tiistai 30. syyskuuta 2008
Alkoiko terkkarin vuodeosaston alasajo?
Puhuttiin, että terveyskeskuksen vuodepaikat vähenevät 40:stä 23:een. Joka toinen huone otetaan WC ja saniteettitiloiksi.
Yritin tänään jäljittää mitä ollaan tekemässä. Käväsin muutaman virkamiehen luona. Ei sieltä tietoa herunut. Joku sanoi, että toimeksianto on tullut kunnanhallitukselta.
Nähtävästi jotkut eivät meikäläistä noteeraa hallituksen jäseneksi. Minä nimittäin en ole ollut semmoisessa kokouksessa, jossa tuommoiset päätökset on tehty. En hallituksessa enkä valtuustossa.
Välipuheista sain sellaisen käsityksen, että saneerauksessa ovat olleet jo soten näpit. Sieltä olisi viestitetty, ettei terkkarille pitäisi tehdä mitään, ennen kuin Kiteellä on saatu pasmat parempaan järjestykseen.
No, tämä on tohmajärveläistä päätöksentekoa nykyisin. Tarvitaan kaksi henkilöä; kunnanhallituksen puheenjohtaja ja kunnanjohtaja niin hommat lähtevät luistamaan. Kannatusta asialle löytyy. Niin, ja viulut maksaa verovelvollinen.
* * *
Taustalla ovat Värtsilän kuntaliitoksen yhteydessä saadut korvamerkityt n. 1,5 milj. euroa.
Ministeriön ohjeistuksen mukaan ne tulee käyttää puoliksi vanhainkodin saneeraukseen ja toinen puolikas terveyskeskuksen laajennukseen.
Eurot tulee käyttää kyseisiin kohteisiin ja aikaa on ensivuoden loppuun. Jos homma ei hoidu, on pelättävissä ministeriön vaativan eurot takaisin. Yksi vaihtoehto on, että ministeriöltä pyydetään, että rahojen käyttökohdetta voitaisiin muuttaa. Tätäkään ei ole saatu kunnassa aikaiseksi. Yksi asiaa koskeva ministeriöön osoitettu kirje oli taannoin hallituksen esityslistalla, mutta kunnanjohtaja veti sen pois käsittelystä.
Ongelmaa lisää sekin pikkuseikka, että eurot on ajat sitten käytetty kunnan muiden menojen hoitoon.
Pahinta on jos toimitaan niin taitamattomasti, että rahat joudutaan palauttamaan valtiolle. Olisi otettava velkaa ja mitään ei jäisi Tohmajärvelle rahoista. Ei edes sitä hyötyä mitä rakentamisesta, vaikka vähän turhasta, on hyötyä työllisyysasiana.
* * *
Tapahtumat terveyskeskuksessa ennakoivat mitä tuleman pitää, kun terveyspalveluja ryhdytään hoitamaan liiketaloudellisin periaattein.
Tohmajärvellä ollaan ajamassa alas vanhainkotia. Vuodeosastoa supistetaan rajusti ja siellä hoidetaan vain sairaalahoitoa vaativia potilaita. Jos niitäkään nykymenolla kuin ylimenoajan.
Vanhuksien sijoituspaikoiksi jäävät kodit ja tehostetun asumisen yksiköt Kotipihan tiloissa, joita ei kunta omista.
Jos joku uskoo näillä paikoilla pärjättävän, ei ole käynyt vanhainkodilla. Siellä ei ole nykymittapuun mukaan sairaita, mutta tuskin järkevä ihminen uskoo heidän tulevan toimeen tehostetun palvelun asumisyhteisössä.
Valtuutettujen tahdosta tähän on tultu. Ne, ketkä ovat äänillään tämän saaneet aikaan ovat varmoja siitä, etteivät kyseisiä palveluja itse tarvitse koskaan. Heillä on nyt rahaa, mutta vanha sanonta kuuluu:"Niin syvään et sylkäse, ettei se sieltä voisi takaisin nousta."
* * *
Valtuutettu Esko Kuosmanen näytti piirtoheittimellä miten terveyskeskusten vuodeosastolle odotusajat keskussairaalasta jakautuvat Kiteellä ja Tohmajärvellä tiettynä samana ajankohtana.
Kiteellä oli 268 odotuspäivää (sakkopäivä a/500euroa/vrk.)
Tohmajärvellä 22 odotuspäivää.
Kuosmanen kysymyksen omaisesti toi esiin, että odotus keskussairaalasta omalle terveyskeskuksen vuodeosastolle tapahtuu liian usein keskussairaalan käytävällä.
Mietipä sitä, jos joudut keskussairaalan käytävälle makaamaan oman valtuuttamasi luottamushenkilön toimesta ja tahdosta. Virkamies ei näistä joudu vastuuseen.
maanantai 29. syyskuuta 2008
Valtuuston kokous
selostivat Sote/hellin johtosääntöjä.
Eipä asiantuntijoilta tullut selviä vastauksia esityksensä jälkeen valtuutettujen esittämiin kysymyksiin. Ei sittenkään vaikka itse Olli Riikonen koetti avustaa.
Henkilökohtaisesti en alustajia vaivannut kuin parilla asialla. Kysyin miten meidän sote/liikelaitos/tilaaja/tuottajamalli eroaa Helsingin ja Uudenmaan yliopistosairaalan (Hus) epäonnistuneesta mallista. Airi Turunen vastasi, että siellä on ihan toinen malli. Uskalsin epäillä hänen sanomaansa ja epäilen edelleen. Uskon tässäkin tapauksessa enemmän Hesarin pääkirjoitukseen kuin meidän virkamiehiin.
