Kuntarajoissako syy siihen, että jätteenpolttolaitosta ei saada omaan maakuntaan? Ainakin Karjalainen omassa jutussaan pohtii polttolaitoksesta mahdollisesti tulevia hyötyjä Joensuun ja Kiteen kesken. Sikäli jos laitos tulee Puhokseen.
Mikäli tällä tasolla käydään keskustelua, ei ole ihme jos kohta koko Pohjois-Karjala näivettyy tuppukyläksi.
Ei jätteenpolttolaitoksella tulevaisuutta rakenneta. Täytyy olla myös toimintaa, jolla jätettä synnytetään. Polttolaitos jätteen synnyttämiseen voisi olla innostava tekijä tässä suhteessa. Jo siksi sen paikka olisi Pohjois-Karjalassa.
Henkilökohtainen tuntemukseni on, että ennen pitkää kuntarajat muuttuvat siinä määrin, ettei Joensuu ja Kitee pysty erillisinä kuntina kilpailemaan keskenään. Ainakaan niin kuin nyt näyttää olevan, koko alueen etujen vastaisesti. Rakennetaan se laitos Puhokseen.
******
Helli-liikelaitos on supistunut ja supistuu entisestään. Toiminnasta on lähtenyt kokonaan Rääkkylä. Lasten varhaishoito ja ensiopetus on lähtenyt tai lähtee vielä edelleen j.n.e.
Hellin johdon palkat lanseerattiin alkuun korkeaksi suurta työmäärää korostaen. Nyt en ole huomannut, että työmäärän supistuminen olisi vaikuttanut palkkatasoon mitenkään. Puhumattakaan , että työn tuloksellisuus tai tuloksettomuus olisi huomioitu mitenkään palkassa. Tämmöistä on Hellin toiminta. Säästöjä etsitään vain kuntalaisten palvelujen supistamisessa. Ja tietenkin oman tuotannon alasajolla Mehiläisen pesään.
******
Niin se paha Rääkkylä. Se pääsi käräjöintiuhasta huolimatta irtoamaan Hellin huomasta.
Nyt tämä peijooni tarjoaa vuodeosastopalveluja naapuri kunnille erikoissairaanhoidon jonotuspaikkojen vähentämiseksi.
Eikö tämä sano mitään niille, jotka edelleen näkevät Hellin palvelut ainoaksi Keski-Karjalaan.
En ole yksityisten palvelujen kannattaja, mutta järellisistä vaihtoehdoista pystyn valitsemaan nelosista parhaan. Tämä ominaisuus on puuttunut Hellin toimista vastaavilta koko ajan. Erikoisesti niiltä kunnanjohtajilta, jotka ovat sitoneet itsensä Hellin jalkaan.
******
Maataloustuet on jaettu. Pohjois-Karjalassa kymmenen kärkeen pääsi tohmajärveläisiä kolme. Lintunen Jukka 562000 euroa; Raumas Oy 528000 euroa ja Ahlvist MTY 349000 euroa.
Luulen tukien taas herättävän mielipiteitä enemmän vastaan kuin puolesta. Maatalousyrittäjät kadehtivat ja tavalliset duunarit näkevät tuet ansiattomina tuloina.
En kuulu mielipiteineni kumpaankaan porukan tukijoihin. Syitä on monia.
Tuet osoittavat paikkakunnalla olevien maatauosyrittäjien kyvystä toimia omalla alallaan. Toiminnasta tuet on maksettu. Vähemmälläkin ponnistuksella tuen ottajia olisi löytynyt kyllä.
Tukiraha tulee alueen ulkopuolelta. Raha ilmeisesti jääkin tänne. Sellainen raha on tervetullut siinä kuin ne kunnalle tulevat valtionosuudetkin.
Wahroosin ja vastaavien tukirahoja en ole puolustamassa. Kyseisiä herroja näkee harvoin lapion varressa tai sontaa mättämässä navetassa.
Näillä mennään tämä pyhänseutu.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
3 kommenttia:
Kommentti asian vierestä:
Itä-Suomen ja erityisesti Keski-Karjalan väestö ei ole lähtökohtaisesti luonteenpiirteiltään ja perimältään sellaista tyyppiä, jolle yhteisiin onnistumisiin pyrkiminen, yhteishenki ja avoimuus olisivat luontaisia piirteitä. Itä-Suomalainen perimä ruokkii kateutta, kyräilyä ja naapurin kampittamista. Kun näihin ihmisistä itsestään lähteviin taipumuksiin on lisätty kuppikuntaisuus, soppa on valmis. Pienet kuppikunnat tarkoittavat päätöksenteossa poliittista kapeakatseisuutta. Siinä vaiheessa kun kaikki edellä kuvatut yhdistetään poliittisiin virkanimityksiin, aletaan mennä pahasti sivuraiteille. Jos sekä yleisellä tasolla, että Keski-Karjalassa luovuttaisiin poliittisista viroista, tilanne voisi muuttua oleellisesti parempaan suuntaan. Nyt virkanimityksen tärkein kriteeri on jäsenkirja, sen jälkeen muodollinen pätevyys ja muuta ei oikeastaan tarvitakaan suojatyöpaikan saamiseksi. Jos joku väittää, että Keski-Karjalassa ei olisi poliittisia virkoja, niin vähänpä hän asioista tietää.
Nämä edellä kuvatut seikat selittäisivät kaikessa yksinkertaisuudessaan niin jätteenpolttolaitoksen osalta käytävää hämyistä keskustelua kuin Hellinkin hölmöilyjä. Virkanimityksissä, olivatpa ne sitten millä tasolla tahansa, tulisi kiinnittää jatkossa ensisijainen huomio valittavan henkilön aikaisempiin saavutuksiin, näyttöihin, erityisosaamiseen tai vaikkapa terveeseen nuoruuden tuomaan ideointiin. Toki muodollinen pätevyys ja riittävä koulutuskin on oltava, mutta ei se pelkkä korkea tutkinto autuutta tuo. Ei varsinkaan puolueen jäsenkirja tai kallistuminen jonkin puolueen suppeaan ajatusmaailmaan. Mikähän mahtaisi olla suomalaisten yritysten menestys, jos työntekijät ja johto valikoituisivat pelkän jäsenkirjan ja muodollisen pätevyyden mukaan? Tänä päivänä pätevät ovat tekemässä tiliä yritysmaailmassa ja loput hakeutuvat puolueiden tuella näihin suojatyöpaikkoihin tuhlaamaan ja jakamaan keskenään veronmaksajien euroja.
Näinhän se on. Asia on myönnettävä. Henkilöille, jotka ovat asuneet vaikkakin vain osa-ajan elämästään muualla lienee helpompi tunnustaa epäterveet asiat elinympäristöstään. Ei keskikarjalaisuus tapa, se vain turhaan aiheuttaa "kipuja".
Näinhän se on. Asia on myönnettävä. Henkilöille, jotka ovat asuneet vaikkakin vain osa-ajan elämästään muualla lienee helpompi tunnustaa epäterveet asiat elinympäristöstään. Ei keskikarjalaisuus tapa, se vain turhaan aiheuttaa "kipuja".
Lähetä kommentti