Harva nykyaikana voi sanoa, että olin elinaikäisen ystäväni siunaustilaisuudessa. Minä voin sanoa. Tänään siunattiin haudan lepoon Jorma Tiilikainen.
Jorman tuntenevat lähes kaikki tohmajärveläiset. Jorma eli kotipaikallaan Töröntiellä koko elämänsä. Syntymästä havaan hetkeen, jolloin oli lähdettävä.
Sain olla hänen ystävänsä lapsuudesta tähän päivään. Lähes 74 vuotta.
Siunaus tapahtui ystävien ja läheisten läsnäollessa Jorman kotikirkossa. Siinä, jolle hän oli uskollinen läpi elämänsä. Ilman julistusta, mutta ilman kapinahenkeäkään uskollisena isäinsä uskolle.
Saattoväkeä oli runsaasti. Muistotilaisuus pidettiin Murtoin Metsästysmajalla Jopin rakkainta harrastusta kunnioittanen.
Jokaisen poismenneen muistotilaisuudessa nostetaan edesmenneen elämästä joku erikoinen osuus eletystä elämästä tarkasteluun. Jopin kohdalta se tuli esiin muistopuheista.
Jorma eli elämäänsä ja antoi toisten myös tehdä samoin. Jormalla tuskin oli yhtään sellaista ihmistä tuttavapiirissään, joka muistaisi häntä pahalla.
Kun en tiedä mitä tässä sanoisin, käytän vanhaa sanontaa: "Kepeät mullat sinulle Jorma. Katsele paikkoja valmiiksi. Uskon, että vielä tavataan."
lauantai 24. tammikuuta 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
harvassa ovat ne, jotka saavat tämmöiset muistolauseet.
Lähetä kommentti