Toinen kysymykseni koski, mistä seutuvaliokunta on saanut valtuudet toimia asioiden alulle panijana, esittelijänä ja lopulta ilmeisesti hyväksyjänä ja valvojanakin? Seutuvaliokuntahan muodostuu virkamiehistä eli kunnanjohtajista. (Yksi seutuvaliokunnan jäsen on Airi Turusen aviomies)
Tilaajajohtaja vastasi, että seutuvaliokunnan asema ja tehtävät on määritelty seutusopimuksessa. Uskallan olla toista mieltä tässäkin asiassa. Lukija voi itse käydä katsomassa seutusopimuksesta mitä sinne on kirjattu
* * *
Varsinainen valtuustopykälä, joka koski "Pelastustoimen yhteistoimintasopimuksen uudistaminen" viritti keskustelun välihuutoineen. Huutajat eivät muuten asiakohdan keskusteluun sitten osallistuneetkaan. He kuuluvat siihen valtuutettujen joukkoon, joiden tehtävä on ainoastaan kannattaa asioita.
Sopimuksen 8 § kuului kokonaisuudessaan: "Pelastuslaitos tekee sopimukset sairaankuljetuksen järjestämisestä, ensivaste- ja vapaapalokuntien toiminnasta sekä muusta toiminnasta yhteistyötahojen kanssa."
Asiallisesti kohta koskettaa tohmajärveläisiä poikkeuksellisen läheltä. Meillä on omalla paikkakunnalla asemapaikkaansa pitävä ambulanssiyrittäjä. Sairasauto jo nyt on sairaiden ja vanhusten ainoa tuki ja turva apua tarvittaessa. Kun näyttää, että lääkäripalvelut ollaan laittamassa paikkakunnalla soten myötä minimiin, on sairasauton asemapaikkapysyvyys saatava varmistettua tulevaisuudessakin niin, että auto päivystää Tohmajärvellä.
Kuka tekee sopimukset ei liene asian ydin. Tärkeää on, että ambulanssin asemapaikka pysyy Tohmajärvellä.
* * *
Tiedoksi asiana oli allekirjoittaneen ja Sdp:n valtuustoryhmän tekemän aloitteen hallinto-oikeuden päätös. Asiasta olen kirjoittanut aikaisemmin blogissani. Valituksen ydinhän oli kysyä mikä on valmistelijan vastuu toimia aloitteiden valmistelijana. Tätä ei hallinto-oikeus ottanut tutkittavakseen. Myöhemmin on selvinnyt, että asia kuuluu eduskunnan oikeusasiamiehen tutkittaviin asioihin.
* * *
Aivan vastaavan lainen tilanne syntyi, kun Sdp:n valtuustoryhmän aloite kaatui yksinkertaisen enemmistön kantaan pykälässä 13.
Aloite koski selvitysmiehen saamista tutkimaan ja selvittämään olisiko jokin toinen vaihtoehto kuin nyt meneillään olevat parempi Keski-Karjalaan. Aloitteessa pyydettiin asiaa kysymään muilta Keski-Karjalan kunnilta. Olisivatko he kiinnostuneita asian edelleen viemisessä.
Asia ei edennyt kunnanjohtaja Olli Riikosta edemmäksi. Hän ei katsonut tarpeelliseksi kysyä muiden kuntien mielipidettä asiassa.
Valtuustopäätöksen jälkeen avautuu valitustie, kysyä virkamiehen vastuuta suhteessa valtuutettujen tekemiin aloitteisiin. Kuntalain 53 § on asia mielestäni selvästi sanottu. Pykälässä puhutaan myös valmistelupakosta.
Valittaa voisi, mutta kannattaako se. Nykyisellä valtuustokokoonpanolla ja kunnanjohtajan asenteella mikään ei kuitenkaan lopulta muuttuisi. Asiaa on kokeiltu jo neljällä valituksella tarkoituksella saada ihmiset huomaamaan miten nykyisin Tohmajärvellä kunnan asioita hoidetaan.
Kuntavaalit ovat edessä. Jos kuntalaiset tahtovat muutosta, niin se voi onnistua vain heidän kauttaan ja äänestyskopissa. Jättämättä äänestämättä on mielen ilmaus nykyisen menon jatkamisen puolesta.
perjantai 26. syyskuuta 2008
Helli - liikelaitoksen johtosääntö
Siis lyhyesti:
2 §: Helli-liikelaitoksella on johtaja, jonka valitsee Kiteen kaupungin hallitus . Esityksen johtajan valinnasta tekee seutuvaliokunta. Siihen puolestaan kuuluvat kunnanjohtajat.
Minä kysyn: Voiko esityksen tekijänä kaupungin hallitukselle olla seutuvaliokunta? Eikä esityksiä Kiteellä hallitukselle teekään kaupunginjohtaja? Mitkä ovat liikelaitoksen johtajan pätevyysvaatimukset ja minkä alan koulutusta häneltä vaaditaan?
3 §: Johtokunta
Taas sama epäselvyys. Mitkä ovat 5-jäsenisen johtokunnan tehtävät ja valinta perusteet? Vaaditaanko jonkin alan asiantuntemusta, poliittista puoluekantaa ja pitääkö johtokunnan jäsenen asua Keski-Karjalassa?
Esityksen tässäkin sanotaan tekevän seutuvaliokunta eli kunnanjohtajat, mutta valitsee Kiteen kaupungin hallitus, jolle esityksiä tekee kaupungin johtaja, ei mielestäni seutuvaliokunta, jolle seutusopimuksessa ei ole annettu tällaista tehtävää erikseen.
