lauantai 29. marraskuuta 2008

Nytkö kelpaa Maiju Lassila?

Tohmajärvellä vietetään parasta aikaa Maiju Lassila - päiviä. Ponsorina näyttää olevan Tohmajärven kunta.
Potsi - päiviä on vietetty neljännesvuosisata. Nekin pohjautuvat enemmän tai vähemmän Maiju Lassilaan tai hänen kirjalliseen tuotantoonsa.
Niin, enemmän kirjalliseen tuotantoon koska, tunnustetaanpa sitä tai ei, henkilönä Maiju Lassila ei ole kelvannut kaikille tohmajärveläisille.
Lassilan henkilöhistoria ei edellyttäisi häntä laitettavaksi mihinkään poliittiseen laatikkoon. Lehtimiehenäkin hän ehti toimia molempien poliittisten suuntien äärirajoilla.
Hänen kuolemistavastaankin on monta arviota. Joista jokainen on häpeäksi sivistyneelle yhteiskunnalle. Perustohmajärveläiseen tapaanhan kuuluu vaieta kiusallisista asioista tai kehittää niihin monia vaihtoehtoja, että totuus häviää niiden alle.
* * *
Lauantai seminaarissa keskusteltiin ohimennen Lassilan poliittisesta taustasta paikalliseen tapaan. Pohdittiin, miltä pohjalta Lassila teoksensa kirjoitti. Kirjoja hän julkaisi kaikkiaan 29 kpl., joita kaikki saivat kritiikkiä osakseen. Ehkä selvimmin niitä arvosteltiin Tohmajärvellä. Millähän perusteella? Kirjalliset piirit lienevät täällä olleet pienemmän puoleiset. Kateutta tohmajärveläisten mielipiteen muodostumiseen tuskin liittyi. Lassilahan ei ottanut vastaan hänelle valtion myöntämää kirjallisuuspalkintoa.
Tohmajärveläisten suhtautumiseen kielteisesti Lassilaan ei perustunut kirjallisiin ansioihin tai puutteisiin vaan siihen peri tohmajärveläiseen hienohipiäisyyteen ja heikkoon itsetuntoon.
Kirjailijan tekstistä etsittiin tikulla tonkien kohtia, jotka runsaalla mielikuvituksilla voi liittää itseensä. Pelättiin tulla naurun alaisiksi. Toinen syy oli poliittinen näkökanta. Ammuttu tai hukutettu ihminen, jonka kuolemasta ei ketään oltu rangaistu, ei voi olla hyväksytty. Sen voi näyttää vain kieltäytymällä tunnustamasta kirjaa hyväksi lukematta sitä. Salaa luku toki sopi kaksinaismoraaliin.
Sama muuten pätee vielä tämän päivän kevyempäänkin tekstiin. Sieltä rivien välistä löytyy sellaista, mitä kirjoittaja ei tiedä sinne kirjoittaneensa.
* * *
Oliko Maiju Lassila työväen-, maakunnan-, tai maailmankirjailija siitä lienee turha kiistellä. Turhaa lienee kiistellä siitäkään, miltä pohjalta hän liitti monet kertomuksensa Tohmajärveen.
Jokainen kirjailija ja kirjoittaja yleensä kirjoittanee siltä kokemuspohjalta, jonka hän tuntee parhaiten, joko omalla kokemuksellaan tai toisten uskottavana kertomuksena.
No, poikkeuksena lienee Mika Valtari.
Kannatan professori Veijo Saloheimon paneelissa esittämää näkemystä, ettei Lassilan Tohmajärveen liittyvät kirjoitukset pohjautuneet katkeruuteen, kostoon tai mihinkään ideologiaan vaan tekstit syntyivät nostalgia pohjalta suhteessa omiin kokemuksiin ja havaintoihin tohmajärveläisestä elämän menosta.
* * *
Neuvoisin ottamaan tuumaustauon ehdotukseen, että perustettaisiin valtakunnan rajat ylittävä Maiju Lassilaan liittyvä tapahtuma. Niin hyvältä kun se tuntuukin, se edellyttää asiaan paneutuvia henkilöitä. Nyt niitä ei näytä olevan riittävästi. Se näkyy siinäkin, että vetovastuu näistäkin Lassila päivistä on kunnalla.
Potsi - päiviä pitää kehittää kohti Maiju Lassilan herättämää kulttuuriperimää paikkakunnalla. Nyt päivät ovat markkinatapahtuma. Saavat ollakin, mutta jos Lassilan ympärille halutaan jotain rakentaa, se sopii Potsi-päivien yhteyteen.

2 kommenttia:

Esa A. Luukkainen kirjoitti...

Taitaa loppua kunnanisien innostus siihen kun ne koululaisten rahastosta Lassila-juhlia varten puretut 16 000 euroa ovat loppu.

A kirjoitti...

Heippa Veijo!

Niitä Potsipäiviä on vietetty jo melkein 40 vuotta.

Kunnan imagon nostamiseksi nämä Potsipäivät on luotu. Kun jollakin on nimeä, hänen maineellaan on (kunnankin) hyvä ratsastaa...