sunnuntai 27. helmikuuta 2011
Pieppäs vähän hevosta
Nyt 28.2.2011 kunnanhallituksen esityslistalla on päätösesitys, että Värtsilän kunnanvirastotalo vuokrataan 500 euron kuukausivuokraa vastaan Värtsilän pitäjäyhdistys ry:lle. Samalle porukalle, jolle annettiin puskurit vapaaksi ja sen jälkeen kyläavustus. Muutama sata euroa sekin.
Herääkin kysymys mistä on kysymys? Onko ko. seuralla taloudellinen tila muuttunut, että voisi ottaa kontolleen 500 euron vuokran maksun. Tuntuu epäilyttävältä. Niin kuin silloinkin kun puskurilaina myönnettiin.
*******
Kyseinen talo on kunnan myyntilistalla. Hintaa pyydetään 70000 euroa. Ostajaa ei toistaiseksi ole talolle löytynyt.
Nyt Värtsilän pitäjäyhdistys ry on tarjonnut talosta vuokraa 350 euroa/kk. Kehittämispäällikkö on neuvotellut vuokraajien kanssa ja tullut tulokseen, että 500 euroa pitäisi saada vokraa.
Päätösehdotuksen tekijä näkee hyväksi, että 500 euroa/kk on sopiva summa värtsiläläisiltä. Tosin siitä ei kerry vuodessa kuin 6000 euroa. Talon sähkö, lämmitys ja vesimaksut olivat viime vuodelta 12362 euroa. Tappiota kunnalle tulee jo tästä, mutta eihän se ole kuin alkua. Kiinteistön muut kulut tulisivat edelleen kunnalle.
*******
Vuokra-ajaksi esitetään 10 vuotta. Siinä on taakkaa kuntalaisille maksettavaksi. Rekisteröidyn yhdityksen tukemisesta. Yhdistyksen johtohenkilöt puheenjohtajat ja hallitus voivat koska hyvänsä lähteä tai jättää maksunsa maksamatta. Henkilökohtaista vastuuta ei heille tule mitään. Tietäneekö kunnanpäättäjät koko yhdistyksen toiminnasta tai säännöistä mitään. Miten lie paperit rekisterivirastoon kunnossa.
******
Kunnanvaltuusto on tehnyt päätöksen, että kunta luopuu kiinteistöistä, joita se ei omaan toimintaansa tarvitse. Ymmärrän, että tällä päätöksellä Värtsilän talo on pantu myyntilistalle. Nyt kun taloja onkin ryhdytty tappiollisilla vuokrasopimuksilla vuokraamaan yhdistyksille, olisi vähintäinkin kohtuullista myyntipurku käyttää valtuustossa. Vai eteneekö hallitus taas kunnanjohtajan ohjauksessa toimintaan, jossa kaikkia kuntalaisia ei käsitellä perustuslain 6 § mukaisesti.
torstai 24. helmikuuta 2011
Puuttuuko Päivi Hakuliselta peili
Minä kysyn ymmärsikö Päivi Hakulinen miten yhteistoiminta-alueella toimitaan? Häneltä taisi jäädä huomaamatta, että yhteistoiminta ei poista demokraattista toiminta- ja päätäntävaltaa. No, ehkä se teki niin ensimmäisenä Hellin toimintavuotena, jolloin toimittiin yksin virkamiesvallan alaisena.
Päivi Hakulisen maininta, että kunnissa olisi ruvettu poimimaan rusinoita pullasta, on omituinen. Hellin palvelut ovat koko ajan olleet sekavassa tilassa ja kustannukset nousussa. Ei siinä rusinoita ole ollut noukittavaksi. Se, että luottamushenkilöt ovat pikkuhiljaa heräilemässä, johtuu huolesta palvelujen turvaamisen puolesta. Tästä esimerkkinä Rääkkylä.
Se, että Päivi Hakulinen "lähtösanoissaan" ei pidä tilaaja-tuottajamallia byrokraattisena, johtunee siitä, että hän itse on merkittävä osa tässä monimutkaisessa Helli rakennelmassa.
Valviran tutkimus osoitti selvästi monimutkaisuuden ja vaikea selkeisyyden. Ei siihen Valviran tutkimusta olisi tarvittu. Palvelujen käyttäjiltä olisi voinut saman asian tiedustella.
Mihin perustaa Päivi Hakulinen Karjalaiseen lausumansa: " Suurin sekaannus hänen mielestään aiheutuu nyt siitä, että myös Helli-liikelaitoksen johtokuntaan valittiin luottamushenkilöitä."
Eikö lausuma ole vähintäinkin ennenaikainen. Hellin uutta johtokuntaa ei voi sekaannuksesta syyttää. Eihän se ole pitänyt vielä ainuttakaan kokoustaan.
Vielä astetta ajattelemattomammaksi Päivi Hakulisen ajatukset tulevat, kun hän luottamushenkilöasemaa Hellin johtokunnassa pitää suurimpana sekaannusta aiheuttavana tekijänä.
Luottamushenkilöiden syyttäminen demokratiassa on virkamieheltä ajattelemattomuutta, joka osoittaa miten kyseinen virkamies asemansa on ymmärtänyt täysin väärin.
Päivi Hakuliselta on unohtunut, että myös Joutsaan hänet ovat valinneet luottamushenkilöt.
