Kuin sika säkissä

Muutaman päivän vierailu saarella, jonne ei tule lehtiä, ei kuunnella radiota eikä katsota telkkaria, on kuin sika eläisi säkissä. Ei tiedä missä mennään ja miten vaaliraha-asiat makaavat. Sikalunssasta puhumattakaan. Viime mainitun tuloa Suomeen odotetaan enemmän kuin jouluna joulupukkia. Kunhan ei petettyisi näissäkin odotuksissa.
* * *
Kesäteatterit kapistelevat kohta kulissejaan talvivarastoihin. Tohmajärven kesäteatterista kirjoitin jotain KeskiKarjalanNelosiin. Muutama sana tähänkin sanee tulla.
Tohmajärvellä yritetään milloin milläkin asialla päästä myötämieliseen julkisuuteen. Johtavat virkamiehet ja kunnallispolitiikot vaativat kirjoittaman paikkakunnnasta positiivisesti. Mieluimmin kehuvasti. Yhtäkään asiaa aiheeksi heiltä ei kuitenkaan heru.
Mistähän tämä johtuu? Siitä, ettei myönteisiä asioita kehuttavaksi juuri ole. Tavallista elämää vain. Ei parempaa kuin muilla, mutta ei juuri huonompaakan.
Ennenkuin myönteistä syntyy pitää tehdä ja toimia. Ja tulla myös tuloksia.
Hyvä esimerkki tekemisestä ja tuloksesta on mielestäni tohmajärveläinen teatteritoiminta. Se on lähtöisin ihmisten vapaaehtoisuudesta ja innostuksesta. Siitä samasta, jolla tohmajärveläiset urheilijat ovat nousseet maailman huipulle ja myönteiseen julkisuuteen.
Tohmajärven kesäteatteri ei ole maailman huipulla. Maakunnassa merkittävällä paikalla kuitenkin. Seuraava askel voisi olla kansallinen taso. En näe siihen mitään estettä, jos innostusta ja kunnianhimoa riittää. Nykyinen alku ainakin on hyvä.
Teatterityö tuloksellaan on luonut hyvän alun kirjoittaa positiivisesti paikkakunnasta ja sen eläjistä.
Ps. Virkamiehet ja politiikot, jos teillä on positiivisia asioita esittää kirjoitusaiheiksi, niin täältä pesee. Lopettakaa se ainainen marina, että kyllä te, mutta ei ne toiset.