Kuka opettaa ja ketä?

Keski-Karjalan sote/Hellin ympärillä pyörivät kokoontuivat projektin toimesta viimeistä kertaa pohtimaan mistä oikein on kysymys ja mitä on tullut tehtyä. Oman porukan lisäksi paikalle oli kutsuttu alustajiksi Nordic Healthcare Group:sta Olli Tolkki ja Eeva Kesseli.
Varmasti oman alansa huippuasiantuntijoita molemmat, mutta Keski-Karjalaan olemme osanneet rakentaa semmoisen hallintohimmelin Hellille, ettei se taida lähteä pyörimään alustajienkaan avulla.
* * *
Käydystä keskustelusta voi vetää sen johtopäätöksen, ettei kukaan halua Hellin epäonnistuvan tehtävässään. Käytännön työ palvelujen tuottamisessa näyttää kuitenkin tökkivän.
Vanhan systeemin hyvin toimineet käytännöt ja niiden muuttaminen uuteen käskytyssysteemiin, jota ei ole saatu vielä toimimaan tunnetaan vieraiksi. Esimerkin tästä toi esiin Rääkkylästä Tapio Hämäläinen.
Hellin vastuuvirkahenkilöt eivät juuri nousseet puolustamaan nykykäytäntöä. Asiaan heilläkään ei näytä olevan selvää kantaa huonon ja hyvän palvelun erottamiseksi toisistaan.
* * *
Eeva Kesseli alusti mm. aiheesta uusi terveydenhuoltolaki. Siitähän ei vielä tiedetä murjooko se Hellin vai jättää henkiin. Eduskunnassa lakia tullaan ilmeisesti syksyn aikana käsittelemään.
Omana mielipiteenäni toin esiin toivomuksen, että uusi laki yhdistäisi perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhden saman hallinnon alaisuuteen. Se voisi taata tasapuolisen ja ilman hallinnollisia jonoja hoidon kaikille kansalaisille. Lisäksi kuntiin jätettäisiin omat pienet vuodeosastot ja tarvittava määrä yleislääkäreitä.
* * *
Olli Tolkin kanssa kävin mielenkiintoisen ajatusten vaihdon salissa ja ruokapöydässä alustuksen jälkeen.
Otan siitä esiin vain pari kohtaa. En usko, että itse asiasta lopulta olisimme kovinkaan paljon erimielisiä. Alustuksen jostain osasta vain kuulijan on helppo ottaa jokin asia erikseen keskusteluun.
Olli Tolkki ei pitänyt itseohjautuvaa työskentelytapaa Helliin sopivana. Sehän on sitä, että työyhteisö itse etsii parhaat työskentelytavat omaan työhönsä. Tartuin asiaan ja esitin vastaväitteet perustelujen kera.
Itseohjautuvasysteemi on vasta kohta Tayloriselle järjestelmälle, jossa työnjohto ja esimiehet määräävät työt ja tekotavat käsiliikkeitä myöten. Aikoinaan Ford-autoja rakennettiin tällä systeemillä. Jokainen tietää miten Japsit ovat tiimi- ja itseohjautuvalla rakentaneet autonsa maailman huipulle.
* * *
Yksi keskustelu nousi Hellin hallinnosta. Sen johtokunnan kokoonpanosta. Tampereella toteutetaan samantyyppistä tilaaja/tuottajamallia kuin meilläkin.
Meillä Hellin johtokunnan muodostaa "moniosaajista" ei poliittisin perustein valittu kokoonpano. Tampereella johtokunta valitaan poliittisin perustein.
Keskustelussa kysyttiin johtokunnan jäsenten ammattitaitoa tehtäväänsä. Alustaja toi esiin, että ammattitaito on oltava alalta, joita johtokunta käsittelee. Poliittisella suuntauksella ei ole merkitystä johtokunta työskentelyyn.
Viime mainittu asia oli kuitenkin este, ettei luottamushenkilöitä aikanaan huolittu johtokuntan. Se katkaisi luottamushenkilöiden vaikutuksen palvelujen tuottamiseen.
* * *
Toinen kokous, johon eilen osallistuin käsitteli Tohmajärven vedenlaadun ja virkistysarvojen parantamista.