Toivotan Päivi Hakuliselle kaikkea hyvää uuteen virkaansa. Edellä oleva lievä kritiikki ei ole osoitettu henkilö Päivi Hakulista vastaan. Se osoittaa vain millainen hallintohärveli on osattukaan Keski-Karjalaan rakentaa Hellin ympärille. Siinähän ei toimi kohta mikään ja virkahenkilöpako jatkuu.
*******
Ihmiset soittelevat silloin tällöin ongelmistaan. Viime aikoina on otettu yhteyttä työsuhteista ja niihin liittyvistä kysymyksistä.
Olen kykyni mukaan opastanut heitä, jos olen minkä kyennyt. Työpaikkaviihtyvyys on eräillä työpaikoilla koetuksella. Samoin työsuhteet olivatpa ne määräaikaisia tai toistaiseksi kestäviä.
Työasioita hoitavat luottamushenkilöt ja työsuojeluhenkilöt "duunareiden" puolesta. Heidän puoleensa on syytä kääntyä ensimmäisenä ongelmia ratkaistaessa.
Missään nimessä ei pidä sanoa itseään irti, olipa työnantajan puolelta kysymys irtisanomiseen mistä asiasta hyvänsä. Kortistoon kerkiää vähemälläkin hopulla kuin itsensä irtisanomalla.
keskiviikko 23. helmikuuta 2011
Lyhyesti vaalikelpoisuudesta
Vaalikelpoisuutta käsitellään ainakin kuntalain pykälissä 34-37 ja pykälässä 39. Esteellisyyttä pykälässä 52.
Kuntalain 36§ sen viimeinen momentti kuuluu sanatarkasti:
Johtokuntaan ja toimikuntaan voidaan valita sellainenkin henkilö, joka ei ole vaalikelpoinen kunnanhallitukseen ja lautakuntaan tai jonka kotikunta kunta ei ole.
Onko nyt löydetty asia, joka voidaan viedä riita-asiana oikeuden päätettäväksi. Ovatko kuntien virkahenkilöt yliherkkiä omissa asioissaan? Yhteistyön siemenet lentävät Keski-Karjalasta nyky elämän menolla. Virkahenkilöt ovat lentäneet jo etukäteen. Vain veronmaksajat jäävät korjaamaan jälkiä.
Mielestäni Paula Tolvanen vaalikelpoisuuden puolesta voi aloittaa toimintansa Hellin johtokunnassa.
tiistai 22. helmikuuta 2011
Hellillä vetää kaikista ovista
Vieläkö Tohmajärven kunnanjohtaja, hallituksen ja valtuuston johtajat sanovat, että hyvin pyyhkii. Uskovatko he tosissaan, että oikeustoimilla saadaan Hellihimmeli kasaan.
Eilisessä valtuuston kokouksessa näytti jo vähän uskon horjumista. Olli Riikonen totesi vastatessaan tiedusteluuni, onko mitään varajärjestelmiä Hellille suunnitelmissa, että näillä pitää mennä kaksi vuotta.
Ettäkö vain kaksi vuotta? Se ei ole paljon aikaa, mutta liikaa, jos asiat halutaan pitää omissa käsissä. Pitääkö upota, ennenkuin tunnustetaan, ettei Helli-kyhäelmästä mitään tullutkaan.
Tulkoon vielä sanottua, että kenttä pelaisi, mutta johto on valitettavasti hukassa.
******
Hellin johtokunnan laittoi Kiteen kaupunginhallitus uuteen uskoon. Asia on ok. Hallitus käytti sitä valtaa, jonka kuntalaki on sille tätäkin asiaa päätettäessä antanut.
Se riittääkö johtokunnan justraus, on toinen juttu. Oikeaan suuntaan ainakin ollaan menossa.
Ihmettelen vs. kaupunginjohtaja Eeva-Liisa Auvisen hallituksen päätökseen jättämää eriävää mielipidettä. Ehkä se oli näin alkuun vain yliherkkyyttä.
Kiteen kaupunginhallitus nimittää Hellin johtokunnan. Jos esittelijän päätösehdotus ei hallitukselle kelpaa, tekee hallitus päätöksensä vastoin kaupunginjohtajan päätösehdotusta. Ei se sen kummempaa ole Hellinkään kysymyksessä ollessa.
Viimeistään nyt Keski-Karjalan kuntien pitäisi pyrkiä irti Seutusopimuksesta ja sitä myöten seutuvaltuustosta ja ennen kaikkea seutuvaliokunnasta. Nämä kolme ovat sotkeneet Hellin asiat jo tarpeeksi solmuun. Tohmajärven Demarit ovatkin viisaasti jättäneet paikkansa seutuvaltuustossa.
maanantai 21. helmikuuta 2011
Kyllä, ei, kirvesvartta
Tohmajärven kunnanvaltuusto käsitteli erohakemustani eilen. Viisikkoryhmä kehui meikäläistä kahden puheenvuoron verran ja totesi lopuksi, että joutaa mennä.
Demarit kahdessa puheenvuorossaan totesivat, ettei eroa niin vain myönnetä, jos se on kuntalain vastainen.
Keskustassa oltiin kuin se entinen vesi sukassa. Ei ainuttakaan puheenvuoroa. Mitenkä se nyt näin? Vähäisemmistakin minua koskevista asioista on keskusta nostanut älämölön. Nyt ei hiistaustakaan.
Äänin 22 - 5 saan jatkaa kehuttua toimintaani kunnallisissa luottamustehtävissä.
Jos lukija katsoo eroperusteitani, niin 162 §:n kohta saattaa olla paikka, joka olisi pitänyt hallituksen, valtuuston tai ainakin laillisuudesta vastaavan virkamiehen käsitellä tarkemmin.
