Tämmöistäkin olen joskus kirjoittanut

Tervetuloa kesäiselle Dohmajarwelle!

Parhaiten tulosi onnistuu etelän suunnasta. Mikäli olet onnistunut ohittamaan rantakentällä möykkäävät kiteeläiset.

Jo Humalajoella koet aidon Dohmajarwisyyden.  Nakkaat joesta lipolla kulauksen  Haarajärven suunnasta tullutta pontikan alkuainetta. Silloin ymmärrät miksi haarajärvi on Haarajärvi ja humalajoki Humalajoki.

Keikonkangas ohittuukin sitten heikunkeikun. Kylä on taloiltaan vähälukuinen, mutta ei asukkailtaan vähäväkinen. On voimoo. Mestarintiellä voit nähdä mestareista suurimman, Sepeteus Räddyn. Hänellä on edelleen seipäänheiton Dohmajarwen ennätys. Kaivolta navetan yli heinineen. Ilman ristiaskelia ja dooppinkia.

Akkala (ent. Aggala) ei enää ole nimensä vertainen. Kylässä asuu nykyisin jokunen mieskin. Tosin tossun alla, sanotaan.

Akkalan kautta voi eksyä Sobelle, jossa on melkoinen ajattelu- ja monipuoluekapasiteetti Dohmajarven kunnallispolitiikkaa kasautuneena yhteen paikkaan. Kylällä harjoitettiin menestyvää koti- ja pienteollisuutta, ennen kuin virkavalta ajoi sen alas.

Akkalasta haarautuu tie myös Joukolaan. Siellä asui entiseen aikaan Karjaalan koskaan kruunaamaton, kuten sen aikaiset litran mitatkin, itsensä virkaan kirvellä asettanut kuninkaiden kuningas. Muistaakseni nimeltään Mikael Agri Cola, vai oliko sittenkin Aito Sinebrykoffi.

Kuninkaan kunniaksi ja virkamiesten virkistykseksi Dohmajarven kunta pyrkii ostamaan kylästä tyhjän soramontun. Arvellaan, että kun valtakunnan soravarat ehtyvät, voivat tyhjien monttujenkin arvot nousta.

Ennen Luosoojoen vehmasta jokilaaksoa on ohitettava Väärämäen ja Väärälahden kansainvälisesti suosittu levähtämispaikka. Paikan roska-astioihin voi heittää kaikkinaisen roinan mitä automatkalla kertyy vanhoista renkaista pakokutkiin. Mikäli roskikset ovat täynnä, on käytettävissä läheinen sametin kirkas Dohmajarwi.

Lähestyttäessä Kemmiin taajamaa on ohitettava neljän suunnan tienristeys Likanen (ent. Sontanen). Nimi johtuu siitä, että paikalla oli pitäjän ensimmäinen kaatopaikka ja jolta poistuttaessa hevosilla oli tapana paskoa Porttaanin rinteeseen.

Paikkaa ohittaessa voi muiston kirkastamiseksi heittää auton ikkunasta loput karkkipaperit, ja samalla ihailla paikkaa, josta Suomen sodat ovat alkaneet vuodesta 1808 lähtien.

Kemmiin kulttuurinen keskus sijaitsee naisten valtaamalla Kaivotalolla, (ent. nuorisoseuraintalo, ent. suojeluskunnantalo, ent. kunnallistalo, ent. naistentalo) tarkemmin sen rappusilla.

Paikalta on lähdetty sotaan, naisiin, kaljan ostoon ja putkaan. Rappuset ovat siinä määrin suositut, että istumapaikkoja ja poliisiauton tuloa joutuu puolenpäivän aikoihin jopa odottamaan.

Kesäaikaan, Potsipäivien tienoilla, järjestävät poliittiset puolueet vankoille tukialueilleen suosittuja tutustumismatkoja.

Demarit patikoivat aseman seudulle. Siellä voi nähdä edessään mahtavan menneisyyden, lakkautetun sahan ja tiilitehtaan.

Keskustan aina suosittu turistirysä sijaitsee Valkeasuolla. Emolehmänavetan mahtava tuoksu herkistää muistoille, jotka vain EU-tukiaiset voivat hälventää.