Asiasta on tehty perustutkimus vai kartoitukseksiko sitä pitäisi sanoa. Työn on suorittanut Jukka Sorvisto Pöyry Environment Oy:stä.
Hänen selostuksensa oli laaja ja sen yksityiskohtiin tässä en voi ryhtyä. Sellaiset sanat kuin kosteikko, laskenta-allas, pintavesityskenttä, ylivirtauskenttä, alivirtausputki, kynnys ja lintuvesikosteikko saavat kuvata Sorviston alustuksen sisältöä ja laajuutta. Tulkoon mainittua, että noilla nimikkeillä ei vielä juurikaan päästy lähelle itse järveä. Liikuttiin vesien alkulähteillä kilometrien päässä järvestä.
Mielestäni nyt ensimmäisen kerran ollaan parantamassa järven veden laatua. Se ei tule tapahtumaan nopeasti. Jos suunnitelmat saadaan käytännön toteutukseen, taataan järven nykytilan edelleen huononemisen loppuminen ja hidas parantuminen voi alkaa.
Olin paikalla seurakunnan edustajana. Seurakunta on yhtenä rahoittajana mukana suunnitteluhankkeessa. Oliko rahoitus jotain 2500 euron luokkaa. Kunnalta menee hankkeeseen n. 10000 euroa. Luvut ovat muistinvaraisia.
Olen jo aikaisemmin blogissani ja hankkeelle lähetetyssä kirjelmässä tuonut esiin seurakunnan kannan hankeeseen, joka koskee ns. kirkkorantaa ja sille suunniteltua yleistä uimarantaa. Nyt uusin seurakunnan näkemyksen tältä osin suunnitelmaan ja uskoakseni tein sen tarpeeksi selvästi.
Kuka haluaa, voi sen kaivaa esiin blogistani. Siinä ei pidetä hyvänä rakentaa kirkkorantaan yleistä uimarantaa. Perusteluja on monia mm. rannan ja lähialueen valvonta. Alueella ei ole asutusta mutta lähes ainoat paikkakunnan kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset.
* * *
Kolmanneksi eilen osallistui piispa Seppo Häkkisen tapaamiseen. Se tapahtui luottamushenkilöille varatussa osiosa.
Piispa kysyi luottamushenkilöiltä mitkä asiakohdat seurakuntaelämässä heitä askarruttivat ja mitä niille toivoisi tehtävän. Vastaukset muotoiltiin pienissä ryhmissä ja esitettiin sitten piispan vastattavaksi.
Kysyttiin jumalanpalveluksen uudistamisen tarpeesta, lähetystyöstä, työntekijöiden jaksamisesta. Oltiin huolestuneita tulevasta toiminnasta ja taloudesta ja kysyttiin piispan kantaa esim. Keski-Karjalan mahdolliseen muodostettavaan yhteiseen seurakuntaan.
Piispa vastasi diplomaattisesti kysymyksiin. Mikä olikin ennakkoon odotettavissa. Edellisen kokouksen innoittamana kysyin piispan kantaa mahdolliseen kirkkorantaan suunniteltuun yleiseen uimarantaan.
Jo kysymyksen alkuun mainitsin, ettei piispan kanta mitään tässä vaiheessa merkitse. Seurakunta on tehnyt jo ennakkoon päätökset asiasta ja muuttaa niitä jos on tarpeellista.
Piispa Seppo Häkkinen oli juuri tullut tutustumismatkalta kirkkoniemestä. Sen pohjalta hän totesi pitäjäntuvan erinomisuuden nykykäyttöönsä ja erittäin komean ja hyvässä kunnossa olevan kirkon.
Vastauksessaan hän toi esiin sen, että Kirkkoniemi kaikkineen on sen arvoinen miljöö, että kaikkinaisiin muutoksiin siellä on suhtauduttava erittäin harkiten.
Kun en viitsinyt tehdä tarkentavaa kysymystä, tulkitsen piispan sanoman selkokielelle itse.
Uimaranta toiminnallaan ja rakenteillaan muuttaa olellisesti Kirkkoniemen miljöötä ja saattaa sen muutoksellaan uhanalaiseksi. Yleinen uimaranta on viisaampaa etsiä jostain muualta.