Näillä perusteilla ei eroa saa
TOHMAJÄRVEN KUNNANVALTUUSTO
Puheenjohtaja Matti Majoinen
Pyydän kunnioittavasti, että minulle myönnettäisiin ero Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenyydestä. Minulta on toistuvasti kokousmenettelyllä evätty mahdollisuus osallistua lautakuntakokousten päätöksiin. Kuntalaki 38§ sen kolmas momentti.
Perustelut:
Lautakunnan kokous 14.4.2009. §35. Liite. Ei julkinen.
Kirjallista vastaesitystäni ei otettu vastaan. Mielipiteeni ei näy pöytäkirjassa.
Lautakunnan kokous 26.10.2010. §160.
Pyysin työjärjestyspuheenvuorossa, että esityslistan laajuuden ja asioiden runsauden takia kirjallisesti ennakkoon tehdyt vastaesitykset perusteluineen liitettäisiin pöytäkirjaan sihteerin työn helpottamiseksi. Esittelijä kielsi menettelyn.
Lautakunnan kokous 26.10.2010. §162.
Pöytäkirjan kellon ajan osalta pöytäkirja ei ole kokouskulun mukainen. Kellon aika puuttuu. En ole myöskään esittänyt tekstiin lisättäväksi sanoja ”asiakastarpeen mukaan”.
Lautakunnan kokous 26.10.2010. §163.
Kirjallisen vastaesityskiellon johdosta, en saanut Yhteistoimintasopimukseen esitettyä muutosehdotuksia (7 kpl). Sihteeri ilmoitti, ettei hän ehdi kirjata vastaesityksiä. Tehtävän sanoi olevan mahdoton.
Samat muutosehdotukset kelpasivat kunnanhallituksen ja valtuuston kokouksiin. Valtuustossa 7:stä muutosehdotuksesta jokaisesta jopa äänestettiin.
Lautakunnan kokous 16.11.2010.
Kokouksen alussa puheenjohtaja Kari Pennanen ilmoitti ottavansa käyttöön kokousmenettelyn, jossa vastaesitykset kirjataan pöytäkirjaan, mutta ei niiden perusteluja.
Samalla hän ilmoitti, että tulevissa kokouksissa ei enää kokousmateriaaliin tule mukaan kaikkia päätösehdotukseen kuuluvia liitteitä. Menettely poikkeaa muusta Tohmajärven kunnan käytössä olevasta kokousmenettelystä ja vaikeuttaa merkittävästi tai jopa estää luottamushenkilön vastuullisen toiminnan luottamustehtävässään.
Tohmajärvellä 22 p:nä marraskuuta 2010.
Veijo Tuunanen.
perjantai 18. helmikuuta 2011
Helli jumii omissa lähtökuopissaan
Puhelimet eivät edelleenkään pelaa. Niihin ei vastata tai sitten yhdeydet katkeilevat.
Kansalaiset osoittavat mieltään ja keräävät nimilistoja palvelujen parantamiseksi.
Rääkkylä on tiensä valinnut ja jättää Hellin.
Siis palvelut heikenevät, mutta kustannukset kohoavat.
******
Mutta mitä tekevät virkamiehet palvelujen parantamiseksi. Ei juuri mitään. Kaivautuvat entistä syvempään puolustuspoteroihinsa.
Muutama virkahenkilö on katsonut viisaimmaksi siirtyä sivuun. Tilalle ovat tulleet uudet henkilöt. Voivatko he juuri tehtäviinsä tulleina saada korjauksia aikaan? Tuskin ainakaan lyhyessä ajassa.
Hellin johtokunnasta on lähtenyt kaksi henkilöä. Tilalle on tullut henkilö Joensuusta ja toinen Helsingistä. Keski-Karjalastako ei kukaan halunnut johtokuntaan? Ilmeisesti niin.
Kiteen kaupunginjohtajan jakkaralle ei näytä löytyvän kovin pitkäaikaista istujaa. Maanantaina aloittaa Eeva-Liisa Auvinen. Talousihminen. Saako hän tolkkua alaisiinsa virkamiehiin ja luottamushenkilöihin? Ajattelen tässä Hellin toimintaa.
Hallintojohtaja Tiina Eskelisen aivoitusten pohjalta Kiteen kaupunginhallitus työnsi Helliin ja tilaajalautakuntaan kohdistuneet moitteet ja muutosvaatimukset näiden itsensä selvitettäviksi. Mistä lie perusteet esitykselleen löytänyt. Yhteistoimintasopimuksesta tai kuntalaista ei tämmöistä ohjeistusta löydy.
Rääkkylän tapahtumat eivät näytä liikauttavan tilaajalautakuntaa enempää kuin Kiteen kehitysjohtaja Nina Holopaista. Hän ilmoittaa odottavansa lainvoimaisia päätöksiä. Mistä asiasta? Vanhukset ja sairaat on hoidettava jo sen lain perusteella, joka säätää heitteille jättöä.
Mutta mitä tekee Helli. Se perustaa tiedottajan viran. Hakuvinkki löytyy Nelosista. Miten tiedottaja parantaa palveluja? En minä vaan tiedä.
Toimi tai virka perustetaan jotain tarvetta varten. On oltava tarve, jonka täyttäminen parantaa palvelua. Kunnallisena hoidettuna tiedottajaa ei Keski-Karjalassa tarvittu. Hellin hallintoa on moitittu mammuttimaisesta koostaan ja johtajiensa ja päälliköjensä lukumäärästä. Nyt moitittavuuteen on tulossa yksi virkahenkilö lisää.
