Mitenkä se politiikka oikein menee? Yksi sanoo, että kuusikympisestä ei ole politiikkaan. Ilman muita perusteita se on puhdasta ikärasismia.
Toinen koettaa saada 16-vuotiaat äänestämään vaaleissa. Ilman perusteita se on "lapsityövoiman" hyväksi käyttöä.
Jos kuusikymppiset halutaan pois katukuvasta, niin epäilen, ettei moinen ajatus saa kovin suurta kannatusta kansalaisten keskuudessa. Se ei kuitenkaan nykymenolla liene mikään este. Meillä näyttää olevan poliittisia tietäjiä. He kun jyrähtävät kansa vaikenee ja tottelee.
Onko niin, että kaikki "käyttöikäiset" eivät enää tottelisi politiikan komentelijoita. Vallan lipsumiseenko käsistä tarvitaan lapsia äänestämään. Uskotaan heidän ainakin alkuun olevan tottelevaisempia kuuntelemaan mikä on parasta.
Meikäläinen on monessa suhteessa jälkijättöinen. Ensimmäisiä itsenäisiä ajatuksia muistan kainosti yrittäneeni kehitellä vasta 35-ikävuoden jälkeen. Siihen asti piti aina pelätä mitä viisaammat ja vanhemmat ovat mieltä asiasta.
Jälkijättöisyydestäni johtuen pidän kuusikymppisiä elämää kokeneina ihmisinä, joilla on turhat luulot karisseet niin omasta elämästään kuin kuin siitäkin mitä voivat yhteiskuntaan ja ympäristöön vaikuttaa.
Kuusitoista vuotiaat eivät hallitse itseään eivätkä paljon muutakaan. Jos käyvät äänestämässä, kysyvät vanhemmiltaan ketä pitää äänestää.
* * *
Suomalainen tottelee ja jurputtaa. Suomalainen kunnioittaa auktoriteettejä ja jurputtaa. Suomalainen teettää vaikeat asiat toisilla ja jurputtaa. Kahdesta vaihtoehdosta suomalainen teettää valinnan toisella ja jurputtaa. Jos valittavina ei ole mitään suomalainen jurputtaa. Jos valittavaksi tarjotaan yksi vaihtoehto, suomalainen valitsee sen yksimielisesti ja jurputtaa. Jos jostain asiasta pitäisi ottaa selvää hän ei sitä tee, vaan uskoo mitä hänelle sanotaan. Nyt hän ei edes jurputa. On syntynyt yhteinen päätös, jonka takana seistään. Sitä sanotaan vielä ryhmäpäätökseksi. Sen takana on turvallista seisoa. Ja kantaa vastuuta.
Keski-karjalainen ihminen käy hyvänä esimerkkinä suomalaisesta.
keskiviikko 7. toukokuuta 2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti