keskiviikko 27. tammikuuta 2016

Koulu on tärkeä.

Tohmajärvellä järjestellään kouluasioita. Pidän niitä järkevinä. En perustele kantaani enempää. Kerron oman tarinani kouluasiasta.
Alakoulun läpäisin opettajani Aino Oinosen ohjauksessa rakennuksessa, josta ovat jäljellä vain uunit.
Yläkoulua kävin kaksi vuotta opettaja Ilmi Oschin topakan kurin alla. Yläkoulu oli nykyisessä musiikkiopiston rakennuksessa.
Kymmenvuotiaana aloitin opiskelun Joensuun Klassillisessa Lyseossa. 
Koulumatka kuljettiin kerran viikossa junalla Joensuuhun ja takaisin. Maanantaina mentiin eväiten ja maitopeilarin kanssa klo 6:den junalla kouluasunnolle Joensuuhun ja lauantaina tultiin ilman eväitä ja maitoa neljän kieppeillä kotiin.
Äiti herätti klo 5 maissa maanantaiaamuna lähtemään junalle. Eväät ja reppuselkään ja Vallinojan Veliä ja Jaatisen Kyöstiä hakemaan matkakaveriksi. Kuutamoaamuina kun pelotti mennä aseman rinteessä olevan ruumisarkkutehtaan ohi. Aamujunalle mentiin yleensä jalan. Joskus kauppias Monosen pakettiauton lavalla. Mötön linjakkaalla päästiin kotiin päin lauantaina. Edellytyksenä, että oli  rahaa ja mahtui kyytiin. Joskus jouduimme Aseman rinteessä työntämään Mötön peetvoortia.
Seitsemän vuotta kävin lyseota vaihtelevin kääntein. Ei tullut herraa, ei tosenttia. Siitä pitivät osaltaan huolta myös esim. kielten opettajat. Elli Kahilankin sanoi: "Ei sinusta lukumieheksi ole. Etsi jokin käytännön ala itsellesi." Oikeassahan Elli oli.
******
Miksikö tarinani kerroin. Se ei ole yksin minun tarinani, vaan monen ikäluokan tarina koulunkäynnistään sen ajan Tohmajärvellä. Monesta sen ajan koulukkaasta tuli herra. Ja minustakin kunnon työmies.
Tuntuu kuin tämän päivän vanhemmat ovat menettäneet todellisuuden tajunsa kasvatukseen ja koulun mahdollisuuksiin. Jos ei tiedä mitään eilisestä, ei osaa verrata tätä päivää todellisuuteen ja siten on sokea myös tulevaisuudelle.
Vaatia kykenee kuka hyvänsä ja moittiakin on helppo. Jos kummastakin puuttuu yhteys todellisuuteen ja kyky nähdä mnneet ajat ja verrata niitä tähän päivään, menee huudot tyhjyyteen.
Olen ylpeä Tohmajärven kunnan tarjoamasta koulunkäynti mahdollisuudesta minulle ja ikäisilleni. On aikaa kutansa, mutta joku kohtuus pitää muistaa niin kouluvaatimuksissa kuin muissakin yhteiskunnan tarjoamissa palveluissa.

maanantai 25. tammikuuta 2016

Perimätietoa



Lisäys Tohmajärven paikannimeen
Enoni Väinö (s.1903) kertoi minulle:
- Tohmajärvestä nostettiin avannoista pitkävartisilla reijitetyillä kuuppakauhoilla järvimalmia. Kesäisin nosto tapahtui lautoilta käsin. Malmi kuljetettiin hevoskyydillä pääasiassa talvisin Ilomantsin Möhköön.
Tohmajärvi on matala ja hiusupohjainen. Mutaa ei järvestä juuri löydy. Nostokauhaan tarttui myös pohjahiesua, joka huuhdottiin kauhasta takaisin järveen. Miehet sanoivat tätä tuohmaksi tai tohmaksi.
Peijonniemenlahden pohjukasta lähti jäätie seuraten Lahdenjokea, kunnes erkani Lahdenvaaran ja Marjomäen välistä kiinteämmälle maalla. Ensimmäisellä vähäpätöisellä mäennyppylällä hevoset tapasivat kusta. Paikka tunnetaan nykyisin Kusimäkenä. Paikka on sama, jossa oli Lahdenvaaran seisake.
                                                  Veijo Tuunanen    

