lauantai 31. lokakuuta 2009

Hyvää pyhäinpäivää, lajitoverit

Tässä on mennyt muutama päivä tapellessa näitten saat.... mokkuloiden kanssa. Milloin kaatuu ohjelmat, milloin maitomuki ja olen horjunut itsekin.
En ole kuitenkaan niin sekaisin kuin paperilehtien toimittajat. Hehän ovat kissan kokoisilla kirjaimilla toitottaneet: kunnanjohtaja Olli Riikonen nauttii milloin kunnan luottamusta, milloin valtuuston lujottamusta ja milloin kansalaisluottamusta.
Asia suottaa olla niinnii, mutta suotta olla toisinnii. Minä en ole ollut sellaisessa tilanteessa, edes kuunteluoppilaana, jossa luottamuksesta olisi päätetty. Viimeksi olin kunnanvaltuuston kokouksessa, tosin varavaltuutettuna, johon valtakirjani juuri ja juuri riittää.
Kokouksessa ei voitu päättää Riikosen luottamuksesta, koska kokoukselle ei esitetty siitä edes päätösehdotusta.
Kuntalaisen aloitteen pohjalta SDP:n valtuustoryhmä esitti perustettavaksi Tilapäisen valiokunnan. Sitä kuntalain 22§ tämmöisen aloitteen teko edellyttää. Vastaesitystä SDP:n esitykselle ei kukaan esittänyt.
Kunnanhallituksen puheenjohtaja Leena Väistö toi oman selontekonsa, jota hän oli esitellyt hallituksessa aina äänestykseen saakka. Kysyin kokouksessa, mihin hän selontekonsa perustaa. Nykyinen hallituksen puheenjohtaja on niin hiljainen, ettei tähänkään vastannut mitään. Edustiko vaitiolo suurta viisautta vai tietämättömyyttä?
Omaa logiikkaansa toteutti valtuuston puheenjohtaja Matti Majoinen äänestytti näistä kahdesta. Lopputulema oli, että paperilehdet julistivat kunnanjohtajan nauttivan luottamusta. Majoisen toimintaan kuului, ettei hän antanut äänestykseen vaikuttaa valtuutettujen. Hän ei antanut työjärjestyspuheenvuoroja.
Kysyn vaan. Ollaanko demokratiassa enää Tohmajärvellä? Tunteeko kunnanjohtaja valtuuston kokouksen päätöksen jälkeen nauttivansa luottamusta? Mielestäni luottamuksesta ei äänestetty. Ei perustettu edes Tilapäistä valiokuntaa, jonka olisi pitänyt asia valmistella valtuuston päätettäväksi.

1 kommentti:

Esa A. Luukkainen kirjoitti...

entisaikaan sanottiin jonkun nauttineen erityistä luottamusta kun joutui tuunasen työnantajan tiloihin majoitukseen...tai lentokentälle töihin.