tiistai 7. lokakuuta 2014

Tämän aamun ajatuksia

Laittakaa ihmiset ajatuksenne arvo- ja tärkeysjärjestykseen. Ja hiven yhteiskunnassa tapahtunutta muutostakin voisi ottaa huomioon.
Näin ajattelin kun Villalan kymmenen oppilaan "muistokirjoitusta" luin  tämän päivän Karjalaisesta. Villalan alakoululaiset ja yläkoululaiset matkustavat kouluihinsa. Nyt näytetään pidettävän huonona, kun nämä keskikastilaiset eivät saa pitää omaa koulua. No, jokainen saa pitää mielipiteensä kouluista. Niin minäkin. Enkä pidä surkupuhetta syrjäkylien lapsiköyhille kouluille.
******
Muistan miten Tohmajärvellä lähdettiin oppikouluun Joensuuhun. Juna lähti aamulla klo 6. Siihen mennessä piti herätä, pukea ja Kemiestä asti varsinkin kävellä asemalle viikon eväät repussa. Joensuussa odotti 1000 oppilaan Lyseo, jossa luokkakoko oli neljäkymmentä ja osalle opetusta annettiin käytävässä. No, ikää meillä olikin jo 10 vuotta. Tiedon janoa vaimensi sopivasti koti-ikävä. Ajat ovat toiset. Sen tiedän. Mutta tulipahan tuokin mieleen.
******
Rääkkylässä ei ole ainakaan kovin suurta alkoholiongelmaa. Pitäsikö sanoa, ei enää.
Tätä mieltä ollaan, kun uusi kunnanjohtaja ilmoittaa Rääkkylän eroavan päihdehuollon kuntayhtymästä. Attendo hoitaa homman.
Mitä maksaa turhaa kahteen paikkaa.
Turhaa kulunkii, sanoi jo joku jostain asiasta. Olisiko ollut Luakkonen.
Ongelmat ovat aikaan sidottuja. Ennen oli ongelma saada hankituksi alkohoolia. Nyt näyttää ongelmat olevan ihan muut.
*****
Lähden tästä pelottelemaan ikäisiäni. Ovat pyytäneet puhumaan seurakuntavaaleista ja Tohmajärven tulevaisuuden näkymistä.

1 kommentti:

Esa A. Luukkainen kirjoitti...

samaa mieltä kouluista. eritoten olen ihmetellyt lukioihin liittyvää paniikkia. jotta likipitäen aikuisten ihmisten, jotka muutoin käyttäytyvät täysikäisten tapaan yöllä ja päivällä, on matkustettava muutaman kymmenen kilometrin matka johonkin suuntaan. jotta se koulumatka on erityisen vaikea verrattuna satoihin kilometreihin venyviin rimpsa-, festari- yms-reissuihin. ihan siitä näkökulmasta vertailen tätä matkakauhua, kun omakin koulutie piteni aikoinaan 15-vuotiaana 450 km pituiseksi. enkä ole sitä pahalla muistellut...