torstai 21. tammikuuta 2016

Tällaista Viikko P-K:ssa



Mihin Räkkylä
Sote jo sanana saa niskaani nousemaan näppylöitä. Johtunee Keski-Karjalan sote-yritelmästä, nimeltään Helli. Keveät mullat Hellille. Ei Hellissä itsessään mitään vikaa ollut. Oli vain surkeat vetäjät.
Siun Sote jo lähtökohdaltaan on astetta parempi. Samat ongelmakohdat tätäkin vaanivat. Onneksi aika ja vetäjät ovat toiset. Henkilövalinnat ovat ihmisille jatkuva kiistakohde. Niitä pitää varoa. Kuntayhtymissä erikoisesti. Siun Sotellakin olisi helpompaa, jos Pohjois-Karjalassa olisi yksi kunta tai maksimissaan kaksi. Sekin aika on edessä. Nyt vielä nuhjataan ja tuhlataan aikaa. Onnea kuitenkin Siun Sotelle.
******
Rääkkylällä on totuus edessä. Pitkään siellä onkin kiemurreltu. Puheet ovat olleet kuin niillä hevoskauppiailla. Jokainen, joka vähänkin on asioita seurannut, on nähnyt kopukka mikä kopukka.
Rääkkylä kuntana on tiensä päässä. Nyt on kysymys jo siitä mitä vaikutuksia Rääkkylän kuntaliitoksella on naapuri kuntiin. Eritoten Keski-Karjalan alueella. Kenen kontolle rääkkyläläisten asioiden hoito määrätään. Tuntuu oudolta, jos Rääkkylän kunta itse voisi siihen paljoakaan vaikuttaa.
Puhuin ja kirjoitin 15 vuotta sitten vahvasta Keski-Karjalasta, jossa kuntakeskuksena olisi Kitee. En enää jaksa uskoa ns. yhteen keskikarjalaiseen kuntaan, joka muodostuisi Kiteen ympärille. Aika ja keskinäiset vallanhalut  sekä henkilökohtaiset huonot ihmissuhteet elävät vahvoina keskikarjalaisten keskuudessa.
Jospa kuntaliitos selvittäjät näkisivät kauemmaksi ja saisivat Rääkkylän liittymään Joensuuhun, niin se avaisi saman mahdollisuuden Tohmajärvelle ja myöhemmin myös Kiteelle. Lyhyt aikaisille ratkaisuille ei kannata tulevaisuutta rakentaa. On nähtävä kymmenien vuosien päässä olevat mahdollisuudet.
******
Demareiden kytkös ammattijärjestöihin jaksaa kokoomusta ja keskustaa kismittää. Pidetään pahana kun demareilla ja ammattijärjestöillä on yhteisiä tavoitteita. Erityisen pahana nähdään, kun ammattijärjestöihin kuuluu kokoomus- ja keskustalaisia. Ja kun jäsenmaksutkin ovat verottomia, jonka pystyisin kiistämään, mutta olkoon.
Demarit ja ammattijärjestöt ovat profiloituneet ajamaan palkansaajien asioita. En sano etuja, koska niitä alkaa olla harvassa. Nyt eletään puolustustaistelun aikajaksoa EK:ta ja hallituksen ratkaisuja vastaan. Ei vähiten pakkolakien pelossa.
Kysyn vain,  kuka huolehtisi palkansaajista, jos heistä ei kantaisi huolta demarit ja ammattijärjestöt. Kytköksestä kannattaa olla ylpeä.
******
Olen vuosia kummastellut erityisesti keskustapuolueessa vallitsevaa demokratia käsitystä. Erityisesti se näkyy kuntavaltuutettujen keskuudessa mutta myös valtakunnan tasolla aina ministereitä myöten.
Keskustalaisten ulkopuolelta tulleet aloitteet, kannanotot ja mielipiteet nähdään puoluepoliittisina ja sen takia huonoina tai hylättävinä. Sitä vastoin keskustan ajamat asiat olisivat puoluepolitiikasta vapaita.
Tätä ajatusta ajoivat ne keskustan johtajat, jotka muuttivat Maalaisliiton kunniakkaan nimen Keskustaksi. Näin ruokittiin ajatusta oman aatteen puhtaudesta ja synnytettiin ajatus molemmilla puolilla vaanivasta puoluepolitiikasta.
Synnytettiin ajatus ja rajoitettiin sanojen navetta, lehmä, tuki ja mersu vain jäsenkirjakeskustalaisten käyttöön.
******
Persujen Pentti Oinonen on nyt oma lukunsa Timo Soinin hoidettavien asioiden muistikirjassa. Ymmärrän Oinosen vaikeuden saada puheenvuoroja eduskunnassa. Helpompi on päästä maakuntalehdessä julkisuuteen. Varsinkin kun lehdessä nähdään sen tukevan lehden tavoitteita ja lisäävän lukijoita.
Pentti Oinosen tapauksessa ei ole syytä käsitellä hänen ajatuksiaan tai tekojaan tälläkään palstalla enempää. Jos hänen kohdallaan on ongelmia, ne on syytä siirtää häntä äänestäneille.
                                                                    Veijo Tuunanen

