Kuka muutti hoitotyön periaatteet?
Keski-Karjalassa ja koko Suomessa ovat meneillään suuret terveys- ja vanhuspalvelujen muutosjärjestelyt. Päähuomio muutoksessa on kiinnitetty hallinnon uudelleen järjestelyyn. Perusteluina muutoksen tarpeellisuudesta on esitetty kuntatalous ja säästöt.
Allekirjoittaneelle toi jo eläkkeellä oleva sairaanhoitaja opiskeluajaltaan peräisin olevan käsinkirjoitetun muistiinpanon hoitotyötä ohjaavista periaatteista. Ne olivat merkitty tärkeysjärjestyksessään seuraavasti:
1. Inhimillisyys, 2. Yksilöllisyys, 3. Kokonaisvaltaisuus, 4. Jatkuvuus, 5. Tehokkuus ja 6. Taloudellisuus.
Kuka hyvinvointi Suomessa on mennyt muuttamaan hoitotyön periaatteet käänteisiksi ennen opetetuista ja hyväksi havaituista? Nytkö taloudellisuus on ykkössijalla ja inhimillisyys viimeisenä?
Nyt näin kuntavaalien alla terveys- ja vanhuspalvelujen järjestelyssä tulevien kuntapäättäjien tulisi ottaa ohjenuorakseen vanhat, mutta edelleen ne ainoat oikeat hoitotyön periaatteet ja pitää niistä kiinni.
Sivistyneen yhteiskunnan taso mitataan siitä, miten se hoitaa sairaat ja vanhuksensa. Tämän tason mittariksi sopii edelleen ohjeeksi vanhat hoitotyön periaatteet. Ei kylmät talousluvut, liiketaloudelliset periaatteet ja tavoitteet.
Veijo Tuunanen
Tohmajärven kunnanhallituksen ja
1 kommentti:
Taisi juttu olla sopivan mittainen, mutta perin arkaluonteinen. Tulee mieleen se uskonnonopettaja joka kysyi oppilailta kuka särki Jerikon muurit? Ja joku se vastasi, jotta "ei ainakaan miun isä".
Lähetä kommentti