Miten johtokunnan tehtävät sopeutuvat kunnalliseen päätäntätekojärjestelmään? Sehän irrallinen organisaatio kaupungin alaisuudesta. Vailla virkamies- tai luottamushenkilövastuuta. Onko sillä mitään vastuuta päätöksistään ja kenelle?
Liikelaitoksen johtajan tehtävistä ja ratkaisuvallasta sanotaan Kiteen kaupungin hallintosäännössä niin laveasti, ettei johtokunnalle taida jäädä kuin se kuuluisa kumileimasimen asema.
Liikelaitoksen johtajan ratkaisuvalta henkilöstöasioissa määräytyy Kiteen kaupungin hallintosäännön toimialajohtajan ratkaisuvallan mukaisesti.
Arvoisien kunnanvaltuutettujen kannattaisi käydä lukasemassa mitä Kiteen hallintosäännössä sanotaan. Samalla valtuutetut huomaisivat, ettei valtuutettuja tässä järjestelmässä enää tarvitakaan. He ovat onnistuneet tekemään päätöksen, jolla ovat tehneet itsensä tarpeettomaksi terveys- ja vanhuspalvelujen hoidossa omalla paikkakunnallaan.
Samalla tulisi selväksi sekin, miten kunnanjohtajien työtä ja vastuuta on onnistuttu keventämään merkittävästi. He enää tarvitsevat esittää kollektiivisesti asioita toisen esitettäväksi. Samalla kevenee olotila ja häviää hermopaine typerien valtuutettujen kuuntelemisen vähentyessä lähes olemattomiin.
Tässä junassa jytkytellään. Kysyä sopii miten matkustajat kyydistä pitävät. Matkustajapalaute tulee viiveellä, mutta takuu varmasti.
torstai 25. syyskuuta 2008
Löylyä lisää
1 §. ...."Tarkoituksena on turvata keskeisempien sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus nykyisissä kuntakeskuksissa."
Minä kysyn: Mitä ne ovat? Eikö johtosäännön tekijät sitä vieläkään tiedä vai eivätkö he tahdo sitä sanoa? Sana "tarkoituksena" vesittää kaiken.
2§. Sosiaali- ja terveyslautakunta tulee käytännössä kokoontumaan 24 jäsenisenä, joista puolet ovat äänivaltaisia. Liikenne ainakin kasvaa kuntien välillä.
Lautakunnan esittelijänä toimii sosiaali- ja terveysjohtaja. Hänen pätevyysvaatimuksestaan virkaan ei ole mainintaa.
3§ Sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtävät.
Pykälästä ei käy selväksi minkä alaisuudessa lautakunta toimii. Onko se mahdollisesti Tohmajärven kunnanhallitus? Asia pitäisi selvittää, kun isäntiä ja jäseniä lautakunnassa on neljästä kunnasta ja kaikilla on enemmän tai vähemmän erilaiset hallinto- ja johtosäännöt ja kulttuurinsa.
5§ Ratkaisuvalta henkilöstöasioissa
Sanatarkka lainaus pykälästä:
"Henkilöstöasioissa noudatetaan Tohmajärven kuntaorganisaation johtosääntöä lukuun ottamatta henkilövalintoja".
Sosiaali- ja terveysjohtajan valitsee Tohmajärven kunnanhallitus. Esityksen johtajan valinnasta tekee sopimuskuntien kunnanvaltuuston ja hallitusten puheenjohtajalla täydennetty seutuvaliokunta."
Oma huomioni: Pykälällä halutaan sivuuttaa mitä Tohmajärven hallinto- ja johtosäännöissä sanotaan esim. sosiaalijohtajan valinnasta. Eli pätevyysvaatimuksista, viran auki julistamisesta ja täyttämisestä. Sosiaalijohtajan on tähän asti valinnut Tohmajärvellä kunnanvaltuusto.
Nyt johtosäännössä sanotaan, että sosiaali- ja terveysjohtajan valitsee Tohmajärven kunnanhallitus seutuvaliokunnan esityksestä.
Seutuvaliokunta muodostuu kunnanjohtajista. Vaikka seutuvaliokuntaa tässä tapauksessa täydennettäisiin valtuuston ja hallituksen puheenjohtajilla on mielestäni kysymys demokratian lumeesta.
Kysymyksessä kokonaisuudessaan on valtava muutos ja vallansiirto luottamushenkilöiltä virkamiehille. Tilaaja/tuottajalli Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (työntekijöitä n. 21000) sai ansaitsemansa lopun. Se vedettiin pois toteutuksesta ennen käyttöön ottoa ja suurempia vahinkoja potilaspalvelulle.
Pitääkö Keski-Karjalassa lyödä pää samaan puuhun kuin Helsingin seudulla. Täällä kun ollaan köyhempiäkin kokeiluille.
Palaan myöhemmin Hellin johtosääntöosioon. Se se vasta demokratian kukkanen on.
tiistai 23. syyskuuta 2008
Alkulämpimiksi
Johto- ja päällikköporras:
Johtokunta; johtaja; liikelaitoksen johtaja; lasten ja nuorten johtaja; aikuispalvelujen johtaja; ikäihmisten palvelujen johtaja; hallintopäällikkö; päivähoidon päällikkö; terveysneuvonnan päällikkö; erityispalvelujen päällikkö; diakonisten palvelujen päällikkö; terveyspalvelujen päällikkö; sosiaalipalvelujen päällikkö; kotihoidon päällikkö; palveluasumisen päällikkö; hoitotyön päällikkö; ympäristöterveydenhuollon päällikkö.
