tiistai 29. tammikuuta 2013

Sanomalehti Karjalaisen keskustelua

Alla oleva juttu on julkaistu Karjalaisen mielipidepalstalla 29.1.2013. Pistän sen tähän, jos joku ei ole sitä lehdestä huomannut.

Sote-uudistus tarvitaan

Ei hääviltä tunnu tulevaisuus kun Karjalaisen torstaipäivän numerosta luki juttua, joka oli tehty maakunnan ylimpien virkamiesten ja luottamushenkilöiden kuulemistilaisuudesta. Kysymyksessä olivat tuleva sote-uudistus ja siihen kiinteästi liittyvä kuntarakennemuutos.
Hämmästyttävää jutussa oli, ettei Tohmajärven kunnanjohtaja Olli Riikonen nähnyt edes ongelmaa, joka pitäisi muutoksella ratkaista ja kyseenalaisti näin koko sote-uudistuksen.
Ongelmaksi perusterveydenhuollossa Riikonen näki lääkäripulan riippumatta siitä, mikä on kunnan tai palveluyksikön koko.
Rääkkylän ja Tohmajärven turvautumisen ulkoistamaan sosiaali- ja terveyspalvelut hän näki syyksi hallitsemattoman kustannusten nousun. Hän ei kuitenkaan esittänyt syitä kustannusten karkaamiseen.
Haastattelun lopuksi Riikonen esittää pohdittavaksi ratkaisuksi lääkäripulaan lainsäädännöllisiä keinoja, joilla vaikutettaisiin missä lääkärit työskentelisivät.
Kunnanjohtaja Olli Riikonen toivoi asioista rehellistä puhetta.
Oltuani mukana Tohmajärven kuntapäättäjänä Helli-liikelaitoksen tilaajalautakunnassa näen sote-asioiden ongelmallisuuden kumuloituneen hallintoon. Ei käytännön työn suorittajiin tai niiden puutteeseen. Ei edes lääkärien osalta.
Helli-liikelaitoksen hallinnon rakentamisessa oli kunnanjohtaja Riikosella ratkaiseva osuus. Himmeliksi kutsuttu hallinto oli rakenteeltaan moniportainen ja sekava. Hellin tekemät päätökset, niiden seuraukset ja kustannukset eivät olleet mitenkään ja kenenkään hallittavissa yhdessäkään Keski-Karjalan kunnassa.
Tuossa on näkyvissä sote-ongelma, joka nyt pitäisi ratkaista. Hallinnon pitäminen nykyisellään tai monimutkaistamalla se moniportaiseksi, niin kuin näyttää käyvän, ei palvele kuntalaisten palvelutarpeita. Helli kokemuksen perusteella hallinto vei voimavarat sote-palvelujen toteuttamiselta.
Vanhassa pysyminen ei myöskään palvele nyky-yhteiskuntaa ja sen tarpeita. Keski-Karjalassa on kokeiltu hoitaa sosiaali- ja terveyspalveluita 2500, 5000, 10000 ja lopulta 20000 asukkaan kokonaisuuksissa. Kaikista näistä on saatu kielteisiä kokemuksia.
Riittävän suuri alueellinen ja hallinnollinen kokonaisuus takaa parhaat ja kustannustehokkaat palvelut kuntalaisille. Sote-palveluita voidaan hallinnoida Pohjois-Karjalassa mielestäni ihan hyvin vaikka yhdestä paikasta. Se ei ole uhka terveyskeskuksille tai muille lähipalveluille pitää ne pääosiltaan nykyisillä sijaintipaikoillaan.