Kuka viheltää Hellin kohdalta pelin poikki. Tai ainakin aikalisän.
tiistai 15. helmikuuta 2011
Eikö kunnanjohtaja lue blogeja?
Kävin Olli Riikosen vaalinettisivuilla. Siellä oli osio: Linkkejä alaotsikolla: Tärkeitä, hyödyllisiä ja välttämättömiä verkko-osoitteita. Yhteensä niitä oli 18 kpl.
Joukosta puuttui monta mielestäni hyödyllistä verkko-osoitetta. Sellaisia, jotka käsittelevät kuntalaisten asioita muussa kuin kansanedustajaehdokkaan henkilökohtaisesta näkökulmasta.
Ymmärrän kansanedustajaehdokas Olli Riikosen vapauden pitää tärkeänä niitä asioita, jotka tärkeäksi katsoo.
Pohdittavaksi jää roolin vaihto, jos käy niin, ettei eduskunnan ovet aukeaisikaan. Voiko tavallinen kuntalainen, jolla ei jäsenkirjaa keskustaan tai mihinkään muuhunkaan puolueeseen ole, tulla käden käänteessä tärkeäksi kunnanjohtajalle?
Niin, sanomattakin on selvää, ettei Nelosten tai allekirjoittaneen nettiosoitteita Olli Riikonen pitänyt tärkeänä ilmoittaa. Emme mekään. Tärkeintä on, että juttujamme luetaan. Ehkä lukijoiden joukossa on myös Olli Riikonen.
Olli Riikosen osoite on: www.olliriikonen.fi Pidän osoitetta erittäin tärkeänä.
Puurot ja vellit entistä enemmän sekaisin
Kokouksen lopuksi otettiin keskusteluun Helli-liikelaitoksen ja lautakunnankin tulevaisuus. Lähinnä kiiteeläisten aloitteiden ja kansalaisadressin pohjalta.
Ihmeteltiin miten Kiteen kaupunginhallitus oli keksinyt kääntää aloitteet Helli-liikelaitoksen ja tilaajalautakunnan valmisteltavaksi. Molemmat ovat kohteita, joiden toimintaa aloitteet koskevat ja joihin halutaan muutoksia.
Vähänkin asiaan perehtynyt ei voi käsittää menettelyä ja perusteita sille, että asiat tuupataan täysin ulkopuolisille. Kyllä koko homma on ihan itsensä kitteläisten hoidettava.
Yhteistoimintasopimuksen kohdassa 3.3 Liikelaitos sanotaan, että Hellin hallinnosta vastaa Kiteen kaupunki. Lisäksi on kohta, jossa sanotaan Hellin johtokunnan nimeää Kiteen kaupunginhallitus. Ja sitten tärkein kohta: Liikelaitoksen johtosäännön (johon vaaditaan muutoksia) hyväksyy Kiteen kaupungin valtuusto.
******
Mikä ihmeen konklaavi on Hellillä ja tilaajalautakunnalla, jolle annetaan valmistelu Kiteen kaupunginhallitukselle ja valtuustolle osoitetuista asioista. Minä en semmoista porukkaa ole löytänyt mistään. Eikä löydä toisetkaan.
Kokouksessa kuulin, että tämmöinen tehtävä on otettu vastaan.
Kokouksessa ei kuitenkaan puhuttu mitään, keitä tämmöiseen valmisteluryhmään tulee. Ilmeisesti ei lautakunnanjäseniä, kun siitä ei edes mainittu saati valittu.
Kun virallisissa sopimuksissa ei löydy tämmöiselle toiminnalle sijaa, pitää epäillä, että kysymyksessä on "seutuvaliokunnan" keksimä järjestelmä. Tällä ei voiteta mitään. Korkeintaan aikaa. Tarkoitus lienee kiteeläisten aloiteella päästä joten kuten eduskuntavaalien yli.
Lopuksi totean vain, että polle on karannut kiteläisten tallista.
maanantai 14. helmikuuta 2011
Tiedotusta ja tiedotusta
Mielestäni kannanotto oli merkittävä. Ei kuitenkaan paperilehtien mielestä, koska asiaan eivät toimittajat ja lehdet reakoineet. Nyt kun markkinaoikeuden päätös on tullut, voi todeta, että asiaan olisi pitänyt median suhtautua muuten kuin vaikenemalla.
*******
Karjalaisen otsikko tänään: "Rääkkylä vältti väliaikaisen kiellon."
Miten niin vältti? Vältti sanan ainakin minä miellän sellaiseksi, jolla Rääkkylä olisi välttänyt jonkun sellaisen asian, johon se oli syyllistynyt. Teko olisi muka ansainnut toisenlaisen tuloksen markkinaoikeudelta. Näin minä koin otsikon viestin.
Minä näin asian niin, että Rääkkylä saa edelleen itsenäisenä kuntana hoitaa sille kuuluvat lakisääteiset asiat parhaaksi katsomallaan tavalla. En ymmärrä mihin muuhun tulokseen markkinaoikeus olisi voinut tullakaan.
Ei markkinaoikeus voi lähteä myötäelämään kiukkua, jota kuntien ja kaupungin johtajat tuntevat niitä kohtaan, jotka eivät juuri tanssi heidän pillinsä mukaan.