Yhteensä: 17
Esimiestaso:
Päivähoidon palveluyksikön esimies; kehitysvammahuollon esimies;
Yhteensä: 2
Työtekijätaso:
Lasten ja nuorten palveluissa työskentelevä sosiaalityöntekijä; aikuisten palveluissa työskentelevä sosiaalityötekijä; aikuisten palveluissa työskenteleväsosiaaliohjaaja/ palveluohjaaja/sosiaalisihteeri; kanslisti/toimistosihteeri/etuuskäsittelijä
Yhteensä:4
Mitäkö nämä ovat? Kiteelle tulevan liikelaitoksen johtosäännöstä poimittuja virkanimikkeitä. Johtosääntö on vielä hyväksymättä. On siis pelättävissä, että se voi myös tuosta paisua.
Miten virkanimitykset tapahtuvat ja millä pätevyysvaatimuksilla ja kenen ja keiden toimesta on oma juttunsa. Siitä riittää parran pärinää pitkiksi aikaa.
Luottamushenkilöillä ei tässä prosessissa ole juuri mitään sanottavaa. No, hehän ovat tottuneet luottamaan.
Palataan asiaan tuota tuonnempana.
maanantai 22. syyskuuta 2008
KUNNANHALLITUS KOKOUSTI
Sdp: valtuutetuista 10 oli jättänyt allekirjoituksellaan varustetun aloitteen, jossa kuntaa pyydettiin kääntymään Keski-Karjalan naapurikuntien puoleen, olisiko niillä kiinnostusta selvitysmiehen saamiseksi tutkimaan puitelain puitteissa mahdollisuutta löytää vaihtoehtoja, joilla seutukunnan yhteistoiminta ja talous saataisiin paremmin kuntalaisten tarpeita ja odotuksia toteuttavaksi.
Päätösehdotus oli tylyn kylmä: "Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että edellä esitetyn perusteella aloitteessa esitettyihin toimenpiteisiin ei ryhdytä."
Kunnanjohtajan perustelut eivät tällä kertaa olleet tavanomaisen pitkät. Hän selvästi luottaa yksinkertaisen enemmistön tukeen päätösehdotuksissaan. Mitä sitä turhaa selittämään.
Niinpä tämäkin aloite pääsi kunnanhallituksen historiaan yhdellä kannatus- ja yhdellä arvostelevalla puheenvuorolla. Kannatusta antoi Lauri Heinonen ja vasta-argumentit antoi hallituksen puheenjohtaja itse. Muut eivät katsoneet valtuutettujen aloitetta edes puheenvuoron arvoiseksi.
Tällaisella päätöksellä syntyi kysymys, mikä on valtuutettujen tekemien aloitteiden asema suhteessa esittelijän valmisteluvastuuseen. Asiaa joutunee aikanaan kysymään viisaammilta, kunhan prosessi oikaisuvaatimuksineen ja valtuuston päätöksineen on käyty läpi.
Totean, että Tohmajärven kunnanvaltuustossa ja hallituksessa joutuu vähemmistö elämään yksinkertaisen enemmistön vallan alla, jota äänettöminä pitävät yllä rakkaat enemmistöön kuuluvat kollegat.
Lukijalle tiedoksi alempana vastaesitys , millaisesta "vallankaappauksesta" tällä kertaa oli kysymys.
Vastaesitys selvitysmies aloitteeseen
Liite pöytäkirjaan
Vastaesitys Tohmajärven kunnanhallituksen 22.9.2008 pidetyn kokouksen asiakohtaan 11; Veijo Tuunasen/Sdp-ryhmän valtuustoaloite.
Vastaesitys:
Aloite palautetaan kunnanjohtajan uudelleen valmisteltavaksi.
Perustelut:
Esittelijän päätösehdotuksen perustelut eivät vastaa aloitteessa esiin tuotuihin asiakysymyksiin.
Aikaisemmat aloitteet eivät sovi nyt käsiteltävän aloitteen vastauksiksi, koska kysymyksessä ovat täysin eriasiat.
Tohmajärvellä toteutettava mielipidekysely ei ole vastaus valtuutettujen tekemälle aloitteelle selvitysmiehen saamiseksi tutkimaan ja selvittämään vaihtoehtoja, jotka parhaiten vastaavat tulevassa muutoksessa kaikkien keskikarjalaisten tarpeita.
10 valtuutetun tekemää aloitetta ei voi sivuuttaa esittelijän tarkoituksen mukaisuus näkökohtiin perustuvilla perusteluilla.
Vähintä, millä virkamies voi ko. asiassa päätösehdotustaan perustella, on tiedustella muiden Keski-Karjalan kuntien hallitusten virallista kantaa kyseessä olevaan selvitysmiesasia aloitteeseen.
Veijo Tuunanen
keskiviikko 17. syyskuuta 2008
Vaalilistat julkistettu
Kolme kautta kunnalliselämää läheltä seuranneena, voin ennakoida, ettei vallankumousta taida tulla tulevienkaan vaalien myötä.
Muutokset toki ovat mahdollisia jos äänestäjät niin tahtovat. Ei kuitenkaan niin, että kunnalliset muutokset vaatisivat välttämättä poliittisten puolueiden kesken voimasuhteiden muutosta. Puoluepolitiikka, joka johtaa ja pitää johtaa valtiollista toimintaa, ei välttämättä aina sovi kunta-asioiden hoitoon.
* * *
Kuntavaalit ovat mielestäni henkilövaalit. Sanottiin mitä sanottiin.
Tohmajärvellä 27 paikkaiseen valtuustoon on pyrkimässä 76 ehdokasta. Tuskin kukaan uskoo, että kaikki nämä ehdokkaat itsekään uskovat, tai edes tahtovat mukaan kunnallispolitiikkaan. Ovat vain joukon jatkona, kun niin kovasti kinuttiin.