Veijo Tuunanen
Tohmajärvi

maanantai 28. tammikuuta 2013

Herätys Riikonen, Nenonen ja Sairanen

Parhaillaan on menossa hanke Innovatiiviset kaupungit (inka) rahoitusohjelma. Veturina täällä olisi Joensuu. Kilpailijoina muutamat muut Suomen kaupungit.
Sitoutuminen hankkeeseen kestää vuoteen 2020 asti. Rahoitus, joka tulee seutukunnan ulkopuolelta on 700 milj. euroa.
Hankkeeseen mukaan pääsemiseen edellytetään sidoskuntia eli naapurikuntia. Pohjois-Karjalalla eikä varsinkaan Tohmajärvellä ole varaa missata tätä mahdollisuutta.
Nyt on mahdollisuus vaikuttaa ja saada alkuun Niiralan ja sieltä Joensuuhun asti vaikuttavat kehityskohteet.
Nyt on iskun paikka. Jos tämä tyritään saadaan seuraavaa mahdollisuutta odottaa kerjuureppu selässä tien poskessa pitkään.
Siis mukaan kehittämään omaa kotiseutua ja siellä elävien elinmahdollisuuksia. Inka rahoitusohjelma antaa mahdollisuuden vielä tämän kerran olla mukana hankkeessa, joka ei tule kuntalaisten kustannettavaksi ilman positiivista tulosta.

sunnuntai 27. tammikuuta 2013

Läppäovet kunnanvirastoon

Läppäovia tarvitaan helpottamaan liikennettä Tohmajärven kunnanhallituksen huoneeseen. Seitsemästä jäsenestä kuusi on uutta. Vain Vuokko Väistö on jäljellä vanhoista jäsenistä. Tähän kun liittää mahdollisen kunnanjohtajan lähdön, tietää se ainakin muutosta. Mihin suuntaan, on vaikea ennustaa.
Kunnanhallitukseen ja lautakuntiin pyritään valitsemaan henkilöt kunkin alan osaamisen ja kokemuksen perusteella. Onko hallinnon tuntemus, kuntalaki ja käytännön johtaminen hallituksen jäsenten, erityisesti hallituksen puheenjohtajan hallinnassa? Siitä lienee otettu selvää kunnallisjärjestöissä. Kolme sairaanhoitajaa seitsemästä hallituksessa on ainakin riittä terveyden hoidon sektorilta.
Kaksi maanviljelijää, entinen kauppias ja yksi valtion virkamies antavat tietämystään muilta elämän alueilta.
*******
Annetaan uuden hallituksen näyttää  kyntensä. Vanhalla hallituksella ei kynsiä juuri ollutkaan. Yksinkertaisella enemmistöllään se poisti kaikki vähemmistön ehdotukset, muutokset ja aloitteet pois pöydältä.
Puolueuskollisuudellaan ja kunnanjohtajan esityksiä ja tahtoa noudattaen ollaan nykyisessä tilanteessa, johon syyllistä on vaikea vähemmistöstä löytää.
Mielenkiintoista on seurata miten perusS:läinen Vesa Väistö vastaa vaalilupaukseensa. Hänhän lupasi panna Tohmajärven kunnan talouasiat kuntoon. Jään odottamaan hänen aloitteitaan ja kannanottojaan.
Tai miten kokoomuksen Vilja Laurila ryhtyy puolustamaan yksityistä sektoria ja isoa rahaa. Nehän kuuluvat kokoomuslaisten erityiseen suojeluun.
Toivottavasti uuden hallituksen jäsenet tulevat mielipiteillään ulos kokoushuoneen kätköistä. Erityisesti odotan Marketta Sairasen kannanottoja kunnanhallituksen työstä. Nehän eivät ole "salaisuus" pykälän alaisia. 
Entinen kunnanhallituksen puheenjohtaja Leena Väistö tyytyi vain teknilliseen puheenjohtajuuteen joka ei puhunut eikä pukahtanut juuri muualla julkisesti kuin valtuustonkokouksen nimenhuudossa. 
*******
Kaiken kaikkiaan Tohmajärvellä näytetään pääosin luottamushenkilöpaikkajaossa käytetyn puoluepoliittisia lähtökohtia. Se edellytti joko valtuustojäsenyyttä tai ainakin mukana oloa vaaleissa. Äänestäjän kannalta se lienee arvostettavaa. Äänestäjä saa mitä tilaa.
Kokonaan toinen juttu on puolueiden väliset lehmäkaupat, joilla "sopivat" henkilöt valittiin ja "sopimattomat" pidettiin sivussa näkyviltä paikoilta. 
Järjestelyistä vastasi ilmeisesti keskustan innokas nuorisotiimi. Näin olen antanut itselleni kertoa. Oliko järjestely viisasta edes keskustalle, nähdään myöhemmin.
Viitosista seitsikkoon pöhönnyttä valtuustoryhmän järkevyyttä tai tarpeellisuutta en näe muussa kuin liittoutumisessa tukemaan keskustapuoluetta pyrkimyksessä pidää demarit pois näyttäviltä luottamushenkilöpaikoilta. 
Seitsikon perustama valtuustoruhmä tietää, ettei siinä mukana oleville puolueille kuulu kuin yksi yhteinen ryhmäpuheenvuoro valtuuston kokouksissa. Muuten niitä olisi siunautunut kolme. Yksi kullekin puolueelle. 
Eniten se rassaa perusS:läisiä. Uutena puolueena olisi heidän luullut tarvitsevan eniten näkyvyyttä julkisissa kokouksissa.   
 