*******
Tästä paljon esillä olevasta Mehiläisestä ja sen taustoista on www.neloset.fi Esa A. Luukkainen kirjoittanut oivan selostuksen. Vastaavaa en ole nähnyt paperilehdissä. En edes silloin kun kipattiin tupaantuliaisa uuteen taloon. Kyllä talon isännästäkin muutama rivi pitää kirjoittaa. Tai ainakin se, missä isäntä luuraa. Ei ole Kiteellä eikä taida löytyä Suomestakaan.
Näin siinä kävi
Rääkkylän kunta saa järjestää väliaikaisella sopimuksella sosiaalipalveluksensa niin kuin parhaaksi katsovat. Keväällä Rääkkylä järjestänee uuden kilpailutuksen palveluista. Sekin voi kääntyä Rääkkylän eduksi. Nyt tietävät valittajat minkä tason alle heidän on hintansa asetettava.
Tarkemmin markkinaoikeuden päätöksestä voi lukea osoitteesta: www.neloset.fi
Siitä vaan kunnanjohtajat väsäämään tarjousta Rääkkylän palveluista. Kannattaako enää käyttää samaa tahoa tarjouksen teossa kuin oli valituksessa. No, ei se mitään. Kansa maksaa viulut.
sunnuntai 13. helmikuuta 2011
On ilmoja pidellyt
Otsikossa vihjaan pitkiin pakkasiin. Niitä on riittänyt. Nelosten paikallisosiossa on kuva Talluksentieltä. Tiellä "pulputtaa" ja työntää höyryä, vaikka on pakkasta 20 astetta.
Lämpölaitoksen omisti ennen kunta, nyt Vapo. Jos joku luulee, ettei tämä lämpövuoto tule kuntalaisten maksettavaksi erehtyy. Markkinatalous pitää siitä huolen.
******
Karjalaisen nettimielipidesivulla ollaan kovasti huolissaan moottorikelkkailusta. Se tuntuu häiritsevän monia. Häiritsi aikanaan myös häntä, jonka toimesta ilmeisesti kunta rakensi aidan pätkän talon ja tienväliin. Kelkkaura oli jo aikaisemmin siirretty Sinisentien toiselle puolelle.
Aidan pätkä on edelleen paikallaan dokumenttina miten häirintä saadaan kuriin. Kun kysymyksessä oli äänihäiriö, jää pohdittavaksi harvan aidan vaikutus äänen eristykseen.
*******
Allekirjoittaneella on moottorikelkka. On ollut jo 10 vuotta. Tosin vanha jo ostettaessa, mutta oma alusta-alkaen. Jotkut nimittävät kelkkaani lypsyjakkaraksi. On huonot iskunvaimentajat. Kuulemma.
Kelkan matkamittariin tulee talvikausina keskimäärin n. 30 km. Nekin kaikki pilkkireissuilta. Kilometrit ovat suorassa suhteessa ahvenen syöntiin. Huono syönti lisää kilometrejä.
Viime- ja tänä talvena ei ole mittariin tullut yhtään kilometriä. Siitä on pitänyt huolen järvellä lumen alla muhiva sohjo ja vesi.
Häirinnästä näinä kahtena talvena ei pidä syyttää ainakaan minua.
Moottorikelkan vakuutusmaksun, joka on yli sataeuroa vuodessa olen kiltisti maksanut. Sitä kun ei koskaan tiedä, milloin pilkille päästään.
*******
UutisAlasin kirjoitti Kiteen sote-seminaarista. "Etelästä" tuotetut alustajat olivat sanoneet, että Hellin hallinnon kuntoon saattamiseen menee helposti kaksi valtuustokautta. Siis kahdeksan vuotta.
Mistähän ovat tietonsa saaneet? Aiempaan kokemukseen ei voi verrata. Tämmöistä himmeliä, kun ei toista löydy Suomesta.
Odottakaa vaan kuntalaiset kiltisti. Kyllä se iloksi muuttuu, jos vain terveys kestää odotuksen.
*****
Pannaan teksti maailmalle ja katsotaan onko helpompi luettava kuin entinen.
keskiviikko 9. helmikuuta 2011
Mitä, mitä peliä tämä on?
Eikä tämä vielä riitä. Parikkalan kunnanhallituksen puheenjohtaja pani pari piirua paremmaksi uutisten jälkeen tulleessa haastattelussa. Kuunnelkaa netistä.
Että silleen ne pojat touhuaa.
*******
Meikäläistä jäi häiritsemään muutama kysymys. Jorma Turunen on Helli-liikelaitoksen johtajan Airi Turusen aviopuoliso. Ovatko he keskenään sopineet asiasta? Eikö Jorma Turusen pitäisi ainakin silmän lummeeksi tukea puolisoaan ja Helliä? Vai onko tarkoitus viedä Hellikin Parikkalaan. Olen ounaillut Helli-järjestelmän loppua. Mutta, että se alkaisi Kesälahdelta. Sieltä, jossa olen luullut olevan Hellin vankin kannatus ja Kari Pennanen ankkurina.
******
Tohmajärvi näyttää jäävän nöösipojan asemaan. Kiteen kylkeen kyyhöttämään.
Aikoinaan kerättiin nimet täälläkin kansanäänestysaloitteeseen. Aloite jätettiin kuntaan 13.2.2007. Tarkoitus oli kysyä tohmajärveläisiltä mihin suuntaan he haluaisivat yhteistyön suuntautuvan. Kiteelle vai Joensuuhun.
