Ymmärtämisen vaikeus

Luin paikallismediasta haastattelun, jonka uudet puheenjohtajat Matti Majoinen ja Leena Väistö olivat antaneet valintansa jälkeen.
Jutun pääotsake oli: "Avoimin mielin". Ja alaotsake: "Keskustalaispuheenjohtajat hakevat yhteistyötä ja keskustelua".
Juttu on juttu muiden juttujen joukossa. Eikä siihen kannattaisi puuttua, ellen olisi neljää vuotta istunut kunnanhallituksessa Leena Väistön vastapäätä.
Vähät olivat Leena Väistön keskustelut esim. tekemistäni aloitteista tai vastaesityksistä.Ei hän jostain syystä ilmaissut mielipidettään muuten kuin äänestyksissä. Asian voi tarkistaa hallituksen pöytäkirjoista, jos se nyt ketä kiinnostaa.
Erittäin jaloa jutussa on kohta, jossa Leena Väistö lupaa ehkä antaa anteeksi sukunimikaimalleen tämän valtuustopuheenvuorosta.
* * *
Samassa jutussa uutta valtuuston puheenjohtaja Matti Majoista näyttää kaihertavan allekirjoittamatta jäänyt valtuustoryhmien välinen sopimus. Siinähän piti valtuutettujen sitoutua itsenäiseen kuntaan, etupainotteiseen talouden tasapainottamiseen, Helliin ja ties mihin Ketiäkään unohtamatta.
Rehellisenä miehenä tai poliittisesti kokenemattomuuttaan hän jutussa toteaa sopimuksen kaatuneen nimenomaan henkilökysymyksiin, koska keskustalla oli tavoitteena kuitenkin molemmat puheenjohtajuudet.
Vuokko Väistö ei siis äänimäärästään huolimatta kelvannut keskustalle valtuuston puheenjohtajaksi.
* * *
Samaisen aviisin "Näyttöpäätteen ääressä-palstalla" Arttu Laakkonen pohtii otsikolla "Dynaaminen duo?" Keski-Karjalan sosiaali- ja terveystoimen tulevaisuutta.
Jutussa nousee epäilys lautakunnan onnistumisesta, kun yhteistoimintasopimuksessa on maininta siitä, että jäsenten on pääsääntöisesti oltava valtuutettuja.
Erityistä huolta Laakkonen kantaa siitä, ettei kukaan ehdolla oleva Tohmajärven ehdokas ole valtuuston jäsen. Huolta voi kantaa toimittajakin monesta asiasta. Miksikäs ei tästäkin.
Yhteislautakunta on nimensä mukainen yhteinen muiden Keski-Karjalan kuntien kanssa. Pääsääntöisyys voi toteutua muiden kuntien jäsenten osalta. Ja vaikka ei toteutuisikaan, se ei ole este lautakunnan syntymiselle sellaisena kuin valtuustot sen haluavat muodostaa. (kuntalaki 18§)
* * *
Laakkosen kirjoituksen osio siltä kohtaa, jossa hän epäilee allekirjoittaneen ja Tuomo Erosen sopimista hoitamaan yhteislautakunnan jäsenyyttä muka riitahaluisuuden takia on ennen aikainen. Uskoisin, että turhakin.
Hallituksessa päätösesitykset teki kunnanjohtaja Riikonen. Niitä yleensä kannatti Tumo Eronen. Minä puolestani muutamiin esitin vastaesityksen. Se ei ollut Erosta vastaa, vaan kunnanjohtaja Riikosen päätösesitystä vastaan. Tämä lienee Arttu Laakkoseltakin jäänyt huomaamatta.
Muistini mukaan hallituksenpuheenjohtaja Erosen esityksestä tehtiin kaksi päätöstä neljän vuoden aikana. Toista kannatin ja toiseen tein vastaesityksen. Ensimmäiseen kannatus tuli, kun Riikonen valittiin kunnanjohtajaksi. Vastaesityksen tein, kun Eronen ehdotti vuoden lopulla Riikoselle palkankorotusta. Tämän hävisin äänestyksessä.
Henkilöinä voimme kaikki olla epämiellyttäviä. Tavoistakaan ei ole takuita. Mutta siitä, ettemmekö Erosen kanssa olisi Helliin paneutuneet tuskin tulee vastaväitettä asiaa seuranneilta. Ainakin yhtä hyviä tietopohjalta uskon olevamme, kuin juuri valtuustoon valitut uudet valtuutetut.
Valta valintaan on uusilla kuin vanhoillakin valtuutetuilla. He tekevät valinnat ja siihen on tyytyminen niin minun kuin Erosenkin. Lehti voi "pekuloija". Se on hyvän lehden oikeus ja jopa velvollisuus. Jatka vain Arttu.