tiistai 22. tammikuuta 2013

NYT SE ON NÄHTY

Tohmajärven kunnanvaltuuston tämän valtuustokauden järjestäytymiskokous osoitti, ettei järjestys siinä noussut ensimmäiseksi asiaksi.
Esa A. Luukkainen kirjoitti Nelosiin kokoustapahtumista näkemyksensä. Niihin voin yhtyä. Joitain omia huomioitani kuitenkin tuon tuoda esiin lisäyksenä.
Ensimmäinä voi todeta kokouksen alun huonon järjestelyn. Osasyynä voi olla kunnallisjärjestöjen keskeiset sopimukset tai niiden puute. Pidettiin esim. henkilövalintoja niin varmoina, että niihin pyrittiin kiireellä. Se toi mieleen ylimielisyyden ja tilalle tuli hälläväli muotoseikkoja kohtaan.
Valtuuston puheenjohtajien vaali oli kokousteknillisesti pohjanoteeraus, jos ei oteta huomioon valtuutettu Pauli Hakkaraisen pitämää puheenvuoroa asian yhteydessä.
Vaalisalaisuudelle ei annettu mitään huomiota. Seikkailu vaalitavasta osoitti, ettei siitä selvää sanonut kysyttäessäkään edes kunnanjohtaja Olli Riikonen. 
Kun tiedossa oli puheenjohtaja ehdokkaat, oli yhden tekevää mitä vaalitapaa käytettäisiin, edellytyksellä, että valtuutetut kestävät ryhmänsä tekemän päätöksen takana.
Vaalitapasekoilu osoitti kokemattomuutta ja piittaamattomuutta vaalin vakavuutta kohtaan. Onhan vaali tärkein demokratiaa pystyssä pitävä voima. 
Tästä voisivat nuoremmat ottaa selvää tulevia vaaleja varten. Nuorille näyttää olevan ohi vaalien tärkeämpää sopimiset ja lehmäkaupat. Tällainen kuva jäi kokousta seuratessa.
 Vaalisalaisuus ja sen pitäminen jäi järjestäjien puolesta huolehtimatta. Äänestysliput jaettiin kokoustilaan, jossa lehdistö, yleisö ja valtuutetut liikehtivät miten sattui. Kokousta ei keskeytetty, ei aloitettu tapahtumien kulun mukaan, vaan sattumoisesti. Lippujen keräyksessä oli tungos. Eikä nimenhuutokaan äänestyslippujen palautuksessa sattunut aivan kohdalleen.
Olisiko vanha systeemi ollut mahdoton toteuttaa, jossa äänestykseen kutsutaan valtuutettu yksi kerrallaan, hänelle annetaan äänestyslippu ja hän äänestää valtuutettujen nähden puhujapöntön suojassa ja jättää sen jälkeen lipun vaaliuurnaan.
Edellä kerrotulla tavalla äänestäessä olisi säilynyt vaalisalaisuus. Nyt siitä ei ollut tietoakaan. Oman vaalisalaisuutensa ja äänestyksensä voi julkistaa vaikka lehdessä. Se on henkilökohtainen asia, eikä sillä ole mitään tekoa yleisen vaallisalaisuuden kanssa.
Jotain opittavaa demokratian perusteita näyttää jääneen niin valtuustoryhmien puheenjohtajille kuin virkamiehillekin.
Muihin kokoustapahtumiin voin palata myöhemmin. 