Kokoomus samoilee kesäisin entiselle ampumaradalle. Varustuksena kevyt kenttävarustus ja kuiva muona ilman asetta, johtuen ryhmän naisvaltaisuudesta. Entinen pukspeli on korvattu hippaleikillä. 

Vähäisen vasemmistoliiton nostalgiamatkat suuntautuvat Tohmajärven rautatieasemalle. Paikalla jaetaan 50-luvun junan aikatauluja samalla kun silmät kostuen katseella etsitään Venäjän suunnasta sotakorvausjunaa. Josko se sittenkin sieltä.

Kristilliset vievät kannattajansa mieluusti Kirkkoniemeen, jossa heidän kannatta joukkonsa enemmistö onkin.

Kirkkoniemessä on nähtävyytenä menneistä mahtiajoista pappilan navetan kivijalka.

Seurakunnan pappi ei ole Dohmajarwiläinen, vaan Lappalainen.

Kaikki edellä mainitut tutustumismatkat tehdään paikallisessa Leka-lehdessä julkaistujen ilmoitusten ajankohtana.

Dohmajarwen merkittävin kesätapahtuma on kuitenkin perinteisiin pohjautuva Potsi-päivät (ent. Potslojoo-päivät). Edelleen kiistellään siitä, johtuuko päivien nimi isännän vai sian käyttäytymisestä. Kiista lienee tarpeeton, koska ainakaan tämän kirjoittaja ei näe asiassa merkittävää eroa. Ei myöskään pysyvä ihmissuhteeni, jolta saan useimmat mielipiteeni.

Tulittipa kesävieraaksi, lahjattomien laulukilpailuun, Potsi-päiville, haitaksi tai mistä tekosyystä hyvänsä Dohmajarwelle, niin tervetuloa.

Kahvit keitetään ja jutellaan lystiä.

Hauskaa ja lämmintä kesää!

Vaikuttaa, ei vaikuta, vaikuttaa.

Äänestäjät unohtuvat

Edustuksellista demokratiaa parempaa järjestelmää ei vielä ole luotu. Jotain demokratian väännöstä  ollaan pääministeri Sipilän johdolla nyt Suomeen kehittelemässä. Kun edustuksellinen demokratia pohjautuu äänestäjien tukeen, näyttävät  nyt hallituksessa ministeritkin istuvan loikkarin statuksella. Ei tarvita puoluetta, ei äänestäjiä. Riittää kun ottovanhemmat ovat tarpeeksi isoja herroja. Ja sitten surraan heikkoa äänestysprosenttia.

Mutta on sitä osattu meilläkin. Käteen sattui Koti-Karjala paikallislehti (28.12.1996), jossa palstalla "Tiesitkö tämän..." nimimerkki "Tietäjä" käsitteli silloisen kuntavaalin tulosta ja henkilövalintoja luottamushenkilöpaikoille edustuksellisen  demokratian toteutumisen näkökulmasta Tohmajärven demarien osalta. Eipä siinä vaalitulosta paljon kunnioitettu kun kunnallisjärjestö laittoi paikat jakoon. Kolme henkilöä esitti itseään ja eniten pettynyt lähti kesken kokouksen ja ilmoitti perustavansa oman valtuustoryhmän.  Kolme jäsentä tuli valituksi hallitukseen, joista kaksi eivät olleet valtuuston jäseniä. Valtuuston puheenjohtaja tuli demareista, mutta ei ääniharavana. Pienemmille palleille kuten sosiaali- ja terveyslautakunnan johtoon pääsi ilman ,että tarvitsi olla edes ehdolla vaaleissa. Esteellisyyksistä puhuttiin, mutta ne eivät olleet esteitä mihinkään tehtävään. Olin ensikertalaisena mukana kyseisessä kokouksessa. Minuakin ehdotettiin ihan näkyvään tehtävään, mutta rahkeeni eivät riittäneet paikallisille lehden mukaan "takarivin tytöille". Kirjoittaja kysyikin lehtijutussa olivatko munat ja jäsenkirjan puute este Tuunasen valitsemiseksi. Syy valitsemattomuuteeni voi olla sekin, että kohdaltani vaadin yksimielistä päätöstä ja se oli siinä kokouksessa mahdoton. Tehtäviä tuli myöhemmin enemmän kuin tarpeeksi. Lisäsikö tuon kokousväen käyttäytyminen äänestysinnostusta? Tuskinpa.