Kunnanjohtaja Olli Riikosen johdolla ja keskustan tuella aloite tyrmättiin.
Valtuutetun aloitteella yritettiin saada avausta Joensuun suuntaan. Piti kysyä joensuulaisilta olisivatko he kiinnostuneita yhteistyöstä Tohmajärven kanssa. Tämä aloite jätettiin valtuustolle 25.10.2006. Sama taho tyrmäsi tämänkin aloitteen.
Itsenäinen Tohmajärvi ja tilaaja/tuottaja-järjestelmä oli hurmannut kunnanjohtajan ja keskustalaiset. Nyt eletään tätä päivää. Jokainen näkee miten asiat ovat.
tiistai 8. helmikuuta 2011
Kiitoksia, Janne Ahjopalo
Vastarannan kiiski, änkyrä ja hankala ihminen, eivät sovi kaikille titteliksi. Minulle sopii, vaikka taidamme taistella eri sarjoissa mainittujen herrojen kanssa. Käsitykseni mukaan, jos on ottanut vastaan luottamustehtävän on parempi hoitaa sitä niin, että tehtävään valinneet tietävät miten heidän edushenkilönsä toimii.
Demokratiassa vastuu on äänestäjillä; valita tai jättää valitsematta. Toimittajien tehtävä lienee kertoa luottamushenkilön toimista. Ei nimitellä esim. änkyräksi. Ainakaan ennen kuin mainitsee niitä sopuisia henkilöitä tuppisuiksi, jotka eivät ole äänessä kokouksissa kuin nimenhuudossa.
*********
Janne Ahjopalon "pakina" oli hyvä. Opettavakin. Siinä hyvin tuli esiin yhteiskunnan valtarakenteet ja miten niitä ylläpidetään.
Ihmiset jaetaan hyviin ja huonoihin. Hyviä ovat he, jotka seuraavat kiltisti johtajiaan. Kannattavat heidän esityksiään ja mielipiteitään. Parasta on, jos se tapahtuu vielä äänettä. Järjestelmä esim. puoluepolitiikassa toimii samalla tavalla, olipa mikä puolue hyvänsä vallassa.
Huonoja ovat he, jotka kyseenalaistavat asioita. Heitä ovat vastarannan kiiskeiksi nimeämässä vastustajat ja toimittajat jutuissaan. Kokemuksesta voin sanoa, että mediat Pohjois-Karjalassa ovat taustavaikuttajiensa pihdeissä. Heidän mielikseen on toimittajien nimettävä henkilöitä hankaliksi ihmisiksi. Joskus vastoin tahtoaan.
********
Olisin ollut henkilökohtaisesti jopa kiitollinen Janne Ahjopalolle huomiostaan persoonaani kohtaan, jos hän olisi vähän tarkempi ollut esitellessään ominaisuuksiani.
Luotettavuuttani tuskin olen menettänyt paperitulvaan aloitteiden tai valitusten teossa.
Henkilökohtaisia aloitteita minulla ei ole ainuttakaan. Valituksia, joissa olen yhtenä allekirjoittajana, lienee neljä. Joista puolet ovat "voitettuja". Nämä kaikki ovat tapahtuneet 15 vuoden aikana.
Vastaesityksiä valtuuston ja hallituksen kuin lautakuntien kokouksissa olen tehnyt ilmeisesti satoja. Kaikki kirjallisena. Ne ovat sisältäneet yhden lauseen vastaesityken ja muutaman lauseen perustelut. Ovat olleet noin puolen A-4 sivun pituisia.
Kirjalliset vastaesitykset löytyvät kokouspöytäkirjojen liitteistä niille, jotka ovat niistä kiinnostuneet. Olen katsonut menettelyn työlääksi, mutta välttämättömäksi. Kirjallisen esityksen sisältö yleensä pysyy muuttumattomana paremmin kuin pään pudistus tai nyökyttely.
Jos minut luokitellaan hankalaksi ihmiseksi olisin toivonut Janne Ahjopalon sanoneen todellisen syyn maineeseeni. Hän sen kyllä tietää.
Syy on julkinen kirjoittamiseni lehtiin, mutta ennen kaikkea nettiin.
Hän jätti mainitsematta blogini ja Neloset, joissa lienee tuhatkunta juttuani sosiaali- ja terveyspalveluista.
Niin, meillä on omat rajoitteemme niin puhujina kuin kirjoittajina. Arviot toimistamme on pakko antaa kuulijoille ja lukijoille. Olkaa hyvä.
maanantai 7. helmikuuta 2011
Onko Hellillä vielä tiedotettavaa?
Asioista, joista olen väsännyt kohta tuhat juttua. Vastoin päättäjien tahtoa tosin. Nyt samat päättäjät ovat muuttaneet kantansa tiedottamiseen. Perustetaan Helliin oikein tiedottajan vakanssi. Päättäjät, ketä tällä kertaa lienettekään, olette kaksi vuotta myöhässä. Valitettavasti.
Seminaariin oli kutsuttu toinen toistaan erikoisempaa erityisasiantuntijaa neuvomaan miten täällä tulee toimia. Lehtitiedon mukaan paikalliset virkamiehet näyttävät omana kantanaan ilmoittaneet, ettei täällä ole väärin toimittu. Perustelunaan, että jossain päin Suomea saattavat asiat olla vieläkin huonommin.