  
 

torstai 17. tammikuuta 2013

80 prosenntista vallan haalintaa keskustalla

Edellytyksellä, että UutisAlasimen otsikko ja vanhan hallituksen vallanjakoesitys pitävät paikkanasa. Kysymyksessä ovat puheenjohtajapaikat.
Jos poliittisten puolueiden kunnallisjärjestöt ovat puheenjohtajien paikkajaon neuvotelleet ja tällaiseksi sopineet niin hoijakka sentään.
Kirjoitin siksi JOS, sillä vaalien jälkeen en ole ollut missään yhteydessä poliittisiin piireihin, joissa asiasta olisi keskusteltu. Niin kirjoittaja kun luulen olevani, niin eipä "omalta" porukalta juuri tietoja ole tipahdellut.
Joudun siis kirjoittelemaan toisten kirjoittajien juttujen pohjalta. Mutta meiltähän se käy, sanoi Esa Pakarinenkin aikoinaan.
Palataanpa poliittisten puolueiden ehdotelmiin luottamuspaikoista. Ensiksi on todettava, ettei jakoesitys ole kangistunut liikaa vaalituloksen kunnioittamiseen eikä ehdokkaiden saamiin äänimääriin. Tästä olen kirjoittanut jo aikaisemmin Nelosiin.
Sopimalla saadaan monenlaisia tuloksia paikkajakoon. Sekin suotakoon. Mutta yleensä vaalituksen sivuuttamiseen asti ei tulisi asioita "sopia". Ainakaan johtavimmilla ja näkyvimmillä paikoilla.
Puheenjohtajan tehtävät yleensä edellyttävät sellaisia ominaisuuksia, joita pitää itsensä hankkia ja sitten osata. Niitä ei äänestäjältä voi saada.
Esimerkiksi hallituksen puheenjohtaja on operatiivinen (käytännön) johtaja. Se edellyttää monipuolista hallintaa ja osaamista yhteiskunnan eriosa-alueilta. Ei vähiten kuntalain tuntemusta sekä hyvää kirjallista ja suullista taitoa ilmaista asioita.
Puheenjohtaja valitsee valmistellut asiat kokoukseen ja huolehtii niiden aikataulullisesta kulusta. Hallituksen puheenjohtaja on myös kunnanjohtajan lähin esimies. Ja paljon paljon muuta.
Valtuuston puheenjohtajan asema ja tehtävät ovat enemmän sereomollisempia. Kokouksen teknillisen johtamisen oppii ja hallitsee vähemmällä ponnistuksella kuin hallituksen puheenjotajan tehtävät. 
Valtuuston puheenjohtaja on kunnan keulakuva, joka edustaa kuntaa ulospäin. Hänkin jotuu kirjoittamaan, mutta ennen muuta puhumaan edustustilaisuuksissa ja juhlissa. 
Tohmajärvellä näytetään sovitun näille vastuullisille paikoille kaksi sopivinta henkilöä. Hallituksen puheenjohtajaksi tulee Marketta Sairanen ja kunnanvaltuuston puheenjohtajaksi Antero Nenonen.
Aika näyttää miten he tehtävässään onnistuvat. Rohkeutta ei kummaltakaan näytä puuttuvan.
*****
Keskusta ja kokoomus vetäisivät perusS:läiset ja demarit kölin alitse. Miksi? Jätän sen molempien mietittäväksi. Kunhan saavat vedet silmistään ja korvistaan poistetuksi.   