Vaalijärjestelmä on kuitenkin sellainen, että muutamalla äänellä voi huomata olevansa "vallan" ytimessä.
Voi käydä toisinkin päin. Kova kellokas tipahtaa huipulta. Äänestäjien usko häneen on sammunut tai äänestäjät ajattelevat, ettei tuo henkilö ääniä minulta tarvitse, kun menee läpi muutenkin. Esimerkkinä valtiollisista vaaleista Puhakka ja Eino Poutiainen.
* * *
Kunnalliselämä on mennyt sellaiseksi, että jos luottamushenkilö aikoo pysyä mukana kelkassa on siihen varattava aikaa. Enää ei riitä, että osallistuu kokouksiin ja avaa kokouksen alussa esityslistakuoren. On varattava omaa aikaa ja runsaasti asioihin perehtymiseen.
Hyvänä esimerkkinä menneeltä valtuustokaudelta on Sote-asiat. Kuinkahan moni valtuutettu syventyi läpikotaisin asiapareihin, joilla sote synnytettiin. Ei kovinkaan mini, jos katsoo pöytäkirjoista asiaan liittyviä puheenvuoroja valtuustossa ja kunnanhallituksessa. Luottamushenkilöt toteuttivat sitä perinteistä tehtäväänsä. He luottivat ja olivat hiljaa.
* * *
Nämä hiljaiset ja tietenkin he, jotka ovat tottuneet kunnioittamaan auktoriteettejä, pitävät niitä häirikköinä, jotka uskaltavat suunsa avata muuhun kuin haukotteluun.
Kokoustilanteissa ja vaalien lähentyessä myös lehdistössä olen huomannut kuuluvani näihin häiriköihin. En pidä asiaa pahana. Tiedän, että samalla käytöksellä, jos kuuluisin yksinkertaiseen enemmistöön saisin kiitosta. Siellähän juuri näin on käynyt. Päällepäsmäri johtaa koko sirkusta, hiljaisen joukon hyväksymänä.
* * *
Tohmajärven kunnallispolitikointi on johtanut puoluepolitiikan yliannostuksesta tilanteeseen, jossa kuntalaisten asiat ovat jääneet sivuosaan. Saman tilanteen näen vallitsevan koko Keski-Karjalassa.
Puoluepolitiikkaa ohjenuoranaan ja omaa tulevaisuutta unohtamatta, kunnanjohtajat vetävät asioita Helsingin herrojen malliin. Asiat kuntatasolla harvoin yltävät tasolle, joss helsinkiläistä ohjeistusta tarvitaan.
Täällä asutaan ja ratkotaan asioita omista pienistä, mutta sitäkin kuntalaista läheisimmistä asioista käsin.
Joskus joku viisaampi on sanonut, että kuntavaalit ovat henkilövaalit. Sitä ne mielestäni saisivat olla entistä enemmän.
Tohmajärven ehdokaslistaa katsoessa, uskon, että henkilövaaliin on mahdollisuutta.
sunnuntai 14. syyskuuta 2008
Missä on sylttytehdas
"Husin henkilöstön mitta täynnä. Lääkärit pelkäävät menettävänsä yhä enemmän päätösvaltaansa.
Työilmapiiri Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (Hus) on kiristynyt äärimmilleen. Jo pitkään oireillut pahoinvointi purkautui organisaation tuoreimman rakenneuudistuksen myötä. Hyksin sairaalan klinikoiden johto päätettiin jakaa uusien virkanimikkeiden alle. Klinikoiden resursseista vastaavat resurssijohtajat ja-päälliköt. Ylihoitajien virat lopetetaan."
"Tulevilta palvelujohtajilta ei enää vaadita alan erikoistumiskoulutusta, puhumattakaan tieteellisistä ansioista", Tasmuth huomauttaa. (on erikoislääkäri)
"Sairaalasta on tullut konserni ja potilaista asiakkaita. On helppo vetää punakynällä, jos ei joudu kohtaamaan niitä potilaita, joilta hoito evätään."
"Samaan aikaan, kun potilaiden hoitoon on vaadittu säästöjä, hallintoon on perustettu isopalkkaisia johtajan virkoja ja rahaa on palanut konsulttitoimistoille."
Arkkiatri Risto Pelkonen jyrähti:
"Ei voi olla niin, että Husin johto vain jatkaa tätä nykyistä menoa ottamatta huomioon, mitä työtä tekevä sakki ajattelee. "
* * *
Edellä oleva teksti on vain kalpea lainaus Hesarin jutusta, mihin Hus on ajautunut yli-innostuneessa organisaation muutoksessaan, jossa pyritään ammattinsa osaavat lääkärit ja hoitajat erottaa vaikuttamasta ammattitaidollaan omaan työhönsä. Tilalle on tarkoitus hankkia henkilöitä, kunhan heillä on jonkin sortin maisterin paperit. Lääketieteellistä koulutusta ei enää vaadittaisi.
Eikö tunnukin tutulta. Kiteelle perustettava terveyskeskusliikelaitoksen organisaatio tulee olemaan samanlainen. Jos kuka ei usko, niin sopii tutkia allekirjoitettua Sote - sopimusta.
* * *
Hesarin sunnuntai sivulla oli juttu otsikolla: "Presidentti lähtee Sitrasta.
Esko Aho ehti neljässä vuodessa mullistaa Sitran toiminnan ja tehdä upporikkaasta rahastosta yhteiskunnallisen vaikuttajan. Samalla Aho pätevöityi Nokian johtajaksi."