Luottamuspaikkojen jaossa on aina ongelmia edustuksellisen demokratian toteutumisen näkökulmasta. Niin näyttää olleen viimeisten vaalienkin jälkeen Tohmajärven demarienkin osalla. Äänestystulos ei suoraan vastaa luottamuspaikka valintoihin. Syitä voi olla paljonkin, mutta äänestäjät eivät niitä monestikaan tule tietämään ja ne vaikuttavat tulevaan kannatukseen ja äänestysaktiivisuuteen. Ongelma korjaantuu paikallisella aktiivisella toiminnalla, jolla taataan uusien henkilöiden mukaantulo toimintaan.

Tohmajärvi pärjää kyllä

Asuinkunnillakin on tulevaisuus

Tohmajärveä on vuosien saatossa kutsuttu milloin emäpitäjäksi, milloin kulttuuripitäjäksi ja miksi milloinkin. Jopa aikoinaan teollisuuspitäjäksi. Aina kuitenkin tarkoituksen mukaisista syistä, jotka sopivat parhaiten puhujan tilanteeseen. Mikä on Tohmajärven asema tämän päivän nimiasteikolla?  Sitä yritin  Potsipäivillä selvittää itselleni.

Potsipäiville on tänä vuonna satsattu paljon ohjelmaa. Jopa niin paljon, että mitään erikoista pääteema on vaikea niistä löytää. Yleisön mielestä Potsitori näyttää kiinnostuksen kohteena olevan vuodesta toiseen se ykköspaikka, johon tullaan tapaamaan naapureita ja vieraita. Ohjelmaa toritapahtumasta toki löytyy, mutta kauppa sen erimuodoissa nousee näkyvimmin esiin. Puheita tietenkin pidetään aina puhujan taustaryhmästä nähtynä.

Henkilökohtaisesti minua hieman ärsyttää kun puhujan tullessa puhujapönttöön tietää mitä hän sanoo. Kunnan virkahenkilöt puhuvat omasta näkökulmastaan. samoin luottamushenkilöt, yrittäjät ja papitkin. Harva yllättää sanomallaan. Kehua ei kukaan unohda miten kaunis on luonto ja elinvoimainen puhujan edustama ala on, jota hän esittelee historian, nykypäivän ja tulevaisuuden näkökulmasta. Litanian vielä ymmärtää, mutta katteettomat kehut ovat kohtuutonta kuultavaa kuin perusteettomat tulevaisuuden näkymät.

Yllättävääkin Potsipäivien ohjelmaan oli saatu mahdutettua. Toritapahtuman yhteydessä avattiin upo-uusi urheilupuisto monipuolisine hienoine laitteineen, joista löytyy käyttäjän ikä- ja kuntohaitarin mukaan sopivat vempaimet vauvasta vaariin. Puistoon kuuluvat tietenkin rantapallo-, tennis koripallo ja jääkiekkokentät. Uskallan väittää, että kokonaisuus on Pohjois-Karjalan paras ja monipuolisin, mitä kuntalaisille muuallakaan on tällä alalla tarjolla. Sanon, että kallis voi olla mutta vastapainoksi, ettei hyvää halvalla saakaan.

Olisiko Tohmajärvellä aika hetkeksi unohtaa menneet ja ryhtyä katsomaan realistisiin mahdollisuuksiin ja sitä kautta tulevaisuuteen. Tohmajärvi palveluineen on hyvä asumapaikka niin lapsille kuin vanhuksille. Turha kilpailu työpaikoista ja teollisuudesta voi jättää vähemmälle ja tuoda Tohmajärveä esiin hyvänä asuinkuntana, joka  sijainniltaan on erinomainen ja jolla on asuinkunnan edut mutta puuttuvat haitat, joita Kiteeltä ja Joensuusta jo nykyisellään löytyy.