lauantai 12. tammikuuta 2013

Joko Riikonen pääse Tohmajärveltä

Taitaa olla viides kerta, kun Olli Riikonen hakee pois Tohmajärveltä. Keskiarvona se tee siis kerran vuodessa. Nyt Riikonen on jättänyt hakupaperit jo toiseen kertaan Kontiolahden kunnanjohtajaksi. Saa nähdä tärppääkö tällä kertaa.
Riikosen asia on mihin hän hakeutuu ja montako kertaa. Jotain se kuitenkin vaikuttaa Tohmajärven imagoon, kun kunnanjohtaja ei viihdy kunnassa. Ja välttämättä ei positiiviseen suuntaan.
Tohmajärvenkunta on ollut koko Riikosen kunnanjohtajakauden turpulenssissa. Mielestäni hyvin paljon hänen henkilökohtaisita ominaisuuksista johtuen. 
Valtuuston vaikuttavimmat päätökset ovat tehty muutaman, joskus yhden äänen enemmistön turvin. On selvää, että se ennen pitkää johtaa seurauksiin, joista yksi voi olla kunnanjohtajan pyrkiminen pois tehtävästään.
Saattaa olla niin, että vaikka kaikki päätökset on tehty juuri kunnanjohtajan esitysten pohjalta, se voi kunnanjohtajassa itsessään herättää epäilyä, päätösten hyvyydestä. Onko syntynyt epäilyä päätösten taloudellisesta ja toiminnallisista seuraamuksista?
Olipa kunnanjohtajan pyrkimysten taustalla mikä hyvänsä, ei poistuminen rivistä täytä suomalaisen korpisoturin vaatimia ominaisuuksia. Nehän ovat vastuullisuus omista päätöksistä ja johtajan pysyminen rivissä ensimmäisenä.
******
Jos Tohmajärven pasmat ovat luottamushenkilöiden osalta lievästi sanottuna kiemuraiset, ovat ne sitä Kontiolahdellakin.
Kontiolahtelaisille ei löydy mieleistä kunnanjohtajaa. Tuntuu hakukertojen kertyessä, ettei pätevintä enää haeta vaan sopivinta.
Puolueänkyreille kun ei näytä kelpaavan kun tietyn puolueen jäsenkirjan omaava. Jos sellaista ei löydy, pannaan virka uuteen hakuun. Kyllä hakijoita on sopivillekin paikoille, jolloin pätevyydestä välttämättä ei tarvitse puhua.
Katsotaan miten kunnanjohtaja Olli Riikosen käy tässä kilvoittelussa. 

tiistai 8. tammikuuta 2013

Kehotan siirtymään hetkeksi

Kirjoitin juuri jutun osoitteseen Neloset.fi. Jos lukijaa kiinnostaa Tohmajärven luottamushenkilöiden tuleva paikkajako, voi käydä niistä lukemassa Nelosista.
Palaan henkilöasioihin blogissani myöhemmin.

maanantai 7. tammikuuta 2013

Lyhyesti asioista...

Miksi lyhyesti? Siksi, että läppäri on ottanut tavakseen "kaatua" vähän väliä. Yllättäin ja pyytämättä, kun entisen pääministerin faksiin tipahdelleet tiedot.
Kun postittaa vähissä erin ei koko juttu häivy taitaan tuuliin.
******
Opettaja evp Esa-Matti  Savinainen on ottanut kantaa Kemien koulun opettaja tilanteeseen. Eritoten siihen miten asiaa käsiteltiin kunnanvaltuuston kokouksessa. Eli kuka sanoi ja mitä sanoi?
Kyseessä loppujen lopuksi on se, millä perusteilla koulun opettaja määrästä päätettiin. Saivatko valtuutetut oikeaa tietoa päätöksensä pohjaksi.
Kysymys on ennen muuta myös juridiikasta. Saako tulkita toisen sanomaa omien tavoitteitensa tueksi, että se vaikuttaa päätökseen.
Näyttää siltä, että tähänkin asiaan joudutaan palaamaan.
Se mitä valtuustossa sanottiin, joudun paikalla olleena tulemaan Savinaisen kantaa UutisAlasimen kirjoituksessa.
*******
Mennyt valtuustokausi on osoittanut kalliisti miten tohmajärveläisten asioita ovat luottamushenkilöt hoitaneet virkamiestensä johdolla. 
Lukija kai huomaa järjestyksen nurin kurisuuden. Virkamiestenhän pitäisi asioita hoitaa luottamushenkilöiden johdolla. Eikä päin vastoin niin kuin yleensä näyttää tapahtuvan  muuallakin, ei yksin Tohmajärvellä.
Jotta asiat alkaisivat kulkea oikeassa järjestyksessä, pitäisi kunnanvaltuuston ja hallituksen puheenjohtajien olla kokeneita ja asiansa osaavia henkkilöitä. Lisäksi heidän tulisi nauttia kuntalaisten arvonantoa, sekä olla edustavia suhteessa niihin tapahtumiin, joihin he edustustehtävissään väistämättä joituvat.
Ennakko tietoihin nojaten näyttää valtuustonpuheenjohtajaksi tulevan kokoomuksen Antero Nenonen ja hallituksenpuheenjohtaksi keskustan Marketta Sairanen.
Jos näin tapahtuu niin onnittelen heitä ja toivotan menestystä tehtävissään. 
Siihen, miten heidät on ehdolle asetettu ja millä perusteilla palaan myöhemmin.