Jutusta kävi selväksi, että vuoden 2005 alusta Sitra siirtyi ohjelmapohjaiseen toimintaan, jonka yksi alue oli terveydenhoito.
Sitran työtekijöille Ahon suunnanmuutos oli iso mullistus. Asiaa ei auttanut se, että Ahon suurin heikkous yliasiamiehenä tuli pian näkyviin: hän ei ole ollut häävi organisaatio- eikä henkilöjohtaja.
Ensi vuoden alusta, vaikka Aho lähteekin, alkaa Sitrassa kuntaohjelma.
Mitä se pitänee sisällään. Pitääkö jo nyt ryhtyä pelkäämään?
* * *
Sitran lähinaapurista löytyy PricewaterhouseCooopers, konsulttitoimisto, joka junaili meille Soten. Olli Riikonen oli Esko Ahon avustaja presidenttivaalissa.
Sitran yksi toiminta-alue on juuri terveydenhoito, jolla pitäisi saada kannuksia syntymään.
Onko Keski-Karjala joutunut koekentäksi terveydenhoitomuutokseen pyrkimisessä. Onko Sitran valmiit suunnitelmat olleet jo ennakkoon Sote-suunnitelman pohjana?
Vaikuttavatko henkilökohtaiset tuttavuudet ja suhteet kunta- ja terveysasioiden muutosmyllerryksessä?
Minä vaan kysyn.
torstai 11. syyskuuta 2008
Ketkä ovat kuntapäättäjiä Tohmajärvellä?
Tohmajärvellä johtoryhmä näki asian niin, että päättäjiä ovat tilivelvolliset ja esimiehet. He lähtivät kuntapäiville Helsinkiin.
Jos joku nyt luulee, että kettu tässä puhuu pihlajan marjoista, hän erehtyy. Tuleepa näin varmistettua, ketkä ovat täällä kuntapäättäjiä. Se näkyy Kuntamarkkinoiden osallistumislistasta. Mutta kun e.v.v.k. Kahdentoista vuoden kokemuksella tiedän, ettei heitä ole Tohmajärvellä ainakaan kunnanvaltuutetut.
* * *
Samainen Hesari uutisoi, että pääministeri Vanhanen uhkaa jäädä yksinään puolustamaan hajarakennusta pääkaupunkiseudulle. Täällä susirajallahan hajarakennus on ollut voimissaan iät ja ajat, ja näyttää vielä edelleen hajautuvan.
Kuntapäivillä näyttivät muut puoluejohtajat ja eräät ministeritason henkilöt liputtavan enemmän ketjurakentamisen puolesta rautateiden varteen.
Pitääkö tässä siirtyä asemalle vai muuttaa kutsuun. Siellä ei rautatietä tiettävästi vielä ole. Pitäisi päättäjien päästä yksimielisyyteen moisesta asiasta. Taidanpa kysäistä ministereiltä itseltään.
Tohmajärven päättäjät ovat ostaneet kunnalle tonttimaata Kemiestä ja Tikkalasta. Yhteensä muutamalla sadallatuhannella eurolla. Nyt pitäisi vielä saada muutama rakentaja tonteille.
Kiteellä on omat ongelmansa raakamaan myyntipuolella. Myykö maata sopivalle ostajalle vai eniten maasta tarjonneelle. Ongelmia näyttää olevan joka puolella. Myykö, ostaa vai vaihtaa.
lauantai 6. syyskuuta 2008
Uutisalasimen uusi linjako ?
Jos kirjoitus olisi ollut yleisön osasto kirjoitus, ei asia kannattaisi edes blogissa pohtia. Kolumnistin omaisena kirjoituksena se peilaa lehden linjaa kunnallispolitiikkaan, josta kirjoituksen perusteella voi sanoa puolueettomuuden olevan kaukana.
Siihen aikaan, jolloin rustasin mökkiläisen mietteitä tähän samaiseen lehteen, ei nyt julkaistun kaltaiset jutut olisi tulleet kysymykseenkään. Siitä piti huolen päätoimittaja. Niinpä mökkiläistä ei ole näkynytkään lehden palstoilla.
* * *
Muutamaan asiakohtaan ko. kirjoituksessa pitänee kiinnittää huomiota. Suora lainaus:"Demokratia on sitä, että hyväksyy enemmistön kannan, mutta voi olla perustellusti toista mieltä."
En tiedä miten kunnalliselämässä edellä olevalla systeemillä asioita yksinkertaisen enemmistön hallitessa hoidettaisiin. Mitä lie kirjoittajan mielessä liikkunut?
Nyt vähemmistö tekee kokouksissa vastaesityksiä, oikaisuvaatimuksia ja onpa tehnyt muutaman valituksenkin. Miten muuten vähemmistö saisi kantaansa edes pöytäkirjaan kirjatuksi?
Mielestäni demokratian toimivuuteen kuuluu, että enemmistö huomioi ja hoitaa myös vähemmistön puolesta asioita. Ei määrää ja alista.
Kirjoituksen kohta, jossa kirjoittaja toteaa jotkut tohmajärveläiset kunnallispoliitikot hölmöiksi ja, että heille nauretaan, on henkilökohtainen näkemys. Siitä ei kannata esittää vastaväitettä.
Kirjoittajan lopputoivomus, jossa hän esittää valtuustoon valittavaksi fiksuja ihmisiä, ja että jokaisella olisi myös ei-ääni, voidakseen estää "ei fiksujen" valinta, on minulle käsittämätön.