Seminaari on yksi seminaarien joukossa, jossa mitään todellista asiain korjausta ei saada aikaan. Tuskin siihen pyritäänkään. Kulut pannaan kuntalaisten maksettavaksi. Ja ryhdytään suunnittelemaan seuraavaa seminaaria. Turha siltäkään on odottaa, että siinä keskityttäisiin vanhus tai terveyspalvelujen tuottamisen parantamiseen. Kehitetään vaan hallintoa ja siinä sivussa perustetaan jokunen uusi virka.
********
Olin estynyt osallistumasta ko. seminaariin. Osallistuin kirjoittajapäiville, jotka taisivat olla peräti jo kolmannetkymmenennet. Tällä kertaa ne olivat Virossa.
Saamani tiedon mukaan en tainnut menettää mitään, kun en päässyt Kiteen seminaariin. Siellä oli esiintynyt vain virkamiehiä ja päättäjiä. Tunnen itseni luottamushenkilöksi, eikä meillä ole yleensä osaa eikä arpaa, kun asioita käsitellään tai päätetään.
Sosiaali- ja terveyslautakunnassa on 12 jäsentä. Heistä 4 oli ollut paikalla. Se osoittaa missä Hellissä mennään. Ei taida enää tiedottajalla parantua hommat. Pitäisi senkin sanoa jotain kun Rääkkylä on lähtenyt omille teilleen.
sunnuntai 6. helmikuuta 2011
Matkailu avartaa
Ensimmäiseksi on sanottava, että Tallinnassa natsaa seletisti kaikki. Niin kuin ennen Suomessa. Siitä ei kannata kertoa. Kaikkihan tietävät miten hyvin Suomessa matkustettiin. Junalla, autolla, lentokoneella ja kävellen. Ennen vanhaan.
Kerron vain matkani loppuvaiheet. Helsingistä lähti juna klo 15,12, jonka piti olla Joensuussa klo 19,34. Ihmettelen miten ne kehtaavat merkitä aikatauluihin minuutit kun tunnitkaan ei pidä paikkaansa. Päivämäärä oli oikein 05.02.2011.
Juna oli nimetty Pentolinoksi. Italialaisetko lie junan väsänneet. Sisäänajo lienee vielä kesken. Kokemukseni perusteella sillä ei pitäisi vielä lähteä aikataululiikenteeseen. Juna ei ole vielä siinä kunnossa.
No, mehän katseltiin vaunun ikkunasta ohi vilahtelevaa maisemaa. Siihen asti kun se vielä vilahteli. Pian juna seisoi mäntsäläisellä pellolla. Toisen puolen ikkunasta näkyi moottoritie ja toisen puolen jäniksen jäljet.
Aikamme aprikoimme lähtikö junakuski kioskille vai luonnollisia tarpeitaan suorittamaan. Liikkuvasta junasta sekin on vaikeaa. Pirskottaa mihin sattuu. Tiesin nimittäin, että ainakin vaunun nro 4 WC ei toiminut. Toimiko muidenkaan.
Kuulutuksia alkoi tulla harvakseltaan. Olisin jopa niistä voinut päätellä jotain. Mutta en kuullut mitä kuulutettiin. Hälinästä pitivät huolen ne 30 matkustajaa, jotka tiedottivat kännyköillään kohtalostaan ties`kenelle. Melun niittasivat huippuunsa kohtuullisella voimalla leikkivät lapset.
Sain lopulta tietooni, että jarrut ovat junasta gabut. Niitä luvattiin rustata kuntoon. Nimittäin, jos vika löytyy. Ilmat ja öljytkö sanoivat lentäneen pellolle. Ihmettelen miten meno tyssää, jos jarrut pettää. Minulle on käynyt Porthanin rinteessä päinvastoin. Vauhti vain kiihty, kun ketjut putosi rissalta.
Reilut puolituntia siinä seisottiin. Kuulin joltain matkustajalta, että häneltä oli konnari kysellyt teippiä tai eristysnauhaa. Joku putki olisi pitänyt paikata. Tämä tieto on toisenkäden tieto ja siten epäluotettava.
Matka jatkui rattoisasti aina Kiteen korville asti. Nyt meille ilmoitettiin, että turvalaitteet eivät ole kunnossa, josta johtuen nopeus on laskettava turvalliselle tasolle. Ikkunasta näin, että hiihtäjä pysyi hyvin junan rinnalla. Hammaslahdesta pistettiin sitten täysihäkä päälle. Päästiinhän lopulta yli puolituntia myöhässä Joensuuhun. Vaunusta vaan ei meinattu enää päästä pois. Toisen pään ovi ei avautunut.
*******
Ymmärrän liikenneministeri Anu Vehviläisen vaikeudet. Ymmärän myös sen miksi hän ministeriaitiossa katselee ylös. Kyllä sieltä taitaa apu löytyä junaliikenteeseen nopeammin kuin muilla konsteilla täällä maan päällä.
Pendoliinot rakensivat italialaiset. Heillä lienee myös mandoliinot. Olisi kohtuullista, jos Italiasta tuotettaissiin Pendoliinoihin soittamaan hidalgot. Viihdykettä siksi aikaa, kun junaa korjataan peltoaukealla. Se voisi olla rauhoittavaa matkustajille.
Semmoinen matkakertomus. Jos joku ei usko, voi tarkastaa VR:ltä. Päivämäärät ja aikataulut on jutussa.
keskiviikko 2. helmikuuta 2011
Iltakahvin jälkeen nukkumaan
Koti-Karjala on aloittanut juttusarjan, josa se kutsuu yhteiseen kahvitilaisuuteen keski-karjalaisia puolepoliittisia henkilöitä. Ensin olivat kahvilla Kokoomus. Nyt viimeksi keskustalaiset. Sinänsä hyvä idea, vaikka muutaman vuoden myöhässä.
