylässä vestaavasti heitä ei ole kuin kolme.
Helylän suksitehdas työntää markkinoille 100000 suksiparia vuodessa, joka on vain murto-osa entisestä tuotantomääristä. Oma näkemyksenäni on, että Helylän suksitehtaan tuotanto nähdyllä konekannalla ei voisi toimi päivääkään Suomessa. Suomen työturvallisuuslaki on toisen lainen kuin Venäjän. Rapalan uistintuotanto sitävastoin toimii ns. länsimaisin periaattein.
Yhden asian haluan tässä tuoda esiin, joka on esimerkillinen varsinkin Helylän tapaamisessa. Helylässä isännät huomioivat vieraansa tavalla ja tasolla, joka ei voinut jäädä koskettamasta ainakin minua. Lähellä olivat jopa kyyneleet, kun tiesin heidän taloudelliset resulssinsa.
Ymmärsivätkö vieraat tilanteen? Eivät ainakaan kaikki.
Helylän vieraanvaraisuus olkoon opiksi yleisemminkin suomalaisille. Jos vieraita kutsutaan, heitä on myös kestitettävä riittävän näyttävästi. Ei ylenpalttisesti. Se on mautonta, mutta riittävästi.
Jos vieraanvaraisuuteen ei ole varaa, parempi on jättää kutsut myöhäisempään ja parempaa aikaa odottamaan.
Tässä tämä pläjäys. Nyt on kiirehdittävä mökille.