Joissain naapuridemokratioissa järjestelmä toiminee, mutta ilkeämieliset sanovat
sitä yksinvallaksi, diktatuuriksi ja ties miksi. Siinä järjestelmässä ei myöskään valitella oikeusasteisiin. Muuten kyllä.
Viimeiseen lauseeseen:"Nyt tarvitaan Valittajat ulos valtuustosta-liike", en voi yhtyä. Sitä vastoin toivon, että uutta fiksua porukkaa valtuustoon tulisi, jos siitä olisi apua esim. Tohmajärven kunnan talouden kuntoon saattamisessa.
Täyttääkö poliittisesti sitoutumaton kirjoittaja Pentti Väistö ne kriteerit, jotka hän itse on asettanut valtuutetuille? Jos hän uskoo täyttävänsä, niin hän ollee ehdokkaana tulevissa vaaleissa. Ellei ole, on kirjoitus ainoastaan osoitus Uutisalasimen uudesta puolueettomuuslinjasta.
keskiviikko 3. syyskuuta 2008
Mestariselittäjä
Viimeisimmässä Uutisalasimen jutussa hän näki kunnan heikon taloudellisen tilanteen johtuvan "järjestelmästä". Ja siinä päällimmäisinä valtionosuudet, jotka eivät tuo rahaa tarpeeksi kuntaan. Vertailukohteeksi hän tällä kertaa otti Ilomantsin. Siellä kun näyttäisi menevän himpun verran paremmin. Lähinaapurin vertaaminen lähentelee kateutta.
Silloin tällöin kun kunnanhallituksessa tulee puhe kunnan heikosta taloudellisesta tilasta, olen koettanut ottaa puheeksi luottamushenkilövastuun taloudesta. Olen kehottanut luottamushenkilöitä katsomaan peiliin. Sieltähän todelliset syylliset talousvastuuseenkin näkyvät. Oma pärstäni ensimmäisenä.
Virkamiehet ovat hyväksyneet tässä asiassa näkemykseni, mutta hallituksen jäsenistä valtaenemmistö on istunut hiljaa.
Edustan vanhan liiton näkemystä, jossa talousasiat hoituvat kuntoon menoja rajoittamalla paremmin kuin tuloja lisäämällä.
Virkamiesten asema on kuin miekanterällä istumista. Jos vähänkin liikahtaa säästöjen puolelle, on viilto omissa housuissa.
Tätä taustaa vasten on ymmärrettävää, että kunnanjohtaja koko virkauransa ajan ja nyt vielä voimakkaimmin on nähnyt mahdolliset kuntaliitokset huonona ratkaisuna esim. Keski-Karjalassa. Siitäkin huolimatta, että liitoksesta olisi tullut valtion tukea talouden kuntoon laittoon n. 10,5 milj. euroa.
Nyt pitäisi luopua pelkäämästä kuntaliitoksia, jos niitä vielä joku pelkää. Kuntaliitokset pitää unohtaa sote-ratkaisujen myötä. On turhaa kysellä haluaako kuntalainen kuntaliitosta vai ei.
Mielipidekysely on täysin turhaa enää tässä vaiheessa. Valtuuston päätöksellä olemme sitoutuneet Kiteellä toimivaan vanhus- ja terveyspalvelujen tuottavaan liikelaitokseen.
Se vie laskutavasta riippuen kuntatoiminnoista n. 60%. Mukana menee henkilökuntaa n.150 ihmistä.
Odotetaan miten kuntien talousasiat aiotaan saada kuntoon. Mittavat veronkorotukset ovat yksi keino. Toinen on jäljelle jäävien palvelujen hinnankorotus ja supistukset.
Vilkaisin äsken nopeasti Karjalaisen mielipidepalstaa. Näyttää olevan kuntavaalit tulossa. Omin kirjoituksista muutamia lisätitteleitä itselleni kuten, rakkikoira, törppö, räkyttäjä ja hölmö. Tuo viime mainittu taisi olla myös Uutisalasimen palstalla.
Niin sitä pitää.
tiistai 2. syyskuuta 2008
Viekö valta harkintakyvyn?
Syyskuun 10 - 11 päivinä ovat Helsingissä kuntapäivät. Olen parikertaa 12 vuoden aikana päässyt markkinoilla käymään. Olen jopa siellä pidetyistä luennoista pitänyt. Olen lehdissä ja myös tällä palstalla kirjoittanut näkemästäni ja kokemastani.
Siksipä, kun lähtijöistä ei alkanut kuulua, arvelin jouduttaa asiaa ja tein kirjallisen "hakemukseni" kuntaan 12.8.2008.
Sain kunnasta vastauksen, jonka mukaan johtoryhmässä ja henkilöstöjaoston kokouksen 11.8.08., keskustelun pohjalta oli tehty päätös, että kuntamarkkinoille osallistuvat tilivelvolliset/esimiehet.
Olin siis päivän myöhässä hakuajasta, jota ei oltu enää ilmoitettukaan luottamushenkilöille. Ilmeisesti en kuulu tilivelvollisiin/esimiehiin, joten pääsen vain omalla kustannuksellani kuntapäiville.
Henkilöjaosto on kunnanhallituksen alainen jaosto ja sen jäseniä ovat Tuomo Eronen, Raili Ahlvist ja Lauri Heinonen. Tuon seulan läpi en pääse minnekään, vaikka äänestäisivät.
Ennen mahduttiin kuntapäiville yhdessä niin luottamushenkilöt kuin virkamiehetkin. Nyt ne ajat näyttävät olevan peruuntumattomasti ohi.
* * *
Karjalaisen mielipide palstalla joku jaksaa nimimerkin suojassa naputtaa meikäläistäkin mainiten milloin mistäkin.