maanantai 11. tammikuuta 2016

OTSIKOISTA OTETTU

"Isyyden tunnustus siirtyi neuvolaan." 
Voihan se olla hyväkin. Jossain tapauksissa. Tarkoitus lienee tapahtumaa selkeyttää, helpottaa ja nopeuttaa. Entisessä järjestelmässä tiedän tapauksia, joissa toimittiin nopeasti ja tehokkaasti. Jo ensi minuuteista lähtien.
Naapurin isännällä oli neljä hehkeää tytärtä. Nättejä ja iloluontoisia. Tietoisuus tytöistä levisi naapurikyliin saakka. Ei ihme, jos kesäisin tanssilavan portinpielessä oli enemmän polkupyöriä naapurikylästä kuin oman kylän kollien.
Kaikille neljän tytön ensimmäiselle lapselle löytyi isä helposti ja nopeasti. Sen takasi naapurin isäntä joka seisoi ladon ovella haulikko kädessään.
******
"Lasse Aapio vaatii ahdistelusta selvitystä."
Aapio on Helsingin poliisipäällikkö. Niin sanotussa normaali menettelyssä yleensä kansalaiset vaativat poliisilta selvityksiä kärsimistään tapahtumista.
Nyt rikosilmoituksen on tehnyt Helsingin poliisi itse. Ja ryhtynee tutkimaan itse tekemäänsä rikosilmoitusta.
Ajat ovat näköjään muuttuneet siitä kun meillä oli poliisiputkat ja putkassa eläimeen sekaantunut.
*****
"Käräjäoikeuksien karsimisesta pian esitys,"
Näyttää siltä kuin sielläkin olisi tuomittavista puutetta. Voi olla, että tämän tietäen ovat poliisitkin terästäneet toimintaansa. Mitä viittaa poliisien itse tekemät rikosilmoituksetkin.
Näyttää, että meikäläinen on pudonnut kehityksen kärryiltä.
******
"Tutkijat kehittävät haitatonta päihdettä."
Tästäkö alkaa meikäläisen holtiton päihteen käyttö? Meikäläinen on pitkään pitänyt yllä kohtuutta juuri kohtuuttoman kovalla krapulan pelolla. Niin varmasti moni muukin.
Alamäki alkaa alusta. Jyrkänteeltä on vaikea kääntyä takaisin.