Kaksi kokoomuslaista pääsi yhteisymmärykseen. Toinen kannatti kuntaliitosta ja toinen oli sitä vastaan.
Keskustalaiset näkivät mm.,että alueen elinvoimaisuus tulee huolehdittua, kun miehet ei riitele, vaikka asiat riitelisivät.
Pohdin edelleen filosofian sisältöä. Ehkä saan sen selville viimeistään silloin kun kunnat tapaavat käräjillä. Tässä kohdin en tarkoita seutukäräjiä, jossa tuomareina, syyttäjinä ja todistajina on seutuvaliokunta.
********
Keskustalaisten tapaamisessa en nähnyt yhtään valoa tulevaisuutta ajatellen. Keskustelun kohteeksi otettiin Rääkkylä. Miksi? Eikö nyt viimeistään pitäisi nähdä metsä puilta.
Jos Tohmajärven ja Kiteen kanta asioihin on sellainen kuin kahville osallistujien sanomisesta voisi päätellä, ei kuu kohta kumota Keski-Karjalaan. Kaivautuminen entistä syvempään vanhaan kuoppaan, ei muutoksia lupaa ainakaan näiden miesten toimesta.
Esiintyminen koko kunnan puolesta on mielestäni liioittelua. Tohmajärvellä asioiden hoitotavat ovat nykyään yhden äänen varassa. Kiteellä pitäisi jotain arvoa antaa myös taannoin kerätylle nimilistalle.
Kesälahdella näytetään odotettavan, mitä korkeimman kädestä annetaan. On muuten sekin viisaampaa kuin lähteä päsmäröimään asioita joihin rahkeet ei riitä. Olisivat vielä pysyneet pois lakituvasta, niin olisivat olleet jopa viisaan kirjoissa.
Odotellaan nyt muiden puolueiden kahvikekkereitä. Toivottavasti sieltä löytyy joku, joka katsoo eteenpäin. Mitä tulevaisuuden eteen pitäisi tehdä. Näitä jälkiviisaita on nähty jo tarpeeksi.
*******
Lähden pistäytymään lyhellä matkalla. Ei, ei kannata iloita. Lupaan palata.
Tohmajärven kunnanhallituksen päätöksiä
Kysymyksessä oli laina kunnalta. Määrältään 30000 euroa. Vastustin lainan antamista, koska kunta ei ole pankki. Lisäksi pankkilainaa oli silloin ja on nyt helposti saatavissa. Kunnassa oli muistaakseni 30000 varattu tämän tyyppisiin asioihin. Oliko peräti valtuuston siunaus silläkin. Valtuuston ohjeistuksessa muistaakseni oli myös kohta, ettei kyseistä rahaa voi käyttää yhteen kohteeseen kuin korkeintaan 15000 euroa.
No, lainahan annettiin. Tietenkin äänestyksen jälkeen.
********
Niinhän siinä tässäkin lainassa taas kerran kävi. Lainan häntä 6000 euroa on maksamatta. Pitäjäyhdistys keksi pyytää kunnalta, että loppulaina kuitataan maksetuksi yhdistyksen kunnalle vuonna 2010 tekemiä töitä vastaan. Mitä töitä ja kuka työt on tehnyt ja minä päivinä? Nämä perustiedothan on yleensä työsuhteissa.
Kun en ole hallituksessa niin minulla ei ole tietoa. Liekö kenelläkään.
Lopputulema on sama kuin lainaa annettaessa. Äänestettiin ja laina tuli äänestyksellä kuitatuksi.
Äänestys on Tohmajärvellä yleisin asioiden hoitotapa kunnassa. Jos olet oikeaa porukkaa niin asiat hoituvat haluamallasi tavalla. Myös velat.
********
Tohmajärven niinkuin muidenkin kuntien asioita hoidetaan poliittisten puolueiden voimasuhteiden ohjaamina.
Virkamiehet eivät yleensä tunnusta puoluepoliittista kantaansa. Varsinkaan jäsenkirjasitoutumistaan. Erityisen herkkiä ollaan kunnanjohtajan sitoutumisesta yhteen poliittiseen puolueeseen. (sanon yhteen, kun eräs kunnanjohtaja räväytti nähtäväkseni kahden puolueen jäsenkirjan)
Tohmajärven kunnanjohtaja Olli Riikonen on pitkään liputtanut sitoutumistaan yhteen puolueeseen. Nyt hän on sen puolueen kansanedustajaehdokkaana.
Taannoin kunnanhallitus myönsi hänelle tätä työtä varten virkavapautta. Mikä on kohtuullista. Jotain siinä meni kuitenkin poskelleen. Oliko se ykköspäivien käyttöä koskeva kohta vai joku pikalähtöjärjestelmä. En ole nähnyt pöytäkirjaa.
Ja taas äänestettiin. Äänin 4-3 voin todeta kunnanhallituksen tukeneen kunnanjohtajan työtä kansanedustajaehdokkaana.
PS. Tohmajärven kunnanvaltuustossa on ainakin kaksi muuta, ellei kolme kansanedustaehdokasta. Mahtaa olla seuraava valtuustonkokous samalla ehdokkaiden puhetilaisuus. On epistä, jos kunnanjohtaja korokkelta saa enemmän puheoikeutta kuin pulpetissa istuvat ehdokkaat.