Teen liikaa valituksia. Kahdentoista vuoden aikana lienee niitä kertynyt kolme - neljä kappaletta. Tämä nimimerkkihenkilö ei näytä erottavan valitusta vastaesityksestä. Niitä on kertynyt kymmeniä ellei satoja. Tällä kompuutterilla ne ovat kaikki. Oikaisuvaatimuksiakin on varmasti kymmeniä. Edellä mainitut toimet ovat välttämättömiä yksinkertaista enemmistöä vastaan toimiessa.
Nimimerkkihenkilö lienee enemmistö puolelta kunnanhallituksen jäsen. Ei hänellä pitäisi olla huolta vallan kainalossa. Vähemmistössä hän ei pärjäisikään. Siellä on toimittava muuten kuin nimenhuutoon vastaten ja äänestäen kylläkyllä.
* * *
Vastaesitykset, oikaisuvaatimukset ja valitukset tehdään tarkoituksella kiinnittää huomiota myös vähemmistön esiin tuomiin asioihin. Monesti syy näihin on välinpitämättömyys, ylimielinen käyttäytyminen tai joskus jopa lainvastaisuus käsittelymenettelyssä.
Kunnan asioiden lainmukaista käsittelyä valvoo köyhimmissä kunnissa yleensä kunnanjohtaja. Rikkaammat ovat palkanneet tehtävään lainoppineita.
Tohmajärven kunnan päättäjien lainmukaisen toiminnan valvonta on annettu kunnanjohtaja Olli Riikoselle.
Tätä taustaa vasten ihmetyttää Olli Riikosen eilisessä valtuuston kokouksessa suustaan päästämä lausunto valtuutetuille, että mielipidekyselyn järjestäminen pitäisi ottaa rennosti ja maatiaisjärjellä riippumatta lain hengestä ja kirjaimesta. Samalla kun sovitti mielipidekyselyä suoritettavaksi kunnallisvaalien yhteyteen, jotka ovat ehkä eniten lakia noudattamaan velvoittavat ja muotoseikkoja täynnä.
Täyttääkö lausuma yllytyksen tunnusmerkistön lain vastaisuuteen kunnallisvaalien yhteydessä?
Tiedä häntä mitä pöytäkirjaan on merkitty? Uskalsin tähän lausuman kirjoittaa.
Sama lausuma oli Karjalaisen kokousselostuksessakin.
maanantai 1. syyskuuta 2008
Tehokasta takinkääntöä
Välillä heidän puheenvuoroistaan sai sen kuvan, että he itsekin epäilivät onnistuuko mielipidetiedustelun järjestäminen vaalien kanssa niin, ettei se saata uhanalaiseksi vaalien lainmukaista onnistumista.
Shou muodostui siitä takinkäännöstä, joka oli tapahtunut vuoden 2007 alusta tähän päivään. Tuolloin keskustalaiset yksissä tuumin vastustivat Kansanäänestyksen järjestämistä, jonka alulle pano lähti kuntalaisten allekirjoittamista aloitteesta.
Kansanäänestysaloitetta silloin vastustettiin perustelemalla, ettei kuntalaisilla ole sellaista tietoa, jota he voisivat käyttää äänestyksensä tueksi. Korostettiin, että valtuutettujen pitää uskaltaa kantaa vastuu ilman kansanäänen kuulemista. Näitä mielipiteitä silloin korosti erityisesti Keskustan ryhmäpuheenjohtaja Majoinen ja Kokoomuksen Antero Kekkonen. Muistan miten he asiansa ilmaisivat vastatessaan esittämääni Kansanäänestyksen toteuttamiseen.
Nyt heidän äänensä kellossa oli muuttunut. Nyt runnottiin läpi mitään selvittävä mielipidetiedustelu, kun kaikki ratkaisevat päätökset kunnanpalvelujen tuottamistavasta on päätetty.
Mielipidetiedustelu nyt valtuuston enemmistön päättämässä muodossa uhkaa kuntavaalien lain mukaista toimittamista ja on lisäksi demariryhmän mielestä täysin turhaa. Demarit vastustivat mielipidetiedustelun järjestämistä juuri vaalien yhteydessä ja näillä vajailla tiedoilla, jotka ovat kuntalaisten käytettävissä.
Kunnanjohtaja Riikosen puheet siitä, että valtuuston päätöstä voitaisiin ryhtyä tulkitsemaan niin, ettei uhkaa syntyisi, tuntuu oudolta. Miksi tehdä päätöksiä, jotka jo päätösvaiheessa ovat niin levällään, että tarvitaan tulkintoja.
Aarne Laasonen puheenvuorossaan totesi mielipidetiedustelun järjestämisen kuvailemalla sitä yritykseksi rypistellä, kun on jo housuissa.
Omalta puoleltani näen päätöksen keskustan ylimielisyyden huipentumana ja aliarvioimisena kuntademokratiaa ja nimenomaan kuntalaisia kohtaan.
Mikä vuoden 2007 alusta, jolloin Kansanäänestyksellä olisi ollut ohjaavaa merkitystä, on muuttunut tähän päivään, että nyt tarvitaan mielipidetiedustelua.
Vastaan, ei mikään. Mielipidetiedustelulla halutaan vielä huomio pois huonoksi tehdystä sote-sopimuksesta, joka uhkaa kuntalaisten terveys- ja vanhuspalveluja.
Tämmöistä on kuntademokratia kun yhdellä puolueella johtajineen on yksinkertainen enemmistö päättävissä elimissä.
No, kuntavaalit voivat tilanteen muuttaa, jos äänestäjät niin tahtovat.