perjantai 8. tammikuuta 2016

Viikko P-K:ssa julkaistua



Lista- vai henkilövaalit
Parempaa kuluvaa vuotta kuin mennyttä. Meikäläiselle juhlija on piisannut. Joulusta tammikuun yhdeksännen väliin mahtuvat kaikki juhlani lukuun ottamatta omia häitä ja hautajaisia. "Mä lahjat annan ja lahjat myös saan."
Loppiainenkin sopii samaan aikaväliin. Vielä toistaiseksi. Vähän loppiaista on tarvinnut juhlia. Palkallisena se kuitenkin on sopinut minulle hyvin juhlien lopuksi. Alkuaan loppiainen tuli juhlapäiväksi muistuttamaan kolmesta itämaan tietäjästä, jotka toivat Jeesus-lapselle kultaa, mirhamia ja suitsukkeita.
Nyt ajat ovat toisin. Meillä kolme isänmaan tietäjää Alexsander, Juha ja Timo pyrkivät viemään pakkolailla tuhkatkin pesästä ja palkat pois loppiaisen viettäjiltä.
*****
Niiralasta Onkamoon on puuhattu valtatie 9:n parantamista vuosikymmenet. Nyt yva-vaiheessa oleva suunnitelma taas kerran on nostanut keskusteluun miten tie tulisi kulkemaan Kemien taajaman kohdalla.
Alkuaan tielinjauksesta pitivät huolen lehmät. Sitten linjausta paranteli vähän Aleksanteri Ensimmäinen, kun Hänen Korkeutensa kunnianarvoiset hevosensa kompuroivat Kallion Ikosen silokallioilla matkalla Sortavalasta Kirkkoniemeen.
Nykyisiltä kemieläisiltä kysytään onko parempi tien kulkea 6 metriä syvässä montussa, jonka voi ylittää kolmesta kohtaa ja madaltaa Kemien mäkeä yläpäästä ja korottaa alapäästä metri tolkulla.
Jos Kemien kylä päätetään näin murjoa niin silloin säästetään arvokas lehtoalue ja muinaisjäännösalue. Kummankaan sijainnista ei minulla ole tietoa, missä ko. alueet sijaitsevat. No, olenhan alueella liikkunut vasta vajaa 100 vuotta.
Turha homma nykyaikana koko yva-menettely. Tie rakennetaan käyttäjille ja lopulta Anne Berner sanoo, ettei välttämättä käyttäjillekään.
******
Nyt on keskusteluun nostettu ns. listavaalit. Millaiset ja milloin, siitä ei ole vielä tarkempaa tietoa. Harvat nykyäänestäjistä tuskin moisesta vaalitavasta on kuullutkaan. On myönnettävä, että hatarat ovat minunkin tietoni asiasta.
Karkeasti arvioiden, kun nyt äänestetään henkilöä, niin listavaaleissa äänestettäisiin myös henkilöä, mutta listavaaleissa listalla olevat henkilöt menisivät läpi listalla olevan järjestyksen mukaan. Puolueet, jotka listajärjestyksen laatisivat voisivat enemmän vaikuttaa vaalitulokseen henkilötasolla.
Mitä vaikutuksia, jos edellä oleva muutos tuossa muodossa otettaisiin käytäntöön olisi vaalitulokseen ja henkilövalintoihin erityisesti? Puolueiden väliset voimasuhteet tuskin paljoakaan muuttuisivat. Henkilövalintoihin puolueet voisivat vaikuttaa paljonkin valitessaan järjestystä listalleen. Puolueen merkitys korostuisi ja voisi tuoda aktiivisuutta yleensäkin puoluetoimintaa kohtaan.  Samalla rahavalta vaalimainontaan henkilötasolla vähentyisi ja ns. päiväpoliitikot ja yhden asianajajat jäisivät vähemmälle huomiolle. Tiedä näistä.
******
Kun muutoksista ryhdytään puhumaan niin samalla voisi keskustella koko suomalaisesta puoluejärjestelmästä. Onko  tarpeen näin monta puoluetta kuin on nyt Suomessakin? Eikö vähemmällä tultaisi toimeen? Muualla näytetään pärjäävän kahdellakin puolueella.
Samaan sysyyn voisi keskustella tarvitaanko eduskuntaan 200 kansanedustajaa. Riittäisikö esimerkiksi 100?
Hyvää vuoden jatkoa toivottaen......                      Veijo Tuunanen. 

tiistai 5. tammikuuta 2016

Kiitos muistamisesta

Muistaminen synnyttää yhteisiä muistoja. Niin Facepookissakin. Yllätyin runsaista onnen toivotuksista. Minua oli muistettu. Sanotaan kissan elävän kiitoksella, minä tulin hyvälle mielelle onnen toivotuksista, mutta ennen kaikkea siitä, että minua muistettiin.
Näin vanhemmalla iällä asioiden tärkeysjärjestys tuppaa muuttumaan. Vaikka kavereita ja ystäviäkin on ollut minullakin kautta aikain, nyt ensimmäisen kerran kelasin onnittelijat yksi kerrallaan läpi. Jokaiseen onnittelijaan liittyy ajatus ja muisto. Onko niin, että muistot tulevat entistä tärkeämmiksi. Joku on sanonut muistojen kantavan.
Kuten monet jo tietävät asumme tätä nykyä talvet Taalintehtaalla. Tämä on Ruotsin kielistä aluetta. En pääse täkäläisiä sanoilla, enkä teksteillä häiritsemään. Päivittäinen kontakti ihmisiin jää kovin vähään. Onko se paha? Mielestäni ei välttämättä. Muutos vanhalla iälläkin voi piristää. Ainakin se avaa näkökulmaa. Olemme muuttaneet muutaman kerran asuinpaikkakuntaa. Siinä mielessä emme ole sammaloituneet. Ja aina muuton jälkeen ovat ainakin meille jääneet hyvät muistot. Ja eivät tohmajärveläiset meistä vielä pääse. Kesäksi tulemme sinne.
Kiitos ystävät ja tutut muistamisesta. Monen kanssa voin sanoa olevani hyvissä henkilösuhteissa. Monen kanssa tunnen olevani hyvissä ihmissuhteissa. Kiitos teille kaverit. Hymyillään kun tavataan.