sunnuntai 16. marraskuuta 2014

Kirkkoa malataan...ko?


Mikä on suonut meikäläiselle kunnian olla eräiden värtsiläläisten "kirkon maalaajien" sylkykuppina? Sekö, että olen luottamushenkilönä parikymmentä vuotta toimineena esittänyt kaikki mielipiteeni kirjallisesti. Ja siksi, ettei niitä muuksi voi tulkita tai kääntää. Jos tehtävässäni olen epäonnistunut, niin paperilta aina voi löytää kohdan, jossa olen ollut pielessä.

Olen visusti pitänyt papille kuuluvat asiat erossa luottamushenkilöasioista. Siksi en tiedä termistöä: messut, sakramentti, liturgia, agapeateria, eukharisia tai agape, joita Erkki Lintunen käytti kirjoituksessaan käsitellessään kirkon maalaamista. Vajavaisesta ja käytännön kautta saadusta kokemuksesta pystyn puhumaan vain rakennuksen maalaamisesta, lämmityksestä ja rakennuksen käytöstä suhteessa kustannuksiin. Ne olen julkaissut ja ovat saatavina myös kirkkoherran virastosta, jos joku niitä kaipaa.

Värtsissä voi kirjoittaa nimimerkin takana vaikkapa Tuunasen höpinöistä. Asia jotka höpinäksi sanotaan, voisivat olla lähempänä totuutta. Seurakunnan rivitalokaksiota on yritetty myydä lehti-ilmoituksilla ja jopa tarjouksia pyytäen jo vuosia sitten. Ei ole ollut ostajia. Seurakuntasaliin ja kerhotiloihin en lapsia enää laittaisi. Ennen kuin on varmistettu, ettei tiloissa ole hometta. Alku haistelun voi suorittaa ns. bunkkerin tiloissa.

Olen luopumassa seurakunnan luottamustehtävistä. En asettunut enää ehdolle valtuustovaaleissa. Syy on muutos seurakunnan asioiden hoidossa. Pidän tärkeänä, että papit hoitavat hengelliset asiat. Luottamushenkilöille jää enemmän maallisten ja taloudellisten asioiden hoito. Valtuusto on Tohmajärven seurakunnassa siirtänyt itselleen kuuluvia asioita kirkkoneuvoston päätettäväksi nimenomaan kiinteistöasioissa. Valta näin siirtyy virkamiehille, joita pappi edustaa neuvoston puheenjohtajana. Pidin ja pidän muutosta huonona seurakuntalaisten kannalta katsottuna.

Palataan Värtsilän kirkon maalaamiseen. Värtsistä luin kirkon maalaamisen maksavan 29775 euroa. Kiinteistö- ja ympäristötyönjohtokunta on antanut maalauksesta tehdä karkean arvion. Muuten asiaa ei ole käsitelty.

Ennen kuin pensseli pannaan purkkiin on määriteltävä mitä maalia käytetään ja miten lateksimaalin päälle maalataan. Poistetaanko vanha maali? Tiedän sen olevan ensiarvoisen tärkeää. Ja kallista hyvin suoritettuna. Kirkon maalausta ei voi perustaa eurotarkkaan karkeaan arvioon ilman, että tiedetään mitä maalaukselta vaaditaan. Kun vaatimustaso on määritelty ja siitä saatu urakkatarjoukset, voidaan päättää maalauksesta ja tiedetään hinta mitä maalaus maksaa.

Mutta näistä asioista päättääkin sitten toiset henkilöt. Ennen maalauspäätöstä on varojen keräys arveluttavaa. Rahan keräys on tarkoin luvanvaraista toimintaa. Seurakunnan, jolla on verotusoikeus, on suhtauduttava nimissään kerättävään rahaan pidättyvästi. Tässäpä tätä maalimönjää.

1 kommentti:

Esa A. Luukkainen kirjoitti...

pistee punamullalle koko katiska. silloin tosin tarvitsee pistää uusi raakalautapinta. tosin jos maalataan, niin sinät pitää puhdistaa joka tapauksessa.

ennen maalausta pitäisi kai tietää, jääkö luukku kylmilleen, koska se päätös vaikuttaa maalaamiseen olennaisesti. monta mutkaa matkassa, ja ison rahan keikka.